lauantai 15. maaliskuuta 2025

HELPPOHOITOINEN PUUTARHA?



Näin keväällä uuden kasvukauden lähestyessä, moni pihan omistaja saattaa painiskella puutarhaan liittyvien toiveiden ja muutostarpeiden kanssa. Hyvin usein kuulee ensimmäiseksi toiveeksi saada helppohoitoinen puutarha. 

Muistan hyvin ne vuodet, jolloin itsellänikin oli aika niin tiukassa, etten millään ehtinyt ja jaksanut tehdä puutarhatöitä ja kitkeä siinä tahdissa kun olisin halunnut. 



Tällainen tilanne on usein pikkulapsiarjessa tai pitkien kiireisten työviikkojen ja monien yhteensovitettavien vaatimusten keskellä. Minulla on tästä paljon omakohtaisia kokemuksia.



Ikääntyminen ja muutokset terveydentilassa ovat monelle syitä toiveeseen saada puutarha helppohoitoisemmaksi. Näin voi myös minulle käydä jossain vaiheessa, asia on jopa hyvin todennäköinen. Tällä hetkellä minun hoidetun puutarhan koko arboretumin kanssa on kaksi hehtaaria eli 20 000 neliötä, sen vuoksi minun on välttämätöntä tehdä jotain asioita helppohoitoisuuden eteen.



Isäni täyttää seuraavaksi 84 vuotta ja hän on ryhtynyt istuttamaan mökillä äitini aikoinaan tekemiin perennapenkkeihin vähemmän hoitoa tarvitsevia pensaita. Tämä on hänen tapansa varautua helpompaan puutarhanhoitoon.

Mitä itse teen, jotta puutarhani hoito olisi vähän helpompaa?



Yksi tärkeimmistä seikoista kokemukseni mukaan ovat riittävän suuret yhtenäiset istutusalueet. Kasvit voivat huomattavasti paremmin, kun ne kasvavat lähellä toisiaan. Keskelle nurmikkoa kaivettu yksinäinen pensas (ainakin kasvun ensimmäisinä vuosina) tai neliö perennoja, joutuu helposti nurmikon ahdistelemaksi ja tämä työllistää puutarhuria.



Yritän nähdä vaivaa perennapenkin perustamisen tai istutusalueen valmistelun yhteydessä, jotta paikalle ei jäisi kasvamaan hankalia rikkakasveja, tämä ei tietenkään aina onnistu. On kuitenkin helppo ymmärtää, että vuohenputkikasvuston sekaan istutetut perennat joutuvat vahvan vastustajan kanssa luultavasti antamaan periksi. On myös tosiasia, että hyvä kasvualusta parantaa istutettujen kasvien kotiutumista ja kasvua, mikä taas puolestaan vähentää monia työvaiheita, esim. kastelua, myöhempinä vuosina.

Rikkaruohotonta puutarhaa ei olekaan, mutta huolellinen kitkeminen alkuvaiheessa ja rikkaruohottoman mullan / kompostin lisäys helpottaa työtä jatkossa. Kannattaa myös mahdollisuuksien mukaan istuttaa perennat alkuvaiheessa melko tiiviisti, näin rikkaruohoille ei jää niin paljon kasvutilaa. Välillä olen käyttänyt esikasvattamiani kesäkukkia perennojen väleissä ensimmäisenä vuonna, jotta perennat ehtivät kasvaa.



Suunnittelu on yksi tapa helpottaa työtä jatkossa. Periaate "oikea kasvi oikeaan paikkaan" on tuttu ja siinä on paljon kokemuksen kautta opittua. Siis tuoretta ja kosteaa kasvupaikkaa toivovaa kasvia ei kannata istuttaa paahteiseen kivikkoon - näin kärjistettynä. Osa suunnittelua on ns. helppohoitoisten ja vähään tyytyväisten kasvien valinta, jos tavoitteena on helppohoitoinen puutarha. Suunnittelussa voi käyttää ammattilaisten apua tai vaihtoehtoisesti perehtyä itse asioihin.

Ihan toinen seikka on vihkiytyneen harrastajan halu laajentaa kokemuksia, venyttää kasvuvyöhykkeitä, kokeilla erikoisuuksia jne. Tämä tie on innostava, eikä siinä pyritä työn vähentämiseen.



Istutusalueiden rajaus nurmikosta on sellainen aihe, jota olen viimeisen 38 vuoden aikana kokeillut monella tavalla. Ja voitte uskoa, että pieleen menneitä kokemuksia on myös ollut. Yksi hyvä keino on ollut kuvan graniittikivet kohopenkin reunoina, varsinkin jos kohopenkin kasvualustan voi tehdä juuririkkaruohoista puhtaalla mullalla ja kompostilla. Etuna on riittävän paksu kasvualusta ja nurmi pysyy poissa jykevien kivien takana. No, ymmärrän, ettei tällaisia kiviä ole helppo löytää, myös niiden asettelu vaatii konevoimaa. 

