Näytetään tekstit, joissa on tunniste Nora Barlow lehtoakileija. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Nora Barlow lehtoakileija. Näytä kaikki tekstit

lauantai 25. heinäkuuta 2020

KOKEMUKSIA PERENNOJEN KYLVÖISTÄ

Takana lehtoakileija 'Nora Barlow', edessä 'Palibin' pikkusyreeni




Olen vasta aivan aloittelija perennojen siemenestä kasvatuksessa. Vuoden 2019 'Nora Barlow' akileijat olivat ensimmäinen kokeiluni ja ne onnistuivat yli odotusten. Tosin taimet kukkivat vasta tänä kesänä, mutta kukkivatkin sitten upeasti. 

Vieläkin hehkutan 'Nora Barlowien', mirrinmintun ja 'Palibin' pikkusyreenin yhdistelmää


Uskaltauduin siis kokeilemaan kevättalven esikasvatuksissa muutamaa uutta lajia, sillä hiljattain perustettuihin penkkeihin menee taimia paljon ennen kuin ne täyttyvät. Koska minulla on talvella aikaa ja tilaa esikasvatuksiin, niin ryhdyin puuhaan helmikuussa. 

Täysi epäonnistuminen tapahtui tähkähietaliljan (Anthericum liliago) kanssa. Yritin noudattaa ohjeita tarkasti eli kylvin siemenet sisällä kylvömullan päälle, peitin vermikuliitilla ja parin viikon jälkeen vein purkin kylmäkäsittelyä varten ulos lumihankeen. No, ei yhtään taimea.

Patjaharso edessä keskellä, tämän taimen ostin keväällä 2019



Toinen epäonnistuminen sattui patjaharson (Gypsophila cerastioides) kanssa. Pääsin paljon pidemmälle eli taimia oli tulossa seitsemän ja ne olivat hyvässä kasvussa sisällä. Koulutusvaihe eli karaisu ulko-olosuhteisiin alkoi hyvin, mutta yhden tuulisen ja aurinkoisen päivän aikana unohdin taimipurkit liian pitkäksi aikaa ulos, joten samalla tarjottimella olleet muut taimet vielä selvisivät, mutta hentoisemmat patjaharsot olivat kypsää kompostiainesta.

Kaukaasianpitkäpalko 'Little Treasure' ilman kukkia





Iloisempia raportoitavaa on sitten kaukaasianpitkäpaloista (Arabis caucasica) ’Little Treasure’, nämä kasvoivat sisällä hyvin, eivätkä olleet niin kranttuja koulutettavia, joten nyt taimia on mukava määrä eli 17 kasvamassa paikoilleen istutettuna. Muutaman valkoisen kukan olen vasta nähnyt, voihan tämä kukkia näin ensimmäisenä vuotena vielä myöhemminkin.  Tietojen mukaan ’Little treasure’ muodostaa pehmeitä mattoja, lehdet ovat ikivihreitä ja tämä tekee valtavasti puhtaanvalkoisia kukkia. Tämän pitäisi myös olla kestävä kuivahkojen paikkojen maanpeitekasvi. Laitoin taimet kasvamaan kivipolun reunaan kolmiopenkkiin, saavat toimia maanpeittäjinä ruusujen edustalla.




Iso ilo on ollut jaloritarinkannus (delphinium Elatum -ryhmä) 'Guardian Whiten' taimista. Sain kasvatettua 13 reipasta taimea ja nämä ovat kukkineet pitkään aitan seinustalla. Kylvin siemenet 28.1.2020. Yllätyin siitä, että jaloritarinkannukset olivat näin helppoja kasvatettavia. Tämän puhtaanvalkoisen lajikkeen pitäisi kasvaa noin metrin korkuiseksi ja näin näyttää olevankin. Saa nähdä, onko tämä valkoinen kanta kestävä talven yli, siniset ja violetit ovat paikalla viihtyneet.


