torstai 13. helmikuuta 2025

HAASTE: ETTÄ, JOTTA, KOSKA, KUN, JOS VAIKKA, KUIN





Kukka & Kaali
-blogin Pauliina käynnisti tämän haasteen seuraavilla saatesanoilla:

"Hyvä puutarhaystäväni, jatka lauseita ja julkaise ne toistenkin iloksi. Halutessasi voit haastaa puutarhaystäviäsi mukaan. 

Tämä ensimmäinen haaste lähti heille, joilla on kukkatapetti. Minulla ei ole ihan varsinaista kukkatapettia, mutta keittiön tapetissa on kyllä sekä kukkia, puiden oksia että eläimiä (Sandberg Eden). 




Pidän siitä, että kevät on kohta edessä. Talven jälkeen on energiaa ja intoa työskennellä puutarhassa pitkiä päiviä, kevään valo on uskomattoman ihana, samoin vaalea vihreys, kevään kukat puissa ja maassa. Kaikki ihana on vielä edessä.




En olisi arvannut, että puutarhasta tulee minulle harrastuksen lisäksi hyvin mieleinen työ yrittäjänä, vaikka ehdin jo tehdä ihan toisella alalla pitkän työuran. Puutarhamme on siis pienimuotoinen matkailukohde puutarha-asioista kiinnostuneille.




Et ehkä tiennyt, että vaikka olen aika tarkka väreistä ja niiden yhdistelemisestä, myös vihreä kaikkine sävyineen on mielestäni ihana .... ja varsinkin, kun valo leikkii lehdissä.




Olen valmis ahertamaan, jotta puutarhan näkymät alkaisivat hiljalleen muuttua ja täydentyä siihen suuntaan, mistä unelmoin. Vielä on matkaa kuljettavana :).




Koska haluan nähdä kauneutta puutarhassa, olen valmis tinkimään monesta muusta asiasta eli käytän rahaa mielummin kasveihin kuin muihin hintaviin harrastuksiin, vaatteisiin, kosmetiikkaan, matkusteluun tms.




Minun kesäni alkaa siitä, kun lumi on sulanut ja pääsen aloittamaan ulkotyöt puutarhassa. Ei haittaa, että kalenterin mukaan olisi vielä kevätkuukausi.




Kun lämpömittari kipuaa +25 asteeseen, nautin lämmöstä ja auringosta puutarhatöitä tehdessäni. Tuo on jo ihan riittävä lämpötila, että jaksaa vielä työskennellä. Lämpimät iltahetket huvimajassa ovat superihania.




Jos toiveeni toteutuu, saan keväällä arboretumissa aikaan vielä visioiden mukaisia kivien vääntelyjä ja istutuksia, jotta alueet muuttuvat siihen suuntaan kuin on koko ajan ollut haaveena. 




Vaikka en pidä sora-alueiden kitkemisestä, on sitä tehtävä aika-ajoin. Omasta mielestäni liian usein. 



Puutarhurina olen kuin kaikesta uudesta innostunut lapsi. Toisaalta jaksan puurtaa aika tavalla, jotta pääsen kokeilemaan uusia ihania kasveja ja saan niiden viihtymisestä valtavasti iloa.




Kunhan lumet sulavat, 
pääsen taas väsyttämään puutarhatöissä käytettäviä lihaksia, etsimään innolla piippoja ja tutkimaan kaikkea maasta nousevaa sekä hämmästelemään silmujen avautumista puissa ja pensaissa.




Ellei minulla olisi puutarhaani,  tuntuisi, etten keksisi luovuudelle sopivaa ilmaisukanavaa.




Jollei tule mitään estettä, niin ensi kesänä taas ahkeroin hiki valuen ja maassa kontaten.

Haastan mukaan blogikaverit, jotka tykkäävät itsekasvatetuista tomaateista.



Tästä (klik)  pääset katsomaan Pauliinan laatiman pohjan kysymyksille. Pauliina pyysi myös laittamaan tiedon ko. jutun kommenttikenttään, kun haasteeseen on vastattu.  

Kiitos Pauliina kivasta haasteesta!



maanantai 10. helmikuuta 2025

ESIKASVATUKSET ALUSSA




Näin sitä ollaan taas tämän vuodenajan tuttujen puuhien parissa. Kuvassa 'Vilma' pensastomaatti.



