ARBORETUMIN PERGOLAN YMPÄRISTÖSSÄ TOUHUTTU

Mainitsin Pergola-jutun yhteydessä, että yhden köynnöksen paikka odottaa vielä kasvualustan parantamista. Odotin multakuormaa, että pääsisin työn alkuun. Nyt on lapio sitten heilunut. Tosin ajattelemani tarha-alppikärhön tai vastaavan istutus jää todennäköisesti kevääseen. Kyseinen köynnös tulee kuvan oikean puoleiseen raudoitusverkkoon. Lisäksi minua häiritsi, että pohjoissivivulla oleva köynnösaita  on liian lyhyt. Isäntä kyllästyi työhon vuosi sitten ja asia jäi odottamaan. 

Huomaatte varmaan, että kanto sai päällensä lankut. Penkillä on mukava istahtaa.

Ensin teimme köynnösaitaan jatkoa 4,5 metriä eli kaksi vaakatasoon laitettua raudoitusverkkoa. Samalla korotimme vähän aitaa toisella vaakapuulla. Korotus tuli noin aidan puoleen väliin saakka, sillä kentän pinta laskee hieman länteen päin mennessä. Käsittelen puuosat myöhemmin tummiksi. Kaivan jo syksyllä istutusalustat valmiiksi uusille köynnöksille. Etualan yksivuotiset kelloköynnökset ovat vehreyttäneet aitaa tämän kesän ajan.

Multakuorman saavuttua muotoilin uuden istutusalueen (kuvassa oikealla puolella) siten, että vuonna 2021 kumpuun istutettu metsävaahtera pääsi osaksi tätä uutta aluetta. Samoin omassa kummussa ollut siperianpihta asettui paremmin osaksi tätä uutta istutusta.

Pääsin nyt tavoitteeseen, että pergolan molemmin puolin on kasvillisuutta. On kiva kulkea leveää polkua kasvien keskellä. Nyt tämä seikka on vain kuviteltava. Tässä näkyy taustalla jatkettu köynnösaita. Laitan siihen todennäköisesti villiviiniä kasvamaan.

Sain istutettua muutamia perennoja kuten komeamaksaruoho ’Herbstfreuden’ kolme alkua vasemmassa reunassa olevan kallion viereen, purppurakeijunkukka ’Palace Purplen’ ja tummat ’Red Sparkle’ maksaruohot näkyvät heikosti pergolan vasemmalla puolella. Varmaan otan jakopaloja myös jostain muusta maanpeitekasvista ja istutan ne ensi viikolla. Kalliosta köynnösverkon eteen asti ajattelin laittaa perennoja ja sen puuttuvan köynnöksen verkon eteen. 

Edessä olevat pensaat ovat 'Angel Gold' keltaheisiangervoja ja vieressäni oikealla kasvaa tänä vuonna istutettu purppuratuomi 'Colorata'. 

Löysin onneksi Viherlandiasta etsimäni mustaselja ’Black Lacen’ taimen. Toivon, että se viihtyy köynnösverkon vieressä yhtä hyvin kuin Ruusupuistoon istuttamani ’Black Lace’ (kuvassa). Sen lehdistö on tavattoman kaunis tummassa lookissaan. Kävin tänään katsomassa tätä kaksi vuotta sitten istutettua mustaseljaa ja sen korkeimmat versot ulottuvat rintaani asti, pensaan kasvutapa on kaunis.

’Alfredo’ amerikanheisi (edessä keskellä) ja revontuliatsaleat ’Tri-Lights’ ja ’Northern Hi-Lights’ sekä atsalea ’Ruususen Uni’ ovat pääseet myös juurtumaan, ne eivät näy kuvassa. En raaskinut laittaa istutusmultaa kuin noin kaksi metriä leveälle kaistalle. Multa tuli kaksinkertaisen paperin päälle noin 30 cm kerroksena, täydensin multaa kompostilla. Reunoilla on kaistaleet ilmaista murskattua kuorikatetta. Myöhemmin voi mahdollisesti istuttaa kuorikatteen kohdalle jotain, kunhan alla oleva sekalainen ei-toivottu kasvusto ensin näivettyy. Toivon sen näivettyvän. 

