PUUTARHAVUOSI 2025

 

Lahjaksi saatuja sinivuokkoja kukki keväällä monin paikoin. Haaveena on saada niitä levitettyä aikanaan myös arboretumin puiden juurille.

Puutarhavuoden 2025 arviointi

Vastaan tänäkin vuonna Minnan, Hiidenkiven buutarhassa -blogi , hyvään haasteeseen hieman mukaillen vastauspohjaa omiin tarpeisiini. On hyvä arvioida kasvukauden aikana saatuja kokemuksia ja tapahtuneita asioita, sillä näistä koosteista on itselle hyötyä tulevina vuosina. 

Mainittakoon aluksi, että kesän 2025 sää oli vaihteleva. Meidän tontilla kevät oli kylmä ja pakkasöitä riitti toukokuun 13. päivään asti. Senkin jälkeen mittarin lukema painui monena yönä nollaan. Hallaharsoja sai siis viritellä ja kylmyys vaikutti monien kesäkukkien kasvuun mm. tsinnioille se koitui kohtaloksi.

Kylmä ja kuiva kevät vaihtui viileäksi ja kuivaksi kesäkuuksi, kunnes juhannuksen tietämillä alkoi sataa reippaasti. Kesäkuussa satoi lopulta 120 mm. Heinäkuun alussa oli myrskytuulia sateen kanssa ja oja tulvi jopa joeksi arboretumin länsirajalla.

Heinäkuun ensimmäinen hellepäivä oli muistiinpanojeni mukaan 12.7. ja sen jälkeen riitti lämmintä pitkäksi aikaa. Harvinaisia 30 asteen helteitä oli todella monta kertaa ja pitkä helteinen jakso päättyi vasta elokuun puolella.

Uusia toimintatapoja

Vuonna 2024 valmistunut lasiveranta oli hyvä ja tarpeellinen paikka kesäkukkien taimikasvatuksessa. Sisällä itäneet ja alkuvaiheen esikasvatuksesta hyötyneet taimet oli kiva saada verannalle. Öisin levitin taimien päälle 1-3 hallaharsokerrosta tilanteen mukaan. Taimet pääsivät kuitenkin tottumaan ulkolämpötiloihin ja valoon paremmin kuin sisällä ikkunoilla kasvaessaan. Eikä Rilla päässyt leikkimään taimipurkeilla.

Haketimme paljon oksia lehtineen. Varsinkin koivunoksista tuli mukavasti vihermassaa hakkeeseen. Olen kokeillut käyttää syntynyttä oksalehtisilppua biokompostereiden kuivikkeena hyvällä menestyksellä. Biojätettä lisätessä laitan em. kuivikkeen kanssa reilulla kauhalla myös biohiiltä ja kompostit näyttävät toimivan hyvin. Seuraan tätä kokeilua ja kerään itselleni tietoa.

Isäntä värkkäsi syksyllä hevostalliin stryoksilla vuoratun noin kuution ”mökin” ja siellä yritän ensimmäistä kertaa talvettaa verijapaninvaahteran, terassihortensioita ja daalianjuurakot. Styroksialueen keskellä on pikkuinen patteri, joka käynnistyy, jos lämpö laskee alle +3 asteeseen.

Uusia rakenteita puutarhaan kaudella 2025

Huvimajan alueelle valmistui uusi terassilaudoitus huhtikuussa, aikaisempi oli tullut tiensä päähän. Nyt ei enää mene jalka laudasta läpi. 

Uusi portti arboretumin länsirajalle tuli valmiiksi toukokuussa. Samalla sain tehtyä portin molemmin puolin istutusalueet.

Pysyitkö viime talvena tekemissäsi puutarhasuunnitelmissa?

Jossain määrin. Oma tapani on säätää ja viimeistellä suunnitelmat vasta istutusvaiheessa. Talven aikana tehty raakile muuttuu ja muotoutuu tehdessä. 

Ihan kaikkia suunnitelmia en saanut toteutettua ja toisaalta tein istutuksia, jotka keksin vasta kevään ja kesän aikana.

Arboretumiin tuli huomattavasti lisää perennoja. Siirsin puutarhan puolelta paljon omia perennoja ja ostin myös itselle uusia perennan taimia. Yhä edelleen on maan peittäminen kesken, mutta on jännittävää nähdä kevään tilanne, toivottavasti kaikki istutetut kasvit lähtevät kasvuun elinvoimaisina.

Uudet kasvit

Istutin uusia puita 10, matalia havuja 30, pensaita 61, ostettuja perennoja 155 ja köynnöksiä 5 kpl. Muistin vielä, että ostin myös Korpikankaalta 100 perennan pikkutaimea, jotka lähtivät hyvin kasvamaan.

Uusia ostettuja taimia asettui edellisen mukaan puutarhaan 361 taimea, löysin vielä kolme kuittia, joten päivitin kasvitietoja jutun julkaisun jälkeen. Onneksi sain ostotaimien lisäksi jaettua itseltä paljon vanhojen perennojen alkuja arboretumiin. Lisäksi kasvatin muutamia perennoja siemenestä.