Yritin aloittaa paprikan kasvatuksen omalla monen vuoden luottolajikkeellani, mutta olin ollut huolimaton inventaarion suhteen, sillä tajusin liian myöhään, että pussissa olikin vain yksi siemen -- joka ei itänyt. Enkä myöhäisessä vaiheessa saanut enää ostettua ’Ollyn’ siemeniä.

Tänä vuonna päädyin siis kokeilemaan itselleni ihan uutta paprikaa. Kylvin 3 siementä ’Roter Augsburger’ suippopaprikaa  23.1.2025. 

Kuvauksen mukaan kyseessä on "maukas minipaprika, jossa on noin 8 cm pitkiä, kartiomaisia, rapeita hedelmiä, jotka kypsyvät vihreästä punaiseen. Voidaan korjata missä vaiheessa tahansa. Varhainen ja turvallinen lajike, erityisen hyvä pohjoismaiseen ilmastoon. Matalakasvuinen, sopii myös ruukkuihin ja laatikoihin." (Impecta)



Saa nähdä millaisia paprikoita nämä 'Roter Augsburger’ suippopaprikat ovat, hieman poikkeavaa monien muiden paprikoiden suhteen oli ohje jättää siemen itämään mullan pinnalle. Olin asiasta hieman huolissani, mutta kyllä kaikki kolme siementä lähtivät kasvamaan. Nyt olen vasta sirkkalehtivaiheessa näiden kanssa, kuvaan tuli aamusuihkutuksen jälkeiset vesipisarat.



’Vilma’ pensastomaatin siemenet laitoin mullan alle 23.1.2025 ja tuttuun tapaan siemenet itivät nopeasti ja 100% tuloksella, vaikka näiden päiväys oli mennyt ohi jo aikaa sitten. Mainittakoon vielä mahdollisille uusille lukijoille, että matalat kompaktin kokoiset pensastomaatit voi laittaa näin varhain kasvamaan, varsinkin, kun minulta löytyy runsaasti kasvatustilaa sisällä myös siinä vaiheessa, kun tomaatit pitää muuttaa perennaruukuista suurempiin ruukkuihin.



Nyt 12 kpl ’Vilma’ pensastomaattia on koulittu omiin purkkeihinsa ja ne ovat yläkerrassa kasvilamppujen alla. Ehkä lapset (ja lapsenlapset) haluavat taas itselle omia taimia.


KESÄKUKAT

Yritin kylvää omia kelloköynnöksen siemeniä 13.1.2025, mutta yhtään ei itänyt. Epäilin kyllä jo siemeniä multaan tökkiessä, että siemenet eivät ehkä olleet valmiita. 



Keijunmekot ovat tapansa mukaan alussa kasvussaan hitaita, mutta 13.1.2025 mullan pintaan tiputetut siemenet itivät ja nyt pikkuriikkisiä versoja on koulittu 7 kpl. Kuvassa viime kesän siemenestä esikasvatettuja keijunmekkoja. 



Edellisen kuvan keijunmekot kasvavat talon länsipäädyn portaiden vieressä. Ovesta pääsee saunan pukuhuoneeseen ja kodinhoitotilaan. Kukkivat köynnökset tuovat kivasti vehreyttä portaiden viereen ja ruukkuryhmä näkyy myös pihaan saapuville. Tästä kauempaa otetusta kuvasta keijunmekot eivät erotu  kovin hyvin, mutta tykkäsin siitä, että kukkivat versot ikäänkuin valuivat putouksena tukirakenteesta ihan maahan asti. 



2.2.2025 ripottelin mullan päälle ’Purple Prince’ papukaijalehden pikkuisia siemeniä, minulle on ensimmäinen kerta kokeilla papukaijalehden kasvatusta, saattaa olla, ettei homma onnistu. Onko sinulla tämän kesäkukan kasvattamisesta kokemuksia?

Papukaijalehden siemenet itivät yllättävän nopeasti mullan pintaan ripoteltuina ja nyt on pienellä vihreällä sirkkalehdellä noussut neljä terhakkaa taimea pintaan. 


PERENNAT



Ehkä joku muistaa, että kasvatin muutama vuosi sitten täpläpipo ’Mystican’ taimia siemenestä ja olen tykännyt kovasti tästä perennasta. Ajattelin kokeilla nyt uudelleen onnea ja kylvin mullan pintaan siemeniä 1.2.