Voin paljastaa teille pieleen menneitä kokeiluja - näitä en enää tekisi. Noin 20 vuotta sitten ajattelin, että saan rajattua perenna-alueen nurmikosta matalilla betonikivillä. Luulin tekeväni työn oikein perusteellisesti, sillä kaivoin pienen ojan penkin ulkopuolelle ja upotin pystyyn noin 20 cm juurimattoa ja täytin ojan soralla ja asettelin soran pintaan matalat betonikivet kiertämään istutusta. Voitte uskoa, että tämä oli tosi työlästä ja jouduin kärräämään soraa paikalle eräänkin kuorman. Parin vuoden kuluessa nurmikko luikerteli iloisesti ilman mitään ongelmia perennapenkkiin ja oli tylsää nykiä nuo maahan kaivetut juurimatot pois, samalla luovuin betonikivistä ja kärräsi nekin varastoon.

Jossain vaiheessa kokeilin yhtä huonolla menestyksellä muovisia reunanauhoja, ne ovat lisäksi omaan silmään aika rumia.

Paras konsti on kantata penkkien reunat 1-2 kertaa kesän aikana. Työtähän tämäkin vaatii, mutta eipä ainakaan tarvitse ostaa kuin kanttausrauta tai käyttää pistolapiota. Ja lopputulos on siisti. Lisäksi penkin muotoa ja kokoa voi muuttaa hyvinkin helposti. 



Siisti yleisilme syntyy rajauksista eikä välttämättä joka rikkakasvia edes tarvitse kitkeä istutusalueista kasvukauden kuluessa. Kevään tai alkukesän aikana on aika tärkeää kitkeä edes yhden kerran perusteellisesti ja muuten kitken, jos joku rikkaruoho häiritsee silmää tai viereisiä kasveja. 

Itse koen, että rajaukset /kantatut penkit rauhoittavat näkymää, vaikka perennat kasvaisivatkin hieman vallattomasti kuten kuvan etualan akileijoilla on tapana toimia. Ehkä perenna-alueiden yksi hieman työläs työ kesän aikana, on kuihtuneiden kukintojen tai kasvustojen siistiminen. Tämä ei tietenkään ole pakollista, mutta tykkään itse tehdä näin, jotta seuraavana vuoroon astuvat kasvit pääsisivät näyttämään parastaan. Minulle tämä työvaihe on aika meditatiivista, kun sen saa tehdä ilman hoppua. Siinä työskennellessä todella näkee työn palkitsevan ja samalla on mukavaa seurata siivekkäiden lentoa ja meden keräystä.



Tämäkin istutusalue on kohopenkki ja kasvualustaksi kärräsin kuorma-autolla tuotua istutusmultaa. Puutarhamme on enemmän tai vähemmän savipitoista ja ruokamultaa on varsinkin puutarhan puolella aika mukava kerros. Kun tällaisen tuoreen mullan päälle saa puhdasta aika hiekkapitoista keveää istutusmultaa, tulee seoksesta tosi hyvä, varsinkin kompostilla täydennettynä. 

Istutin erilaisia matalia maanpeitekasveja sekä sipulikukkia - myös kellukka ja loistosalvia ovat viihtyneet sekä valkoisena kukkivat Sea Foam ruusut. Kitkemisen tarve on ollut todella vähäinen, välillä voikukan siemenet ryhtyvät kasvamaan, mutta ne on aika helppo napata pois. Helppohoitoisuuden avainsanana on hyvä puhdas kasvualusta ja sopivan tiheä istutus.



Nurmikon leikkaus on yksi aika työllistävä puuha puutarhaa hoidettaessa. Koska näillä meidän tiluksilla on nurmea aika paljon eri istutusalueiden väleissä, olemme saaneet suurta apua kahdesta robottiruohonleikkurista. Robotit ovat minun ylellisyyteni, jotta saan käytettyä kaiken liikenevän ajan muihin puutarhatöihin. 



Kukkivilla pikkupuilla ja pensailla saa istutettua elävän ja monilajisen puutarhan, joka ei vaadi niin paljon hoitotoimia kuin perenna-alueet. Istutuksen jälkeen ei tarvitse kontata tai kumarrella niin paljon kuin perennoja hoitaessa, jos toimintakyky on heikentynyt tai aika / kiinnostus ei riitä niin suuresti puutarhan hoitoon.

Suunnittelemalla voi hyödyntää puiden ja pensaiden erilaisia lehtimuotoja ja -värejä sekä eri aikaan kukkivia pensaita. Puiden ja pensaiden ympärille voi istuttaa sellaisia sipulikukkia ja maanpeitekasveja, jotka pärjäävät vuodesta toiseen aika vähällä vaivalla.