Viherlandiasta löysin myös ’Susanna’ marjaomenapensaan, joka löysi paikkansa uudelta alueelta (kuvassa ensimmäinen puska oikealta päin katsottuna). Siirsin yhden huonossa paikassa olleen hortensian siperianpihdan edustalle. Hortensian edestä ja oikealta puolelta puuttuu vielä pensaita. Hortensian vasemmalla puolella ovat revontuliatsaleat. Kuva osoittaa hyvin, että laitumella kasvaa kaiken maailman rikkaruhokasvusto, sitä ajetaan matalaksi, ehkä heitän sekaan nurmikon siementä.

Vihdoin löytyi paikka toiselle lahjaksi saadulle Mantsurianjalopähkinäpuun taimelle, nämä siemenestä kasvatetut taimet saimme lahjana ’Avoimissa Puutarhoissa’ ystävälliseltä virailijalta. Toinen jalopähkinäpuun pieni taimi päätyi Korean onnenpensaan kanssa arboretumin länsirajalle. Toivotaan molemmille hyvää kasvua. Onnenpensas oli myös lahja Avoimissa käyneeltä vieraalta. Ei kuulema saanut kiittää, mutta kuitenkin mieltä lämmittää.

Kuvia ottaessani ukkonen jyrähteli ja salamoi. Vettä satoi 7,2 mm, kaikki vesi tulee todella tarpeeseen. Saavat uudet taimetkin hieman lisää kastelua. Toivoisin hartaasti, että illalla sataisi vielä lisää, mutta ennusteisiin ei kannata luottaa, yleensä ne menevät meidän kohdalla pieleen.

Nyt paistaa jo melkein aurinko. Laitan lopuksi tämän kirkkaamman kuvan viikon takaa. 

On tuntunut tosi kivalta päästä tauon jälkeen taas kunnolla urakoimaan. Muutakin on tapahtunut, siitä myöhemmin lisää.

Olkoon tuleva viikko hyvä puutarhaviikko ja muutenkin mukava!

TÄMÄN KESÄN KUKKIVA KEITTIÖPUUTARHA

Zinnia 'Purple Prince'

Tänä keväänä olin vähän laiska kasvattamaan ja hankkimaan yksivuotisia kesäkukkia. Parin edellisen kuivan kesän perusteella päätin, että tänä kesänä laitan vain vähän ruukkukukkia, jotta jaksan kastella ne. Amppelitkin jätin kokonaan hankkimatta, en edes muista, milloin näin oli viimeksi. 

Talon länsipäädyssä on perinteinen ryhmä kesäkukkia, ne maisemoivat samalla betoniporrasta. 

Istutin siemenestä kasvattamani keijunmekot ruukkuihin portaiden viereen ja yhdessä ruukussa  kasvaa kelloköynnöksiä obeliskissa. Kahdessa ruukussa on valkoiset terassihortensiat, ne eivät oikein tykänneet 30 asteen hellejaksosta.

Lisäksi kivipengermän päällä on viisi ruukkua valkoisia siniviuhkoja. Siniviuhkat kestävät hyvin paahdetta, eivätkä ole suuttuneet, jos unohdan välillä kastelun. 

Edessä punakosmos 'Gazebo Red'

Siemenestä kasvattamani kesäkukat ilahduttavat keittiöpuutarhassa sekä kivipenkissä yrttien kanssa että muutamassa laatikossa hyötykasvien kaverina. Vuoroviljelyn toteuttamiseksi kukkiva laatikko vaihtelee eri vuosina. 

Kivipenkkiin esikasvatin 2020 ja 2021 ’Dara’ koristeporkkanoita, tämän vuoden 'Darat' ovat kasvaneet ja kukkineet omatoimisesti. Kivipenkissä kasvaa lisäksi monivuotisina salviaa, iisoppia, sitruunatimjamia, ruohosipulia ja yrtti-iisoa. Lisäksi täydensin kukintaa esikasvattamalla tsinnioita ja kosmoskukkia.

5.7.2022 kivipenkin salvia kärsi viime talvesta ja aloitti kukinnan myöhemmin kuin yleensä. Valkoinen kesäharso oli siementänyt oma-aloitteisesti ja sai kukkia. Myös ruohosipulit kukkivat.

