tiistai 1. joulukuuta 2020

SINIVALKOISTA -haaste

Minna, blogista Hiidenkiven puutarhassa, haastoi minut mukaan  Puutarhahetki -blogista lähteneeseen haasteeseen. Kiitos teille molemmille! Tehtävänä on löytää kuvia, joissa sininen ja valkoinen ovat pääroolissa. Tiiun haaste alkaa olla jo perinne ennen lähestyvää Suomen itsenäisyyspäivää.



Tämä maaliskuussa otettu kuva näyttää sinisen taivaan ja valkoista hankea. Hivenen valkoista on myös kuuraisissa oksissa. Tänään meillä satoi aamupäivän lunta ja maisema muuttui niin kauniiksi muutaman tunnin ajaksi.




Minun oli nyt vaikea löytää omista kuvistani sinisiä ja valkoisia kukkia samasta kuvasta. Niinpä laitan jälleen kuvan rannastamme. Sinistä ja valkoista - eikö totta?




Tässä sirotuomipihlajan suloiset kukat sinistä taivasta vasten.



Samoin omenapuun valkoiset kukat.


Tässä kesäkukkien ruukkusommitelmassa sinisyyttä tuovat tähkälaventelit ja valkoisuutta pelargonia ja miljoonakello. Köynnöksinä kelloköynnös ja kärsimyskukka.




Suomalaiseen maalaismaisemaan valkoinen juhannusruusu ja sinisellä taivaalla muutama valkoinen poutapilvi.


Löytyi sentään ritarinkannuksia valkoisena ja sinisenä vierekkäin. Sininen ritarinkannus vasemmassa reunassa.


Perunamaan reunassa kasvoivat kesäharsot valkoisenaan (valkoisena kukkivien herneiden edessä) ja vieressä sinisiä ruiskukkia. Silmin nähtynä yhdistelmä oli oikein kaunis.


Päätetään vielä syksyiseen rantanäkymään. Taivaan ja järven sinisyys on jo erilaista, samoin on pilvien suhteen.


Haasteen säännöt:

  • kerro postauksessasi, kuka haasteen aloitti (Tiiu / Puutarhahetki-blogista)
  • tee postaus, jossa sininen ja valkoinen ovat pääroolissa
  • haasta kolme tai useampi blogiystäväsi mukaan
  • käy kirjoittamassa postauksesi www-osoite Puutarhahetki - Suurien unelmien puutarha -blogin Sinivalkoista -haaste 2020 kommenttikenttään.
  • Voit osallistua haasteeseen myös instagramissa. Merkitse kuvasi silloin #sinivalkoista_haaste ja @puutarhahetki.

Olen ollut erinäisistä syistä hieman blogitauolla, joten olen aika tietämätön tämän haasteen liikkeistä. 

Haastan kuitenkin blogit: 
Rikkaruohoelämää
Kukka & Kaali
Viherrin

Teiltä löytyy varmaankin jotain sinivalkoista :).





torstai 19. marraskuuta 2020

KUUSI KUVAA KESÄSTÄ -haaste

 


Tuplasti terapiaa -blogin Pirjo laittoi liikkeelle haasteen Kuusi kuvaa kesästä. Tänä vuonna haasteen teemana on luonto. Minut haastoi mukaan Between blogista Rikkaruohoelämää. Kiitos molemmille kivasta, mutta vaikeasta haasteesta. Haasteen toteuttaminen oli minulle vaikeaa, sillä kuvia ei yksinkertaisesti tahtonut löytyä kuin nämä muutama.

Olen koko kesäkauden pysytellyt enimmäkseen omassa puutarhassa ja lukemattomilla metsäretkillä en ole muistanut ottaa kuvia, vaikka kaikkea kaunista kuvattavaa olisi ollut pilvin pimein.

