JUHANNUSKUKKIA

Graniittipenkin varjorikot ovat kukkineet jo pitkään. Saa nähdä uupuvatko nyt helteeseen? Varjorikko on siis kuvan keskellä näkyvä pienikukkainen hento perenna. Ryhmässä sen vaikutus tehostuu.

Tässä kuvassa edessä kasvaa matalana (noin 10 cm) iso mätäs patjaharsoa ja sen takana varjorikkoja. Rikkojen tapaan myös varjorikolla on matala lehtiruusuke ja kukkavana nousee korkealle. Patjaharso on viihtynyt Graniittipenkissä kiven reunalla.

Edellisten lisäksi Graniittipenkissä kukkivat nyt sinisenä rönsyakankaalit ja 'Elke' verikurjenpolvet, neidonkurjenpolvet sekä kukinnan loppuvaiheessa olevat sammalleimut. 

Jännittää nähdä millainen kukka tulee 2021 siemenestä kasvattamiini 'Mystica' täpläpipoihin. Googlaamalla näet, että se on kaunis, mutta toivottavasti näin on myös elävässä elämässä. Pronssinvihreät lehtiruusukkeet ovat ainakin upeat. Yllä kuvassa lehtiruusukkeita näkyy vähän vasemmassa reunassa. 

Tästä kuvakulmasta näkee lehtiruusukkeet varjorikkojen takana. Hempeän vaaleanpunainen neidonkurjenpolvi näkyy vasemmassa alakulmassa.

Huvimajan vieressä kukkivat täyttä päätä lehtoakileijat, mutta tässä kuvassa saman alueen lehtoängelmät esittäytyvät vaaleanvioletteina harsopilvinä. Lehtoängelmät soituvat hyvin taustalla kukkiviin puistosyreeneihin, jotka aikoinaan ostin unkarinryreenin nimellä. Samaa sävymaailmaa toistaa Kärhökaaren kolmion päädyssä kasvava 'Ballerina' harmaakurjenpolvi. Sininen lehtosinilatva on myös tosi kaunis.

Nyt siemenestä kasvattamani sarviorvokit kukkivat lupauksen mukaan laventelin violetinpunertavina. Tämä sävy sopii itse asiassa tosin hyvin kaikkien edellä mainittujen kanssa. Juuri katselin huvimajasta näkymää tänne ja nämä 'Sorbet XP Pink Wing' sarviorvokit näyttivät erinomaisesti maisemaan sopivilta. 

Muutakin kukkii, mutta palataan niihin myöhemmin. Pioneja puhkeaa kukkaan tasaista tahtia, teen niistä jossain vaiheessa erillisen jutun. 

Tämä juhannus on ollut ihan hurjan helteistä. Tänään sääaseman mittari näytti +29,1 asteen lämpötilaa ja siltä se tuntuikin. Aamulla kastelin taas osan kasveista ja kitkin yhden alueen. Kuumimpaan aikaan päivällä ei oikein jaksa tehdä töitä auringossa, mutta maalasin varjossa uusia köynnöstukia.

Lämpö on ihanaa, mutta ehkä tämä menee vähän yli - ainakin jos ajattelee kantata ja kaivaa nurmituppaita maasta kottikärryyn ja kuskata täyttä kottikärryä toiselle puolelle tonttia 😅.

HYVÄÄ JUHANNUSTA!

Toivotan teille oikein rentouttavaa ja hyvää juhannusta tämän morsionruusun eli juhannusmorsiammen myötä. Istutin pensaan Ruusupuistooni 2020 ja nyt näen ensimmäiset kukat.  

Tänään on lämpötila jo heti aamulla 22 astetta ja aamun yöpaitakierros puutarhassa kertoi, että hellettä on tulossa. Eilen olin ulkona koko päivän, enkä huomannut käydä katsomassa lämpömittaria, mutta uskon ennusteen noin 25-26 asteesta toteutuneen, sillä hellettä oli.

Tässä tuttu juhannusruusu, se on kukkinut jo muutaman päivän. 

Vietämme juhannusta kahdestaan ja sen vuoksi teimme eilen yhdessä monta puuhaa puutarhassa, isäntäkään ei lähtenyt metsiään raivaamaan. Aamulla kannoin noin 500 litraa vettä hevostallin kaivosta arboretumin uusille istutuksille. Täytän ensin 6 kastelukannua ja sitten käyn ne tyhjentämässä puille ja pensaille. Sitten sama uudelleen ja uudelleen. Tulee samalla aamulenkki hoidettua, sillä vesikannujen kantomatkaa tulee jonkun verran. 