Tänään löysin aivan hurjan pikkuriikkisiä vihreitä taimen alkuja ainakin 10 kpl, katsotaan, selviytyvätkö ne kaikki koulintaan asti.

Jos haluat lukea juttuni täpläpiposta ja nähdä kuvat kasvista, pääset sinne TÄSTÄ



Magnus’ kaunopunahattu on tuttu kasvatettava. Nämä ovat aikaisemmin onnistuneet tosi hyvin. Viime kesänä nämä omat siemenestä kasvattamani punahatut kukkivat näin hyvin ja runsaasti. 

Nämä ovat tehtailleet myös itsenäisesti siementaimia, joten toivon tämän alueen punahatuista kukkaloistoa tällekin kesälle. Punahatun talvehtiminen ei ole aina ihan varmaa, mutta kohopenkissä läpäisevässä kasvualustassa ne yleensä pärjäävät. 

2.2.2025 laitoin siemeniä multaan ja toivon saavani niistä taimia arboretumiin. 



Nyt on taas ollut monta pilvistä ja harmaata päivää, kuva on otettu viikko sitten lumisateen jälkeen. Varjostusverkot kävin kuitenkin laittamassa kartiovalkokuusille ja viime kesänä istutetuille tuijille, jotta helmikuun aurinko (kunhan se taas näyttäytyy), ei kuivattaisi havunneulasia. Maaliskuussa pääsee kylvöihin ja esikasvatuksiin ihan toden teolla. 

Meillä on edelleen ohut lumipeite maan pinnassa ja mittari näyttää -3,4 pakkasta. 


torstai 6. helmikuuta 2025

ROMANTTINEN PUUTARHA

 



Pikkuinen puutarhani -blogin julkaisemassa jutussa joku aika sitten oli viehättäviä kuvia Samettihortensian puutarhan romantiikasta viime kesän ajalta. Tämä juttu jäi pyörimään mieleeni ja aloin pohtia, miltä osin oma puutarhani on romanttinen - vai onko? 

Mitä romanttisuus tai romantiikka puutarhassa tarkoittaa? Sanaan romanttinen adjektiivina liitetään tunteellinen ja haaveellinen. Nehän sopivat myös puutarhan herättämiin mielikuviin.






Pionit liitetään usein romanttisen puutarhan kasveihin. Pionit ovat olleet vanhoissa suomalaisissa puutarhoissa perinnekasveja. Tässä pionin lähellä ojentelee hentoja pieniä kukkiaan enkeliperhoangervo. Nämä ovat suloinen parivaljakko.

Romantiikan aikakausi oli 1700-luvun lopussa Euroopassa alkanut taiteellinen ja älyllinen suuntaus, joka näkyi erityisesti taiteessa ja kirjallisuudessa 1800-luvun alkupuolelle asti. "Romantiikka painotti tunteita, mielikuvitusta ja vapautta. Luonnon merkitystä korostettiin sekä kielessä että taiteissa". (Wikipedia)

Tästä voidaan ehkä ottaa sisältöä myös romanttiseen puutarhaan?

Usein puutarhasuunnittelussa kehotetaan huomioimaan rakennuksen tyylisuunta, kun puutarhaa muokataan sen ympärille. Itse ajattelen, että on tärkeää saada toteuttaa omia unelmia ja toiveita omassa puutarhassaan. 

Kuitenkin tällaisen vanhan 1860 -luvun rakennuksen ympärille sopii puutarha, jossa kasvaa paljon romanttisen puutarhan kasveja. Kuvassa näkyy pensasruusuja ja köynnöskaaria kärhöille.



Romanttiseen puutarhaan liitetään usein tuoksut, hempeän värinen runsas kukkaloisto ja tunnelma. Minulla on puutarhassa useita erilaisia pensasruusuja, jotka tuovat tuoksua ja kukkivat pitkään, kuten kuvassa näkyvä 'Sävel' tarhakurtturuusu, sen nimikin on aika romanttinen. 

Suosin luonnon kiviä puutarhassa.



Tässä Teresanruusu kukkii vaaleanpunaisena. Myöhemmin kärhöt nousevat ja kukkivat kaaressa kiipeillen ja tuovat tunnelmaa.