Kivipenkki oli aika hyvässä kasvussa jo keväällä, joten monia taimia ei tarvinnut sinne laittaa.

11.7.2022 otetussa kuvassa näkyvät ensimmäiset 'Dara' koristeporkkanan kukinnot.

Esikasvatetut 'Purple Prince' zinniat houkuttelevat perhosia ja pörriäisiä. Ne tuovat väriä kivipenkin loppukesään.

Kerroin jo aikaisemmin, että olin vähällä tuhota hyvässä kasvussa olleet tuoksuherneet, sillä unohdin ne kasvihuoneessa liian lämpimään paikkaan oman onnensa varaan. Osa kuoli, mutta kyllä jäljelle jääneet ovat kukkineet kiitettävästi. Tässä on sekoituksena ainakin 'Mollie Rilestone' ja 'Old Spice Miss Willmott'. 

Tuoksuherneitä on riittänyt maljakkoon, mutta tykkään myös katsella niitä ulkona ja nauttia niiden tuoksusta.

Kosmoskukat ovat ilahduttaneet kukkimalla kauniisti. Lisää kukkia on vielä tulossa.

Tässä vaiheessa iltaa aurinko paistoi vielä liian voimakkaasti valokuvaukseen. Lajike on siis 'Gazebo Red'.

Between blogista Rikkaruohoelämää lähetti minulle ihania 'Daydream' kosmoskukan siemeniä, mutta ne eivät vielä ole avanneet kukkiaan. Aivan pian sekin tapahtuu.

Unohdin ottaa kunnollisia kuvia unikoista, silloin kun ne kukkivat valkoisenaan, nyt näkyvät vain siemenkodat. Kasvihuoneen vieressä pohjoispuolella pitkässä laatikossa ovat nyt vuorossa tsinniat, auringonkukat ja kohta aukeavat kosmoskukat. 

Auringonkukka 'Ice Cream'

Auringonkukkien siemenet olivat päiväyksen mukaan menettäneet parhaan itävyyden, mutta sieltä ne vain ponnistivat kukkaan. Tämä sävy on aika kiva lempeän vaalean keltainen. 

Lisäksi itsekseen siementäneet ruiskukat ja kesäkukat kukkivat perunamaan reunassa. Joten kyllä kesäkukkia riitti, vaikka ruukuissa niitä ei niin paljon kasvanut kuin aikaisempina vuosina. 

Arboretumissa kaikki siemenestä kasvattamani kelloköynnökset kasvoivat maahan istutettuina. Tässä portin katolle ehtineet kelloköynnökset.

Onneksi keittiöpuutarha tuottaa myös ruokaa pöytään. Lopuksi kuva yhdelle aterialle haetuista ruokatarpeista. Porkkanat ovat yli 30 cm kuten kolmioviivain osoittaa.

Tänään on ollut viileää usean päivän tukalan paahteen jälkeen. Mutta ei vieläkään kunnolla sadetta, tiukassa tuntuu olevan tässä meidän kohdalla. Maanantaina satoi 7,5 mm, se hävisi kuivaan maahan aivan hetkessä. Pari projektia on pyörähtänyt käyntiin, mutta niistä myöhemmin lisää.

Iloista loppuviikkoa itse kullekin!

HAUSKAT PUNAHATUT

 

Sydänpenkissä on useita vuosia kasvanut punahattuja. Muistaakseni ostin aikoinaan 'Magnus' kaunopunahatun, mutta varma en ole. Nämä ovat siementäneet itse uusia taimia. 

Laitan vielä uudelleen tämän kuvan 'White Swan' kaunopunahatusta, jotta saan samaan juttuun kaikki minulta löytyvät punahatut.

Viime viikolla aloin uteliaana seurata Graniittipenkkiin avautuvaa punahattua. En ensin muistanut, että istutin tänne 2021 siemenestä esikasvattamani 'Green Twister' kaunopunahatun taimet. Ne eivät vielä viime vuonna kukkineet. 

Nyt kukat olivat jo kokonaan värittyneet. Vieressä vasemmalla kasvaa ilmeisesti 'Magnus', toin siementaimen Sydänpenkistä pari vuotta sitten.