Kesäkuun alkupuolella on tullut vesi taivaalta, mutta nyt ennusteiden mukaan on hellettä 10 vuorokautta eteenpäin. Levitimme moneen kohtaan katteen paikkauksia arboretumissa. Kuivina hellejaksoina kate auttaa paljon haihduttamista vastaan.

Tässä yksi 'ilmakuva' etelänpuolen puutarhasta. Otin sen yläkerran ikkunoita pestessäni. Ruusupuistoa ei näy, se sijaitsee vasemmalla kivipenkkien takana. Huvimajan ympäristö ja istutukset jäävät myös tästä kuvasta pois, ne ovat oikealla. Tarmo eli robottiruohonleikkurimme on uurastanut kiireisenä koko alkukesän, koska ruoho on kasvanut kohisten. 

Illan vietimme rantasaunalla ja oli kerrassaan ihanaa saunoa ja uida sopivan miellyttävästä lämmöstä nauttien. Aurinko paistoi ja hyttysetkin olivat jossain muualla.

Nauttikaa juhannuksesta, missä sitten olettekin! Nyt saatiin lämpöä ihan roppakaupalla.

SULOISET SYREENIT JA VÄHÄN MUUTAKIN

Syreenit ovat kukkineet lähes kahden viikon ajan ja tuoneet tuoksuaan puutarhaan. Yllä kuvassa valkoinen pihasyreeni punaisen väentuvan nurkalla. 

Olen vähän hämmennyksissäni, sillä viime hetkellä ilmoittauduin mukaan Avoimiin puutarhoihin 7.8.2022. En olisi kyllä uskaltautunut ilman isännän tuuppausta. Moni isännän tunteva saattaa epäillä vahvasti, että hän olisi moiseen syyllistynyt, mutta totta se on. Rimakauhu tuntuu jo nyt, sillä onhan täällä kaikki vähän vaiheessa. Nimen keksiminen puutarhalle oli hankalaa ja päädyin sitten lopulta käyttämään blogin nimeä.

Vanhat pihasyreenit kukkivat joka puolella puutarhan reunoilla, eikä niiden kuvaaminen ole ihan helppoa, koska ne ovat niin korkeita. Tässä taustalla pihasyreenit peittävät maakellarin, edessä piharingin alueella kukkivat ukkolaukat.

Taustalla talon etelänpuolen valkoiset ja siniset pihasyreenit.  Edessä kukkivat 'New Moon' kullerot.

Tuulisella hetkellä kuvattu jalosyreeni 'Moskovan kaunotar' kukkii nyt ihanasti (istutettu 2020) ja sen edessä mm. jalosyreeni 'Andaken an Ludwig Späth', kauempana takana vanhoja pihasyreenejä.

Näistä tulee hemaiseva  pari kunhan tummempikin kasvaa kokoa. Tässäkin kuvassa näkyy kaukana Varjolehtoa reunustavat pihasyreenit.

Käydäänkin Varjolehdossa katsomassa kukkivia metsäkurjenpolvia. Mainitut pihasyreenit näkyvät osittain kuvan oikeassa yläreunassa. Keskellä on kukkiva rusokuusama, joka piristyi kummasti, kun aloin istuttaa kasveja tälle alueelle. Rusokuusaman alla kukkii tuoksumatara.

Tässä vähän lähempää ihana tuoksumatara. 

Posliinirikot kukkivat myös kauniisti. 

Jotta työt eivät loppuisi..... siis en ole vieläkään kantannut kuin muutaman metrin ja noin 100-200 metriä on tekemättä, päätin muokata uusiksi huvimajan lähistöltä tämän alueen. Poistin tästä noin 15 vuotta vanhat rohtokatajat, jotka alkoivat joka vuosi ikävästi ruskistua monesta kohdasta. 

Etuvasemmalla pienessä obeliskissa on kärhö 'Ville de Lyon'. Ostin uuden taimen, sillä Ville on ainoa kärhöistäni, jossa ei ole talven jälkeen elonmerkkejä. Uusi Ville on istutettu vanhan viereen ja ne mahtuvat molemmat kasvamaan tässä, jos edellinen päättää virota. Kunhan isäntä ehtii, niin teemme tähän samanlaisen köynnöstuen kuin takana kasvavalla 'Purpurea Plena Elegans' viinikärhöllä.

Tässä kasvaa jo aikaisemmin istutettuna enkeliperhoangervoja ja muutaman ostin vielä lisää, se on niin ihana kasvi hempeine kukkineen sekä kauniina pysyvän ja syksyllä punertuvan lehdistönsä vuoksi. Valmiina maanpeitekasvina reunassa kasvaa rönsyakankaalia ja peittokurjenpolvea. 

