RETKELLÄ AVOIMISSA PUUTARHOISSA

Omat tarhakurjenpolvet huvimajan vieressä

Minulle on elämys päästä vierailemaan toisten puutarhoihin, joten pidimme oman puutarhan 6.7. suljettuna ja lähdimme ensin Lahden seudulle kierrokselle. Jouduimme valitettavasti ajan puutteen vuoksi jättämään Lahden puutarhat kolmeen kohteeseen. Olisin halunnut ehtiä myös Pikku Pähkinään, mutta valitettavasti aika ei siihen riittänyt. Näin jälkikäteen olisin suunnitellut reitin toisin. Kahdessa puutarhassa en löytänyt pihan omistajaa, joten en ilman lupaa julkaise niistä kuvia.

Esittelen teille kuvien kertomana kaksi erittäin inspiroivaa kohdetta. Nämä ovat erilaisia, niinkuin puutarhojen kuuluukin olla. Ensimmäisenä kohteena Katjan, Päivänpesän elämää -blogista tuttu,  Arvilan tila vanhassa perinnemaisemassa peltojen keskellä 1800-luvun talon ympärillä. Katjalla oli huikea ja hyvin järjestetty taimimyynti, joten minäkin ostin monta purkkia kotiin viemisiä. Lisäksi Katja oli varannut minulle etelänkevätesikkoa ja vielä yllätyksenä ihanaa kerrottua kaukaasianpitkäpalkoa (korjaa, jos meni väärin). Olen niin iloinen, kiitos Katja!

Ihmisiä oli paljon liikkeellä, mikä on upea juttu. Yritin ottaa kuvia niin, ettei kukaan olisi joutunut selvästi tunnistettavaksi, pahoittelen, jos se ei onnistunut riittävän hyvin.

Arvila - puutarha vanhassa perinnemaisemassa

Huomasin, että Katjan arboretumin seutu liikautti sydäntäni. Edellisen vierailun jälkeen kasvua on tapahtunut paljon ja se antaa toivoa myös oman nuoren "puulajipuistoni” suhteen. 

Otin kuvia eri kuvakulmista samalta alueelta, koska näkymä muuttuu aina eri suuntaan tai suunnasta katsottuna. Tällaiset näkymät ovat minusta houkuttelevia.

Katja on saanut puiden alustat kasvamaan sekä pensaita että perennoja.

Oli innostavaa nähdä, miten perennat ja pensaat sopivat toistensa lomaan ja toimivat hyvin yhdessä. Oli kiva miettiä, mitkä lajit olisivat itselle sopivia. Kaikkihan me pyrimme toteuttamaan puutarhassa omia visioitamme.

Katselin paljon puita ja mietin omia vastaavia. On niin kiva nähdä erilaisia yhdistelmiä toisten puutarhoissa. Se pisti ajatukset niin vireystilaan suunnittelun suhteen, että ei unimatti malttanut tulla häiritsemään :).

Ihailin Katjan hoidettua puutarhaa, vaikka varmasti sää toi haasteita viimeistelyyn. Katjan omin sanoin: "puutarhurissa asuu pieni keräilijä" eli laji ja lajikemäärä oli valtava, mutta rikkaruohoja ei kasvien seassa näkynyt.

Perennat kukkivat joka puolella. 

Kasvihuoneen edessä ja ympäristössä oli vierailijoista jopa tungosta. Onhan Katjan kasvihuone todella tarkastelun ja ihastelun arvoinen. Ei uskoisi, että nämä kasvihuoneen edustan perenna-alueet ovat vasta melko uusia. Nyt jo vallitsee Cottage Garden -meininki. 

Tämä kuva on kasvihuoneelle kulkevan tie toiselta puolelta. Rajasin kuvasta ihmiset, jotka tulivat kasvihuoneen suunnasta.

Pioneja oli paljon kukassa. Sade ei ollut saanut niitä nujerrettua.

Kiitos Katja, oli taas elämys käydä ihailemassa puutarhaasi ja leivonnaiset olivat todella herkullisia. Sääkään ei haitannut, kun oli varautunut sadetakilla. Aamupäivällä ei edes satanut kovin paljon.

