JOHAN RYSÄHTI

 

Jouduimme hyvästelemään talon päädyssä kasvaneen vanhan suuren koivun. Nyyh. En olisi halunnut luopua siitä, mutta ilmeisesti puu oli tullut tiensä päähän. 

Tiistaina 10.9. oli aurinkoinen, mutta tuulinen päivä ja puuhailin keittiöpuutarhassa. Ihan yllättäen kuului hurja pamahdus ja rysähdys sen perään. Minulla ei ollut suoraa näköyhteyttä, mutta äänen suuntaan juostessani arvasin suuren puun kaatuneen. 

Runko oli murtunut noin 5-6 metrin korkeudelta ja suuri latvus romahti väentuvan suuntaan. Onni onnettomuudessa oli, että tuulen suunta oli etelästä, eikä painava latvus kaatunut juuri kunnostetun talon päälle.

Väentuvan vintin ikkuna meni rikki koivun oksan osuttua ikkunaan ja tuvan päädyssä kasvaneet luumupuut jäivät painavien koivun oksien alle huonoin seurauksin.

Vanhassa koivussa oli paksuja oksia ja latvus oli leveä. Koivun lohjennut latvus toi nurmikolle aikamoisen kasan tavaraa. Oikeassa ylänurkassa näkyy hieman rungon lohkeamiskohtaa.

Melkoinen työmaa edessä.

Isäntä ryhtyi töihin moottorisahan kanssa ja pätkittyään koivun paksuja oksia sopiviin mittoihin, niitä pääsi nostamaan kuormaajalla peräkärryyn. 

On aika iso helpotus, että omasta takaa löytyy traktori sekä kuormaaja ja metsäkärryt ... ja isännän taidot työn tekemiseen.

Tässä on ensimmäinen kuorma työn alla. Kaikkiaan koivun pätkimisestä tuli poisvietäväksi kolme suurta kuormaa. Onneksi isännällä oli juuri energiapuun keräily metsästä kesken, joten koivun oksat päätyivät tähän tarkoitukseen.

Vanha koivu ja tammet toivat talon itäpäätyyn menneiden aikojen tunnelmaa. Maisemaan tuli koivun kaatumiseen johdosta selvä aukko. 

Kanto kertoo vierestä tarkastellessa kaatuneen koivun koon, mutta tästä kuvakulmasta se ei paljastu. 

Kuvan tilanteessa minä olin jo kerännyt pienet oksat pois ja haravoinut "taistelutantereen". Sain vietyä paljon materiaalia arboretumiin syntyvän uuden istutusalueen kasvualustaan.

Pitää vielä syventyä tuvan päädyn luumupuihin. Molemmissa on ehjä runko alhaalla, mutta oksien haarautumiskohdasta molemmat puut ovat säpäleinä. Vanhempi näistä luumuista on 'Yleinen keltaluumu' ja se on tuottanut runsaan herkullisen sadonmonena vuonna. 'Victoria' -luumu oli nuorempi, mutta se ehti kasvaa jo viiden vuoden ajan eli ensi vuonna olisi todennäköisesti päässyt maistelemaan satoa. Harmillista.

Tässä näkyy syy koivun rungon repeämiseen. Näin paljon on pehmeää rungon keskellä ihan maan rajassakin. Heikko aines oli laajempi siinä kohdassa, mistä runko katkesi.

Tässä edessä näkyy vanhan tammen haarautunut runko. Onneksi tammesta pääsee vielä nauttimaan. Koivu oli kevään vihreine lehtineen tosi kaunis, siitä näystä on surullista luopua.

VIHDOINKIN LASIKUISTI

Tämän kesän urakointi on tuottanut tulokseksi aidoilla puuikkunoilla lasitetun verannan tai kuistin. Kumpaa nimeä haluaa käyttää. Olen iloinen, että työ on nyt valmis. Lopputarkastus oli tänään perjantaina ja pöytäkirjaan tuli rakennusvalvonnasta hyväksytty merkintä. 

Puuikkunat ja parioven valmisti käsityönä puuseppä perinteisestä perheyrityksestä. Kaikki ikkunat saa avattua ja tuuletusta varten on ikkuna sekä itä- että länsipäädyssä.

Käsin kudottu rouhea pellavaliina on vanha ja se sopii minusta tosi hyvin tänne.

