sunnuntai 20. kesäkuuta 2021

HUH HELLETTÄ



Täällä mennään 31 asteen helteessä. Olen jo suosiolla jättänyt raskaammat puutarhatyöt väliin ja keskittynyt huolehtimaan kastelusta. Tässä teille viilennykseksi huvimajan vieressä sini-liloina kukkivia tarhakurjenpolvia, lehtosinilatvoja, lehtoängelmiä ja lehtoakileijoja.



Toivottavasti kukinta ei jää tässä helteessä ihan lyhyeen.  Toisina vuosina nämä kukkivat yllättävän pitkään puolivarjossa. 



Taustalla näkyy peräkärry, joka toimi villamattojen kuivatusalustana. Sain onneksi niin paljon aikaiseksi, että keittiön molemmat villamatot on pesty puhtaaksi. Se on yksi helpotus, sillä nämä kuivuvat huonoilla ilmoilla hitaasti, mutta nyt ei mennyt kuin 1,5 vrk ja sai kääriä matot kuivina rullalle. Olen tyytyväinen sekä etualan kukkijoiden että taaempana näkyvän istutusalueen keskenään sointuviin sävyihin.



Tänä aamuna aukesi piharingin istutusalueella ensimmäinen itoh-hybridipioni. En uskalla vielä julkaista tarkempaa lajinimeä, ehkä tämä on 'Ballerena de Saval'. Oikein kaunis joka tapauksessa.



Kävin tänään 'Avoimien puutarhojen' merkeissä kahdessa kauniissa puutarhassa tällä melko lähellä. Ihana ispiroitua ja löytää samanhenkistä väkeä puutarhojen omistajissa. Enemmänkin olisi ollut mukava kiertää, mutta matka olisi jatkunut sen verran pitkäksi, että tällä helteellä riittivät nämä. 

Toivottavasti teillä puutarhanne avanneilla on ollut antoisa päivä ja samoin teillä, jota olette päässeet tutustumaan kotipuutarhoihin.



Ensimmäinen tuoksuherne avasi pullean nuppunsa tänään, tässä aamun kuvassa nuppu on vielä supussa. 17.6. söin ensimmäisen kypsän tomaatin ja sen jälkeen on joka päivä löytynyt amppelitomaatin kypsyttämiä tomaatteja, tosin yksi päivässä. Ehkä kohta tahti kiihtyy. Kasvihuonekurkut ovat villiintyneet ja tänäänkin keräsin kahdeksan melkoista vonkaletta syötäväksi. Pitää varmaan tehdä osasta suolakurkkuja.

Helle jatkuu ennusteiden mukaan, joten nesteytystä ja sopivaa puuhaa sään mukaan on ohjelmassa. 

Kesäistä alkavaa viikkoa teille kaikille!

torstai 17. kesäkuuta 2021

TÄMÄN VUODEN KÖYNNÖSTUET



Tämän vuoden tavoitteena oli saada tehtyä monta uutta köynnöstukea varsinkin kärhöille. Ehkä muistatte, että ostin viime vuonna monta uutta kärhöä, joilta tuet puuttuivat. Myös parin viime vuoden aikana istutetut kärhöt kasvoivat viime vuonna yli niille hankituista pienistä obeliskeista.



Työn valmistuminen siirtyi kaiken muun kiireen johdosta, mutta nyt vihdoin viimein on jokaisella kärhöllä oma tukensa. Piharinkiin hankimme kaksi obeliskia valmiina, ne kun sattuivat kohdalle ja hinta oli sopiva. Ehkä näille tulee joskus tehtyä vankemmat tuet, mutta alkuun pärjäävät näissä. Tähän (yllä) kuvan keskellä olevaan obeliskiin kasvaa viinikärhö 'Mme Julia Correvon'.



Kyseinen obeliski näkyy kuvassa vasemmalla ja toinen samanlainen on aivan keskellä kuvaa penkin toisessa päädyssä, mutta ei oikein näy.



