Tallennan vielä puutarhapäiväkirjaani tälle vuodelle suunnitellut kurkkulajikkeet ja hieman kokemuksia viime vuodesta. Kylvän vain partenokarppisia eli itsepölytteisiä lajikkeita, ne toimivat myös keskenään.
Kurkkujen suhteen ei ole vielä mitään kiirettä, sillä yleensä kurkut kylvetään 4-6 vk ennen kuin ne aiotaan istuttaa lopulliseen kasvualustaansa. Kurkku on arka kylmälle, joten lämpö ei saisi juurikaan laskea alle 10 asteeseen.
'Passandra’ F1 on partenokarppinen kasvihuonekurkku. Olen kasvattanut tätä kahtena viime vuotena hyvillä kokemuksilla ja tälle vuodelle on jäljellä 1 siemen. Passandra tuottaa runsaasti noin 20 cm pitkiä maukkaita hedelmiä. Tämä on oman kokemukseni mukaan sekä aikainen että satoisa. (Yllä kuvassa päällimmäinen kurkku on Passandra).
'Louisa’ F1 on myös partenokarppinen ja sillä on hyvä härmänkestävyys. Tämä kasvattaa noin 35 cm pitkiä kurkkuja. Viime vuodelta jäi jäljelle 2 siementä, aion kokeilla niiden itävyyttä, vaikka parasta ennen päiväys onkin jo ohitettu.
'Deltastar’ F1 on partenokarppinen ja tuottaa pienikokoisia noin 16-18 cm pitkiä hedelmiä, joiden luvataan olevan hyvänmakuisia ja rapeita. Erittäin satoisa lajike. Tätä en ole kokeillut aikaisemmin.
'Max’ F1 partenokarppinen kurkku kasvihuoneeseen. Tekee noin 30 cm pitkiä kurkkuja, joiden luvataan olevan raikkaita ja hyvänmakuisia. Aikainen ja satoisa lajike, pitkä satoaika. Hyvin terve ja voimakaskasvuinen. Tätä en ole kokeillut aikaisemmin.
Vuonna 2020 harrastin omia sooloilujani kurkun kasvatuksessa, sillä minua kiinnosti kokeilla, saisiko varhaista satoa, jos aloittaisin kasvatuksen ohjeita uhmaten jo helmikuussa. Yllä kuvassa taimet 15.3.2020.
Tänä vuonna kylvin yhden 'Passandran' ja yhden 'Maxin' siemenen 12.2.2020. Maaliskuussa kylvän vielä pari siementä ja loput ns. kurkkujen tavanomaiseen kylvöaikaan. Viime vuonna sain hyviä kokemuksia kylvöjen porrastamisesta, nyt kokeilen, oliko onnistuminen vain moukan tuuria vai voisiko vetää muitakin johtopäätöksiä.
ARVIOINTIA JA HUOMIOITA VUODEN 2020 OSALTA
Ensimmäiset kylvöt tein vastoin kaikkia ohjeita jo 28.1.2020 ja ne tuottivat kolme taimea. Näin aikaisin kylvetyt kurkut kasvavat kohisten ja vaativat siirron suurempiin purkkeihin jo maaliskuussa eli vaihdoin isot ruukut 15.3.2020. Suurempiin ruukkuihin oli helpompi viritellä riittävän pitkät tukikepit kurkkujen tarpeisiin.
Huomioon on otettava, että isot ruukut vievät huomattavan reilusti tilaa ikkunoiden edessä. Minulla on täällä vanhassa talossa paljon viileää tilaa isoilla ikkunoilla etelään päin, joten pystyn järjestämään hieman kasvihuoneen kaltaisen tilan esikasvatettaville kasveille.
Kurkut ehtivät saavuttaa miehen mitan ennen kuin me isännän kanssa varoen kannoimme ne kasvihuoneeseen. Jouduin tekemään siirron jo 28.4.2020, sillä kurkut kasvoivat yli kaikista pisimmistäkin tukikepeistä ja olivat jo ottamassa otetta verhotangosta 😊. Varoituksena voin myös kertoa, että oli melkoisen haastavaa istuttaa näin pitkät kurkut lopulliseen kasvualustaansa. Miehen apu oli latvuksen kannattelijana välttämätön, melkein olisin kaivannut vielä yhtä käsiparia vetämään suojaruukkua pois, sillä yritin suojella juuripaakkua rikkoutumiselta.
Päädyimme viemään myös toisen kylvöksen taimet (nämä kurkut oli kylvetty 6.3.2020) kasvihuoneeseen, ennen kuin ne kasvaisivat liian isoiksi.
Yllä olevasta kuvasta näkee hyvin, että sisällä esikasvatetut taimet olivat alkuvaiheessa paljon hontelompia rimpuloita kuin sellainen pieni taimi, joka tavanomaiseen tyyliin istutetaan suoraan kasvihuoneeseen ja aloittaa kasvunsa siellä. Kuvasta näkee myös kahden 'sarjan' kasvun eron eli vasemmalla kolme 28.1.2020 kylvettyjä ja oikealla kolme 6.3.2020 kylvettyjä.