Malovanpiha, suuri puutarha taajamassa 2011 valmistuneen talon ympärillä

Päivän viimeinen kohde oli Mäntyharjulla, eli kellon kanssa kilpaa tähtäsimme vielä katsomaan upeaa taajamapihaa omalla paikkakunnalla. Olen käynyt täälläkin kerran aikaisemmin muutamia vuosia sitten ja kasvua on tapahtunut. Huokailin ihastuksesta monta kertaa. Täällä puutarhan tyyli sopi erittäin hyvin taloon ja ympäröivään maisemaan.

Tontin molemmin puolin kasvaa metsää. Talon emäntä nauttii havujen muotoilusta ja havuja oli käytetty paljon eri puolilla tonttia. Laatoitus on tehty isännän itse valamista laatoista. 

Minusta havujen sijoittelu oli todella onnistunutta ja ilo silmälle. Perennat ja lehtipensaat täydentävät istutuksia havujen ympärillä. Molemmat korostavat toisiaan.

Isäntä hoitaa mielellään hyötytarhaa ja peruna sekä muut herkut näyttivät kasvavan hyvin. Harvoin löytää näin siistiä hyötytarhaa laattakäytävien rajaamana. 

Täällä samaa lajia maanpeittäjänä oli käytetty suurempina yhtenäisinä alueina ja se toi harmonisen vaikutelman...

... kuitenkin erilaiset kasvit vuorottelivat hauskasti maata peittäen ja luoden kivoja yhdistelmiä.

Voitteko uskoa tätä siisteyttä! Pitkä kivimuuri talon edustalla on ladottu kauniisti ja muuri pengertää korkeuseron upeasti. Ylätasanteella kasvaa hortensioita.

Nuotiopaikka isojen kivien keskellä on huikea. Tämä siisteystaso vaatii työtä kitkijältä. 

Tuo huolella hoidettu kuusiaita rajaa piha-alueen maantiestä. Kuusiaita on todella kaunis tausta puutarhalle. 

Tässäkin kuusiaita on taustalla ja perennaryhmä havujen somistamana. 

Erilaiset lehtimuodot tuovat elävyyttä.

Tämä kuvakulma on nuotiopaikan takaa talon suuntaan. 

Syvä kumarrus tästä taidolla toteutetusta ja huolella hoidetusta kokonaisuudesta. Tämän jälkeen ei ole kiva katsella omia rikkaruohoja ja  hoitamattomia alueita 😅. 

No, oikeasti oli todella inspiroivaa ja nautin kaikeasta kauneudesta ihan hurjasti.

VÄSYNYT, MUTTA ONNELLINEN

Tämä paljon käytetty sanonta kuvaa nyt maanantaina oloani eilisen Avoimet Puutarhat -tapahtuman jälkeen. Oman kokemukseni mukaan päivä onnistui paremmin kuin osasin etukäteen uskoa.  Pieni puutarhakoiran alku on myös ollut väsynyt, olihan pennulle ensimmäinen kerta, kun näki niin paljon ihmisiä omalla pihalla. Oli paljon haisteltavia tyyppejä ja hurjan paljon sai rapsutuksia ja ihailua. Kohtaamiset sujuivat oikein mallikkaasti, mutta haistelu ottaa voimille ja kahdet pitkät unet piti käydä sisällä nukkumassa kesken päivän.

Heti puolen päivän aikaan saapui sen verran paljon ihmisiä, että en ehtinyt tavata kaikkia lainkaan, joten myöskään tieto vieraskirjasta ei tavoittanut kuin osan. Oli haasteellista miettiä sopiva paikka vieraskirjalle, sillä kaikki vierailijat eivät tulleet pihapiiriin samaa reittiä. Osa käveli pysäköintialueena toimivalta ratsastuskentältä tänne pihaan johtavalle tielle...

... ja osa aloitti kierroksensa arboretumista. Ratsastuskenttä eli pysäköintialue jää kuvan ulkopuolelle oikealle. Lisää pysäköintitilaa oli selkäni takana nurmialueella ja tien vieressä. Vieraskirja oli huvimajassa, mutta seuraavalla kerralla sille pitää keksiä näkyvämpi paikka. Vieraskirjaan nimiä kertyi 82. Uskoisin, että kävijöitä oli reippaasti yli 100.