Nämä kuvassa etualalla näkyvät sinililat kukinnot kuuluvat yhdelle yrtti-iison taimelle



Helmikuun alussa kylvetty yrtti-iiso eli anisiiso (Agastache hybrida) oli helppo kasvatettava. Sain esikasvatettua 20 pientä taimea, jotka rynnistivät huomattavaan kasvuun pian maahan istuttamisen jälkeen. On ollut ilo nähdä taimien kukkivan runsaasti  jo ensimmäisenä vuonna. Näiden talvenkestävyys saattaa olla huono, mutta kokeilen, pärjäävätkö tässä kivipenkissä. Onko teillä kokemusta tämän talvenkestävyydestä?

Yhdestä pikkuruisesta kukasta voi päätellä värisävyn. Tarharistikki 'Leictlinii'



Tarharistikki (Aubrieta cultorum) 'Leictlinii' ällistytti valtavalla taimimäärällä ja kouliminen kannatti tehdä nostamalla taimiryppäitä purkkiin. Nämä olivat sitkeitä sissejä ja lähtivät hyvin kasvuun, vaikka kouliessa meinasi epäusko vallata. Taimipurkkeja tuli melkoinen määrä ja olen ripotellut näitä moneen eri paikkaan maanpeitekasveiksi, katsotaan menestyykö 'Leictlnii' edes jossain näistä.

Suurin osa taimista oli violetteja, mutta muutama vaaleanpunainen, lohenpunainen ja valkoinen sattui mukaan purppuratulikukkien siemenseokseen





Purppuratulikukka (verbascum phoeniceum) iti myös rusaslukuisesti ja näin jälkikäteen olisi ehkä kannattanut vaalia taimia vähän paremmin. Koulin nämä aika ronskisti ja nostin useamman samaan purkkiin, sillä tilanpuute alkoi jo vaivata. Taimet kasvoivat kuitenkin käsittelystäni huolimatta sisukkaasti. Maahan päästyään lehtiruusukkeet lihoivat muhkeiksi ja purppuratulikukat sulattivat sydämeni kauniilla kukillaan jo heti ensimmäisenä vuonna. Korkeutta kukinnoille katalogin mukaan tulisi noin 70 cm, tämä ensimmäinen kesä mennään 50-60 cm mittaisina, elleivät vielä veny pituutta. Näiden suhteen jää nähtäväksi, jatkavatko kasvua uusina siementaimina vai säilyykö tämänvuotinen lehtiruusuke talven yli.

Loistosalvia 'West-Friesland'



Loistosalvia (Salvia superba) 'West-Frieslandin' siemenet kylvin myös helmikuun alussa. Tämän itäminen ja kasvu oli tavattoman hidasta ja taimia sain vain 6 kpl. Olin moneen kertaan hylkäämässä piskuiset taimet, mutta onneksi jaksoin katsella niitä kaikesta huolimatta, sillä maahan istuttamisen jälkeen nämäkin ryhtyivät reippaaseen kasvuun ja nyt kukkivat topakasti.

Epäonnistumisista huolimatta jää perennojen siemenestä kasvattamisen saldo plussan puolelle. Pitäisikin ryhtyä miettimään perennojen syyskylvöjä, jos kylmäkäsittely hoituisi luontaisesti helpommin. 

30 vuotta vanhat Hansaruusut kukkivat vaahteran juurella




Täällä on sataa tihuutellut eilen ja tänään, sadekertymä ei ole kovin suuri, mutta nyt saavat puutarhatyöt pitää pientä paussia. Mustikkametsä on kutsunut, mutta haittaahan sielläkin märkä kasvusto. Minä kerään nimittäin mustikat käsin ja haluaisin ne kuivina purkkeihin. Kuivat marjat pystyvät mukavan irtonaisina pakastettuna ja niitä on helppo kaataa haluamansa määrä puuroon tai mihin milloinkin niitä käyttää. 

Hyvää viikkonloppua, huomiselle luvataan onneksi poutaa!


keskiviikko 24. kesäkuuta 2020

JUHANNUS JUHLITTU

24.6.2020 Pionit aloittavat, kurjenpolvet ovat kukkineet jo jonkun aikaa


Takana on ikimuistoinen juhannus, sillä vanhin lapsistamme vietti juhannusaattona häitään. Juhlat olivat oikein onnistuneet ja juhlapaikkana oli pariskunnan koti ja puutarha, jota olen blogissani estellyt aikaisemmin. Kaikki oli niin kaunista, että mieli ihan herkistyi. Varmaan voin jotain kuvia jakaa kanssanne myöhemmin, kun esittelen tätä tyttären uuden pihan kasvua puutarhaksi.