Pensasruusut ovat kauniita ja tyytyvät melko vaatimattomaan hoitoon, mutta niiden piikkisten oksien siistiminen ja pois kantaminen haketukseen, saattaa olla monelle turhan työlään tuntuista. Lisäksi villisti juurivesoista leviäviä pensasruusuja on todennäköisesti fiksu välttää, jos pyrkimys on helppohoitoiseen puutarhaan. Minä en voi näistä täysin luopua, sillä kuvan juhannusruusukin tuntuu yhden hetken kesää aivan huikean ihanalta. Istuttaessa kannattaa kuitenkin miettiä paikka harkiten, etteivät villit karkulaiset aiheuta päänvaivaa jatkossa.


Toistaiseksi kuitenkin...



En halua liian helppohoitoista puutarhaa, koska nautin puutarhassa tekemisestä. Minulle monimuotoisuus ja vaihtelevat istutusalueet ovat tärkeä tekijä, joten olen valmis näkemään vaivaa harrastukseni eteen.

Melkein huomaamatta saa erinomaista hyötyliikunta, joka auttaa fyysisen toimintakyvyn ylläpidossa. 



Miten mukavaa onkaan tehdä yhtä sun toista pientä näpertämistä kaikessa rauhassa samalla kuunnellen lintujen laulua ja luonnon muita ääniä. Monesti pysähdyn katselemaan perhosten kisailua mieleisistä kukista. Kimalaisten pörinä on rauhoittavaa ja voi samalla mietiskellä monenlaista.

Mäkäräisistä, paarmoista ja hyttysistä voisin kyllä luopua - ainakin niiden tuttavallisesta lähentelystä.



Usein fyysisesti raskaat painit kivien kanssa tai kottikärryjen täysiä kuormia työntäessä, ovat sopivassa määrin aika hauskojakin, ainakin tietää tehneensä. Päivän päättyessä on onnellinen olo.



On todella palkitsevaa saada joku isompi projekti päätökseen ja nähdä saavuttaneensa tavoitteensa, vaikka suunnitelma olisikin hieman elänyt ja muuttunut matkan varrella.

Lopputulemana siis: "Huvinsa kullakin". Aloitan jälleen tämän uuden puutarhakauden innostuneena tekemään uusia istutuksia ja hoitamaan jo tehtyjä. 

Tuliko sinulle mieleen jotain muita seikkoja, joilla olet onnistunut helpottamaan työtä omassa puutarhassasi? 




maanantai 10. maaliskuuta 2025

MAALISKUUN KYLVÖJÄ JA KASVUA



Tämä aamuna kiipesin tuttuun tapaan yläkerran taimikasvattamoon. Joka aamu sumutan taimet ja kastelen ne varovaisesti. Taimia ei kannata hukuttaa liialliseen veteen, siitäkin minulla on kokemusta, kun ensimmäistä kertaa esikasvatin vihanneksia. Silloin onnistuin tappamaan muutamat taimet, kun varmuudeksi annoin niille vettä niin, että taimet selviäisivät viikonlopun reissun ajan omillaan. Kotiin tultuani löysin nuukahtaneet pikkutaimet vetisistä purkeista - ei hyvä. Opetus meni kerrasta perille.



Kaikki kylvämäni 'Roter Augsburger' paprikat ovat lähteneet kasvuun. Mainitsin jo aikaisemmin, että myöhästyin hieman tavanomaisesta paprikan kylvöstäni, mutta sain nämä siemenet onneksi multaan 23.1.2025.



Kelloköynnösten ensimmäinen kylvöerä tuotti täyden nollan taimia, joten uusi kylvö 18.2.2025 on vasta edennyt sirkkalehtien kasvatuksesta pienen askeleen eteenpäin. Nämä ehtivät varsin hyvin kasvaa ennen ulos istutusta. Ehkä olen jopa huojentunut, kun ei tarvitse hoivata pitkäksi kasvanutta kelloköynnösviidakkoa sisällä kovin pitkään, siitäkin on paljon kokemuksia useamman vuoden ajalta. 



7.3 vaihdoin ’Vilma’ pensastomaatit hieman suurempiin ruukkuihin ja laitoin ruukun pohjalle yhteen reunaan varastolannoitukseksi kanankakkaa. Koska ’Vilmat’ tekevät jo nuppuja, ne tarvitsevat juurilleen enemmän multaa, jotta jaksavat kasvattaa nuput raakileiksi. Perennaruukku vaihtui siis pionin taimien mukana tulleisiin ruukkuihin, samaan tapaan kuin viime vuonna.



Kuusi Vilmaa pääsi tässä vaiheessa uusiin ruukkuihin, loput hieman pienemmät Vilmat vaihdan vielä tänään.



On kiinnostavaa nähdä, että kolmella eri pensastomaatin lajikkeella on selvästi oma persoonallinen kasvutapansa. Yllä kuvassa samana päivänä 12.2.2025 kylvetyt pensastomaatit 'Tiny Temptations Orange' vasemmalla ja 'Patio Plum' oikealla.