Oli kannattavaa pohdiskella nimikylttiasiaa täällä blogissa. Eri ideoista jalostuivat tällaiset nimikyltit, joista olen tosi kiitollinen isännälle. Kun lauantaina leipoessani oikein surin nimikylttien puutetta, kävi isäntä penkomassa eri remonteista vuosien varrella jääneitä listoja ja ryhtyi askartelemaan minulle tällaisia kivoja pikkuisia kylttejä, joihin kirjoitin tussilla nimet. Tässä on ensimmäinen erä, lopulta saimme tehtyä n. 100 nimilappua. Eihän määrä tietenkään riittänyt kuin osalle kasveista, mutta monet kiittelivät runsain sanoin kylttejä. Teemme näitä ehdottomasti lisää. Kerään nämä pois ennen syksyn märkää vaihetta.

Tässä nimilappu kertoo loistoangervo 'Odensalan' nimen, takana kelloköynnös arboretumin aidassa. En laittanut latinankielisiä nimiä, jotta teksti olisi helpommin luettavissa. Nämä miellyttivät kovasti omaa silmää.

Oli kiva huomata, että hyvin monet ottivat kuvia itseä kiinnostavista kasveista ja nimilapuista. Sain kuulla, että ideoita syntyi omaan puutarhaan vietäväksi. Sehän on teemapäivän yksi tarkoitus.

Paljon kysyttiin sekä arboretumiin istutetuista kasveista että alueen rakentumisesta laitumesta tähän vaiheeseen. Kuvassa tänä keväänä istutetut 'Pinkachu' syyshortensiat.

Nämä 'Early White' syysleimut kiinnostivat myös monia. 

Sain kirjoitettua nimilaput kärhöille ja ruusuille sekä muutamille muille kukkiville kasveille, mutta kuten sanottu, lisää merkitsemisiä on tehtävä seuraavia vierailuja ajatellen. Tässä kukkivat Helmikaaren ruusut eli köynnösruusu 'Above and Beyond' ja ruusu 'Sweet Haze'.

Monet runsaat kiitokset kätkin syvälle sydämeen ja olen niistä tosi onnellinen. Vieraskirjaan kertyi nimien lisäksi muutamia ihania kommentteja. Liikutuin, kun eräs rouva sanoi lukevansa blogiani ja lähti sen vuoksi Kuopiosta katsomaan paikan päälle, matkaa kertyy kuitenkin yli 200 km. 

Hän oli lukenut, että metsästän jouluruusuja ja toi tuliaisina minulle ostamansa jouluruusun taimen. Kerrassaan suurenmoista! Vieläkin tulee onnellinen kyynel silmänurkkaan. Kiitos!

Yhtä ihmeellistä oli saada blogini lukijoiksi tunnustautuvat vieraat Jyväskylästä ja Hirvensalmelta. Blogiin on vaikea saada kuvia niin kuin sen paikalla näkee omin silmin. Pitäisi panostaa vielä enemmän alueen pohjapiirroksen tekemiseen - ehkä talven aikana? Pihapiiriä sanottiin myös paljon suuremmaksi, kuin blogin kuvista välittyy.

Lauantain sadepäivän jälkeen sää suosi sunnuntaina ja saimme koko ajan olla aurinkoisessa poutasäässä. Useampi toivoi, että paikallislehdessä olisi ollut juttua etukäteen, jotta tieto olisi saavuttanut useammat.

Kaiken edellä mainitun lisäksi sain itselleni aivan vierailta ihmisiltä lahjaksi kääriösorvarinpensaan alun ja kaksi siemenestä kasvatettua mantsurianjalopähkinäpuun taimea arboretumia varten. Oi, ihmettä!

Lämmin kiitos teille kaikille, jotka kävitte ja teitte puutarhapäivästä sykähdyttävän. Tänään vedän happea, huomenna saamme uusia puutarhavieraita.