Tallennan nämä tiedot blogiini, jotta voin tulevaisuudessa tarkastella, missä vaiheessa tämä taimien ostaminen vähenee. Luullakseni se vähenee, kun arboretum alkaa olla sen suuntainen, kun visioissani näen. Laajan alueen kasvittaminen ei ole ihan nopeaa.

Menetitkö kasveja?

Toinen tuohituomi kuolla kupsahti arboretumissa, syy tähän menetykseen on tuntematon. Ehkä jotain selviää, kun keväällä kaivan sen juuripaakun irti tutkittavaksi.

Terijoensalavan halkeama laajeni viime talven aikana huomattavasti. Kuvakulma on huono, mutta halkeama ulottui lähes maahan asti. Todennäköisesti tämä talvi kiilaa halkeamaa vielä suuremmaksi. On suuri vaara, että myrskytuulien aikana puu halkeaa lopullisesti ja painavat rungot tekevät tuhoa kaatuessaan. Tämän vuoksi olisi varmasti järkevää toimia hallitusti ennakkoon. 

Terijoensalava on kuulunut puutarhan maisemaan jo kauan ja on haikeaa ajatella sen hävittämistä. Toisaalta salava on hyvin roskaava puu ja olen jo alkanut miettiä mahdollisuuksia sen tilalle. Onko teillä kenelläkään kokemuksia terijoensalavan kannon ja paksujen juurien jyrsimisetä eli voisiko sillä menettelyllä saada eliminoitua uudet maasta puskevat salavanversot? Haaveilen uudesta istutusalueesta tuolle paikalle, mikäli joudun luopumaan terijoensalavasta.

Mitä sellaista haluaisit puutarhaasi, mitä et ole vielä(kään) saanut?

Haaveilen edelleen patsaista tai suurista kauniista ruukuista, joita näkee vanhoissa englantilaisissa elokuvien puutarhoissa. Jos isken silmäni johonkin, niin into vaimenee hintalapun nähtyäni. Olisi kiva saada vanhan pylvään päälle tuollainen ruukku. Olen aika valikoiva materiaalien suhteen.

Onhan minulla paljon muitakin puutarhahaaveita, mutta kaikkien toteutuminen ei ole mitenkään mahdollista. 

Mikä asia kuluneelta puutarhakaudelta tulee aina muistuttamaan kesästä 2025?

Puutarhavierailuihin ilmoitettu viimeinen sunnuntai 17.8.2025 oli häkellyttävä, sillä vieraita tuli niin paljon kahden tunnin aikana. Olin siitä tietysti hyvin kiitollinen, mutta tuollaisen vierailijamäärän kanssa yksilöiden kohtaamiseen ei jää juurikaan aikaa. 

Tämä tilanne vahvisti ennakkoon sovittujen ryhmien tarpeellisuuden, sillä silloin voi opastetun kierroksen aikana paremmin vastata kysymyksiin ja vuorovaikutus on antoisampaa.

Syksyn aikana olin mukana VisitMäntyharjun järjestämissä kokoontumisissa kunnan matkailutarjontaan liittyen. Keskustelu ja ideointi oli mielenkiintoista.

Suurimmat saavutukseni puutarhassa kuluneena vuonna?

Keittiöpuutarhaan kärrättiin uutta kivituhkamursketta todella monta kottikärryllistä. Sitä ennen oli tietysti kitkettävä kaikki kasvavat heinät ja rikkaruohot.

Yksi ilon aihe oli arboretumin saarnipenkin etureunan laajennus, muokkaus ja perennojen istutus.

Mikä kasvi yllätti positiivisesti?

Kokeilin taas useamman vuoden tauon jälkeen kasvattaa daalioita perennojen lomassa ja se osottautui hyväksi ratkaisuksi huvimajan alueella. Daaliat täydensivät perennojen kukintaa mukavasti. Nyt daalianjuurakot ovat tallissa pakkasvahdin kanssa ja toivottavasti ne lähtevät hyvään kasvuun keväällä.

Oliko pettymyksiä?

Ehkä tähän voi mainita, että parin uuden pensastomaattilajikkeen kokeilu ei vastannut odotuksia makunsa puolesta. Ne jäävät jatkossa pois kasvatuslistalta. Palaan näihin myöhemmin.

Hyötytarhassa ja kasvihuoneessa kasvatus on kaiken aikaa yhtä oppimista. Heinäkuussa alkanut pitkä hellejakso toi vihannespunkit kasvihuonekurkkujen harmiksi. Yritin tilata ajoissa biologista torjuntaa, mutta Biotus Oy ilmoitti, ettei petopunkkeja ollut valitettavasti saatavissa, joten lopulta poistin kaikki kurkut kasvihuoneesta. Onneksi varhainen kurkkujen esikasvatus antoi minulle runsaan sadon ennen kun vihannespunkit iskivät.

Pitikö puutarhabudjettisi?

Tänä keväänä selvisin yhdellä tilatulla multakuormalla (vajaa 18 tonnia) lannoitettua istutusmultaa.

Huvimajan terassialueen budjetti oli tiedossa jo ennen päätöstä. Valtaosan uusista kasveista tilasin ennen kevättä tarjouspyynnön kautta, mutta kyllähän minä taas ostin kesän aikana melkoisesti muitakin kasveja.