Kun ’Patio Plum’ miniluumutomaatin sirkkalehdet tulivat esiin, hämmästelin niiden kippuraista olemusta, mutta koska kaikki kyseisen lajikkeen taimet olivat keskenään samankaltaiset, en uskonut seikan liittyvän heikkoon siemeneen. Nyt taimet näyttävät tällaisilta. Kuvasta näette kippuraiset sirkkalehdet.



Ja tässä lähempää kuvattuna 'Tiny Temptations Orange' pensastomaatit.



Kylvin 3.3. lisää tomaatteja, nyt vuorossa olivat rungolliset tomaattilajikkeet. Laskin, että saan ne 8 viikon päästä huhtikuun viimeisellä viikolla istutettua kasvihuoneeseen lopulliseen kasvualustansa aikaisempien vuosien tapaan. 

Kuvan etualalla tyhjiltä näyttävissä ruukuissa on koulittuna näitä tomaatteja. Tätä maaliskuun erää on nyt kasvamassa 25 tomaattia. Kuvassa takana näkyvät tomaatit ovat 'Vilma' pensastomaatteja.



Keijunmekot ovat nyt tässä vaiheessa. Siemenet ripottelin multaan 13.1.2025. Kuten Kruunuvuokko jo totesi omassa postauksessaan, on kiva tallettaa puutarhapäiväkirjaan tänne blogiin tilannetiedotus eri lajien kasvuvauhdista tulevia vuosia varten.




'Purple Prince' papukaijalehden  taimet näyttävät nyt tällaisilta. Nämä kylvin 2.2.2025.

Huomaa hyvin, että väritys on jo nyt tummaan purppuraan vivahtava. 



Tässä esittäytyy täpläpipo 'Mystican' taimia. Ne kylvin 1.2.2025. 'Magnus' kaunopunahatuttuja on myös kasvamassa. Lisää perennoja pitäisi vielä kylvää.

8.3. kylvin ensimmäisen erän basilikaa. Tällä kerralla kokeilin ’Italian Classico’ maustebasilikaa. Tietojen mukaan sen pitäisi olla suurilehtinen ja erittäin aromaattinen lajike, jolla on tiivis kasvutapa. Lehdet käytetään tuoreina tai kuivattuna ja valkoiset kukkatertut ovat sekä koristeellisia että syötäviä. Laitan yleensä basilikaa kasvamaan sen verran reilusti, että osa on saanut tehdä vähän kukkiakin, silti satoa saa paljon.



perjantai 7. maaliskuuta 2025

TARKISTUSKIERROS




Tänään aamu valkeni upean aurinkoisena. Monena päivänä on ajoittain satanut lunta tai vettä ja on toki välillä aurinkokin hetken aikaa pilkistellyt. Ihan rannassa on maa tullut esiin.



Yli 200 vuotiaan kuusen alla näkyvä vihreys ei suinkaan ole nurmea vaan kuusen oksien kärkiä. En muista, että muina talvina olisi ihan tässä laajuudessa ollut kaikkien isojen kuusien alla vastaava ilmiö. Oravat ovat ilmeisesti mellastaneet ja syöneet kuusen kukkasilmuja? Ainakin oravia näkyy paljon. Täytyy tulla haravan ja kottikärryjen kanssa tänne töihin.



Oli ihan pakko jo vähän leikata ensimmäisen syyshortensian oksia. 



Kuten näette, lumi peittää maan vielä maaliskuun ensimmäisen viikon jälkeen. Etualan tuurenpihlajan silmut ovat lupaavasti valmistautumassa uuteen kevääseen. Arboretumissa oli helppo tepastella, sillä hankikanto salli kävelyn ihan joka puolella.



Rilla oli mukana kierroksella, kuvassa näkyy tosin vain takapuoli, koska koiran piti kumartua tutkimaan kallion päällä olevaa kiinnostavaa hajua. 

Näin suuren ketun keittiön ikkunasta ja Rilla löysi myös hieman myöhemmin ketun jäljet ja seuraili niitä kiinnostuneena kiemurrellen pitkin poikin arboretumia. Arboretumissa on paljon jäniksen jälkiä, ehkä kettu jäljitti jänispaistia.



Kivien vierestä pilkistelevät tuoksukurjenpolvien lehdet. Jotain vihreää on sentään täällä meilläkin nähtävissä.



Vasemmassa reunassa on serbiankuusi. Rilla seisoo tasaisen suuren laakakiven (tai kallion) päällä. Sammal on tullut kauniisti esiin.



Tänään on jotenkin ihanan keväinen tunnelma. Auringolla on hämmästyttävän suuri vaikutus.

Hyvää viikonloppua!



sunnuntai 2. maaliskuuta 2025

PENSASTOMAATIN TAIMET

 



'Vilma' pensastomaatit ovat hyvässä kasvuvauhdissa.