Hiidenkiven puutarhassa -blogin Minnan äidin puutarhasta ostettu juhannuspioni pääsi tähän etualan kivien eteen kasvamaan ja vahvistumaan. Pioni ei ole suinkaan liian lähellä kiviä, vaikka kuvakulmasta niin näyttääkin. Päätin jo istuttaa pionin, koska taimen reunoilla olevat pienet nuput nuukahtivat ja arvelin taimen ilahtuvan, kun pääsee multaan juurtumaan. Ehkä loputkin nuput on hyvä katkaista, että juurtuminen varmistuu. Odotan jo innokkaana ensi kesää ja juhannuspionin varttumista.

Lisäksi istutin takana näkyvät pionit: 'Jan van Leeuwen' (2), Duchesse de Nemours' (2), Niemcevicz ja Gene Wild'. Vielä jäi tyhjää multatilaa 1,5-2 neliötä, joten on katseltava, mitä saan jaettua itseltä.  

Tämä etualalla näkyvän luumupenkin pääty pitäisi vielä korjata, mutta se jää myöhemmäksi. Keltaisena kukkivat päivänliljat ovat jotain vanhaa kantaa. Voisiko kyseessä olla kultapäivänlilja? Tämä ei kasva kovin korkeaksi ja kukkii yleensä aina ennen juhannusta. Takana näkyy huvimajan vieressä olevat pihasyreenit ja myös äsken kuvattu uusi istutusalue oikeassa reunassa huvimajan etupuolella.

Siperiankurjenmiekat ovat avautumassa ja näkyypä tässä myös omatoimisesti paikalle ujuttautunut lehtoakileija. Se sopii sävyihin varsin mainiosti.

Tätä juttua tehdessäni aamun usva poistui ja aurinko alkoi juuri paistaa. Minun pitäisi aloittaa ikkunanpesu, mikä tässä torpassa tarkoittaa ihan hirveän suurta urakkaa - arvaa huvittaako yhtään? Tällä viikolla pitäisi tehdä myös juhannussiivous sekä talossa että rantasaunassa, mutta sekään ei innosta sen vähempää. Mielummin vain aloittaisin kanttaukset ja kitkisin, mutta ehkä ei aina saa tehdä mitä haluaa. 

KURKISTUS ARBORETUMIIN

Tämän projektin kohdalla on pakko ajatella, että ’lasi on sentään puoliksi täynnä’. Myönteisesti mietittynä on siis nähtävä mieluummin se, mitä on saatu aikaan kuin pyrkimys, mitä ollaan tavoittelemassa.

Koska taistelen montaa alueella aggressiivisesti leviävää lajia vastaan, joudun tarkkailemaan, tepsivätkö tukahduttamiskonstit lainkaan ennen kuin lisään perennoja. Yritän siis tukahduttaa kasvustoja pahvin ja katteen alla ja joissain kohdissa on ollut kangas katteen alla, mutta kankaita en pidä vuotta pidempään, jotta ne saa nykäistyä pois ja käytettyä samalla tavalla jossain toisessa kohdassa. Tänä vuonna olen käyttänyt maatuvaa pahvia, mutta joka paikkaan niitäkään ei riitä.

Yritän päästä puutarhassa eroon nurmikon ja istutusalueiden voikukista, mikä ei tule koskaan onnistumaan. Ainakaan nurmikon osalta. Jos pahoitatte mielenne pörriäisten puolesta, niin yllä olevasta kuvasta voi päätellä, että lähellä on varsin katettu voikukkapöytä läheisellä heinäpellolla, joten halutessaan voikukka-ateriaa, voivat pörriäiset lentää sinne 😊. 

Puutarhassa on vaihtoehtoisesti tarjolla monia muita kukkamakuja mettä etsiville.

Yritän arboretumin alueella niittää siimaleikkurilla pois monenkirjavaa tukahduttavaa kasvustoa ja jätän puna-ailakit, poimulehdet, kärsämöt ja orvokit kukkimaan kivenkoloihin. Olen tällä tavoin saanut parin vuoden aikana näitä lajeja lisääntymään. Muuten tässä kasvaisi kaikkea muuta sekalainen kasvusto vyötäröön asti. Viitapihlaja-angervo meinasi lähteä leviämään täällä han villisti, sitä on kasvanut rannassa iän kaiken ja se taitaa kuulua tarkkailtaviin lajeihin.

Vuonna 2021 istutetut 'Fraseri' kevätatsaleat kukkivat ilahduttavasti tänä keväänä, vaikka ovat toki vielä pieniä pensaita. 