Usein romanttisen tunnelman saamiseksi käytetään rakenteina erilaisia portteja, kaaria tai pergoloita, jotka ovat kukkivien köynnösten peittämiä. 



Romanttisen puutarhan tunnusmerkkinä voivat olla erilaiset tunnelmalliset levähdyspaikat, kuten vaikkapa huvimaja. 

Jos meidän puutarhamme olisi kooltaan pienempi, siellä saattaisi olla pelkästään sora- tai kivipolkuja istutusalueiden väleissä, mutta kahden hehtaarin puutarhassa tarvitaan nurmea kulkuväylille ja käyskentelyyn ihan kustannustenkin vuoksi. 



Huvimajassa istuessaan voi tuntea ympärillä kasvavien kasvien tuoksut, kuulla lintujen laulun ja tuntea kevyen tuulenvireen iholla. 



Huvimajaa ja sen vieressä olevia pöytäryhmiä ympäröivät pensasruusut, kärhöt ja erilaiset perennat. 

Istutusalue muuttuu kasvukauden edetessä ja eri kasvien ottaessa oman vuoronsa.



Iirikset ja kurjenpolvet kuuluvat pionien ohella minun romanttiseen perennapenkkiini - toki siellä muitakin lajeja kasvaa. 

Sen verran minussa on kuitenkin pedanttista järjestelmällisyyttä, että kaipaan monilajisiin perennaryhmiin jonkinlaista järjestystä ja siistit reunat tuomaan perennaryhmän paremmin esiin. 


Tätä kaipaamaani järjestystä saan usein kasvien ryhmittelystä siten, että erilainen lehdistö tuo värinsä tai muotonsa puolesta jäsennystä naapureihinsa ja koko perennapenkkiin.



Usein romanttisen puutarhan helmenä on vesiaihe, minulla on "vain" järvi. Saatan ehkä jossain vaiheessa kokeilla jotain aurinkokennolla toimivaa pientä solisevaa tai pulputtavaa vesiaihetta arboretumiin - en tosin ole nähnyt niitä kuin mainoksissa. Ihailen kovasti luonnon puroja, mutta sellaista ei taida ihan helposti saada loihdittua. Pidän kuitenkin järven hyvin mielelläni :).

Minulta puuttuvat puutarhasta myös patsaat, jotka kuuluvat romanttisen puutarhan elementteihin. Olen vain valitettavasti aika valikoiva tässä suhteessa eli haluaisin kyllä oikein mielelläni painavia kivestä tai pronssista valmistettuja omaa silmää miellyttäviä koristeita /patsaita, jotka polun mutkan takaa tulisivat esiin kasvien ympäröiminä, mutta nämä ovat aika arvokkaita. 



Puut tuovat puutarhaan kerroksia ja puiden oksien välistä siivilöityvä valo tuo ihan oman maagisen tunnelmansa. 

Tiloista toiseen avautuvat näkymät tekevät puutarhasta vaihtelevan ja mielenkiintoisen. Tätä haen myös arboretumiin, kunhan sielläkin kasvit kasvavat toiveiden suuntaan.



Kerroksellisuus mainitaan myös romanttisen puutarhan tunnusmerkiksi. Kerroksellisuus lisääntyy puiden, pensaiden ja köynnösten kasvaessa sekä perennojen ja sipulikukkien lisääntyessä.



Tässä alkukesän koristeomenapuiden, pihasyreenien ja etualalla kasvavien perennoiden kukkaloistoa. 

Minkälaisia ajatuksia sinulle heräsi? Löytyykö sinulta puutarhastasi romanttisia elementtejä tai oletko niitä edes halunnut puutarhaasi sisällyttää?


lauantai 1. helmikuuta 2025

NARSISSEJA



 Olen lisännyt syksyisin narsissin sipuleja puutarhaan, mutta niiden ostohinta on hieman hillinnyt intoa tehdä hankintoja siinä määrin kuin olisin halunnut. Minulla on eniten erilaisia valkoisia narsisseja. 



Jos narsissit viihtyvät kasvupaikallaan, ne yleensä lisääntyvät hyvin. No, osa on lisääntynyt ja osa on tainnut hävitä.



’Thalia’ orkideanarsissit ovat suloisen keveitä. Näitä olen yrittänyt kasvattaa monessa paikassa.