Ehkä ensi viikolla tai seuraavalla on jo aika vaihtaa Vilmat perennaruukuista suurempiin ruukkuihin. Nyt nimittäin reipastuneen kasvun muutoksia näkee melkein päivittäin.

Otin taas neljä taimea viereiseen huoneeseen kuvattavaksi, sillä taimilamppujen alla kasvit näyttävät hieman oudon värisiltä valokuvissa :).



Nuput näkyvät jo ihan helposti, sekin on yksi syy etsiä lähiaikoina suuremmat ruukut 'Vilmoille' ja lisätä ensimmäinen pieni annos kanankakkaa varastolannoitukseksi. Nyt olen antanut pienille taimille tarkoitettua veteen sekoitettavaa mineraalilannoitetta pakkauksen ohjeen mukaan.

Maaliskuu on vihdoin alkanut, mutta meillä ei vielä ulkoa löydy uutta kasvua, sillä edelleen pieni lumikerros peittää maan joka puolella. Onneksi on siis edes tomaatteja kuvattavaksi, koska ulkona ei vihreää vielä löydy.

Hyvää maaliskuun ensimmäistä viikkoa teille kaikille!


tiistai 25. helmikuuta 2025

KOSKA KUKKII -haaste




Minna, blogista Hiidenkiven puutarhassa, laittoi jälleen liikkeelle tämän jo perinteeksi muodostuneen kukkakevään odotteluhaasteen. "Tarkoitus on veikata jo hyvissä ajoin, milloin omassa puutarhassa alkaa nuppuja poksahdella auki ja päättää etukäteen veikattavat lajit".

"Nuppuilevaa kasvia ei voi valitettavasti ottaa arvailuun mukaan. Sehän olisi aivan liian helppoa. Valitsemasi kasvin pitää olla tiukasti lepotilassa, olipa se sipulikukka, perenna tai puuvartinen. Esikasvattamasi kesäkukatkaan eivät siis sovi tähän kisaan".

Päätin ottaa haasteen käsiteltäväksi ihan oma-aloitteisesti, sillä ainakin nyt vielä koko puutarha on lumen alla, mutta sääennusteissa on luvattu lämpenevää, joten kevään edistyminen voi keikkua monella tapaa.



Vaaleajouluruusu Helleborus niger, kuva on otettu 1.5.2024

Vaaleajouluruusu aloittaa yleensä kukinnan heti lumien sulettua huhti-toukokuussa, toki maantieteellinen sijainti vaikuttaa asiaan. Toisilla vaaleajouluruusut ovat saattaneet tehdä nuput jo edellisen vuoden lopulla (minulla ei). Jouluruusu on hidaskasvuinen ja saattaa viedä jonkun aikaa ennen kuin se leviää kasvupaikalleen. Minulla tämä kuvassa näkyvä vaaleajouluruusu kukki ensimmäistä kertaa viime vuonna ja toivoisin niin jouluruusujen alkavan lisääntyä omassa puutarhassani.  Kuvassa vasemmalla näkyy pari palloesikon siementaimea, nekin saisivat lisääntyä. 

Veikkaus: Vaaleajouluruusu kukkii tänä vuonna 26.4.2025.



Tarhakylmänkukka Pulsatilla vulgaris

Kuva on otettu 11.5.2024 kiviportaiden vieressä kasvavasta kylmänkukasta, minulla kasvaa näitä myös toisaalla. Pitäisi ehdottomasti lisätä näitä myös arboretumiin, sillä kylmänkukat ovat monella tapaa ihastuttavia. 

Pörröiset nuput työntyvät aurinkoisilla paikoilla esiin maasta heti lumien sulettua ja kukat avautuvat tavallisemmin huhti-toukokuussa. Kylmänkukat sopivat kivikkopuutarhaan sekä aurinkoisten ja kuivien paikkojen perennaryhmiin. Tietojen mukaan tämä perenna menestyy keskiravinteisessa, kalkkipitoisessa ja läpäisevässä hiekkamaassa. Minulla kasvualusta on ehkä enemmän multavaa kuin hiekkaista, mutta lämmin ja aurinkoinen paikka on kuitenkin. Talvimärkyys taitaa olla tälle muuten kestävälle perennalle suurin riski.

Veikkaus: Tänä vuonna nämä tarhakylmänkukat avaavat kukkansa 5.5.2025



Hyasintti 'Woodstock' Hyacinthus orientalis

Istutin tumman purppuralilan värisiä hyasintteja syksyllä 2022. Tässä pienessä rinteessä ne kasvavat muiden sipulikukkien ja matalien perennojen kanssa, kivipolun toisella puolella on samoja hyasintteja, kuvassa näkyy niistä vain kolme.

Kukinta-aika täällä sipulikukalla on toukokuu, tarkempi ajankohta riippuu kevään säätiloista ja kasvuvyöhykkeestä. Hyasintit viihtyvät aurinkoisessa tai puolivarjoisassa kasvupaikassa.