Arboretumiin syntyi kaksi köynnösporttia, toinen näkyy kuvan vasemmassa laidassa. Ne tehtiin ajatuksella, että kestävät rotevankin köynnöksen tai useamman köynnöksen. Portin alta mahtuu ajamaan päältäajettavalla ruohonleikkurilla. Portin sivuseininä on 240x120 cm kokoinen raudoitusverkko. Samoin katossa. Runko on kestopuuta ja ehkä ensi kesänä saatan maalata puuosat tummiksi, jos siltä tuntuu (keittiöpuutarhan rakenteet ovat tummia). Toivoisin, että köynnökset verhoavat myös katon. Keittiöpuutarhasta katsoen ensimmäiseen porttiin on istutettu tarha-alppikärhö ’Alpina Plena’ ja vaaleanpunertava kruunukärhö ’Propertius’, lisänä yksivuotiset kelloköynnökset.



Tässä kruunukärhö 'Propertius' kiipeämässä ja kelloköynnös vasemmalla puolella.

Arboretumin toisessa portissa kasvavat tuoksuköynnöskuusamat ja yksivuotisena kelloköynnökset. Ajattelin, että monivuotisten köynnösten juurtuessa ja asettuessa kasvamaan, tulee jo tänä vuonna runsautta kelloköynnöksistä.



Seuraavaksi kokeilimme tehdä raudoitusverkosta pyöreää tukea. Tämä osoittautui aika haastavaksi. Tähän pyöreään verkkoon käytimme tuota samaa peräkärryyn sopivaa raudoitusverkkoa (240x120). Tämän korkeus jäi seitsemään ruutuun eli verkon korkeus on maasta 105 cm ja korkein 'ympyrä' on korkeudessa 155 cm. 



Esitin isännälle toiveen, että haluaisin koristeiksi kolme harjateräksestä tehtyä spiraalimaista 'pukinsarvea', harjateräkset hitsattiin kiinni verkkoon. No, huomasin auttaessani, että harjateräksen muotoilu ei ollutkaan ollenkaan helppoa välineillä, joita meillä oli käytössä. Aikamoisen vääntämisen jälkeen muoto oli enemmän ympyrä, mutta kelpuutin tämän tyytyväisenä. Nämä eri korkeudella olevat harjateräkset tuovat lisää korkeutta ja kärhöä voi ohjata roikkumaan näistä ”ympyröistä”. Tässä kasvaa 2018 istutettu loistokärhö 'Miss Bateman'.



Seuraavana piti tehdä keskipenkkiin uusi tuki kahdelle vanhalle kärhöille, jotka jo vuosia olivat kiipeilleet vanhan keloontuneen omenapuun runkoa pitkin. Viime kesänä totesin, että uusi kookkaampi tuki on tarpeen, lisäksi omenapuu alkoi heilua. Keväällä se kaatui kevyesti tönäisemällä. Päätimme vaihtaa muodon ympyrästä kolmioon, koska sen toteuttaminen oli helpompaa. Tähän tukeen kiipeää kaksi kärhöä loistokärhöt 'Hagley Hybrid' ja 'Jackmanii'. 



Korkeus määräytyi todennäköisesti liian matalaksi, sillä ”vaakaan” yhdestä verkosta sai tehtyä yhden tuen. Katson tämän kesän, miten tämä koko toimii ja tarvittaessa korotamme tukea ensi vuonna. Suunnitelma korotuksen toteuttamiseen altapäin on jo valmiina. Halusin tähänkin tukeen jotain koristusta varsinkin alkukesää ajatellen, kukinnan alkaessa kärhö hoitaa komistuksen itsenäisesti. Nyt päätin ottaa käyttöön Navettapiian puuhamaa -blogin upeat ideat (lämmin kiitos vieläkin inspiraatiosta) hyödyntää köynnöksille joustopiikkiäkeen s-piikkejä. Ne sopivat minusta vanhan maatilan ympäristöön ja meillä sattuu niitä olemaan käytöstä poistuneina. Kiva saada kasa hyötykäyttöön.

Tässä kolmen koukeron mallissa kärhön  versot voivat kasvaa roikkumaan näistä koristeosista. Maalasin koko komeuden.



Seuraavana oli tarpeen saada huvimajan ympäristöön vielä neljä tukea lisää. Istutusaluetta katsotaan joka puolelta ja mietin jo viime vuonna, että halusin tähän obeliskeja korvaamaan edelleen hieman samankaltaisesti jaloillaan seisovat tuet. Jatkoimme edelleen kolmiolinjalla. Näihin kaikkiin neljään tukeen tuli samanlaiset koristeet edelleen s-piikeistä. 