Ensimmäinen kuva kertokoon lähes päivittäisistä lenkeistä omissa metsissä rakkaan koiraystävän kanssa. Rita on mainio seuralainen, voin pitää sitä vapaana ja paimenen tapaan se pysyy lähellä minua ja tulee kutsusta heti viereen katsoen suorastaan palvovasti. Ritaa on pienestä asti palkittu luoksetulosta ja on onni nauttia koulutuksen hedelmistä.



Oli pakko valita tämä kuva "katse ulos luontoon", kuva on otettu rannan ulkohuussista. Huhtikuussa koko kasvukausi on vielä edessäpäin, mieli pursuaa energiaa ja odotusta kaikesta ihmeestä, mikä on puhkeamassa esiin talven jäljiltä.



Luonto on yllätyksiä täynnä. Toukokuun 12. päivä oli lumi uudelleen peittänyt maan.








Luonto tarjoilee lahjojaan marjojen ja muiden antimien myötä. Metsävadelmia tuli jälleen poimittua kymmeniä litroja. 




Aloitus ja lopetus samalla saman kaverin kanssa. Rita varmistaa, että tulee huolehdittua päivittäisistä luontoretkistä. Sää ei ole este. Koskaan ei palaa näiltä retkiltä pettyneenä, aina löytyy kiinnostavaa katseltavaa ja mieli virkistyy.

Haasteen säännöt:

Postaa kuusi luontoaiheista kuvaa viime kesästä.
Haasta muutama blogi.

Olen pudonnut kärryiltä, ketkä kaikki ovat jo haasteen saaneet. 
Haastan kuitenkin varmuuden vuoksi blogit Hirnakan torppa ja Pihakuiskaajan matkassa.

lauantai 31. lokakuuta 2020

PARAS RUUSUNI IKINÄ -HAASTE

Ritausma

 

Sain tämän ruusu -haasteen Pauliinalta blogista Kukka & Kaali. Lämmin kiitos Pauliina, olen tämän kesän ollut kärhökuumeen ohessa myös pensasruusujen suhteen samassa taudissa, joten tämä on oikein oiva haaste. Odotankin vesi kielellä kaikkia vastauksia tähän haasteeseen, jotta saa niistä itselle uusia jahdattavia ruusuja.


1.7.2020 'Ritausman' kukinta alkamassa


Tietenkin olen aina pitänyt ruusuista, mutta pensasruusujen aarreaitta paljastui oikein toden teolla puutarhablogien myötä ja huomaan, että löydettävää on vielä paljon. Toistan itseäni, mutta koittakaa kestää. Ensimmäisenä blogitartuntana minun oli pakko hankkia tarhakurtturuusu 'Ritausma' kesällä 2018. Kolme pensasta Ritausmaa kasvaa huvimajan vieressä suurten kivien keskellä.


Ritausma on voimakaskasvuinen ja leveä pensas. Kukat ovat hennon vaaleanpunaiset, jossain vaiheessa lähes valkoiset. Nämä kauniit puolikerrotut kukat tuoksuvat miellyttävästi.



Kahden talven jälkeen ei ole ollut pakkas- tai muita vaurioita. Puhtaassa kasvualustassa ei ole ollut oikeastaan lainkaan kitkettävää, maanpeittokasvina peittokurjenpolvi 'Biokovo' on osaltaan auttanut asiassa. Keväällä annoin ruusuille vähän kompostia ja hieman luomulannoitetta.

12.7.2020

Tänä ruusun kolmantena kesänä kukinta oli aivan ällistyttävän runsasta ja upeaa. Pensaat ovat kasvaneet noin 1,5 metriä korkeiksi ja kasvusto on todella tuuhea, joten tätä voi hyvin käyttää vaikka aidanteessa. Minusta pensas on kauniimpi, kun kuihtuneita kukintoja poistaa ja toimenpide auttaa myös kukintaa lisäävästi. Ritausma on piikkinen, mutta kukintoja leikatessa en kokenut piikkisyyttä ongelmaksi.