En tee varsinaista budjettia, mutta tietysti harkitsemme kustannuksia ennen ostopäätöksiä. Toisaalta emme ole useaan vuoteen matkustelleet lainkaan ja monesta muusta asiasta säästän mielummin kuin puutarhasta. Eli valintakysymyksiähän nämä ovat. 

Täytyy myös ajatella, että puutarhani on puutarhamatkailun yritystoimintaa, joten yrittäjällä on aina kulunsa. 

Mitä opit / vinkit ensi kasvukaudelle?

Tuoksuherneiden tukikehikot on laitettava paremmin, jos sattuisi taas rankkasade kovalla tuulella kuten tänä kesänä. Muina vuosina samat tuet ovat pärjänneet aivan hyvin, mutta alkukesä 2025 kasvatti tuoksuherneet korkeiksi ja tuuheiksi kasvustoiksi, joten kova vaakatuuli sateen kanssa osui niihin tuet kallistaen. Onneksi pysyvää haittaa ei tullut.

Tuijien leikkaaminen on parempi tehdä loppusyksystä kuin keväällä.

Miten odotat tulevaa kasvukautta?

Olen tainnut aina vastata tähän Minnan kysymykseen monivalinnan kohdalla "into pinkeänä".

Nyt juuri pää on flunssan vuoksi sumea ja olo ryytynyt, joten suurta intoilua ei juuri nyt ole ilmassa. Päivä alkaa onneksi pikkuhiljaa pidentyä ja kevään lähestyessä uskon, että innostus nousee tuttuun tapaan. Odotan kiinnostuneena, lähtevätkö viime kesän perennasiirrot arboretumissa kasvamaan ja toivottavasti muutkin istutukset ovat hengissä. 

Haasteen säännöt:

1. Kerro, keneltä sait haasteen.
2. Kerro haasteen aloittaja (Minna Hiidenkiven puutarhassa -blogista)
3. Haasta muutama blogiystäväsi mukaan.

Minnan blogista löytyvät tarkemmat kysymykset ja vastausvaihtoehdot. Itse sovelsin tätä kivaa haastetta omiin tarpeisiini ja siihen Minnakin antoi luvan haasteen avaussanoissa.

Kukka & Kaali -blogin Pauliina haastoi kaikki lemmikin omistajat, joten kuulun siihen sarjaan Rillan omistajana. Pauliina mainitsi hauskasti, että myös kastemadot sopivat lemmikeiksi, joten tämän vuoksi rohkaisen teitä kaikkia tarttumaan tähän mukavaan haasteesen. 

Toivon teille kaikille oikein hyvää uutta vuotta 2026! 

Olen kiitollinen blogiystävilleni kaikesta antoisasta vuorovaikutuksesta ja kiitos kaikille teille, jotka vierailitte puutarhassa kesän 2025 aikana!

Mikäli ikäviä yllätyksiä ei satu, puutarhassa pääsee sovittuina aikoina vierailemaan myös tämän 2026 kesän aikana. Katso tarkemmat tiedot: Ryönänhovin puutarha

PUUTARHAVUOSI 2024

Vuosi 2024 on lähestymässä loppuaan ja on jälleen aika arvioida kulunutta puutarhakautta. Minna, blogista Hiidenkiven puutarhassa, on haasteen ”äiti” ja haastoi myös minut puutarhakauden arviointiin. Kiitos taas tästä kivasta haasteesta. Toivottavasti suot Minna anteeksi, että olen vastannut hieman haastepohjasta poiketen, sillä olin ehtinyt kirjoittaa puutarhavuoden arviontia jo ennen haastettasi. Kiitos myös Kruunuvuokolle, blogista Puutarhan Lumo, sinäkin haastoit minut näihin mietteisiin.

Yleistä pohdintaa / tämän voi liittää myös kohtaan "suurin saavutus tällä kaudella"

Vuoden 2024 kesästä jää merkittävänä mieleen päärakennuksen ulkoremontti ja valmistunut lasiveranta. Tätä projektia mietimme usean vuoden ajan ja on suuri helpotus, että työ on nyt tehty. Ei ollut mukava katsoa vanhan rakennuksen rapistumista ja miettiä tiensä päähän tulleen peltikaton mahdollista riskiä vuotaa puurakenteisiin. Nyt on uusi peltikatto ja ulkovuoren lahot kohdat on korjattu.

Lasitettu veranta on jo nyt osoittautunut hyväksi ratkaisuksi sekä talvella ...

...... että kesällä. 

Joku saattaa ihmetellä, miten talon ulkoremontti liittyy puutarhakauden arviointiin, mutta minulle yhteys on aivan selvä. Tässä vanhassa miljöössä rakennukset kuuluvat niin oleellisesti osana puutarhaan ja maisemaan. Lisäksi talon ulkoremontti vaikutti muutamiin istutusalueisiin ja suunnitelmien toteuttamisen aikatauluihin.

Meillä oli jälleen kuuma ja kuiva kesä. Sateet tuntuivat kasvukauden aikana tulevan hyvin alueellisesti ja paikallisesti. Monta kertaa Mäntyharjun taajamassa satoi reippaasti, mutta meille ei sadetta tullut, vaikka etäisyys on vain 12 km. Blogikavereiden tekstejä lukiessa monin paikoin vettä satoi jopa runsaasti, mutta meille ennustetut sateet kuivuivat 1-3 mm todellisuuteen tai menivät kokonaan ohi.