Revontuliatsalea 'Lilac Lights' osoittautui yllättävän samanväriseksi 'Fraserin' kanssa. Valokuvista ei aina osaa päätellä sävyjä ihan tarkalleen. Nämä kukkivat myös samaan aikaan. Kevätatsaleojen ja revontuliatsaleojen välissä kasvaa kolme puistoatsalea 'Adalminaa', ne kukkivat hieman myöhemmin.

Vaalean vihreä matala pensas on lamoherukkaa. Tämä istutusalue on näyttänyt vuoden vanhana mukavammalta kuin tämän kevään ihan uudet tekeleet.

Tämä kuvan keskellä näkyvä uusi kivien reunustama kohopenki on saanut kuvan ottamisen jälkeen muutaman pensaan lisää. Lisäksi sain ystävälliseltä puutarhakaverilta saavillisen paljasjuurisia tuoksukurjenpolvia, mitkä istutin purppuraomenapuu 'Rixin' ympäristöön. Tähän tulee jatkossa muutakin kasvillisuutta, mutta tarkkailen ensin, alkaako katteen alta nousta esiin kitkettävää.

Muistatte ehkä viime syksyn viimeisen projektin eli arboretumin pohjoisen sivun aidan? Aidan edustan istutusalueeseen olemme käyttäneet aikaa tänä keväänä aika lailla. Isäntä jatkoi kivien asettelua ja saimme korkeuseroa pengerrettyä isoilla kivillä aidan länsipäädyssä. Nyt aita alkaa asettua maisemaan luontevammin. Monivuotisten köynnösten lisäksi istutin aidan eteen kasvattamiani kelloköynnöksiä, jotta ne vehreyttäisivät aitaa ennen monivuotisten vauhtiin pääsyä.

Lisäksi aidan edustalla kasvaa polveillen erilaisia pensaita ja muutama pieni puukin kuten uusimpana sirotuomipihlaja. Tähän sain muokattua sopivan kasvualustan myös 'Charles Joly' jalosyreenille, puistoryreeni 'Ainolalle' ja kaarisyreeni 'Veeralle'. 

Viime vuonna arboretumiin ostetut kaksi suviruusua ja yksi 'Tove Jansson' muuttivat myös paremmille asuinsijoille osaksi tätä aidannetta. Kaikkea muutakin löytyy, mutta katsellaan niitä myöhemmin.

Hyvää loppuviikkoa!

TÄMÄ VIIKKO HYVÄSTELI TULPPAANIT

Jostain pitää luopua, että uutta voi tulla tilalle. Näin on tilanne tässä vaiheessa kesäkuuta tulppaanien suhteen. Nämä kuvat on otettu tällä viikolla perjantaina, tänään kiersin katkomassa melkein kaikki tulppaanien varret. Kuvan oikeassa reunassa kukkii purppuraomenapuu 'Rixi'. Vasemmassa reunassa tumma purppuraomenapuu 'Royalty' on vasta aloittamassa kukintansa.

Olin tyytyväinen, että tulppaaneja näkyi samalla silmäyksellä usealla alueella. Tässä etuallalla Sydänpenkin toisen reunan tulppaanit ja kauempana näkyy Granaattipenkin tulppaaneja.

Sama sijainti, mutta tästä kuvasta näkee paremmin, että tulppaanit alkavat olla loppuvaiheessa ja ukkolaukat sitä vastoin oman kukintaansa alkuvaiheessa. Takana näkyy Ruusupuistossa kukkiva 'Aamurusko' purppuraomenapuu.

Samalla voidaankin katsoa sydänpenkin muita kukkijoita. Edessä aluevaltaajana hopeatäpläpeippi, joka kasvaa toisen sirotuomipihlajan juurella. Olen saanut nimikkeellä kääpiökurjenmiekka nuo kurjenmiekat, mutta en tiedä tarkempaa lajia. Vaaleanpunaiset kerrotut tulppaanit sattuivat tosi hyvin näiden kanssa.

Katse käännetty hieman oikeaan ...

.... ja peruutettu taaksepäin. Toisen sirotuomipihlajan juurella kukkivat vaaleanpunaiset rönsyleimut. Kauempana näkyvässä luumupenkkissä kukkivat edelleen arovuokot valkoisena. Näistä tulppaaneista saa viimeisetkin napsia pois huomenna.

Kävellään Graniittipenkin päätyyn. Tämä tiarella on myös hankittu ilman lajinimeä. Pidän siitä kovasti. Takana näkyvistä tulppaaneista on suurin osa jo tiputtanut terälehtensä.

Ruusupuiston portin alla.

Toisesta päädystä katsottuna.