Oikeastaan tämä 'Green Twister' sopii varsin mukavasti Graniittipenkin muihin sävyihin.

Punahatut pysyvät hyvin pystyssä ja ovat perhosten ja kaikkien muidenkin mettä etsivien pörriäisten suuressa suosiossa. 

Onko sinulla kasvamassa joku muu lajike, jota suosittelisit? 

SOINTU JA TERESANRUUSU OVAT KIVAT YHDESSÄ

Tarhakurtturuusu 'Sointu' ja köynnöskaaressa tarhaviinikärhö 'Etoile Violette'

Istutin Ruusupuistooni ensimmäisen ’Soinnun’ eli ’Sointu’ tarhakurtturuusun ja ’Therese Bugnet’ ruusun Rosa Rugosa-ryhmästä keväällä 2020. Koska pidin molemmista ruusuista kovasti, ostin vielä molemmille parit. Kolmas ’Sointu’ pääsi tänä keväänä Ruusupuistosta poistettujen kultapiiskujen paikalle, sen kavereina kasvaa kolme 'Duchesse de Montebello' ranskanruusua. Katson ensi vuonna, miten ne sopivat keskenään. Tänä ensimmäisenä vuonna ne kukkivat hieman eri aikoina, mikä on hyvä juttu.

Olen näitä mietteitä kertonut aikaisemminkin, mutta kerronpa vielä uudelleen, ettei mielipiteeni ole muuttunut. ’Sointu’ on näiden vuosien kokemuksella ollut kasvutavaltaan tosi kiva, samoin on laita teresanruusun kanssa. Kumpikaan ei ole mahdottoman piikkinen. Molemmat kukkivat melko tasaisesti alkuun päästyään syksyyn saakka. Kuvassa Sointu on vasemmalla ja Teresanruusu oikealla.

'Therese Bugnet' ja takana köynnöskaaressa loistokärhö ’Rouge Cardinal’

Soinnun ja Sävelen kukkimisen tyylillä on jonkun verran eroa, ainakin tämän vuoden tarkkailu näin osoittaa. Sävel aloitti aikaisemmin ja oli aivan valtavan täynnä kukkia ja nyt se pitää paussia, tosin uusia nuppuja on alkanut taas ilmestyä. Eiköhän Sävel ota vielä loppukesän kukkaverhoilun. Sointu taas tekee aika tasaisesti uusia kukkaterttuja, kun kuihtuneet nyppii pois. 

Therese Bugnet alhaalla oikealla ja Sointu vasemmalla, kärhöt täydentävät

Ensimmäiset Soinnun ja Teresanruusun taimet ovat tämän kolmannen kesän aikana kasvaneet korkeutta lähes leukaani asti ja pensaat ovat kivan malliset. Nämä sopivat mielestäni tosi hyvin yhteen, joten istutin myös arboretumiin näiden kahden liiton samaan ryhmään.

Tässä ruusuja ei näy kovin paljon, mutta toinen Teresanruusu on vasemmalla ja toinen köynnöskaaren oikealla puolella takana. Sointu edessä oikealla ja sen kaveri parin metrin päässä.

On paljon kauniita ruusuja, nämä pääsivät nyt otsikkoon, koska käyn niiden kukintaa ihailemassa joka päivä.

Etuallalla ihanat neilikkaruusut, vaaleanpunaiset teresanruusut keskellä ja kärhöt kaaressa.

Täytyy todeta, että hellettä on ihan riittävästi. Mittari näytti eilen alkuillasta vielä 28 astetta, maa on niin kuivaa, että päivittäin on ollut pakko kastella vuoroittain uusien istutusten eri lohkoja. 

Onneksi rantasauna ja uiminen odottivat. Rilla on jo niin asettunut taloksi, että viihtyi hyvin omien tehtäviensä parissa rantasaunan terassilla sillä aikaa kun olimme löylyissä. Rantasaunalla paistetiin makkaraa ja se oli Rillan mielestä ihan tosi hyvä idea. 

ELOKUUN HELTEITÄ

 

Lämpötilat ovat jälleen kohonneet. Tänäänkin sunnuntaina on reippaasti hellettä eli yli 26 astetta mittarissa, sisällä emme ole juuri olleet tarkkailemassa lämpötiloja. 