15.7.2020

Ritausma pääsi loistoonsa näiden kuivien kesien aikana. Heinäkuussa kaikkein runsain kukinta kesti yli 3 viikkoa, tarhakurtturuusujen tapaan Ritausma uusii kukintaansa aina pakkasiin saakka, mutta huippuvaihe on ehdottomasti heinäkuussa. 

Tämän ruusun kukat eivät pidä pitkistä sadejaksoista kukinnan aikana, sade saa kukat ikävän näköisiksi. Kukinnan alkuvaiheeseen sattunut pienempi sade ei tehnyt mitään haittaa, mutta pääkukinnan jälkeen heinäkuun loppupuolella muutaman päivän peräkkäinen sade kyllä sai kukat ruskistumaan. Onneksi sain nauttia tästä huumaavasta kukinnasta kolme viikkoa. No, leikkasin vaurioituneet kukat pois ja nautin taas seuraavien nuppujen aukeamisesta.


Ritausman vaaleaan hempeyteen sointuvat hyvin sinertävät sävyt kuten takana näkyvällä mirrinmintulla.



Tunnemme toisemme Ritausman kanssa vasta oikeastaan kahden kesän ajalta, joten aika näyttää, tuleeko siitä esiin sellaista, mitä en vielä tiedä. 

10.7.2020 vasemmalla neilikkaruusu F.J. Grootendorst ja oikealla tarhakurtturuusu 'Sointu' FinE

Tänä kesänä istutin monta uutta pensasruusua. Ritausmalle voi tulla vakava kilpailija tarhakurtturuusu 'Soinnusta'. Kuvani Soinnusta ovat vaatimattomia, mutta tämä ruusu herätti jo ensimmäisen kesän aikana ihastukseni.


Sointu kasvoi jo tämän ensimmäisen kesän aikana metrin korkuiseksi ja se kukki sinnikkäästi aivan pakkasiin saakka. Pensas on kauniin mallinen ja kukat ovat erittäin viehättävät ja tuoksuvat. Tälläkin ruusulla kukkien väri vaihtelee hennon roosasta lähes valkoiseen. 


Onneksi 'Avoimissa Puutarhoissa' Päivänpesän Katjan luona tajusin, että Soinnusta kasvaa suuri ruusu, joten päätin jo näin istutusvuonna vaihtaa sen paikan. Sointu on nyt kuvassa oikeassa reunassa. Luulen, että hankin 'Ruusupuistoon' vielä toisenkin Soinnun, sillä se todella vetosi minuun kauneudellaan.


Tänä kesänä istutettu 'Sävel' on myös kaunis, mutta ensimmäinen kesä ei vielä herättänyt samaa innostusta kuin Sointu sai aikaan. Annetaan hänelle aikaa ja katsotaan tilannetta uudelleen ensi kesänä.



Teresanruusu eli Rosa Therese Bugnet vaikuttaa ensimmäisen kesän perusteella varsin lupaavalta. Teresanruusukin kasvoi kuluneen kesän aikana jo metriin asti ja pidin kovasti sen kasvutavasta. 


Uusi ruusu on myös myöhemmin kesällä istutettu tarhakurtturuusu Rosa Rugosa-ryhmästä 'Blanc Double de Coubert'. Tämä lähes valkoisena kukkiva ruusu tuoksuu voimakkaasti ja kukkii kerrotuin kukin pitkälle syksyyn. Ostin tämän, sillä myyjänä oli tuttuni, joka kehui ruusua yhdeksi lempiruusukseen ja kyseinen myyjä on myös pitkän kokemuksen pihasuunnittelija. Istutin tämän 'Pink Pavementien' seuraan ja kokemuksista voin kertoa lisää tulevina vuosina.

Köynnösruusu 'Henry Kelsey' oli syksyn istutuksia, sen kasvua odotan myös hyvin innokkaana, sillä Tita blogista 'Unelmia ruusuista' on sitä niin paljon kehunut :).