Erikoista oli myös se, että toukokuun lumisateista siirryttiin suoraan helteisiin ilman sateita. Kuivan ja helteisen toukokuun jälkeen kastelimme järvivedellä puutarhan istutusalueet. Uppopumppu järvessä sekä letkuviritelmät olivat paikoillaan kolmen päivän ajan ja vaihdoin sadettajan paikkaa eri alueille. Kastelu auttoi varmaankin yhden kunnon sateen verran, mutta homma on sen verran työläs, ettei kastelusysteemiä viitsi rakentaa kuin suureen tarpeeseen. 

Kevään ja kesän aikana arboretumiin istutettuja puita ja pensaita piti tietenkin kastella huolellisesti joka viikko. Otin veden kastelukannuilla arboretumin rajalla kulkevasta syvästä ojasta, siinä riitti vettä koko kasvukauden ajan. Kastelu-urakkaan kului aikaa muutama tunti poikineen joka viikko, koska vesi pitää saada kunnolla puun tai pensaan juuriin saakka. Kannoin vähintään 400 litraa yhdellä kastelukerralla, kastelukannu oli molemmissa käsissä. 

Mitä opit?

Kirjasin tarkasti kalenteriin alueen tai alueet, jotka olin kastellut, jotta pystyin seuraamaan, ettei kasteluväli venynyt uusille taimille liian pitkäksi. Huomasin nimittäin, että muistiin ei voi luottaa, koska tekemistä on joka päivä niin paljon. En olisi ilman puutarhakalenterin merkintöjä muistanut, kastelinko tietyn alueen uudet taimet edellisellä vai sitä edellisellä viikolla.

Mitä uutta teit tai koit puutarhassa? 

Talven aikana valmistui puutarhavierailuja ajatellen Ryönänhovin puutarha -kotisivu ja sen myötä myös yhteistyö VisitMäntyharjun kanssa. Pieni panostus markkinointiin näkyi kesän puutarhavieraiden määrän lisääntymisessä. Harjoittelua tämä kesä oli kuitenkin, samoin kuin edellinen kesä. Tänä vuonna puutarha oli auki kahtena päivänä viikossa ja lisäksi vieraita kävi muinakin aikoina etukäteen sovitusti. 

En uskaltanut kirjoittaa kotisivulle käyntimaksun yhteyteen, että hinta sisältää kylmää juomaa huvimajassa ja jotain leivonnaista maisteltavaksi. Onneksi ehdin kuitenkin leipoa ja monta kertaa vierailun aikaan oli sen verran lämmin, että kylmä juoma (itsetehty mehu ja kivennäisvesi tms.) tuntui olevan tarpeen. Samalla puutarhavieraat saivat lepuuttaa jalkojaan ja istuskella huvimajassa tai huvimajan vieressä olevien pöytien ääressä. Oli kiva juttu, että usein virisi keskustelua samaan aikaan kierroksella olevien kesken.

Kiitos kaikille tänä kesänä puutarhassa vierailleille, oli mukava keskustella ja jakaa kokemuksia puutarhasta ja kasveista. Tämä yrittäjänä toimiminen on itselleni aika uusi asia, sillä ehdin tehdä kodin ulkopuolella yli 35 vuoden työuran ihan toisella alalla. Onhan isäntä tietysti ollut koko elämänsä maa- ja metsätalousyrittäjänä ja sen vuoksi saimmekin nämä puutarhavierailut maatalouden sivuelinkeinoksi ja verotukselliset asiat hoituvat ihan oikeaoppisesti. Täytyy kiittää ProAgrian apua näissä monissa yritystoiminnan kysymyksissä.

Vielä näinkin vanhana voi siis vaihtaa ammattia ja muuttaa unelman todeksi.

Pysyitkö viime talvena tekemissäsi puutarhasuunnitelmissa?

Arboretumin uudet alueet alkoivat muotoutua ja istutin paljon uusia puita ja pensaita. Toivottavasti istutusalueet vielä ajan kanssa jalostuvat siihen suuntaan kuin toivon. Seuraavan kevään aikana on tarkoitus tehdä vielä yhtä sun toista yleisilmeen parantamiseksi.  

Kahden laajan alueen kivireunukset ovat tuoneet lisää ilmettä kohopenkkeihin. Toivon, että näkymä paranee, kunhan istutetut kasvit asettuvat olemaan ja pehmentävät kivireunusta.

Vielä tarvitaan lisää perennoja ja pensaita. Jotain maanpeiteperennoja ehdin siirtää puutarhan puolelta arboretumiin syksyn aikana, mutta työtä riittää myös tulevalle keväälle ja kesälle. Minulla on vielä suunnitelmia kuvan keskellä näkyvän istutusalueen suhteen. Toivon saavani kohopenkin reunaan erilaisia matalia havuja, perennoja ja muutaman matalan laakakiven, jotta penkin reunus olisi pehmeän luonteva. Tämä saattaa olla pidempi projekti, aika näyttää senkin. 

Huvimajan alue muuttui jonkin verran elo- syyskuun taitteessa. Siitä kirjoitinkin jo oman juttunsa.

Tuliko puutarhaasi kesän aikana uusia kasveja?

