HUVIMAJAN PERENNA-ALUE

 

Ryhdyin ajatuksista tekoihin ja päätin vielä vähän jatkaa vuosi sitten aloitettua perenna-alueen laajennusta. Tämä penkki rajaa huvimajan terassia ja minusta on kiva, että oleskelualueen ympäristö on kukkaisa. Yllä oleva kuva on otettu 6.8.2025.

Nostin ensin robottiruohonleikkurin rajakaapelin kiepille, jotta pääsin kanttaamaan nurmikon pois halutulta alueelta. Viime vuoden laajennuksessa en koskenut rajakaapeliin, joten tiesin sen olevan jo turhan lähellä istutusaluetta.

Kuvan alareunassa näkyy vanha, mutta todella kätevä työkalu eli pokura. Sillä on helppo kaivaa rajakaapeli esiin ja lisäksi työkalu on kätevä kivipolkujen siistimiseen rikkaruohoista ja painuneiden liuskekivien nostamiseen maan pinnalle. Robottiruohonleikkurin vuoksi täytän kanttausuran murskatulla kuorikatteella, ettei leikkurin pyörä jää kuopimaan kanttausuraan. Höttöisestä katteesta on helppo hoitotoimien yhteydessä kaivaa pois nurmikon valtauspyrkimykset seuraavalla kanttauskierroksella. Kuvan istututuksia en laajentanut, tein vain kapean kanttauksen.

Viime vuonna jaoin leimukukkia, keijunkukkia, komeamaksaruohoja, rönsyakankaalia sekä loistosalvioita ja käytin niitä tällä alueella. Istutin tähän myös muutamia pioneja entisten lisäksi. Tarhakellokärhö 'Aljonushka' on kasvanut tässä jo useamman vuoden ja se yltyi viime syksyn kunnostustöiden jälkeen ylenpalttiseen kukintaan. Tämä kuva on otettu heinäkuussa ja pionit kukkivat vielä.

Nyt päätin lisätä syysleimuja, koska ne sopivat mielestäni vanhan miljöön perennapenkkiin ja toimivat matalajuurisina hyvin pionien kanssa, tykkään myös leimujen pitkästä kukinta-ajasta. Osa syysleimuista aloitteli kukintaa jo pionien loppukukinnan aikana ja yhä edelleen alueella on kukkivia syysleimuja.

Koska kesät näyttävät toistavan pitkien sateettomien jaksojen kaavaa, kaivoin istutusten alle ensin hyvän ojan, jonne laitoin biohiiltä. Jospa se auttaisi syysleimuja pitämään paremmin kosteustasapainon kuivina jaksoina. 

Tässä samassa mylläyksessä kunnostin liuskekiviväylät, joita pitkin pääsee terassialueelle. Ajoruoho leviää joka vuosi kulkuväylälle. Tässä olen vasta osittain poistanut ajoruohomättäitä. Ajoruoho lähtee kyllä taas uuteen kasvuun ensi vuonna, mutta yritän vähän hillitä sitä.

Aurinkovarjo on aamukasteen jälkeen kuivahtamassa, jotta se saatiin vietyä talvivarastoon.

Tässä kulkuväylän korjauksen tilanne ennen kuin nostin liuskekivet pois. Käytävän vasemmalle puolelle olin tässä vaiheessa jo siirtänyt lisää 'Palace Purple' keijunkukkia toisaalta, koska uutta multatilaa kanttauksen myötä tuli noin puoli metriä. 

Tässä liuskekivet uudelleen asennettuna. Lisäsin uutta aika hienojakoista kalliomursketta ja tasasin sen uudeksi pohjaksi. Sen jälkeen isäntä hiersi liuskekivet paikoilleen. Olen hankkinut nämä liuskekivet lähes 30 vuotta sitten, alkuun laitoin niitä rantasaunan alueelle. Koska kaksi liuskekiviväylää laajeni aikaisemmasta, hain rannasta lisää kiviä tälle alueelle.

Tässä toinen kulkuväylä kunnostettuna. Oikealla puolella kultatyräkki odottaa jälleen jakamista, se kasvaa tässä niin hyvin, että jakaminen täytyy tehdä melko usein.