Veikkaus: Hyasintit kukkivat tänä vuonna 10.5.2025.



Sinikämmen Glaucidium palmatum

Tämä kuva on otettu 19.5.2024, en muista kuinka kauan ihana sinikämmen oli jo pitänyt kukkiaan auki kuvaa otettaessa. Etualalla on sini-lila sinikämmen ja takana pilkottaa myös valkoisen sinikämmenen kukka. Nämä kasvavat "Varjolehdon" alueella, kuten blogiani seuranneet ehkä muistavat. 

Mustilan arboretumin sivuilla mainitaan, että sinikämmen on "varjoperennojen aatelia". Kauniisti sanottu. Tätä ei joka taimimyymälässä ole saatavana, sillä sinikämmenen itäminen siemenestä on hidasta. Nämä kuvan sinikämmenet tekivät siemenkotia viime vuonna ja Mustilan sivuilla mainitaan ohjeeksi, että "kun siemen varisee maahan niin itäminen käynnistyy, jos maata ei kuopsutella. Ensimmäisenä kesänä ei näy mitään. Toisena kesänä tulevat sirkkalehdet esiin ja kolmantena kesänä nousee vain yksi kasvulehti. Jatkokasvu ei ole yhtä hidasta, sillä kun kasvulehtiä on muutama, ilmaantuu ensimmäinen kukkakin samantien. Muutamassa vuodessa sinikämmenestä kehittyy vahva ja tiivis tupas." 

Tavallisesti sinikämmen kukkii touko-kesäkuussa, mutta Suomi on pitkä maa ja eri vuosien keväät ovat vaihtelevia. Sinikämmenen kasvaa noin 50-70 cm korkeaksi ja myös sen lehdet ovat oikein kauniit koko kasvukauden. Kasvupaikan tulisi olla varjo-puolivarjo, tuore, humuspitoinen ja lievästi hapan. Itse lisään sinikämmenten alueelle syksyllä kuivia ja hentoja terijoensalavan lehtiä humusta lisäämään. Kompostin lisäys olisi varmaan myös kasville mieleen.

Veikkaus: Tänä vuonna sinikämmen kukinta alkaa 19.5.2025.



Marjaomenapuu Malus baccata

Kuva on otettu 28.5.2024, istutin tämän puun vuoden 2022 keväällä eli se on kuvaa otettaessa kasvanut paikallaan kaksi vuotta. Kuten kuva osoittaa, marjaomenapuu kukkii valkoisena pilvenä. Aluksi puu näyttää melko kapealta, mutta aikaa myöten sen pitäisi kasvattaa leveä latvus. Korkeutta sille saattaa tulla jopa 10 metriä. Minulla oli puuta istuttaessa visio tilanteesta, jolloin puun oksat ojentautuvat leveämmälle ja pergolan eteläpuoli saa oksista viehättävästi salaperäistä tunnelmaa. Tämä talvenkestävä puu kukkii yleensä touko-kesäkuussa. Sen pienet punaiset hedelmät ovat koristeellisia ja ne pysyvät puussa vielä lehtien pudottua. Keltainen syysväritys on kaunis.

Veikkaus: Tänä vuonna marjaomenapuu kukkii 30.5.2025.



Olen istuttanut arboretumiin myös marjaomenapensaita, odotan jännittyneenä mahtavatko ne kukkia tänä vuonna. Punalehtinen ja punakukkainen 'Susanna' marjaomenapensas (kuvassa) on myös yksi lemmikkini arboretumissa. Tähän asti olen ihaillut ’Susannan’ punaisia lehtiä, mutta ehkä jo tänä keväänä näen sen ensimmäisiä kukkia. Lehdetkin ovat valtavan kauniita, kun auringon valo saa ne loistamaan.

Haastan mukaan blogit:

Selätön puutarhuri
Suvikummun Marja



Haasteen säännöt:

Valitsemissasi kasveissa ei saa näkyä nuppuja veikkaushetkellä. Poikkeukseksi laskettakoon puuvartiset, joissa saa olla kukkasilmuja. Kasvien kohdalla olisi hyvä olla vielä lunta/jäätä tai edes sen verran routaa, että kasvi on vielä lepotilassa. On nimittäin aivan eri asia veikata kukinnan alkua lähipäiville kuin viikkojen (tai kuukausien) päähän. Kukinnan alkua saa vauhdittaa esim. lapioimalla lunta pois kukkapenkin päältä, mutta harsot ynnä muut viritelmät lasketaan dopingiksi. Ja tietysti kukinnan alkua saa myös viivästyttää vaikkapa peittämällä lupaavan näköiset piipot lumella, jos jotain niin järjetöntä haluat tehdä. Kerro, keneltä sait haasteen ja haasta vuorostasi mukaan muutama kaveri. Jos käyt laittamassa kommentin Hiidenkiven puutarhassa -blogiin haasteen aloituspostaukseen (löytyy helposti blogin selainversion sivupalkista), muiden on kätevä käydä sieltä tarkistamassa, ketkä ovat jo osallistuneet haasteeseen. Raportoi myöhemmin keväällä, kuinka hyvin kukkakevään ennustaminen sinulta onnistui.