Vuonna 2024 istutin ainakin 18 puuta, 106 pensasta tai pientä havua, uusia köynnöksiä istutin 6 ja perennoja melkoisen määrän. Yllä kuvassa näkyvät 'Red Baron' hurmesilkkiheinät ovat itselleni uusi kokeilu. Tykkäsin niistä kovasti ja toivon hartaasti niiden selviävän talven yli. Myös etualan 'Fuldaglut' maksaruohot olivat uusia mieleisiä hankintoja Hankkijan hienoista edullisista kampanjataimista.

Mainittakoon, että uusia pioneja tuli puutarhan ja arboretumin alueelle yhteensä 18 kpl. 

Tuliko virhehankintoja?

En kyllä nyt muista sellaisia. Yleensä kasviin tutustuu paremmin vasta, kun se on asunut paikoillaan vähän kauemmin kuin istutusvuoden.

Mikä kasvi yllätti sinut positiivisesti?

Ostin piharinkiin reunakasviksi tuuheutumassa olevien purppurakeijunkukkien seuraksi kolme tumman purppuranpunaista papukaijalehteä. Ne näkyvät yllä kuvassa oikeassa alareunassa. Tämä lehtikasvi, jota käytetään kesäkukkaistutuksissa, oli itselleni ihan uusi tuttavuus ja tykkäsin kovasti. Itse asiassa kaikilla puutarhavierailuilla kasvin nimeä kysyttiin. Papukaijalehteä on käytetty tietojen mukaan jo 1900-luvun alkupuolella, mutta minä en ole tätä aikaisemmin tuntenut. Ostin siemenpussin ja kokeilen, saanko kasvatettua näitä ensi kesäksi itse.

Mikä kasvi oli suurin pettymyksesi?

Yritin miettiä ankarasti, mutta nyt ei tule mitään mieleen. 

Menetitkö kasveja?

Talvi 2023-24 kovine pakkasineen oli haastava muutamille kasveille. Luulin, että tähtimagnolia Helmikaaren alueelta kuoli kokonaan, mutta onneksi juuristo oli kunnossa ja kesän aikana pensas kasvoi uudelleen, samoin tapahtui riippapunapähkinäpensaalle.

Syksyn 2023 alennusmyynnistä hankittu valkomarjapihlaja ei herännyt kevääseen ja toinen 2023 istutettu rusokirsikka menehtyi. Luulen, että rusokirsikan menehtyminen johtui siitä, että se oli täydessä lehdessä ennen äkillistä talven tuloa, joten valmistuminen talveen jäi tapahtumatta. 

Syksyllä hyvällä alennuksella ostetut ja istutetut havut kärsivät kevätahavasta, mutta vain yksi kartiovalkokuusi ruskettui kokonaan. Tästä voi päätellä, että myöhäiset syysistutukset ovat haastavia ainakin aroille lajeille ja osalle havuista, koska ne eivät ehdi juurtua kunnolla ja silloin kevättalvi kirkkaan auringon, pakkasen ja tuulen kanssa voi olla liian kova pala, vaikka olin suojannut havut varjostusverkoilla.

To do -listalta siirtyi seuraavalle kaudelle

Laakakiviä täytyy etsiä lisää ja asetella suuren pöytäkiven ympärille vielä ensi keväänä, tänä syksynä en enää jaksanut. Kesä oli niin kiireinen, että tämä projekti oli koko kesän keskeneräinen. 

Kestoaiheena tehtävälistalta siirtyi jälleen terijoensalavan ympäristön uusi perenna-alue. Ehkä joskus on sen aika. 

Muutamia uusia istutuksia on suunnitelmissa talon pohjoisen puolen suhteen. Nekin jäivät viime vuonna tekemättä, koska etupiha oli niin pitkään remonttityömaana.

Mikä oli paras ostoksesi / hankintasi? 

Puutarhan puolella nurmikoita hoitaa robottiruohonleikkuri "Tarmo" ja kesäkuun lopussa hankimme arboretumiin Tarmolle nuoremman veljen eli "Touhun". ”Touhu” on Husqvarna Automower 450X Nera ja se helpottaa valtavasti arboretumin nurmen hoidossa ja minä voin käyttää aikani kitkemiseen ja muihin hoitotöihin, joita kyllä riittää. 

Robottileikkurien keräämän informaation mukaan meillä on hoidetun puutarhan leikattavaa nurmea yhteensä hehtaarin ala. Tämän lisäksi puutarhan pinta-alaan sisältyvät kaikki laajat istutusalueet, joten puutarhan kokonaispinta-ala on 1,5- 2 hehtaaria. Voitte siis uskoa, että Tarmosta ja Touhusta on suuri apu.

Viime kesän aikana ”Touhu” sai parannettua arboretumin nurmiteitä puutarhavieraiden kävelyä helpottamaan, mutta varmasti kohennettavaa on vielä, koska nurmea ei ole perustettu vaan monenkirjavia heinäkasveja on vain ryhdytty leikkaamaan. Toimikoon nurmi yhtenä hiilinieluna, sillä hiekkakäytävien perustaminen olisi ollut kallista ja toisaalta hiekkatiet olisivat myös vaatineet joka kesä paljon hoitoa.

Pitikö puutarhabudjettisi?