Rönsyakankaalia minulla on niin paljon, että saan jaettua sitä aika suurissa paakuissa. Se on toiminut hyvin reunuskasvina. Kun se valtaa kasvualustaa liikaa, nappaan siitä paakkuja ja vien niitä arboretumin maanpeittäjiksi.

Penkissä kasvaa nyt Soft Pink, Pink Dark Eye, Bambini Desire ja Osmo Heikinheimo syysleimukukkia sekä Alpha täpläleimuja ja Early Cerise syysleimuja. Ensi kesä näyttää, olenko tyytyväinen näiden sommitteluun vai tarvitaanko vielä toimenpiteitä. 

Keväällä istutin tähän penkkiin myös siemenestä kasvattamani ’Mystica’ täpläpipon taimet ja muutama kukkavana olikin nähtävissä jo tänä kesänä, vaikka pääkukinta on tietysti vasta ensi kesänä. 

Vuosi sitten jaoin 'Herbtfreude' komeamaksaruohon taimia ja istutin niitä useaan kohtaan tälle alueelle. Tykkään kovasti sen vihreästä asusta ja muodosta kesän aikana - komeamaksaruohot tuovat raikkautta pinkkien leimujen edustalla. 

Järjestelin myös viime vuonna pullistumaan istutettuja perennoja vähän toisella tavalla, koska multatilaa tuli lisää. 

Olin niin tyytyväinen daalioiden täydentävään kukintaan, että aioin istuttaa niitä perennojen lomaan myös ensi keväänä. 

Tässä elokuun lopun yleisnäkymässä muutos lähtötilanteeseen ei ole suuri, mutta sain istutettua syysleimujen uusia alkuja 25 kpl, joten toivon ensi kesän näyttävän taas paremmalta. 

Uskon ja toivon, että vuosi sitten jaetut syysleimut lähtevät ensi keväänä tuuheampina kasvuun.

KATSAUS HUVIMAJAN YMPÄRISTÖÖN

Palataan hetkeksi elo-syyskuun taitteeseen ja talletan puutarhapäiväkirjaani yhden puutarha-alueen kunnostustyön. Toivottavasti tämä kooste voisi joltain osin kiinnostaa sinuakin. Luopuminen ei ole helppoa, mutta joskus on jostain luovuttava, että saa uutta tilalle.

On jo kulunut yli 10 vuotta siitä, kun viimeksi tein perusteellisen kunnostustyön huvimajan pohjoispuolen perenna-alueelle. Tänä aikana purppuraomenapuu ’Royalty’ on levittänyt oksiaan penkin ylle siinä määrin, että alueesta on suurelta osin muodostunut varjon ja puolivarjon penkki. 

Olen aikoinaan istuttanut alueelle mm. syysleimukukkia, jaloangervoja, lehtosinilatvoja ja tarhakurjenpolvia. Itsekseen sinne on levittäytynyt lehtoakileijojen armeija. 

Tästä kuvakulmasta näkyy paremmin, kuinka 'Royalty' ojentaa oksansa perenna-alueen ylle. Juuri puun oksien alla on kaikkein varjoisin alue. Tykkään ihan hurjasti Royaltyn kukinnasta ja lehdistön sävystä koko kasvukauden. Olen iloinen, että istutin puun huvimajan valmistumisen jälkeen noin 25 vuotta sitten.

Tämä varjoisin alue Royaltyn alla on jo pitkään ollut hieman sekavan näköinen ja kaipasin siihen ryhtiä suurista lehtiperennoista. Tuleva kesä näyttää paremmin auttoivatko tekemäni toimenpiteet, vai kaivataanko vielä muutoksia. Tässä on siis kasvanut villisti ja vapaasti itsekseen leviävät lehtoakileijat ja poistin niitä kunnostustyön tiimellyksessä melkoisen määrän. Kuten tiedätte, ihan varmasti niitä kasvaa myös jatkossa, koska se kuuluu lehtoakileijan tapoihin. 

Sain vuosia sitten istuttamistani tarhakurjenpolvista paljon jakopaloja ja laitoin nyt ne kaikki kasvamaan tälle alueelle. Mahdollisesti siirrän osan niistä ensi vuonna uusiin paikkoihin ja laitan reunakasviksi esim. tarhavarjohiippoja, mutta tässä vaiheessa oli näppärää käyttää vapautunut tyhjä multatila jakopalataimilla.