lauantai 22. helmikuuta 2025

KASVATETTAVAT TOMAATIT VUONNA 2025

 



Kokoan taas aikaisempien vuosien tapaan tähän juttuun tomaattilajikkeet, joita aion kasvattaa tänä vuonna. Näistä koosteista on helppo myöhemmin tarkistaa eri tomaateille luvattuja ominaisuuksia ja arvioida niiden paikkaansapitävyyttä. 


MATALAT TOMAATTILAJIKKEET, PENSASTOMAATIT



’Vilma’ pensastomaatti on punainen kirsikkatomaatti ja luottolajike jo monen vuoden ajan. Vilma on hyvin satoisa ja varhain esikasvatettuna saan tomaattien omavaraisuuden jo toukokuussa. Vilmaa voi kasvattaa myös ulkona sopivan lämpimässä ja suojaisassa paikassa, olen kasvattanut taimia kaikille lapsilleni, jotka kasvattavat niitä kesän ulkona terassilla tai lasitetulle parvekkeella. Ensimmäisessä kuvassa näkyy kaksi lattialla olevaa ruukkua, joissa on ’Vilmat’ lopullisiin ruukkuihinsa istutettuna. 

’Patio Plum’miniluumutomaatti.  Ensimmäistä kertaa kokeiltavana.

Korkeus noin 50 cm. "Pylväsmäinen kasvutapa, kasvit ovat vain noin 20cm leveitä. Tuottaa runsaasti pieniä kirkkaanpunaisia 10-15 g luumutomaatteja, joilla on kiinteä hedelmäinen ja makea, hyvä maku. Ihanteellinen parvekeviljelyyn tai kompaktiin puutarhaan". (Impecta)

’Tiny Temptations Orange’F1 oranssi kirsikkatomaatti. Ensimmäistä kertaa kokeiltavana.

Korkeus noin 50 cm. "Ihana pensastomaatti, joka tuottaa pieniä, pyöreitä, oransseja noin 8 g hedelmiä. Erittäin makea ja maukas mukavalla hapolla, joka tasapainottaa makua. Kompakti kasvutapa sopii ruukkuihin ja laatikoihin kasvihuoneessa tai lämpimällä suojaisella ulkoalueella. Hyvä vastustuskyky tauteja vastaan". (Impecta)


KIRSIKKATOMAATIT, korkeus noin 200 cm



Kirsikkatomaatti F1 'Sungold' 

Olen joka vuosi kasvattanut näitä erittäin makeita oransseja kirsikkatomatteja. Sungoldin etuihin kuuluu, että se tekee varhain satoa ja tomaatti on ihana makupala kasvihuoneessa suoraan syötäväksi. Haasteena on, että tomaatti halkeaa herkästi, jos sitä ei poimi oikea-aikaisesti ja mielellään suoraan suuhun.

Kirsikkatomaatti F1 'Goldwin'

Olen kasvattanut tätä kahtena edellisenä vuonna ja pussissa on vielä pari siementä. "Satoisa lajike, joka tekee paljon auringonkeltaisia, pyöreitä, pieniä tomaatteja suurissa tertuissa. Mehukas, vaaleankeltainen hedelmäliha, joka maistuu makealta ja hunajaiselta". En muista, että hunajaista vivahdetta olisin löytänyt, mutta hyviähän nämä olivat. Hyvä tautien vastustuskyky. Voidaan kasvattaa kasvihuoneessa tai lämpimässä paikassa ulkona. Korkeus 200 cm, tuettava.

Kirsikkatomaatti F1 'Goldkrone'

Tätäkin lajiketta olen kasvattanut kahtena vuonna ja pussissa on vielä siemeniä tälle vuodelle. "Keltainen tomaatti on maukas, makea ja mehukas ja siinä on kevyt hunajainen sävy ja hyvä rakenne. Erittäin satoisa. Hieno salaattitomaatti." Voi kasvattaa kasvihuoneessa tai lämpimällä paikalla ulkona. Korkeus 200 cm, tuettava. Tykkäsin näistä.

Kirsikkatomaatti 'Gardener's Delight'

Kasvatan tätä kirsikkatomaattia joka vuosi. Tuttu ja luotettava vanha lajike ehtii hyvin kypsyä, vaikka hedelmät ovat suurempia (halkaisija 3-4 cm) kuin muilla kasvattamillani kirsikkatomaateilla. Tätä tomaattia on pitkään mainostettu "maailman parhaaksi tomaatiksi". Vaatii tuen.