Juhannusruusu


Juhannusruusu on ehdottomasti paikkansa ansainnut vanhassa puutarhassa, vaikka sen kukinta onkin lyhyt. Tuohan se juhannuksen seutuun oman erityisen hehkunsa.


Olen kirjoittanut puutarhani pensasruusuista aikaisemminkin ja löydät jutun hakusanalla pensasruusut. Siellä on kerrottu muistakin pitämistäni ruusuista. En oikeastaan tiedä, mitä ruusua en enää istuttaisi - no, kurtturuusun sain kokonaan hävitettyä. Saatan myös luopua 'Robustaruususta', sillä se tekee niin paljon villiversoja, että olen pulassa niiden kanssa. Myös Valamonruusu kannattaa istuttaa siten, etteivät juuriversot aiheuta ongelmia. 

Olen pahoillani Pauliina, etten voi aivan vakuuttavasti vastata haasteen, sillä olen tarkkaillut näitä uusia ruusujani vasta vähän aikaa, mutta kokemusten karttuessa kerron kyllä lisää. Ensi vuoden istutuslistalla on monta uutta pensasruusua ja olen todella kiinnostunut lukemaan kaikkien teidän muiden luottoruusuista :).

Haasteen säännöt:

Kirjoita juttu luottoruusuistasi. Jutun tyyli on vapaa. Se voi olla ylistyslaulu suosikkiruusullesi tai tiukkaa asiaa. Juttu voi olla yhden kuvan ja muutaman rivin mittainen tai pitkä esitys kaikista puutarhan parhaista ruusuista.

Jutun loppuun voit mainita myös, mitä ruusua et enää omaan pihaan hankkisi.

Ilmoita jutusta Kukka & Kaalia -blogiin, jotta Pauliina voi linkittää jutun yhdeksi kokonaisuudeksi muiden kanssa.

Haasta mukaan 3-5 blogiystävääsi.

Voit ottaa kopin haasteesta, vaikka kukaan ei olisi haastanut sinua.

Haastan blogit:

Saaripalsta

Vaarin torpan puutarha

Mama's garden

 


perjantai 16. lokakuuta 2020

SYYSTYÖT TAPUTELTU




Olen saanut syystyöt riittävän kelvolliseen vaiheeseen, voiko jo käpertyä talviunille? 

Pakkasyöt ovat saapuneet ja kohta varmaan pitää luopua kauniista ruskastakin. Koivut ovat vielä pitäneet aika hyvin keltaisisista lehdistään kiinni, mutta monet puut ovat jo lähes lehdettömiä. Onneksi saimme pitkän kauniin syksyn.



Verkkojen laitossa meni aikaa, mutta nyt on sekin urakka tehty. Kieputin tänä syksynä verkon 86 kasville, suurin osa verkotettavista oli puita, mutta on mukana pensaitakin.

Havut jäivät ilman, samoin yli 10-vuotiaat omena- ja luumupuut. Pärjäisivätköhän nämä jo ilman, vai pitäisikö vielä hankkia lisää verkkoa? 



Kesäajan käyttämäni puutarhavarasto on tyhjennetty ja tavarat viety talvivarastoon. Nyt voi mieskin lopettaa huomauttelun, kuulemma aina on erilaisia säkkejä, tyhjien taimipurkkien pinoja ja työvälineitä tien tukkeena. Minusta käyttämäni kesävarasto on tarkoitukseen oikein sopiva, ei tarvitse niin pitkästä matkasta hakea tarvikkeita, joita kuitenkin tarvitaan usein tai päivittäin.



Kasvihuone tyhjennetty, jotain sievää sinne voisi vielä laittaa talven ajaksi, pieniä valosarjoja ainakin.