Lannoitettua istutusmultaa tilasin kasettikuorman eli yhteensä 34 tonnia, se hupeni tämän kauden istutuksiin. Kasveihin meni jälleen oma reilu osansa ja tietysti robottileikkurikin maksoi. Mutta ilman uutta robottia, olisi pitänyt hankkia uusi päältäajettava ruohonleikkuri vanhan jatkuvasti korjausta vaativan tilalle, sitä emme halunneet. Tarmo ja Touhu ovat miellyttävän hiljaisia työmyyriä, eikä bensaa tarvitse olla kantamassa joka viikko kauppareissuilta. 

Valtaosan kuluista olimme laskeneet budjettiin jo talvella. Hankittavista taimista teen tarjouspyynnön kevättalvella ja tiedän kustannukset, mutta aina tulee myös paljon taimia, jotka hyppäävät ostoskärryyn ilman etukäteissuunnittelua. 

Puutarha on nykyään sekä työni että rakas harrastus, joten kuluja on väistämättä. Ehkä jo pian pääsen isojen alueiden perustamiskustannuksista vain täydennysistutusten tekemiseen? Toisaalta, minkä sille voi, että päässä surisee aina vain uusia ideoita?

Mitä sellaista haluaisit puutarhaasi, mitä et ole vielä(kään) saanut?

Olen suunnitellut köynnöksille vielä lisää tukirakenteita, mutta katsotaan, ehdimmekö toteuttaa ne ensi keväänä. Unelmia on paljon ja osa voi toteutua ja osa jää mukaviksi päiväuniksi.

Keittiöpuutarhan ja hyötyviljelyn kuulumiset 2024

Olen tyytyväinen kasvihuoneen ja keittiöpuutarhan antamaan satoon. Varmasti aina löytyy kehitettävää ja uutta opittavaa, mutta oma valintani on kasvattaa erityisesti niitä lajeja, joita meillä syödään paljon. 

Pyrin jatkossakin saamaan varhaista satoa, koska toiveena on saada itsekasvatettuja vihanneksia koko kesäkauden ajan.

Omenasato on käsittämättömän runsas ja omenat niin suuria ja puhtaita, etten sellaista muista.

Yhä edelleen haluan kasvattaa keittiöpuutarhassa myös kukkia sekä pölyttäjien että itseni iloksi.  

Miten odotat tulevaa kasvukautta?

Marraskuun ja joulukuun olen käyttänyt omien akkujen lataamiseen. Nyt alkaa jo tuntua siltä, että voi kääntää katseen tulevaa puutarhakautta kohti. Olen aika vakuuttunut siitä, että valon lisääntyessä mieli alkaa innokkaasti työstää lisää uusia suunnitelmia. Kevään lähestyessä sormet alkavat kaivata yhä enemmän mullan kuopsuttelua ja puutarhatöitä eli vastaus on jälleen: "Into pinkeänä ja sormet syyhyten".

Oikein hyvää pian alkavaa uutta puutarhavuotta 2025 teille kaikille!

Haasteen säännöt:

1. Kerro, keneltä sait haasteen.
2. Kerro haasteen aloittaja (Minna Hiidenkiven puutarhassa -blogista) Linkistä pääset  haastepohjaan.
3. Haasta muutama blogiystäväsi mukaan.

Haastan mukaan tähän mukavaan arviointiin blogit:

Tuplasti terapiaa

Vaalean Vihreää

PUUTARHAVUOSI 2023

 

Näin vuoden päättyessä voi arvioida kulunutta puutarhakautta 2023.

Yleistä pohdintaa

Kun mietin kulunutta kesää ja kasvukautta, on mieleen jäänyt aikamoinen uurastus. Emme käyneet koko kesän aikana edes pienellä kesälomareissulla. Ainoa päiväreissu oli valtakunnallisen "Avoimet Puutarhat" -tapahtuman aikaan Jyväskylään, siellä tutustuimme kolmeen puutarhakohteeseen ja kävimme Viherlandiassa. 

Jotenkin aina oli niin paljon tekemistä odottamassa tekijää. Lisäksi Rilla ei ollut vielä valmis yöpymään hotelleissa tai vastaavissa paikoissa. Rilla oli kesän aikana ihan mahdottoman kiihtynyt nähdessään toisia koiria, joten välttelimme sellaisia tilanteita, ettei ikävä toiminta vahvistu. Katsotaan, muuttuuko koira teinihormonimyrskyjen jälkeen yhtään, ensimmäinen juoksu oli vasta loppukesällä. 

Toisaalta kesään mahtui paljon lämpöä ja aurinkoa. Hellettäkin oli ihan riittävästi. Osaan nauttia tästä omasta miljööstä ja päivän touhujen jälkeen oli rentouttavaa lämmittää rantasauna ja uiskennella - tai istua lämpimässä ja lempeässä kesäillassa huvimajassa ja katsella ympärillä olevaa puutarhaa mieli hyvänä kaikesta tehdystä työstä. Ajattelen aina, että moni lähtee maksulliseen lomanviettoon samankaltaisin olosuhteisiin, joten eihän meidän tarvitse niin reissata. 

No, puutarhamatkailu minua kyllä houkuttaisi kovasti, ehkä ensi vuonna… tai seuraavana sitten. Ihan pienikin kiva reissu piristäisi ja inspiroisi.