Kirsikkatomaatti F1 'Supersweet 100'

Usean vuoden kokemuksella myös tämä kirsikkatomaatti on suositeltava kasvatettava. Yhteen taimeen saattaa kasvaa jopa 100 hedelmää tuotekuvauksen mukaan - en ole tullut laskeneeksi, mutta sato on kyllä runsas. Hedelmät ovat kirkkaanpunaisia ja makeita. Vaatii tuen.

Kirsikkatomaatti 'Blac Cherry'

Kulttuuriperintölajike, joka tekee tumman mustanpunaisia tomaatteja. Mehukas, hyvänmakuinen malto. Tuottoisa. Sopii kasvihuoneeseen tai ulos lämpimälle kasvupaikalle. Korkeus noin 200 cm, tuettava. Myös tämän siemeniä on jäljellä edellisiltä vuosilta ja laitan nytkin kasvamaan. Tumma tomaatti on hauska väriläiskä salaatissa punaisten ja keltaisten tomaattien kanssa.


LUUMUTOMAATIT, korkeus noin 200 cm





Luumutomaatti ’Odat’ F1. Ensimmäistä kertaa kokeiltavana

"Syvän oranssit noin 15-20 g painoiset hedelmät, joissa on makea ja pehmeä maku, jopa 25-30 hedelmää kussakin tertussa. Varhainen ja runsassatoinen kasvihuoneeseen tai suojaiseen ulkokasvatukseen. Kestävä, sivuversot poistetaan". Korkeus noin 200 cm. On mielenkiintoista kokeilla aina jotakin uutta lajia ja yrittää löytää niitä parhaita makuja.

Luumutomaatti F1 'Modus' 

Näitä punaisia pieniä luumutomaatteja olen kasvattanut jo kahtena vuonna ja tämä pääsee hyvänä lajikkeena ehdottomasti jatkoon. Lajike on varhainen ja erittäin tuottoisa. Voi kasvattaa kasvihuoneessa tai lämpimässä paikassa ulkona. Oman kokemuksen mukaan satoa tuli kasvihuoneen yhdestä taimesta ihan hurjasti ja tämän tomaatin kiinteämpi hedelmäliha toimii rakenteensa puolesta hyvin salaateissa ja paistettuna. Maku oli hyvä kasvihuoneessa suoraan suuhun laitettuna ja tuntui, että loppukesää kohden hedelmiin tuli makeutta lisää kaiken aikaa. 

Luumutomaatti F1 'Supermarzano'

Kasvatin tätä viime vuonna ensimmäistä kertaa, pussiin jäi pari siementä, joten laitan ne vielä multaan. Tämä lajike oli hidaskasvuinen eli tuskin hankin tätä enää uudelleen. Tuotekuvauksessa luki: "Harvinainen ja jännittävä lajike. Lieriön muotoiset 10-12 cm pitkät punaiset hedelmät. Erityisen ohutkuorinen, hiukan kermainen, erittäin mehukas hedelmäliha ja mieto miellyttävä maku. Kasvatetaan kasvihuoneessa tai lämpimällä paikalla ulkona". Vaatii tuen. (Mustilanpuutarhat.fi)

Luumutomaatti F1 'Pollicino' 

Tämä oli kasvatuksessa viime kesänä ensimmäistä kertaa ja lajike pääsee jatkoon myönteisen kokemuksen ansiosta. "Vastustuskykyinen, keskivarhainen lajike. Tummanpunaiset, luumunmuotoiset tomaatit painavat noin 25g. Erittäin maukkaita. Hedelmäliha pysyy kiinteänä pitkään. Sivuversot poistetaan. Vaatii tuen. Istutetaan aurinkoiseen ja suojaiseen paikkaan". (Mustilanpuutarhat.fi). Suuret pitkulaiset ja napakat luumutomaatit oli helppo viipaloida leivän päälle ja maku oli hyvä.





’Yellow Pearshapend’ keltainen päärynätomaatti.    Ensimmäistä kertaa kokeiltavana

Kulttuuriperintökasvi varhaiselta 1800-luvulta. Paljon keltaisia, 4-5 cm pitkiä, päärynänmuotoisia makeita ja maukkaita tomaatteja. Kasvihuoneisiin tai lämpimiin ulkotiloihin. Korkeus 200 cm.




Tässä vaiheessa olen alkoittanut kasvatustyöt vasta pensastomaattien kanssa.  Korkeampien lajikkeiden aika on aikaisintaan maaliskuussa. Minä olen saanut monena vuonna tomaatit istutettua kasvihuoneeseen huhtikuun lopussa. Aika hyvä yleissääntö korkeampien lajikkeiden kohdalla on kylvää siemenet noin 8 vk ennen kuin ne saa istutettua lopulliseen kasvupaikkaansa. 

Jos sinulla on kokeiltuna joku herkullinen ja hyvä tomaattilajike, niin kommentteihin otan mielelläni ehdotuksia vastaan tulevia vuosia ajatellen.