"Varjolehdon" uudella alueella on paljon uusia kasveja. Kuvan keskellä tuoksumatara on levinnyt mukavasti ja näkyy niin kauniisti pitkälle.





Tällä hetkellä puutarhatöissä on avainsanana kastelu. Pakkohan uusia istutuksia on kastella. Meillä satoi pitkään jatkuneen kuivuuden jälkeen ennen juhannusta vain vaivaiset 0,9 mm, vaikka jossain saatiin vettä reippaasti. 



Haluan esitellä teille yhden ilonaiheen kasviyhdistelmissä, en olisi etukäteen arvannut, että nämä näyttävät niin kivoilta yhdessä. Huvimajan viereen viime kesänä istutettu "Palibin" pikkusyreeni, lehtoakileijat "Nora Barlow", isotähtiputki purppuranpunaisena ja mirrinmintut muodostavat suorastaan hempeän näkymän. Lisäksi ilahduttaa, että nämä itse siemenestä kasvattamani Nora Barlowit ovat näin upeita. Tämän alueen pionit ovat vasta pieniä ja kukkia tuskin tulee kuin muutama.

Huvimajasta katsottuna
Kohta kukkivat "Ritausma" ruusut, takana mirrinmintut huvimajan vieressä
Tässä lähempää "Nora Barlow" lehtoakileijat, oikealla mirrinminttu, takana Palibin pikkusyreeni



Toinen suuri ilo on kärhöistä. Olin lähes varma, että menetin talven aikana syksyllä istuttamani loistokärhöt "Rouge Cardinal" kärhökaaren molemmilta puolilta. Mutta pari päivää sitten huomasin, että molemmilta puolilta on nousemassa pikkuruinen verso. Alku on vielä heiveröinen, mutta seurataan tilannetta. Kelloköynnökset ovat kohta kaaren puolessa välissä kasvamassa ja pienet kärhöt saavat vahvistua rauhassa ensi vuoteen.

Keskellä pikkuruinen verso loistokärhö "Rouge Cardinal"





Ihastuksen vinkaisuja on aiheuttanut tämän kevään uusi loistokärhö "Omoshiro", jonka istutin toisen köynnöskaaren viereen. Alkuun napsin kaikki nuput pois, mutta myöhemmin en enää raaskinut, ja mikä ihana kukka!

Loistokärhö "Omoshiro"




Hauska on myös nähdä viime vuonna istutettu kellokuusama "Kellokas" kukkivana. Tämä "Kellokas" kasvaa arboretumin kallion edessä.

Kellokuusama "Kellokas"


Pioneja poksahtelee auki kiihtyvällä tahdilla ja samoin on pensasruusujen laita. On ollut innostavaa odottaa, miltä näyttävät ensimmäiset kukat uusissa ruusuissani. Nyt ruusualue on vielä harva, sillä onhan taimille jätettävä kasvutilaa.



Tässä penkissä kasvaa pensasruusujen lisäksi myös muita pensaita ja vähän perennoja. Esittelen alueen tarkemmin vielä myöhemmin.



Idänunikot ovat leiskuneet jo aika pitkään, kohta voi sanoa näille hyvästit. Minulla ei ole muuta oranssia puutarhassani, mutta nämä saavat säilyttää paikkansa luumupenkissä. Valkoinen taimi on hengissä, mutta muita värejä ei ole tullut taimireissuillani vastaan.

Vanhat hansaruusut aloittavat kukinnan, takana rinteessä ketoneilikkaa samassa sävyssä




Kastelua on vielä jatkettava alue kerrallaan, saa täällä hehtaarin puutarha-alueella taivaltaa sekä kastelukannujen että letkujen kanssa, lämpötila on nyt varjossa + 28,2.

Nautitaan kesästä, koittakaa selvitä helteestä!