Penkin aurinkoisessa pohjoisreunassa kasvaa mm. lehtoängelmiä, ne jäivät edelleen paikoilleen ja saavat ilahduttaa kesäkuun hattaramaisella kukinnalla. 

Myös heinäkuussa kukkivat valkoinen palavarakkaus ja ranskantulikukka jäivät paikoilleen. Molemmat sopivat hyvin tälle alueelle. Köynnöstuessa tällä nurkalla kasvaa kärhö Madame Julia Correvon.

Olen joskus istuttanut sinisen tähkätädykkeen huvimajan toiselle puolelle, mutta se elää omaa elämäänsä melko villisti ja on nyt asettunut tähän kohtaan. Sen valtauspyrkimyksiä joutuu rajoittamaan, mutta on se aika kaunis.

Kuvan vasemmassa reunassa näkyvät heinäkuussa kukinnan aloittavat 'Bambini Desire' syysleimut. Myös ne jäivät paikoilleen.

Alueen länsireunassa kasvaa yli 25 vuotta sitten istutettu 'Grandiflora' syyshortensia (Royaltyn vieressä vasemmalla). Jouduin leikkaamaan siitä keväällä paljon kuivia oksia, siksi se näyttää kuvassa aika pieneltä.

Tästä kuvasta näkyy oikein tarkasti katsoessa syyshortensian vieressä kasvavan syyskimikki ’Brunetten’ yksi kukkavarsi vasemmalla puolella. Pitää ensi keväänä katsoa, saisinko Bruneten kaivettua hieman parempaan tilaan. Nyt se on suureksi kasvaneena jo liikaa syyshortensian alla. Nämäkin kuvan syysleimut jäivät perenna-alueen aurinkoiseen pohjoisreunaan, ne ottavat kukintavuoron lehtoängelmien jälkeen.

Kunnostusvaiheessa poistin ensin perennat. Kun kunnostin kasvualustan, lisäsin noin 30 cm syvyyteen sekä hienojakoista biohiiltä, kanankakkaa että biohiilikompostia. Aikoinaan olen kuskannut tähän vanhaan perennapenkkiin melkoisesti palanutta hevosenlantaa, joten kasvualusta on mukavan humuspitoista. Viimeiset 10 vuotta penkki on ollut lähes omillaan. Toki silppuan perennojen kuihtuneet varret keväällä mullan pintaan ja siihen päälle olen välillä lisännyt ripauksen multaa sekä esteettisistä syistä että kompostoitumista vauhdittamaan. 

Nyt istutusmultaa tuli penkin pintaan hyvä uusi kerros, onneksi keväällä tilattua multaa oli vielä kasassa jäljellä. Eloperäinen aines saa parantaa kasvualustaa, mutta nyt syksyllä oli parempi istuttaa perennojen jakopalat hieman vähäravinteisempaan multaan.

Keskelle varjoisinta kohtaa siirsin kuunliljoja. Sain tästä suureksi kasvaneesta 'Elegans' komeasinikuunlilja mättäästä hyvät jakopalat 'Royaltyn' alle. Tämä ei ollut ainoa kuunlilja, josta pilkoin osia.

Tässä muutostyön jälkeen näkyvät hieman nuupallaan olevat perennat. Kuvan vasemmassa kulmassa näkyy köynnöshortensia maanpeitekasvina. Köynnöshortensia on levittäytynyt laajasti huvimajan pohjoispuolelle. Se kukkii ihanasti osin maata peittäessään ja osin huvimajan seinällä, mutta sen juuristo ei ole tämän perenna-alueen mullassa, vaikka kuvasta saa sen käsityksen.