Kokeilimme kolmeen viimeiseen tukeen korotusta harjateräksestä ja se toimi hyvin. Eli näissä kolmessa on alaosassa kolme harjateräksen  pätkää kiinnitettynä raudoitusverkon kulmiin siten, että tuki pysyy tukevasti pystyssä harjaterästen varassa, eikä verkko ole maassa kiinni. Ei siis tarvinnut lähteä ostamaan lisää verkkoja. 



Illan hämyssä. 




Yllä olevassa tuessa kiipeilee loistokärhö 'Ville de Lyon'. 




Vasemmalla edessä olevassa tuessa kasvaa valkoisena kukkiva loistokärhö 'Destiny'' ja oikealla 'Miss Bateman', joka taitaa saada kaverikseen viinikärhö Purpurea Plena Elegansin'. 



Nyt on kesä aikaa arvioida, miten nämä ”tilataide” köynnöstuet toimivat eri olosuhteissa ja miltä kärhöt niissä näyttävät.



Valitsin väriksi mustan, sillä on mukavampi, ettei rakenteiden väreissä ole monen kirjavaa. Kasvihuone on kuitenkin musta rungoltaan. 



Arabella joutui tyytymään matalaan pyöreään tukeen, tämä verkko löytyi jostain rakennusprojektista jäljelle jääneenä. Katsotaan, miten toimii, vai tehdäänkö ensi vuodelle erilainen.

Onneksi jokaisessa tuessa olevat kärhöt ovat lähteneet kasvuun ja katsellaan kuvia sitten, kun niissä toivon mukaan on kukkia.

Lämpöä tulvii ja kasvu suorastaan rönsyää. Nyt illalla klo 21.20 näyttää lämpömittari +20,8. saammeko trooppisia öitä?



lauantai 12. kesäkuuta 2021

KOIRAKILPAILUT PUUTARHASSA



En tiedä, onko ennen pidetty nosework kokeita kotipuutarhassa, mutta nyt on sekin tapahtunut. Tyttäremme järjesti kisat täällä meillä. Koirien nosework on ymmärtääkseni suosittu laji ja kokeita on halukkuuteen nähden ollut vielä melko vähän, ainakin paikat täyttyvät aivan hetkessä.



Aamulla varhain heräsin toteamaan kauniin sään. Pahin paahde oli takana, mutta päivä valkeni aurinkoisena. Kuten huomaatte ukkolaukat ovat pääosassa piharingissä. 



Tässä osallistujia pysäköintialueella kuuntelemassa tuomarin alkusanoja ja opastusta. Muita kuvia en laita paikalla olleista ihmisistä, myös koirien kuvaaminen jäi, sillä olin ruokahuollosta vastaamassa.



Pidin kahviota verannalla ja ihailin valkoisen pihasyreenin kukintaa tuvan päädyssä.



Verannalta katselin, kun koira saapui omistajansa kanssa vasemmalla näkyvän aitan edustalle. Siellä koira odotti valmistautuen omaan vuoroonsa.



Edessä olevat syreenit somistivat kahvion pöytää. Toimihenkilö seisoi aitan kulmalla ja saatuaan tuomarilta luvan, hän päästi valmistuvan koiran omistajansa kanssa kulkemaan ensimmäiselle tehtävälle aitan päätyä alaspäin.




Siis tästä aitan kulmalta kohti taustalla näkyviä puistosyreenejä.



Ylhäältä kivipengerryksen päältä näki, miten koira käveli tätä nurmikaistaletta kohti huvimajan aluetta. 



Kurkistetaan me puutarhaihmiset hieman tarkemmin, mitkä ovat kukassa lilasävyisinä. Kulmassa oikealla 'Ballerina' harmaakurjenpolvi ja vasemmalla idänkurjenpolvi 'Plenum', matala valkoinen reunuskasvi on nummiajoruoho. Edellisessä kuvassa pinkkinä näkyy sammalleimuja ja purppuraisen tummat lehdet kuuluvat haltijankukalle.

Tuolta ylhäältä kivipengerryksen päältä saattoi seurata koiran suoritusta. Kuvassa näkyvä koiramme ei osallistunut tähän nosework kisaan, tässä hän tekee omaa innostavaa tutkimustaan kilpailijoiden poistuttua paikalta. Oli nimittäin jäänyt hyvin kiinnostavia hajuja, enkä puhu nyt kokeessa käytetystä hajusta.