Sainko talven aikana tehdyt suunnitelmat toteutettua?

Tein talven aikana arboretumin istutusten suunnittelua ja puutarhan puolelle oli myös suunnitelmia. Osa näistä toteutui, osa ei. Toisaalta tuli tehtyä myös suunnittelemattomia asioita. Tuntuu aina, että kesä menee niin nopeasti … liian nopeasti.

Puutarhan uudet kasvit

Istutin arboretumiin vuonna 2023 yhteensä 41 uutta puuta ja 148 uutta pensasta tai pikkuhavua. Lisäksi tähän päälle uusia köynnösiä 8, pioneja 6 ja sekalaiset perennat tähän päälle. Lisäksi puutarhan puolelle tuli ainakin 7 uutta pionia ja jotain muitakin perennoja, vaikka istutusten painopiste olikin tänä vuonna arboretumin alueella.

Epäonnea tai menetyksiä

Yksi tosi, tosi harmitttava kevättuho koitui mantsurianjalopähkinälle. Muistatte varmaan, että ostin suurikokoisen puun taimen. Tiesin varsin hyvin, että tämä puu on kylmänarka keväällä ja jälkikäteen ajatellen olisi pitänyt heittää hallaharso puun suojaksi, koska selvä hallayö oli tulossa. Suojasin tuolloin ahkerasti kesäkukat, kasvihuoneen ja keittiöpuutarhan, mutta en yhtään muistanut mantsurianjalopähkinää.

Niin sitten kesäkuun 10. päivänä aamuyöllä oli pitkäkestoinen ja napakka pakkanen ja puun vastikään auenneet lehdet paleltuivat. Luulin puun kasvattavan uudet lehdet, mutta niin ei käynyt. Todennäköisesti sillä oli juuri takana monta muutosta koettelemuksena, olihan se kaivettu kaivinkoneella edellisestä kasvupaikastaan, matkustanut pohjoisemmaksi ja istutettu uudelleen. Versojen kasvu ei todennäköisesti olisi ollut näin pitkällä, jos puu olisi jo viettänyt talven paikallaan meidän vyöhykkeellä. Oppia ikä kaikki.

En suostu vielä ajattelemaan, että mantsurianjalopähkinä olisi ollut virhehankinta. Tekee niin mieli kokeilla arempia puita ja pensaita. Niiden kasvun seuraaminen olisi tosi kiinnostavaa. Jatkossa pitää huolehtia suojaamisesta paremmin - ainakin alkuvaiheessa ennen kuin aremmat kasvit ovat kotiutuneet kunnolla. Meillä on niin suuri riski keväthallaan, että sitä ei voi jättää huomioimatta.

Pieni lohtu on, että puu juuristosta kasvoi rungon viereen uusi erillinen taimi, joka ehti tämän kauden aikana ehkä 60 cm mittaiseksi ja näytti varsin vahvalta ja rotevalta. Toivottavasti tämä taimi selviää tulevasta talvesta ja ensi kevään kylmyydestä. 

To do -listalta siirtyi seuraavalle kaudelle

Puutarhan puolelle olen suunnitellut matalaa perennaryhmää terijoensalavan alle jo pitkään, se jäi edelleen odottamaan toteuttamista. Muut tehtävät ajoivat tästä ohi. Myös muutamat muut suunnitellut muutostyöt siirtyivät eteenpäin.

Arboretumiin on suunnitteilla vielä lisää istutuksia ensi keväänä, jos voimia riittää. Kuten tiedätte, haluaisin käyskennellä omassa pienessä arboretumissani nurmiteitä pitkin ja matkan varrella ihmetellä niitä vähän erityisempiä kasveja ja toisaalta nauttia levollisesta sekä voimaannuttavasta näkymästä. Toivon, että kasvavat puut ojentavat oksiaan reitin varrella ja mutkan takaa paljastuisi uusia näkymiä. Haluan säilyttää tietyn ilmavuuden ja myös katseelle mahdollisuuden hakeutua peltoaukealle, vaikka toisaalta arboretumin alueella olisi oma salaperäinenkin tunnelma. Ei siis tukkoiseksi kasvanutta, mutta kuitenkin runsasta ja kiinnostavaa, jos ymmärrätte mitä tarkoitan.

Haluaisin myös kunnostaa perusteellisesti etupihan hiekkatien ja yrittää pitää sen haraamalla siistinä koko kesän. On niin tyypillistä että nurmi luikertaa hiekkatielle ja reunat mutkittelevat sen johdosta. Tielle ja nurmen reunalle asettuvat myös voikukat hyvin mielellään, joten haralle olisi töitä lähes viikottain.

Kuva: Markus Metsänen

Ilonaiheita vuodelta 2023

Oli hienoa saada puutarhan ensimmäiset dronekuvat. Tämän kuvan saa klikkaamalla suuremmaksi.

Ilmakuvista saa eri tavalla käsityksen istutusalueista kuin maan tasalla otetuista kuvista. 

Arboretum laajeni viereisen peltosaran alueelle ja se tuntui mukavalta. 

Minulle oli myös iso kynnys uskaltautua avaamaan puutarha sovittuina aikoina ’yleisölle’. Palaute oli kuitenkin niin kannustavaa, että todennäköisesti jatkan samaa käytäntöä myös ensi kesänä. 