Ikkunoiden ruutukuvion mallin arkkitehti piirsi yläkerran ikkunoista. Arkkitehti teki myös tarkat ovi- ja ikkunakaaviot, joiden mukaan puuseppä valmisti tuotteet. Mitat sattuivat millilleen rakentajien tekemään runkoon.

Tämä pieni pöytä voi palvella tarjoilupöytänä tai sen voi laittaa verannalle toiseksi ruokapöydäksi, jos meillä on enemmän väkeä vieraisilla.

Olen käyttänyt pöytää taimikasvatuksissa salin ikkunan edessä jo monena vuonna ja tästä se on helppo ottaa siihenkin käyttöön kevättalvella. Uudelleen maalattuna se piristyi kummasti.

Puiset huonekalut löytyivät muuten meiltä, mutta pirttipöydän toisella puolella olevan puusohvan ostin kirpputorilta (ei näy tässä kuvassa).

Ikkunaseinien sisäverhoiluun käytettiin helmipaneelia samoin kattoon.

Erilaiset puutuolit toimivat toimivat hyvin yhdessä, vaikka ovat erilaisia. Kuvassa näkyy kirpputorilta ostettu puusohva. 

Tuoleja, jakkaroita ja pieniä pöytiä voi asetella eri tavoin tilanteen ja tarpeen mukaan. Ehkä keksin tänne vielä jotain muutakin, jos hyviä ideoita tulee vastaan.

Syyskukat ruukussa kestävät pitkään. 

Keittiöpuutarhassa kukkivat auringonkukat ja kehäkukat, niitä riittää maljakkoon asti.

Maalin sävy on petrooli.

Pohjoispuolen avoveranta keräsi aikaisemmin lumikuorman lattialle ja huonekaluille, lisäksi pohjoistuulella sade kasteli pinnat. Tuulisella ilmalla pohjoisen puolella tuli yleensä kylmä, joten verannan käyttö jäi aika vähäiseksi. Nyt ikkunat antavat suojan, vaikka tilaa ei lämmitetä. 

Näen lasikuistin käyttöön paljon mahdollisuuksia. Toivottavasti siellä voi jatkossa viettää iloisia hetkiä perheen ja ystävien kanssa …. ja ehkä kuisti toimii myös puutarhavieraiden kestitykseen. 

Jos haluat nähdä koko projektin kaikki osat, pääset katsomaan ne alla olevista linkeistä.

Osa 1

Osa 2

Osa 3

Osa 4

Osa 5

SYYSKUUSSA KUKKIVIA

 

Tarhasyysvuokko 'Königin Charlotte'

Syysvuokot ovat kukkineet jo pitkään ja nuppuja on vielä jäljellä. Tiedän, että olen ainakin Köningin Charlottea istuttanut tähän kohtaan, mutta en muista, onko tässä myös jonkun muun lajin syysvuokkoa.

Tarhakurtturuusu 'Sävel' kukkii ihanan runsaasti. Sävel tekee uusia nuppuja pakkasin asti, mutta voisi sanoa, että kukkien määrä vaihtelee aaltoina kesä-heinäkuun ensimmäisen kaikista runsaimmin kukinnan jälkeen. Nyt on taas hyvä aalto meneillään.

'Sävelen' takana purppuraomenapuu 'Aamurusko' on täynnä pieniä punaisia omenia. 

Myös tarhakurtturuusu 'Sointu' on päättänyt esittää kukkiaan syksyn lempeässä lämmössä. Sointu on mielestäni kukkimisen suhteen hyvin Sävelen kaltainen eli kukkien määrä aaltoilee sen ensimmäisen pääkukinnan jälkeen aina pakkasiin asti.

Kärhö 'Jackmanii’' on vielä täydessä kukassa 'Soinnun' vieressä. Tummaa violettia ja hempeä vaaleanpunaista vierekkäin. 

'Herbstfreude' komeamaksaruohot alkavat hennosti värittyä grariittipenkin päädyssä. Maksaruohot ovat niin hyviä perennoja monella tapaa. Tykkään Herbstfreuden kasvutavasta ja sen pyöreästä muodosta muiden perennojen ja vaikkapa matalien havujen vieressä. Olet ehkä huomannut, että näitä kasvaa minulla hyvin monessa paikassa, koska en keksi tässä perennassa mitään huonoja puolia.

Monien remontoivien ruusujen tapaan myös tarhakurtturuusu 'Pink Pavement' on innostunut kukkimaan.

