En tiedä, onko ennen pidetty nosework kokeita kotipuutarhassa, mutta nyt on sekin tapahtunut. Tyttäremme järjesti kisat täällä meillä. Koirien nosework on ymmärtääkseni suosittu laji ja kokeita on halukkuuteen nähden ollut vielä melko vähän, ainakin paikat täyttyvät aivan hetkessä.
Aamulla varhain heräsin toteamaan kauniin sään. Pahin paahde oli takana, mutta päivä valkeni aurinkoisena. Kuten huomaatte ukkolaukat ovat pääosassa piharingissä.
Tässä osallistujia pysäköintialueella kuuntelemassa tuomarin alkusanoja ja opastusta. Muita kuvia en laita paikalla olleista ihmisistä, myös koirien kuvaaminen jäi, sillä olin ruokahuollosta vastaamassa.
Pidin kahviota verannalla ja ihailin valkoisen pihasyreenin kukintaa tuvan päädyssä.
Verannalta katselin, kun koira saapui omistajansa kanssa vasemmalla näkyvän aitan edustalle. Siellä koira odotti valmistautuen omaan vuoroonsa.
Edessä olevat syreenit somistivat kahvion pöytää. Toimihenkilö seisoi aitan kulmalla ja saatuaan tuomarilta luvan, hän päästi valmistuvan koiran omistajansa kanssa kulkemaan ensimmäiselle tehtävälle aitan päätyä alaspäin.
Siis tästä aitan kulmalta kohti taustalla näkyviä puistosyreenejä.
Ylhäältä kivipengerryksen päältä näki, miten koira käveli tätä nurmikaistaletta kohti huvimajan aluetta.
Kurkistetaan me puutarhaihmiset hieman tarkemmin, mitkä ovat kukassa lilasävyisinä. Kulmassa oikealla 'Ballerina' harmaakurjenpolvi ja vasemmalla idänkurjenpolvi 'Plenum', matala valkoinen reunuskasvi on nummiajoruoho. Edellisessä kuvassa pinkkinä näkyy sammalleimuja ja purppuraisen tummat lehdet kuuluvat haltijankukalle.
Tuolta ylhäältä kivipengerryksen päältä saattoi seurata koiran suoritusta. Kuvassa näkyvä koiramme ei osallistunut tähän nosework kisaan, tässä hän tekee omaa innostavaa tutkimustaan kilpailijoiden poistuttua paikalta. Oli nimittäin jäänyt hyvin kiinnostavia hajuja, enkä puhu nyt kokeessa käytetystä hajusta.
Vielä askel taaksepäin. Tämän alueen toinen kesä on jo lupaava. Iso harppaus viime kesästä on tapahtunut perennojen tuuheuduttua.
No niin, jatketaanpa koiran matkaa. Tässä kultatyräkkien kohdalla omistaja sai tehdä viimeiset virityksensä koiralleen ennen tehtävän alkua. Aika napsahti käyntiin koiran astuttua laudoitukselle.
Kullerot kukkivat tässä keltaisena, tämä kanta on ollut minulla pitkään. Olen kahden vaiheilla, vaihtaisinko nämä omaksi ryhmäkseen arboretumiin. Sinisenä kukkii lehtosinilatva. Lehtoakileijat ovat osittain avanneet kukkiaan ja lehtoängelmät aloittavat aivan pian.
Koiran tehtävänä oli säädetyssä ajassa etsiä haju puutarhakalusteista tai huvimajasta. Tällä kertaa tuomari oli piilottanut hajun huvimajaan. Sekunttikello pysäytettiin, kun koira ilmaisi hajun, omistaja varmisti ja tuomari hyväksyi oikean suorituksen (pahoittelen, jos käytän vääriä termejä, sillä en itse harrasta tätä lajia).
Aivan edessä näkyy muuten hennosti yksi tänä keväänä tekemämme kärhötuki. Raudoitusverkko on ympyrällä ja kiemurapäiset harjateräkset tuovat lisäkorkeutta.
Osallistuva koira poistui tehtäväalueelta huvimajan vieressä olevaa kulkureittiä pitkin. Seuraavana tehtävänä oli ajoneuvoetsintä. Tuomari valitsi tähän käytettäväksi päältäajettavan ruohonleikkurin ja mönkijän. Luvan saatuaan koira etsi hajua näistä molemmista.
Ajoneuvoetsintä oli nurmikolla edellisen kuvan istutusalueen ja yllä olevan keskipenkin välissä.
Huomaatte ehkä toisen tämän kevään kärhötuen. Kuollut omenapuu tuli jo heiluvaksi ja se piti poistaa. Kahden kärhön tukijan tehtävän otti vastaan tämä kolmio. Kerron näistä myöhemmin lisää, mutta jo tässä vaiheessa kiitän lämmöllä Navettapiian puuhamaa -blogia! 'Navettapiika' inspiroi minut käyttämään joustopiikkiäkeen s-piikkejä eli noita koukeroita raudoitusverkon päällä. Näitä on syntynyt muitakin vähän erilaisia. Oikeassa reunassa kukkivat ihanat 'New Moon' kullerot.
Koirien tehtävät 3 ja 4 olivat hevostallissa. Kolmantena laatikkotehtävä ja neljäntenä sisäetsintä. Sinne ei koronan vuoksi päässyt seuraamaan ylimääräisiä katsojia.
Kisapäivän aikana tarvittiin vessaa ja osallistujat (kaksijalkaiset) saivat käyttää rantasaunan vieressä olevaa kompostikäymälää. Matka sinne kulki ohi graniittipenkin, missä kukkii nyt aika monta lajia. Edessä varjorikko...
... tässä sinisenä rönsyakankaali, vaaleanpunaisena tai pinkkinä kolmea lajia sammalleimua ja ukkolaukat muita korkeimpina.
Kilpailunjärjestäjä sai tuomareilta ruusuja onnistuneesta kilpailupaikasta. Toivottavasti osallistujat olivat samaa mieltä. Minua kahvion tätinä ilahdutti, että monet kyselivät puutarhasta ja kiittivät viihtyisää ympäristöä.
Nämä koirien kaikkien etsintämuotojen nosework kokeet olivat minulle ihan uusi kokemus, mutta eihän sitä tiedä, jos jatkoa seuraa puutarhallemme kilpailupaikkana.
Kiva, jos sinäkin viihdyit kisakierroksella 😊.





















