Tälle alueelle olen istuttanut monet tetenarsissiruukut pääsiäisen jälkeen ja kyllä ne ihmeesti ovat nousseen kukkimaan seuraavana keväänä. 



Pahoittelen, että muistiinpanot ostamistani lajikkeista ovat surkeat. Lisäksi olen usein ostanut sekotelmapussin, joka on sisältänyt monia eri lajikkeita. 



Tässäkin kasvaa yhden pussin erilaisia valkoisia lajikkeita. Kuten huomaatte oikealla takana on noita ihan pieniä söpöläisiä. Osa narsisseista ei ole tässä edes vielä aukaissut nuppujaan.



Lipputangon toisella puolella kasvaa runoilijanarsisseja, niin ainakin pussissa luki ja sellaisilta myös kukkivat kaunottaret näyttivät, mutta en löytänyt yhtään kuvaa niistä.



Pionien keskelle laitoin muutaman narsissin sipulin, mutta pitäisi muistaa lisätä niitä tähänkin paikkaan. Narsissit -samoin kun muutkin sipulikukat - ovat keväällä niin tervetulleita ja saavat hymyn huulille. Toivoisin, että voisin tänä keväänä näyttää uusien narsissien kukintaa kuvien välityksellä. 

Helmikuu on alkanut ja kevät lähenee kaiken aikaa. Päivän pidentymisen huomaa jo selvästi ja näin ollen myös narsissien aika on askeleen verran lähempänä.

Hyvää helmikuun ensimmäistä viikonloppua!

tiistai 28. tammikuuta 2025

PÄIVÄNLILJAT ALKAVAT KIINNOSTAA

 



Tähän juttuun sain inspiraation Päivänpesän elämää -blogin Katjalta. Totean ensin, että Katjan mainitsemat seikat päivänliljojen ominaisuuksista, saivat minutkin innostumaan näistä helpoista perennoista. Tarvitsen arboretumiin kasveja, joita ei tarvitse olla usein jakamassa tai muuten hoitamassa. 

En oikein ymmärrä, miksi havahduin päivänliljoihin (Hemerocallis) vasta näin myöhään, mutta yksi iso sysäys oli lukea juttu meilläkotona.fi sivustolta (kirjoittanut Heidi Haapalahti). Tässä jutussa haastateltiin Eija Tommolaa Tommolan tilalta. Eija Tommola toteaa, että päivänliljat ovat hänen suosikkejaan, sillä "eri lajikkeiden ansiosta kukinta kestää lähes koko kesän, eikä komea kukkaloisto vaadi kitkemistä, kastelua tai muutakaan hoivaa." Jutussa mainitaan, että Eijalla kasvaa noin 80 lajiketta. 

"Päivänliljat menestyvät melkein missä vain auringossa tai puolivarjossa. Niitä ei haittaa maan happamuus tai kalkkipitoisuus, ja ne sietävät jopa vähän suolaa. Juurakkoja ei tarvitse jakaa, kuten monia muita perennoja.

"Istutuskesänä päivänliljan taimi keskittyy kasvattamaan juuristoaan, toisena vuotena se tekee lehtimätästä, ja kolmantena kesänä voi odottaa kunnon kukintaa eli kymmeniä ja kymmeniä kukkavanoja.

Monissa lukemissani eri lähteissä mainitaan, että päivänliljat tarvitsevat kosteutta pidättävän, ravinteikkaan, multavan, mielellään savipitoisen kasvualustan ja niitä kehotetaan lannoittamaan kukinnan varmistamiseksi.

Eija Tommola taas toteaa em. jutussa, että jos päivänlilja ei kuki "yleensä tähän auttaa siirto varjosta aurinkoon ja entistä laihempaan maahan. Katveessa ja hyvässä maassa se tekee vain lehteä." Minusta tämä on mielenkiintoinen ohje ja aion tutkia asiaa oman kokemuksen kautta.



Meillä on kasvanut pitkään jotain vanhaa kantaa olevia päivänliljoja, joiden lajiketta en tiedä (kuvassa yllä). Sain muutaman juurakon yli 20 vuotta sitten isännän tädiltä naapurista. Ne ovat viihtyneet hyvin ja olen vaihdellut näiden päivänliljojen paikkaa vuosien myötä. Ehkä tämän päivänliljan vahva keltainen sävy ei kuulunut ihan  omiin suosikkiväreihini, joten en perehtynyt tarkemmin muihin päivänliljoihin.