Ihana 'Aamurusko'. 

Riippajalava edessä ja tammi takana. Pieni kokoero.

Tänään oli tosi kiva tavata Hiidenkiven Puutarhassa blogin Minna perheineen. Lämmin kiitos juhannuspionin ja muiden taimien kotiinkuljetuksesta 😊.

IHANA HELMIPENSAS

Minun on vielä aivan pakko kertoa, miten ihastunut olen ’Lotus Moon’ helmipensaaseen. Olin nähnyt tästä vain kuvia ennen kuin päätin tilata kolme pensasta Helmikaaren uuteen penkkiin. 

Tätä pensasta ei ollut myytävänä täällä taimikaupoissa (tai en ainakaan ole nähnyt), mahdollisesti koska se on suositeltu vyöhykkeelle I-II.  Ainakin pensas tarvitsee suojaisan kasvupaikan. Uskalsin yrittää, koska tässä takana oleva punainen aittarakennus suojaa pohjoistuulilta ja päärakennus itätuulilta.

Helmipensaan Exochorda x macrantha 'Bailmoon' Lotus Moon myyntitiedoissa sanotaan, että se on pystykasvuinen ja pyöreähkö noin 1-1,5 metrin korkuinen pensas. Kukkanuput ovat pyöreitä kuin helmet ja ne avautuvat valkoisiksi noin 3 cm kukiksi. Oksat ovat kaartuvat ja kukkia voi käyttää leikkona, en kyllä itse taida raaskia leikata oksia maljakkoon muutamaan vuoteen. Peurat jättävät nämä rauhaan (tällainen tieto löytyi Mustilan sivuilta). Helmipensas kukkii edellisen vuoden versoilla, joten mahdollinen leikkaus tehdään heti kukinnan jälkeen.

Istutin pensaat kolmion muotoon kuvassa näkyvän kivipolun ja suurten graniittikivien kulmaukseen. Nyt kukat ovat kokonaan auki ja kävin eilen monta kertaa huokailemassa pensaiden kauneutta, vaikka nämä ovat istutusvuonna vasta pieniä pensaita. Silmillä katsoen tämän kolmikon ihanan runsas kukkapilvi näkyy pitkälle.

Kukinta ajoittuu siis touko- kesäkuulle. Kasvupaikan on hyvä olla aurinkoinen, vettä läpäisevä ja hapahko. Helmipensaiden vieressä kasvaa tänä vuonna istutettu tähtimagnolia (ei näy kuvassa).

Kuvan keskellä on rungollinen lamohietakirsikkapensas. 

Samaan aikaan helmipensaiden kanssa kukkii rautatieomenapuu. Tässä pienemmäksi muokatussa kuvassa eivät helmipensaat oikein erotu tulppaanien takaa. Silmä tavoittaa sekä helmipensaan että rautatieomenapuun valkoiset kukat samalla kertaa, ja olen varsin tyytyväinen näkemääni. Jos molemmat säilyvät hengissä, miten ihana onkaan näkymä parin kolmen vuoden päästä!

Istutin rautatieomenapuun vuonna 2019, joten puu on vielä aika pieni, onneksi kukkien määrä lisääntyy vuosi vuodelta. 

Tykkään niin kovasti tästä kallion ja kivien yhdistelmästä.

Kivipengermän edessä kukkivat tällä hetkellä sammalleimut, olen iloinen, että ne ovat levinneet hyvin. Nämä kuvassa näkyvät ovat rautatieomenapuun juurella.

Helmikaaren pienessä rinteessä kukkivat nyt pikkuiset tulppaanit. Nämä ovat 'Hilde' tulppaaneja ja ne nousivat kaikki kukkimaan.

Hieman korkeammista 'Lilac Wonder' tulppaaneista ei noussut kuin muutama, vaikka pussissa näitä oli enemmän, mitä lie tapahtunut muille sipuleille?

Tämä kuva on otettu huvimajan lähellä kasvavan 'Erstaa' paratiisiomenapuun juurelta. Näinköhän puu kukkii viimeisen kerran aivan hurjasti ennen kuolemaa. Rusakon roikale nimittäin päätti nälissään rouskuttaa tämän jo paksurunkoisen noin 15 vuotta vanhan puun runkoa. Tässä oli kanaverkko suojana, muttei se näköjään mitään auttanut, pupu oli punnertanut verkon ryttyyn ja syönyt mahansa täyteen.

Pienet helmipensaat näkyvät oikeassa reunassa vihreää taustaa vasten. Silmin ne näkee paljon paremmin.

Kuvat on otettu tämän viikon aikana, tänään on satanut yhteensä 7,2 mm.