Puutarhakauden päätyttyä lenkkeily kutsuu enemmän. Tänään teimme koiran kanssa 2,5 tunnin hienon lenkin pienillä metsäteillä ja osin metsässä. Nyt oli sen verran kylmää, ettei tarvinnut enää metsästää hirvikärpäsiä lenkin päätteeksi.

Hyvää viikonloppua teille kaikille!

lauantai 10. lokakuuta 2020

KEVÄÄN JA KESÄN MUISTO -haaste

22.5.2020 kerrottu valkovuokko


Lappalainen etelässä -blogin Nila haastoi minutkin muistelemaan kevään ja kesän kukkia & muistoja. Ihana haaste, mutta huomasin jälleen kerran, että olen kuvannut aivan liian vähän kukkia. Ilmeisesti kuluneen kesän aikana olin lähes kaiken aikaa työn touhussa joko kaivamassa tai muuta sotkuista tekemässä - ja kamera lepäili sisällä. Valtaosa kuvista on siis kännykällä otettuja kesken puuhien ja yleensä valokuvauksellisesti huonoon aikaan päivällä. Kiva oli kuitenkin palata menneen kevään ja kesän muistoihin kuvien välityksellä.

22.5.2020 valkovarjohiippa Epimedium x youngianum Niveum

Keväällä tilasin uusia perennoja, joita en ole täällä nähnyt myytävän, tai ei ole ainakaan muistikuvaa asiasta. Yksi odotettu lisäys perennoihin oli valkovarjohiippa, laitoin kolme taimea kasvamaan uudistettuun alueeseen aitan päätyyn. Odotan kovasti näkeväni nämä ensi keväänä hyvävoimaisina, kukka oli herkän suloinen ja lehdet värisivät hennosti tuulenvireessä. Valkovarjohiippa edustakoon 19 uutta perennaa, jotka tulivat tilauksen mukana.

25.5.2020 kultatyräkki, orkideanarsissi Thalia sekä palloesikko kirsikkakulmassa

Kultatyräkki on alkuun keväällä aika keltainen, mutta sillä on paljon hyviä puolia kasvukauden edetessä, jos tarvitaan kasvualustan nopeaa täyttäjää rikkaruohoja vastaan. Valitsin tämän kuvan, sillä tämä kohta 'Kirsikkakulmassa' on vasta parin vuoden ikäinen, narsissit ja palloesikot kukkivat ensimmäistä kevättään. Kirjopikarililjat eivät sattuneet kuvaan, mutta toivottavasti lisääntyvät ensi kevääksi, esikkoja haluaisin myös lisää tähän kohtaan. 

Nila kirjoitti haasteen alkusanoissa katsellessaan omia kuviaan ja pohtineensa, miltä kukat näyttivät keväällä ja kesällä. Siitä tuli mieleeni, että alla kuvassa näkyy sama kohta heinäkuussa puutarhan puolelta katsottuna eli eri kasvit ovat näyttämöllä ja kultatyräkin olemus on toisenlainen kuin keväällä.

Sama paikka eli näkymä 'Kirsikkakulmassa' 27.7.2020. Takana pyöreät kultatyräkit, joiden takana on valkoista virginiantädykettä, oikealla pilkottavat kallionauhukset, edessä kuunlilja ja komeamaksaruoho. Välissä rönsytiarelloja ja sinivuokkoja, jotka eivät näy tästä kuvakulmasta.


2.6.2020 purppuraomenapuu, laji ei tiedossa.

Palataan kesäkuun alkuun. Kuten varmaan muistatte, olen aivan heikkona kukkiviin puihin. Tämä yli 25-vuotias purppuraomenapuu etupihan puolella edustakoon muistoa kevään ja alkukesän ihanista puista ja istutetuista uusista koristeomenapuista. Näistä julkaisin kolme postausta, mikäli haluat palata katsomaan niitä tarkemmin.