Vuonna 2022 kuvan ryhmä kasvoi puutarhan puolella, mutta tammi alkoi varjostaa sen verran, että muutin päivänliljat arboretumiin.



Nyt ne kasvavat arboretumissa ja suorastaan riehaantuivat aurinkoisemmasta paikasta. Istutin jakopalat tähän keväällä 2023 keskimäärin halkaisijaltaan 15 cm paakkuina ja kukinta oli näin runsas seuraavana vuonna. Pienemmäksi pilkoittuna olisi varmaan mennyt vuosi pidempään. Tästä voin ottaa jakopaloja muuallekin.

Osaatko sinä tunnistaa näiden lajikkeen? Kukinta ajoittuu aina alkukesään kesäkuun alusta noin juhannuksen tienoille.  Tämä keltainen lajike on melko matalakasvuinen noin 40-50 cm korkea. 



Minun ensimmäinen päivänlilja -ostokseni taimikaupasta oli syyspäivänlilja Hemerrocallis citrina, joka on aivan ihana! Tämä kukkii loppukesällä yleensä heinä-elokuussa suurin tuoksuvin lempeän sirtuunankeltaisin kukin. Sen lehdet ovat heinämäiset ja kasvusto pysyy kauniina koko kasvukauden. Korkeus on noin 90 cm.



Tässä laajempi näkymä. Syyspäivänliljat näkyvät perennaryhmän takana vasemmalla. 

Istutin ensimmäisen syyspäiväliljan 2018 syksyllä. Luulin pitkään asiaa kummemmin pohtimatta, että citrina on lajike, mutta se taitaakin kuulua osana kasvitieteelliseen nimeen Hemerrocallis citrina. Pahoittelut, että olen aikaisempina vuosina kirjannut tämän väärin.



Tykään kaikin tavoin sekä tämän päivänliljan keltaisen pehmeästä sävystä että kasvutavasta. 




Seuraava hankintani päivänliljojen saralla oli 'Little Gipsy Ruby', jonka istutin "Graniittipenkkiin". Tämä kukkii pitkään heinäkuusta lähes syksyyn saakka. Kukat ovat tummanroosat ja keskustassa on keltaista. Kuviin ei saa aina taltioitua kukan sävyä ihan oikein. Moniin muihin päivänliljoihin verrattuna kukan koko on melko pieni. 



Tässä näkymässä, kauempaa katsottuna, tulee minusta varsin hyvin näkyviin 'Little Gipsy Rubyn' sävy ja olemus. Nämä ovat viihtyneet tässä melko hiekkapitoisessa kasvualustassa kohopenkissä, joten se viittaa Eija Tommolan kokemukseen päivänliljojen pärjäämisestä myös vähäravinteisemmassa kasvualustassa?



Viime kesänä istutin kahteen paikan arboretumissa 'Fragrant Treasure' tarhapäivänliljan taimia. Sen pitäisi kukkia pitkään heinäkuusta elokuulle. Kukan sävy on vaalean sitruunankeltainen. Tänä vuonna ei todennäköisesti ole vielä kukkia nähtävänä. 



Tämä laaja istutusalue sai viime kesänä täydennykseksi 'Woodoo Dancer' päivänliljan taimia. 

Olen tässä talven aikana tutkinut tietoja päivänliljoista ja hankintalistalla on ainakin viisi haavetta tämän vuoden istutuksiin. Katsotaan, löydänkö niitä tai tuleeko muita mutkia suunnitelmiin.

Olisi kiva kuulla (ja nähdä kuvia blogissasi), jos sinulla on joku luottolajike päivänliljojen laajasta kirjosta. On myös kiinnostavaa kuulla, millaisia omia kokemuksia sinulla on päivänliljojen kasvupaikasta ja oletko huomannut kasvupaikan ravinnepitoisuuden / lannoituksen vaikuttavan kukinnan määrään?


Huom. Lämmin kiitos Saaripalstan Sailalle, sotkin ensin ja puhuin epähuomiossa lajista vaikka tarkoitin lajiketta. On upeaa, että blogiystävissä on paljon asiantuntemusta - ja jopa maisema-arkkitehdin tietotaitoa ❤️.