Kasvihuoneesseen siirron jälkeen oli pitkä kylmä jakso ja monta pakkasyötä peräkkäin, mittasimme jopa -7,4 asteen pakkasyön. Mittareiden mukaan tuona kovana pakkasyönä kasvihuoneessa sisällä oli ollut alimmillaan -1,3 asetta pakkasta, mutta kurkut säästyivät omassa harsoteltassaan termostaatilla ohjatun lämpöpuhaltimen avustuksella. Laitoimme harson kaksinkertaisena, teltan katossa taisi olla kolminkertainen harso. Isäntä seuraa hyvin tarkasti sähkön kulutusta, mutta se pystyi maltillisena, sillä lämmitettävä ala oli pieni (tässä vaiheessa kasvihuoneessa asuivat vain kurkut).
Hämmästyksekseni kurkut alkoivat melkein saman tien keskittyä sadon tuotantoon, vaikka juuripaakkuihin olikin tullut jonkun verran vaurioita siirron yhteydessä. Pidin tarkasti varjostuksesta huolta aurinkoisina päivinä, jotta juuristo elpyi huolehtimaan näin suuresta lehtimassasta. Ensimmäinen 'Passandra' kurkku kypsyi syötäväksi 17.5.2020 ja sen jälkeen kurkkuja tuli tasaisena virtana.
Kuvista yllä ja alla näkee, miten kurkkujen lehdistö alkaa muuttua kasvihuoneessa. Kiinnostava huomio oli, että ilmeisemmin juuristo oli kaikesta huolimatta kehittynyt niin hyvin, että sillä oli voimaa ruveta puskemaan vahvaa kasvua ja satoa myös.
 |
| 7.6.2020 |
Kolmannen sarjan kurkkuja kylvin 30.4.2020. Nämä olivat 'Louisaa' ja säästin itselleni yhden taimen ja lapsille annoin muut.
Yllä oleva kuva on otettu 15.6.2020. Tästä näkee hyvin kokoeron viimeisenä kylvettyyn taimeen. 'Louisa' on aivan oikeassa reunassa alakulmassa. En muistanut kirjata, milloin söimme ensimmäisen 'Louisan'. Louisa oli tosiaan voimakaskasvuinen ja tuotti hyvän sadon, kun ensin pääsi satoatuottavaan kokoonsa.
Tämän kokeilun johdosta meillä oli 2020 kurkkujen omavaraisuus noin 5 kk. Syömme paljon kurkkuja, eikä syömistä tarvinnut säännöstellä. Eri aikoina kylvetyillä kurkuilla satohuiput tulivat eri aikoina, mikä oli hyvä asia.
Jossain vaiheessa heinäkuussa huomasin kurkkujen lehdissä merkkejä, jotka sopivat vihannespunkin aiheuttamiksi (mahtoivatko vihannespunkit saapua yhden ainoan ostotaimen eli suippopaprikan mukana?). Koska olin nähnyt kurkkujen kanssa näinkin paljon vaivaa, ajattelin samaan kokeiluun testata biologista torjuntaa ja tilasin Biotukselta petopunkkeja. Petopunkit ovat luonnonmukainen tapa hoitaa tuholaiset. Petopunkki kuolee pois siinä vaiheessa, kun se ei enää löydä syötäviä vihulaisia, eikä petopunkeista ole mitään haittaa viljelmille. Biotuksen ohjeissa sanotaan, että on hyvä reagoida vihannespunkkien torjuntaan ajoissa, jotta petopunkit pääsevät 'niskan päälle'.
Minulle jäi tästä luonnonmukaisesta torjunnasta sellainen vaikutelma, että petopunkit auttoivat vihannespunkkien nujertamisessa, sillä lehdet alkoivat kasvaa taas vihreämpinä, eikä kasvuston tilanne huonontunut. Autoin toki petopunkkeja taistelussa siten, että ennen petojen laittoa keräsin huonon näköisiä lehtiä pois hävitettäväksi ja huolehdin päivittäin lehtien alapintojen suihkuttelusta, mikä paransi taisteluasetelmia toivomaani suuntaan. Vihannespunkit eivät pidä suihkuttelusta, mutta petopunkit taas pitävät.
Eihän tällaisessa kurkun kasvatuksessa mitään varsinaista järkeä ole - ainakaan taloudellisesti ajateltuna, mutta voisi ihminen huonompaankin rahansa ja aikansa laittaa. Koko kurkun elinkaaren seuranta esikasvatuksesta alkaen oli minusta kiinnostavaa, enkä kokenut sitä vaivaksi.
Omat tuoreet kurkut suoraan kasvihuoneesta poimittuna ovat niin rapsakoita ja herkullisia, että se on minulle hieno vaivan palkka.