Isäntä ei mutissut taimihankinnoista niin paljon, kun puutarha tuotti ihan vähän tulojakin. Arvelen myös, että isäntä hämmästyi aika tavalla ihmisten myönteisestä palautteesta ja vähän innostui jatkamaan arboretumin kehittämistä. Sehän sopii minulle… yhteinen projekti tämä kuitenkin on, vaikka minä lähinnä teen puutarhatyöt.

Täytyy talven aikana vielä miettiä asiaa, mutta ehkä avoimet aukiolot on parasta aloittaa vasta juhannuksen jälkeen. Ainakin tänä ensimmäisenä kesänä ihmisiä alkoi vierailla vasta silloin. Oliko syynä sitten oma hyvin varovainen (lue: onneton) markkinointi vai se, että puutarhaihmisillä on paljon kiireitä alkukesällä. Olisin kiinnostunut myös teidän mielipiteistänne tähän. Edelleen voi ottaa etukäteen yhteyttä ja sopia ihan oman ajan vierailuun jo kesäkuun alussa, jos se on toiveena. 

Olen tosi tyytyväinen elokuun lopussa rakentamaamme uuteen pergolaan. Osa rakennustarpeista oli valmiina ja puuttuvan osan hankimme läheisestä puutavaramyymälästä. 

Pergolan valmistuminen vauhditti ympäristön istutusten edistymistä, suunnitelma oli jo pitkään muhinut mielessä. Rakenteilla saa kivan lisän nuoreen arboretumiin. 

Positiivisesti yllättänyt kasvi

Tähtimagnolia Royal Star oli iloinen yllätys. Istutin pensaan keväällä 2022 Helmikaaren alueelle ja se jopa kukki ensimmäisen talvensa jälkeen. Toivottavasti se selviää tulevistakin talvista. 

Joka tapauksessa innostuin tästä niin, että uskaltauduin ostamaan arboretumiin pienen magnolian taimen. 

Japaninmagnolian vieressä olevat kivet löytyivät istutuskuopasta.

Mihin kasviin petyin?

Pepino päärynämeloni oli omalla kohdallani pettymys. Kasvatin sen siemenestä ja luotin kasvin tietoihin, joissa hedelmän makua kuvattiin herkullisin sanoin. Minna blogista Hiidenkiven puutarhassa kertoi, että hänen kaupasta ostamansa hedelmä maistui kengänpohjalta, minun kasvattamani maistui sitten ehkä hyvin vetiseltä kengänpohjalta. En pystynyt syömään hedelmää kokonaan. Makuasioista ei tietysti voi kiistellä, ehkä joku on aivan eri mieltä. Mutta niin päättyi minun ja Pepinon yhteinen matka, sillä Pepino päätyi kompostiin, enkä kyllä tätä lajia enää kasvata. Lisäksi pensaan kasvutapa oli aivan mahdoton. Yllä oleva kuva on kesäkuun 1. päivältä, mutta loppukesällä tukiviritelmistä huolimatta oksat lakosivat ja makasivat maata pitkin. Ehkä tein jotain väärin, mutta kokemus ei innosta uuteen yritykseen.

Puutarhaan liittyvien kustannusten jakautuminen

Taimiin kului rahaa ehdottomasti eniten. Istutusmultaa tuli tähänkin vuonna tilattua kolme kuorma-auton kuormaa, mutta taimet maksoivat enemmän. 

Keittiöpuutarhan ja hyötyviljelyn kuulumiset

Kasvihuoneessa kasvoi mukavan maukas sato, olin pääasiassa tyytyväinen myös lavakasvatusten tulokseen. 

Opin jälleen kerran, että kannattaa seurata omia puutarhapäiväkirjan kirjauksia ja toimia hyväksi havaittuja menetelmiä ja tapoja noudattaen. Aion jatkossakin pyrkiä esikasvatetuilla vihanneksilla aikaiseen satoon. Merkintöjä ja huomioita ei varmaan voi olla liikaa, muistin varaan ei kannata luottaa. 

Millä mielellä uuteen puutarhakauteen?

Nyt on helpottavaa hieman hengähtää, kesä oli aika kiireinen. Uskon vakaasti, että kevätauringon paistaessa ja päivän pidentyessä talven jälkeen, olen taas ihan malttamaton käymään puutarhatöihin käsiksi. 

Tällä hetkellä lumi on kuorruttaanut paksulla kerroksella koko talvisen maiseman ja mittari näyttää -17,5 astetta pakkasta. Toivottavasti kaikki kasvit ovat turvassa lumen alla ja ovat ilona jälleen tulevana kasvukautena. 

Toivon, että blogini puutarhamatkaa seuranneet viihdytte mukana jatkossakin. Olen ollut hyvin iloinen kaikista kommenteistanne ja vuorovaikutuksesta, jota on ollut eri pohdintojen suhteen. Vuorovaikutus on valtavan antoisaa ja olen oppinut paljon teidän muiden blogeja lukemalla.

Olkoon vuosi 2024 hyvä meille kaikille. Ehkä voimme taas oppia uutta, innostua kasvun ihmeistä ja luonnon kauneudesta.