Jalokurjenpolvi 'Rozanne' on todella suositeltava kurjenpolvi. Kuva on otettu eilen illalla. Rozannen kukinta-aika on todella pitkä ja kasvupaikallaan viihtyessään se on hyvin vaivaton ja helppo perenna.

Arboretumin nuoret  'Vanille Fraise' syyshortensiat alkavat avata nuppujaan vasta nyt.  

Toivottavasti tulevina vuosina 'Vanille Fraiset' lukisivat tuotekuvaukset ja alottaisivat kukinnan jo heinä-elokuun taitteessa. 'Magical Fire' syyshortensia on jo tässä vaiheessa upean punainen, kuten kuvan oikeassa reunassa näkyy.

Arboretumissa on myös värien leiskuntaa, sillä kallionauhusten keltainen loistaa pitkälle. Pienet kimalaiset ja vierailevat perhoset ovat onnellisia.

Eilisellä iltakierroksella kuvasin Teresanruusun kukkia arboretumissa. 

Hortensioiden ja pensasruusujen lisäksi pensashanhikit ovat pitkään syksyllä kukkivia pensaita. Kuvassa arboretumissa kasvavia Happy Hearts Pink Star hanhikkeja. Tämän kasvitieteellinen nimi on Dasiphora fruticosa 'SMNPPS'. nämä istutin vuonna 2022.

Pensashanhikki 'Lovely Pinkin' kukat ovat yksinkertaisia ja hieman vaaleampia, mutta ehkä ilta-aurinko vaalentaa kukkien sävyä hieman liikaa.

Aidan takana pysäköintialueella on vielä jäljellä keväällä kuorma-autolla tuotua multaa kasassa. Olen viimeisen viikon aikana kunnostanut puutarhan perennapenkkejä ja hyödyntänyt niihin istutusmultaa. Nämä työt jatkuvat edelleen.

SIIRRYIMME SYKSYYN

 

Rilla odottaa minua tähystyspaikallaan kalliolla. "Hei, joko tulet sieltä, on tarkastettava oma reviiri".

Kalenterin mukaan syyskuu on alkanut ja näin myös ensimmäinen syksyn kuukausista. Kuten olen monta kertaa todennut, meidän tontilla kesä oli vähäsateinen, jopa kuiva. Elokuun viimeisenä päivänä saimme sadetta 12 mm. Tälle viikolle on vielä luvattu hyvin lämmintä säätä.

Aurinkoisinakin päivinä on syksy on selvästi aistittavissa. Ainakin sadonkorjuuta on riittänyt. En ihan muista, milloin viimeksi olisi omenasato ollut näin valtavan hyvä. Omenat ovat suuria ja puhtaita,  olen jalostanut niitä sekä paloina pakkaseen että sosetta keittämällä. Mehua aion myös tehdä mehumaijalla höyryttämällä.

Monet tämän kevään istutukset ovat kasvaneet kesän aikana tuuheutta. Odotan hurmesilkkiheinien syysväritystä, ne ovat jo nyt aika ihania. Kunpa ne selviäisivät talvesta.

Keittiöpuutarhan kulmalla kasvava mongolianvaahtera on kyllä kasvanut melkoisiin mittoihin 36 vuoden aikana. Ihan tarkkaa istutusvuotta en muista, mutta ensimmäisen mongolianvaahteran istutin vuosi naimisiin menon jälkeen 37 vuotta sitten ja tämän kuvassa näkyvän muistaakseni sitä seuraavana vuonna.

Huvimajan vieressä kasvaa purppuraomenapuu 'Royalty' ja vasemmassa kulmassa näkyy osa edellisen kuvan mongolianvaahterasta. Nämä ovat kiva pari koko kasvukauden ajan. Olen iloinen niiden tuomasta kerroksellisuudesta ja tunnelmasta huvimajan lähellä.

Kuten moni blogikaveri on todennut, tämä kesä on ollut kelloköynnöksille erinomainen. 

Kuvan kelloköynnös kasvaa arboretumin portissa maahan istutettuna. 

Keijunmekot ovat kukkineet ihan hurjasti ja kukkivat edelleen. 

Keijunmekot näkyvät matalassa köynnöstuessa oven vieressä ja sen lisäksi ne levittäytyvät roikkumaan ruukkujen reunojen yli - minusta ne näyttävät tosi kauniilta. Etualan koristeomenapuu 'Hopan' pienet tummat marjat sointuvat hyvin kejunmekkoihin ja ruukkuryhmän muihin kukkiin.