Vielä askel taaksepäin. Tämän alueen toinen kesä on jo lupaava. Iso harppaus viime kesästä on tapahtunut perennojen tuuheuduttua. 



No niin, jatketaanpa koiran matkaa. Tässä kultatyräkkien kohdalla omistaja sai tehdä viimeiset virityksensä koiralleen ennen tehtävän alkua. Aika napsahti käyntiin koiran astuttua laudoitukselle. 

Kullerot kukkivat tässä keltaisena, tämä kanta on ollut minulla pitkään. Olen kahden vaiheilla, vaihtaisinko nämä omaksi ryhmäkseen arboretumiin. Sinisenä kukkii lehtosinilatva. Lehtoakileijat ovat osittain avanneet kukkiaan ja lehtoängelmät aloittavat aivan pian.



Koiran tehtävänä oli säädetyssä ajassa etsiä haju puutarhakalusteista tai huvimajasta. Tällä kertaa tuomari oli piilottanut hajun huvimajaan. Sekunttikello pysäytettiin, kun koira ilmaisi hajun, omistaja varmisti ja tuomari hyväksyi oikean suorituksen (pahoittelen, jos käytän vääriä termejä, sillä en itse harrasta tätä lajia).

Aivan edessä näkyy muuten hennosti yksi tänä keväänä tekemämme kärhötuki. Raudoitusverkko on ympyrällä ja kiemurapäiset harjateräkset tuovat lisäkorkeutta.

Osallistuva koira poistui tehtäväalueelta huvimajan vieressä olevaa kulkureittiä pitkin. Seuraavana tehtävänä oli ajoneuvoetsintä. Tuomari valitsi tähän käytettäväksi päältäajettavan ruohonleikkurin ja mönkijän. Luvan saatuaan koira etsi hajua näistä molemmista.



Ajoneuvoetsintä oli nurmikolla edellisen kuvan istutusalueen ja yllä olevan keskipenkin välissä. 

Huomaatte ehkä toisen tämän kevään kärhötuen. Kuollut omenapuu tuli jo heiluvaksi ja se piti poistaa. Kahden kärhön tukijan tehtävän otti vastaan tämä kolmio. Kerron näistä myöhemmin lisää, mutta jo tässä vaiheessa kiitän lämmöllä Navettapiian puuhamaa -blogia! 'Navettapiika' inspiroi minut käyttämään joustopiikkiäkeen s-piikkejä eli noita koukeroita raudoitusverkon päällä. Näitä on syntynyt muitakin vähän erilaisia. Oikeassa reunassa kukkivat ihanat 'New Moon' kullerot. 

Koirien tehtävät 3 ja 4 olivat hevostallissa. Kolmantena laatikkotehtävä ja neljäntenä sisäetsintä. Sinne ei koronan vuoksi päässyt seuraamaan ylimääräisiä katsojia.



Kisapäivän aikana tarvittiin vessaa ja osallistujat (kaksijalkaiset) saivat käyttää rantasaunan vieressä olevaa kompostikäymälää. Matka sinne kulki ohi graniittipenkin, missä kukkii nyt aika monta lajia. Edessä varjorikko...



... tässä sinisenä rönsyakankaali, vaaleanpunaisena tai pinkkinä kolmea lajia sammalleimua ja ukkolaukat muita korkeimpina.



Kilpailunjärjestäjä sai tuomareilta ruusuja onnistuneesta kilpailupaikasta. Toivottavasti osallistujat olivat samaa mieltä. Minua kahvion tätinä ilahdutti, että monet kyselivät puutarhasta ja kiittivät viihtyisää ympäristöä. 

Nämä koirien kaikkien etsintämuotojen nosework kokeet olivat minulle ihan uusi kokemus, mutta eihän sitä tiedä, jos jatkoa seuraa puutarhallemme kilpailupaikkana.

Kiva, jos sinäkin viihdyit kisakierroksella 😊.



torstai 10. kesäkuuta 2021

KURKISTETAAN KASVIHUONEESEEN JA KEITTIÖPUUTARHAAN



Mikähän Murphyn laki kasvihuoneen vihanneksia vielä kohtaa, kun kaikki näyttää tällä hetkellä niin mukavalta?