8.6.2020 tuoksumatara kukkii 'Varjolehdossa'

Rakastun tuoksumataraan aina vaan enemmän. Minusta se tulee parhaiten esiin suurena alana ja annankin tämän levitä sekä itse että autettuna. Toivottavasti kuvasta välittyisi, miten tuoksumatara loistaa puolivarjon ja varjon alueella. Se näkyy kasvustona kauas, vaikka yksittäinen kukka on pienen pieni. Pitkä kukinta on iso bonus ja lehdistö on kaunis kukinnan jälkeenkin.

10.6.2020 kääpiökurjenmiekka

Sain jakopalan aikoinaan ystävältä ja nimeksi sanottiin kääpiökurjenmiekka. Jos osaat sanoa tarkemman lajinimen, niin kuulen sen mielelläni. Tämä ryhmä kasvaa väentuvan päädyssä 'Victoria' luumupuun juurella, olen jakanut näitä moneen paikkaan. Lisäksi kuva tuo mieleeni alkukesän värit ja valon, takana näkyvät suuret tammet.

12.6.2020 arovuokko luumupenkissä

Arovuokot ovat onneksi viihtyneet ja siementaimiakin on kasvamassa. Tässä paikassa ne saavat täyttää vapaasti koko multatilan, autoin asiassa siirtämällä siementaimia sopiviin tyhjiin kohtiin luumupuiden alla.

14.6.2020 'Varjolehdon' alueella 

Kuva pääsi mukaan tunnelman vuoksi. Kiven edessä  kasvaa keväällä istutetut tarhavarjohiipat, nekin ovat puutarhassani minulle uusi laji. Pidän kovasti myös havuryhmästä. Toivon mukaan ensi vuonna samaan aikaan multatila on täyttynyt matalista perennoista, niitä istuin alueelle kesän ja syksyn aikana. Tämä muisto edustaa kevään ja kesän uusien laajojen istutusalueiden kaivamista.

20.6.2020 juhannusruusu

Viime kesä oli ruusujen kesä. Tämä vanha juhannusruusu on ihana ja kukki runsaasti. 

22.6.2020 kellokuusama 'Kellokas' Kolkwitzia amabilis

Istutin kellokuusaman 2019 loppukesällä ja jännitin sen ensimmäistä talvea. Tämä on I-II (III) -vyöhykkeen pensas ja sitä sanotaan hieman araksi. Hyvin kukki jo ensimmäisenä kesänä ja odotan tämän kasvua kovasti. Pidän pensaan kokonaisolemuksesta ja sen lehdistö on kaunis myös kukinnan jälkeen. Tämä muisto edustaa minulle uutta 'aluevaltausta' eli nyt kiinnostaa saada puutarhaan myös itselle uusia ja erikoisempiakin kasveja seurattavaksi.

25.6.2020 isorikko kukkii valkoisena ja verikurjenpolvi pinkkinä luumupenkissä

Tämä kuvamuisto edustaa vanhoja istutusalueita. Jotenkin pidän tämän alueen tunnelmasta. Verikurjenpolvi on levinnyt joskus vuosia sitten ostetusta yhdestä taimesta, samoin isorikko. Nämä ovat helppoja perennoja, jos tarvitaan isoille alueille maan täyttäjää. Tänä vuonna hankin valkoista verikurjenpolvea sekä 'Elke' verikurjenpolvea, nämä eivät todennäköisesti leviä niin hanakasti kuin tämä kuvan pinkki versio. 

12.7.2020 rohtovirmajuuri Valeriana officinalis

Ostin vuonna 2019 puutarhavierailulla kaksi pikkuruista taimea rohtovirmajuurta puutarhaharrastajalta. Oli jännittävää seurata, miten vaivaisesta taimen versosta kasvoi tämän kesän aikana yli metrin korkuinen näyttävä kukinto. Rohtovirmajuuri asuu 'Varjolehdossa'.