Himalajanjalkalehden 'Podophyllum hexandrum’ kaksi taimea ostin Hankkijalta. Heillä oli myynnissä Särkän Perennataimiston kasvattamia taimia. Tämän perennan haluan oppia tuntemaan paremmin ja toivottavasti se olisi kiva tuossa terassin ja huvimajan kulmassa (taimet eivät oikein näy tässä kuvakulmassa). Himalajanjalkalehti pitäisi Särkän taimilapun mukaan kasvaa noin 40 cm korkeaksi, toisissa lähteissä korkeudeksi mainittiin 50-60 cm. Aika näyttää saanko sen viihtymään. Kukinta-ajaksi mainitaan touko-kesäkuu ja kukkien väri on hennon vaaleanpunainen. Tietoja etsiessäni löysin myös maininnan, että kukat ovat valkoisia, mutta ehkä tämä Särkän perennataimiston kasvatti on vaaleanpunainen kukiltaan. 

Eri lähteissä mainitaan myös, että himalajanjalkalehti on "varjoisten ja puolivarjoisten metsäpuutarhojen erikoisuus. Sillä on suuret kolmihalkoiset punaruskeatäpläiset lehdet. Keskikesällä muodostuvat koristeelliset punaiset hedelmät." Kasvualustan tulee olla syvämultainen, ravinteikas ja kostea - kasvi ei kuitenkaan siedä talvimärkyyttä. 

Iso muutos huvimajan terassialueen aurinkoiselle puolelle

Usean vuoden pohdinnan jälkeen päätin poistaa kuvan etualalla osittain näkyvän rohtokatajan. Olen jo maininnut aikaisemmin, että rohtokataja kasvoi kauniisti yli 10 vuotta, mutta viimeisten vuosien aikana se on ollut keväisin tylsän näköinen, sillä kuivia ruskeita oksia ja oksankärkiä on ihan valtavasti ja niiden leikkaaminen muun kasvuston seasta on iso työ.

Tässä lähtivät viimeiset rohtokatajan juuret, voi mikä apu konevoimasta onkaan tällaisissa paikoissa! Laudoituksen päällä oli pidettävä kesän ajan vaneria, sillä lautojen päällä maanneet katajan oksat mädättivät ajan saatossa laudat. Uuden terassin teon jälkeen muotoilen kaikki perenna-alueen reunat paremmin.

Toinen muutos, jota olen harkinnut pitkään, oli paratiisiomenapuu 'Erstaan' poisto. Onneksi isäntä auttoi asiassa traktorin kanssa. Traktorilla sai nostettua puun juuretkin maasta.

Rusakon roikaleet söivät 'Erstaan' runkoa todella pahasti pitkältä matkalta molemmin puolin kahden eri talven aikana, vaikka ei olisi enää uskonut yli 13 vuotta vanhan rungon kiinnostavan. Suojana ollut kanaverkko ei estänyt rusakkoa kiipeämästä rungon viereen aterialle. Tänä vuonna puu kukki ja teki paljon hedelmiä, mutta se ei takaa puun hyvinvointia. 

Toinen peruste oli omenoiden putoaminen laudoitukselle ja pöytäryhmän päälle - ja pöydän ääressä istuvien ihmisten niskaan. Olen lukenut ohjeen, että koristeomenapuita ei kannata istuttaa ihan välittömästi oleskelualueen viereen ja ymmärrän nyt syyn. Kaikista koristeompuista ei luultavasti olisi niin paljon tätä haittaa mutta paratiisiomenapuu Erstaa tekee aika isot omenat, jotka iloisesti vierivät pudotessaan pitkin laudoitusta ja niitä sai kerätä lähes päivittäin.

Päädyin siis huokaisten puun poistoon, vaikka se kirpaisikin. Tämä poloinen Erstaa on ollut epäonninen koko kasvuaikansa, toisaalla pihapiirissä kasvava Erstaa on muodoltaan ollut aina kaunis ja sen runsas omenasato pääsee paremmin putoamaan ilman haittaa. 

Tästä kuvasta muuten näkee miten valtavaksi rohtokataja oli kasvanut perenna-alueen kulmassa. Muutoksessa sen tilalle tuli kärhöjä ja perennoja.

Erstaan jättämään paikkaan lisäsin reippaasti istutusmultaa. Tepastelin mulloksen päällä, jotta kaikki onkalot täyttyisivät uudella mullalla. Jaoin Royaltyn varjossa kasvaneet ’Soft Pink’ syysleimut ja siirsin ne tälle aurinkoisille puolelle. Pääsin myös jakamaan alueella aikaisemmin kasvaneet ’Early Cerise’ syysleimut.