Tällä helteellä aamun ensimmäinen toimi on marssia kasvihuoneeseen ja avata molemmat ovet. Tuulettuminen on hyvä asia, näin uskon, vaikka en olekaan mikään asiantuntija.



Saimme viime viikolla vihdoin viimein laitettua Blumat kastelujärjestelmän paikoilleen, sillä monta ylimääräistä taimea matkusti lapsille ja oli siten helpompi järjestellä jäljellä olevat lopullisille paikoilleen.

Aamun valossakin kuva on jotenkin ylivalottunut? Kasvihuoneen räystäskorkeus on 172 cm ja monet tomaatit alkavat olla niissä mitoissa. Tomaatin juurella kasvaa eri basilika lajeja.



Tomaatteja kehittyy nyt kaikissa lajeissa. Saa nähdä,  onko 'Sungold' jälleen ensimmäinen kypsän tomaatin kypsyttävä rungollinen kirsikkatomaati? Todennäköisesti ammpelitomaatti 'Red Profusion' antaa satoaan ensimmäisenä.



Ensimmäinen kasvihuonekurkku kypsyi 19. toukokuuta ja sen jälkeen joka päivä on saanut poimia 1-3 kurkkua herkuteltavaksi. Nam. 



Olen kiinnittänyt kurkkuja jo kattopalkkeihin, sillä räystäskorkeus ei enää riitä. Rivissä kasvaa siis kolmen eri kylvöerän kurkkuja. Kasvihuoneen katolla on järkyttävän paljon siitepölyä, haluaisin odottaa sadetta puhdistusavuksi.



Paprikat kasvavat ja ensimmäisenä syötäväksi näyttää ehtivän punainen suippopaprika 'Fiyaka'. Löydätkö punaisena piileskelevän paprikan lehdistön seasta?



Tänä vuonna kasvihuoneen viereisessä lavakauluksessa kasvaa kukkia, seuraavassa on lehtikaalit ja kuvassa keskellä on herneitä. Takana näkyvässä kivipenkissä kasvaa ruohosipulia, yrttejä ja kukkia.



Jatkuvasatoinen 'Ria' mansikka kukkii runsaasti.



Samoin osa pensasmustikoista kukkii hyvin, pienemmät pensasmustikan taimet ovat tänä kesänä kasvaneet kokoa, mutta kukkia ei vielä näy.



Näkymä kasvihuoneen takaa. Edessä viherherukka pensaita. Lilana kukkii 2020 siemenestä kasvattamani purppuratulikukka. Olen iloinen, että kaikki purppuratulikukat tässä rivissä nousivat tänäkin keväänä ja kukkivat, jostain syystä ne jäivät viime vuotta matalammiksi - olisikohan pitänyt vähän lannoittaa? Kasvulaatikon vieressä oleva hallaharso suojaa tuon laatikon päädyssä kasvavaa kesäkurpitsaa öisin.









Etualalla pensasmustikka.



Tässä laatikossa kasvaa punajuuria ja reunuskasvina tuoksuherneitä. Päädyssä on kesäkurpitsa, joka ei näy kuvassa.



Punasipulin ja keltasipulin väleissä kasvaa porkkanoita, tilliä, salaattia ja taitaa seassa olla yksi rivi herneitäkin. 

Kiitos muuten Katjalle 'Päivänpesän elämää' -blogiin. Sain häneltä idean käyttää yhtä lavakaulus -laatikkoa kasvimaan kompostina. Kyseinen laatikko näkyy takana keskellä. Pohjalle laitoin keväällä haravoituja risuja ja lehtiä paksun kerroksen, tämän päälle hevosen kakkaa ja tähän on kätevä heittää naatit ynnä muut vihreät maatuvat, mitä keittiöpuutarhasta aina tulee.



Kasvihuoneen kulmassa on tänäkin vuonna kelloköynnöstorni. Takana kukkivat haltijankukat.

Unohdin ottaa kuvan perunamaasta. Keittiöpuutarhan takareunassa on ihan perinteinen perunamaa, sen lisäksi perunaa kasvaa laatikoissa, ensimmäiset uudet perunat söimme helluntaina 23.5. 

Nyt sitten odotellaan omavaraisesti sapuskaa pöytään, toivotaan, ettei mikään tuholainen iske liian tuhoisasti. Kaiken kasvun seuraaminen on niin hauskaa ja syöminen se vasta hauskaa onkin.