Tähän juttuun sain inspiraation Päivänpesän elämää -blogin Katjalta. Totean ensin, että Katjan mainitsemat seikat päivänliljojen ominaisuuksista, saivat minutkin innostumaan näistä helpoista perennoista. Tarvitsen arboretumiin kasveja, joita ei tarvitse olla usein jakamassa tai muuten hoitamassa.
En oikein ymmärrä, miksi havahduin päivänliljoihin (Hemerocallis) vasta näin myöhään, mutta yksi iso sysäys oli lukea juttu meilläkotona.fi sivustolta (kirjoittanut Heidi Haapalahti). Tässä jutussa haastateltiin Eija Tommolaa Tommolan tilalta. Eija Tommola toteaa, että päivänliljat ovat hänen suosikkejaan, sillä "eri lajikkeiden ansiosta kukinta kestää lähes koko kesän, eikä komea kukkaloisto vaadi kitkemistä, kastelua tai muutakaan hoivaa." Jutussa mainitaan, että Eijalla kasvaa noin 80 lajiketta.
"Päivänliljat menestyvät melkein missä vain auringossa tai puolivarjossa. Niitä ei haittaa maan happamuus tai kalkkipitoisuus, ja ne sietävät jopa vähän suolaa. Juurakkoja ei tarvitse jakaa, kuten monia muita perennoja.
"Istutuskesänä päivänliljan taimi keskittyy kasvattamaan juuristoaan, toisena vuotena se tekee lehtimätästä, ja kolmantena kesänä voi odottaa kunnon kukintaa eli kymmeniä ja kymmeniä kukkavanoja.
Monissa lukemissani eri lähteissä mainitaan, että päivänliljat tarvitsevat kosteutta pidättävän, ravinteikkaan, multavan, mielellään savipitoisen kasvualustan ja niitä kehotetaan lannoittamaan kukinnan varmistamiseksi.
Eija Tommola taas toteaa em. jutussa, että jos päivänlilja ei kuki "yleensä tähän auttaa siirto varjosta aurinkoon ja entistä laihempaan maahan. Katveessa ja hyvässä maassa se tekee vain lehteä." Minusta tämä on mielenkiintoinen ohje ja aion tutkia asiaa oman kokemuksen kautta.
Meillä on kasvanut pitkään jotain vanhaa kantaa olevia päivänliljoja, joiden lajiketta en tiedä (kuvassa yllä). Sain muutaman juurakon yli 20 vuotta sitten isännän tädiltä naapurista. Ne ovat viihtyneet hyvin ja olen vaihdellut näiden päivänliljojen paikkaa vuosien myötä. Ehkä tämän päivänliljan vahva keltainen sävy ei kuulunut ihan omiin suosikkiväreihini, joten en perehtynyt tarkemmin muihin päivänliljoihin.
Vuonna 2022 kuvan ryhmä kasvoi puutarhan puolella, mutta tammi alkoi varjostaa sen verran, että muutin päivänliljat arboretumiin.
Nyt ne kasvavat arboretumissa ja suorastaan riehaantuivat aurinkoisemmasta paikasta. Istutin jakopalat tähän keväällä 2023 keskimäärin halkaisijaltaan 15 cm paakkuina ja kukinta oli näin runsas seuraavana vuonna. Pienemmäksi pilkoittuna olisi varmaan mennyt vuosi pidempään. Tästä voin ottaa jakopaloja muuallekin.
Osaatko sinä tunnistaa näiden lajikkeen? Kukinta ajoittuu aina alkukesään kesäkuun alusta noin juhannuksen tienoille. Tämä keltainen lajike on melko matalakasvuinen noin 40-50 cm korkea.
Minun ensimmäinen päivänlilja -ostokseni taimikaupasta oli syyspäivänlilja Hemerrocallis citrina, joka on aivan ihana! Tämä kukkii loppukesällä yleensä heinä-elokuussa suurin tuoksuvin lempeän sirtuunankeltaisin kukin. Sen lehdet ovat heinämäiset ja kasvusto pysyy kauniina koko kasvukauden. Korkeus on noin 90 cm.
Tässä laajempi näkymä. Syyspäivänliljat näkyvät perennaryhmän takana vasemmalla.
Istutin ensimmäisen syyspäiväliljan 2018 syksyllä. Luulin pitkään asiaa kummemmin pohtimatta, että citrina on lajike, mutta se taitaakin kuulua osana kasvitieteelliseen nimeen Hemerrocallis citrina. Pahoittelut, että olen aikaisempina vuosina kirjannut tämän väärin.
Tykään kaikin tavoin sekä tämän päivänliljan keltaisen pehmeästä sävystä että kasvutavasta.
Seuraava hankintani päivänliljojen saralla oli 'Little Gipsy Ruby', jonka istutin "Graniittipenkkiin". Tämä kukkii pitkään heinäkuusta lähes syksyyn saakka. Kukat ovat tummanroosat ja keskustassa on keltaista. Kuviin ei saa aina taltioitua kukan sävyä ihan oikein. Moniin muihin päivänliljoihin verrattuna kukan koko on melko pieni.
Tässä näkymässä, kauempaa katsottuna, tulee minusta varsin hyvin näkyviin 'Little Gipsy Rubyn' sävy ja olemus. Nämä ovat viihtyneet tässä melko hiekkapitoisessa kasvualustassa kohopenkissä, joten se viittaa Eija Tommolan kokemukseen päivänliljojen pärjäämisestä myös vähäravinteisemmassa kasvualustassa?
Viime kesänä istutin kahteen paikan arboretumissa 'Fragrant Treasure' tarhapäivänliljan taimia. Sen pitäisi kukkia pitkään heinäkuusta elokuulle. Kukan sävy on vaalean sitruunankeltainen. Tänä vuonna ei todennäköisesti ole vielä kukkia nähtävänä.
Tämä laaja istutusalue sai viime kesänä täydennykseksi 'Woodoo Dancer' päivänliljan taimia.
Olen tässä talven aikana tutkinut tietoja päivänliljoista ja hankintalistalla on ainakin viisi haavetta tämän vuoden istutuksiin. Katsotaan, löydänkö niitä tai tuleeko muita mutkia suunnitelmiin.
Olisi kiva kuulla (ja nähdä kuvia blogissasi), jos sinulla on joku luottolajike päivänliljojen laajasta kirjosta. On myös kiinnostavaa kuulla, millaisia omia kokemuksia sinulla on päivänliljojen kasvupaikasta ja oletko huomannut kasvupaikan ravinnepitoisuuden / lannoituksen vaikuttavan kukinnan määrään?
Huom. Lämmin kiitos Saaripalstan Sailalle, sotkin ensin ja puhuin epähuomiossa lajista vaikka tarkoitin lajiketta. On upeaa, että blogiystävissä on paljon asiantuntemusta - ja jopa maisema-arkkitehdin tietotaitoa ❤️.