Kesän päiväreissun yhteydessä olin ostanut Viherlandian tuliaisina kaksi kärhöä. Kotona istutin ne suurempaan ruukkuun ja ne ehtivät kasvattaa juuristoa pari kuukautta ruukuissa.

Kärhöt pääsivät nyt kuvassa näkyvän rohtokatajan paikalle reilu kaksi metriä kuvassa näkyvästä 'Aljonushka' kärhöstä vasemmalle.

Toinen kärhö on itselleni aivan uusi tuttavuus eli tuoksukärhö ’Sweet Summer Love’ Clematis fammula Fammula -ryhmästä. Tämä kärhö kukkii pienin purppuranvioletinpunaisin kukin heinäkuusta alkaen kesän loppuun. Kukkien väri haalistuu kauniisti kukinnan edetessä. Kukat myös tuoksuvat suloisesti, näin luvataan. Tuoksun sanotaan vivahtavan orvokkiin, vaniljaan ja manteleihin - hyvin jännittävää. Onko teillä kokemuksia tästä kärhöstä? 

Toinen kärhöistä on valkoinen loistokärhö 'First Love'. Tässä se on vielä aika pikkuinen väliaikaisessa tuessaan. Toivon isännän taas ahkeroivan minulle uuden vankan kärhötuen samaan tapaan kuin tämän alueen muutkin kärhötuet on tehty.

Jaoin tänne kärhöjen alaosia varjostamaan 'Herbstfreude' komeamaksaruohon alkuja ja 'Palace Purple' keijunkukan alkuja. 

Katson ensi vuonna, mitä perennoja tänne olisi kiva lisätä. Tällä tietoa kevään aloittavat tulppaanit, sitten vuorossa ovat pionit, joita alueelle tuli aika monta uutta tähän vuoteen verrattuna. 

Kuvassa näkyviä 'Rose Queen' loistosalvioita jaoin uudelleen ja rytmitin niitä pionien väleihin. Loppukesä on leimujen ja kärhöjen. 

Minun tekisi mieli kokeilla alueelle myös esim. jättiverbenaa tai vastaavaa kasvia, joka toisi hieman niittymäistä korkeutta - tämä jää pohdittavaksi. Yritän talvettaa keittiöpuutarhassa kesän kasvaneen jättiverbenan.

Kärhöt tuovat joka tapauksessa kerroksellisuutta.

Mainittakoon vielä, että kesällä 2022 poistin tästä toisesta terassialuetta reunustavasta kulmasta rohtokatajat samasta syystä kuin nyt. Enkä ole katunut asiaa. 

Perennat ovat asettuneet hyvään kasvuun ja kukkia riittää keväästä ihan loppukesään saakka. 

Tässä alue kauempaa katsottuna kesäillan valossa.

Pionien ja enkeliperhoangervojen ym. jälkeen on kärhöjen vuoro. Toivon, että saan muokattua toisenkin kulman luontevalla tavalla kukkivaksi.

Suunnittelimme isännän kanssa kesällä, että noin 25 vuotta vanha ja kulunut terassilaudoitus pitäisi uusia syksyllä, koska jalka meni jo rohtokatajan pehmittämästä kohdasta läpi. Isäntä karkasi kuitenkin omiin puuhiinsa metsään ja työ jäi ensi kevääseen. 

Toivottavasti ensi kesää varten terassi saa uuden kunnollisen pinnan, sillä tämä kesä osoitti, että huvimajan lisäksi tarvitsemme puutarhavierailuja varten muitakin pöytäryhmiä alueelle. Tässä syyskuun kuvassa yksi kalusto on jo viety talvivarastoon.

Tässä vaiheessa muutosten ja mylläyksen jälkeen alue näyttää vähän ankealta, mutta toivottavasti istutetut kasvit lähtevät hyvään kasvuun ja saan keväällä muotoiltua perenna-alueen ulkokehän ja sisäpuolen silmää miellyttäväksi. Täydennysten istuttaminen on joka tapauksessa helppoa, koska raskaimmat muutostyöt ja kasvualustan kunnostus on nyt tehty.