Vielä jaksavat kärhöt, ruusut ja hortensiat kukkia, mutta saa nähdä, miten kauan kukintaa riittää.

'Early White' syysleimut ovat niin ihania valkoisessa kukkapilvessään, en kertakaikkiaan väsy katsomaan niitä. 

Tässä huvimajasta katsottuna samat 'Early White' syysleimut kuvan vasemmassa laidassa. Pidän tavattomasti näkymästä, jossa näkyy köynnöskaaren läpi sekä nämä 'Early White' leimut että valkoiset 'Sea Foam' ruusut. Niiden ikuistaminen samaan kuvaa ei vain ole lainkaan niin helppoa kuin luulisi.

En osaa sanoa, onko perhosten ja pörriäisten määrä tänä vuonna vähäisempi kuin aikaisemmin. Ainakin elämää riittää kukinnoissa.

Vielä riittää kukkia, mutta mahtavatko elokuun helteiset päivät kuivuuden kanssa lyhentää kukinnan aikaa? Soisin, että kukinta jatkuisi pitkään, niin ihanaa on katsoa kukkia joka puolella.

PERGOLAN TAPAINEN

Isäntä sai rakennettua kolme päivää ’Avointen’ jälkeen Arboretumiin eräänlaisen pergolan. Kaipasin alueen länsirajalle rakennetta, joka olisi hieman portin kaltainen ja samalla toimisi tukena köynnöksille. Valitsemani paikka osoittautui haasteelliseksi, koska kiviä tai kalliota oli monessa kohdassa ja lopulta pystytolpat laitettiin kohtiin, joihin ne saatiin upotettua. 

Tämä oli taas tyypillinen rakennusprojekti, jossa ei ollut alustavaa suunnitelmaa kuin raamit ja lopputulos oli sellainen kuin tehdessä syntyi. Jälkiviisaana totesimme, että olisi alunperin pitänyt tehdä vähän toisin ja ostaa erilaista puutavaraa, mutta nämä käytetyt ovat samoja kuin arboretumissa muutkin rakenteet, joten saavat nyt kelvata.

Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että rakenne tuo hauskan siirtymän ’tilasta toiseen’, vaikka vielä pienet köynnökset eivät verhoa säleikköä, kuten tulevaisuudessa toivon mukaan on laita. Paikoilleen on istutettuna viiniköynnös ’Zilga’ ja kiinanlaikkuköynnös ’Adam’. Kuvassa vasemmalle puolelle on vielä tulossa köynnös, kunhan saan maanparannuksen tehtyä jossain vaiheessa. 

Keskelle pergolaa jäi vanha kanto, jota voi käyttää levähdyspaikkana, jos siltä tuntuu. Mietin vielä, laitanko kannon päälle lankut istumista helpottamaan.

Katon rakenne on viuhkamainen. Molemmat istutetut köynnökset ovat ymmärtääkseni viihtyessään reheväkasvuisia. Olisi hauskaa, jos viiniköynnös tekisi terttuja kattorakenteesta roikkumaan.

Vaikka arboretumin puut ja muukin kasvillisuus on vielä nuorta, tuntuu kivalta katsella pergolan läpi ja nähdä oikealla vuorijalava ja kauempana punasaarni. Etualalle on kylvetty uutta ruohoa, kohta näyttää kuvassa epäsiistiltä.

Kunhan päästään muutama vuosi eteenpäin, uskoisin, että samalta kohdalta otettu kuva on huomattavasti erinäköinen. 

Käsittelen puun tummaksi (kuten kuvassa näkyvässä portissa), jatkossa vihreys ja kasvit ovat pääosassa ja puurakenteet jäävät huomaamattomammiksi.

Pergolan sijainti on siis lähellä vanhaa ratsastuskenttää alueen länsirajalla. Ajattelin, että on hauska kulkea pohjoista reunaa rajaavaa aidan viertä ja samalla katsella rinteeseen istutettuja kasveja ja sitten kulmassa kääntyä pergolan läpi kulkemaan länsireunan suuntaan. 

Meillä on niin kuivaa, että on taas lähdettävä kastelemaan arboretumiin tämän vuoden istutuksia, edellisestä kastelusta on jo yli viikko.

Hyvää viikonloppua!