27.7.2020 pallohortensia 'Annabelle' aitan päädyssä

Pallohortensiat ansaitsevat paikkansa kuluneen kesän kuvamuistoissa. Olen vasta blogien myötä tutustunut tähän aivan ihanaan hortensiaan ja nyt niitä kasvaa kolmessa eri paikassa useamman taimen ryhmä. Hortensioiden moninaisessa ja ihanassa joukossa pallohortensiat edustavat minulle aikaisia kukkijoita. Olin niin iloinen päätöksestä istuttaa 'Annabellet' tänne aitan päätyyn. Näen ne aina keittiön ikkunasta ruokapöydästä ja ne ilahduttivat kukkimalla hyvin jo istutusvuonna.

31.7.2020 loistokärhö 'Destiny' ja purppurainen isotähtiputki

Tässä kuvassa on kaksi minulle hyvin mieluista kasvia. Kärhökuumeen johdosta hankin tänä vuonna uusia kärhöjä yhteensä 14 kpl. Kuvassa oleva valkoinen 'Destiny' on istutettu 2018 ja tänä vuonna se oli reipas koko kasvukauden (viime vuonna luulin sen sairastuneen lakastumistautiin, mutta ehkä se kärsi vain kuivuudesta?). Isotähtiputkia olen lisännyt eri puolille, se sopii minusta monen  perennan seuralaiseksi ja on kasvutavaltaan kaunis. Kuvassa näkyy myös kesän uskollinen seuralainen eli puutarhakoira Rita.

31.7.2020 valkoiset syysleimut ovat kauniita

Valkoisia syysleimuja olen levittänyt vanhojen luumupuiden ja tammien väliselle alueelle, ne ovat kauniita ja näkyvät kauas.

16.8.2020 tarhakurtturuusu 'Sävel'

Kuluneen kesän muistoista on ehdottomasti laitettava kuva uuden 'Ruusupuiston' yhdestä ruususta. Palaan vielä talven aikana tämän alueen vaiheisiin.

20.9.2020 rantanäkymä



Kesän muistoissa on tietysti mieleen taltioituna monet lempeät löylyt rantasaunassa ja uinnit kotirannassa. Järvi tarjoaa myös paljon seurattavaa erilaisten vaihtuvien näkymien vuoksi ja siellä viihtyviä lintuja on mukava tarkkailla. Meillä oli jälleen 'oma' joutsenperhe. Tuttu pariskunta pesi läheisellä luodolla ja toi poikaset käyskentelemään rantaamme.  


Haasteen säännöt

Nila blogista Lappalainen etelässä laittoi liikkeelle tämän haasteen. Haasteen voi toteuttaa kuvasarjana ilman tekstiä tai jutustelun kanssa. Kuvien määrä on haasteessa vapaa ja kuvat voivat olla myös aikaisemmin julkaistuja. Kevät- ja kesämuistot voivat olla myös puutarhan ulkopuolelta.

Haasta mukaan blogikavereistasi viisi tai vähemmän. Kerro kuka haasteen aloitti ja laita julkaisemastasi haastepostauksesta viesti Lappalainen etelässä -blogiin. Nila toivoo löytävänsä jotain uutta ensi vuoteen joko uusien blogien tai mielenkiintoisten kasvituttavuuksien myötä.

31.7.2020 syyskimikki 'Brunette' syyshortensian alla, takana häämöttää jaloangervon kukinnot

Haastan mukaan seuraavat blogit:

  • Hiidenkiven puutarhassa
  • Hirnakan torppa
  • Puutarhurin tytär
  • Vaarin torpan puutarha

Haaste on vapaaehtoinen ja sen voi toteuttaa itselleen sopivana ajankohtana, ei siis turhia paineita.

Kiitos Nila! Oli mukavaa palata kevään & kesän kuviin ja muistella mukavia puutarha-asioita. Puutarhassa sai touhuta mielin määrin, eikä siellä häirinnyt koronavirus.