Näytetään tekstit, joissa on tunniste kukkivat puut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kukkivat puut. Näytä kaikki tekstit

lauantai 6. kesäkuuta 2020

PUITA JA MUITA



Kauan kaivattu ja tervetullut sade on virkistänyt puutarhaa torstai-illasta alkaen. Sade on kyllä lähinnä ollut hienoista sumutusta, määräksi on kertynyt toistaiseksi vain 7,2 mm. Mutta tämä on ollut selvästi kasveille tarpeen. Keittiöpuutarhassa sipulit, herneet ja kumppanit ottivat oikein kasvupyrähdyksen mielissään. Itsekin sain lepohetken päivittäisistä kasteluista ja siirryin sisälle pesemään ikkunoita (vihdoin). 



Omenapuu "Syysjuovikas" talon eteläseinustalla on ollut ihana kukkapilvi


Laitan vielä muutaman kuvan kukkivista puista, sillä pidän niistä niin tavattoman paljon. Malttamattomana haluaisi nähdä viime ja tänä vuonna istutetut puut jo muutaman vuoden suurempina ja tietysti kukinnan sen mukaisena. Onneksi pörriäiset ovat löytäneet omenapuuni, joten satoakin voisi olla luvassa.

Kirsikkapuu "Pohjolan helmi" kasvaa keittiöpuutarhan eteläreunassa



Kaksi vuotta sitten istutettu kirsikkapuu "Schedraja" eli "Pohjolan helmi" aloitti kukinnan ennen vieressä kasvavaa suklaakirsikkaa. Pienestä koostaan huolimatta Pohjolan helmi on ollut suloisesti täynnä kukkia.




Kirsikkakulmassa nousivat syksyllä istutetut Thalia narsissit, valkoiset kirjopikarililjat ja palloesikot aikaisempien perennojen lisäksi. Tähän yritän saada maanpeitekasviksi leviämään rönsytiarellaa ja uutena kasvina sinivuokkoja, joita sain mukavilta "mökkiläisiltä", jotka poikkesivat katsomassa puutarhaa.



Odottelen vielä, näkyykö mitään elonmerkkejä "Rouge Cardinal" loistokärhöstä, jonka syksyllä istutin kärhökaareen. Laitoin varmuuden vuoksi kelloköynnökset kiipeämään molemmin puolin kaarta. Ehkä istutan uuden kärhön, jos mitään ei tule esiin kuukauden sisällä? Epäilin kärhön vointia jo syksyllä.

Edessä keskipenkissä kasvavaa rönsyleimua, kauempana näkyy köynnöskaari

Tässä muutama kuva tänä keväänä pystytetystä köynnöskaaresta. Tällä alueella ovat työt vielä kesken ja multatilaa vapaana ihan liikaa, mutta tehän voitte kuvitella, miltä alue näyttää myöhemmin :).

Toisesta suunnasta katsottuna. Edessä paratiisiomenapuu "Dolgo" ja lisäksi alueelle on istutettu mm. pensasruusuja ja perennoja


Loistokärhö "Omoshiro"
Toisella puolella kaarta kasvaa tarha-alppikärhö "Albina Plena" ja toisella puolella loistokärhö "Omoshiro".  Aika julmalta tuntui katkoa nuput Omoshirosta, juurtukoon ennen kukkimista. Olisi varmaan pitänyt jättää ruukkuunsa vahvistumaan, mutta kaivoin maahan kuitenkin.








Tavoitteena on saada maanpeitekasvit täyttämään multatilan ja rönsyämään osin kivien päälle. Tavoitetta siinä onkin, sillä jakopalat näyttävät niin pieniltä vielä. Yllä kuvassa tukikeppien välissä kasvavat pienet kirsikkaluumupuut. Ai että, nämäkin olisi jo hauska nähdä valkoisen kukkapilven peitossa.



Puista puheen ollen... Istutin uuden kirsikkapuun "Latvian matalan". Kirsikkapuu näkyy kuvassa keskellä. Arvelin, että tässä olisi oikein suojaisa ja lämmin paikka kirsikkapuulle. Vasemmassa reunassa näkyy pari vaahteran oksaa. Joudun varmaan luopumaan tästä vaahterasta, sillä se on vaahteralle tyypilliseen tapaan haljennut keskeltä syvälle ja toisesta haarasta kuolee kaiken aikaa isoja oksia. Puutarhayhdistyksen ihmiset jo viime vuonna uskoivat, että puu ei tule selviämään. Olen tässä harkinnut, että pitäisikö vaahteran viereen istuttaa joku arempikin kirsikka esim. "Kevätsuudelma" tai itselle toinen rusokirsikka jo varttumaan, jotta alue ei vaahteran menetyksen jälkeen näyttäisi niin autiolta? Mieheni arveli, että vaahteran saa kaadettua ilman, että taimi vahingoittuu (sitten kun aika on).



Tässä toisesta suuntaa katsottuna uuden kirsikkapuun sijainti.



Olen ollut oikein tyytyväinen, että viime keväänä kaivoin nurmikon pois graniittikiviportaiden ja raparperin välistä. Syksyllä maahan upotetut matalat graniittikivet asettuivat myös reunaan oikein luontevasti - eikö? Vuoden päästä sammalleimut, ristikit, koreakärsämö jne. täyttävät jo kasvutilan. Raparperin vieressä kukkii sammalleimu valkoisena ja ohotanmaruna on herännyt vähän verkkaisemmin.




Rautatieomenapuun alla on patjarikkoa, hieman kauempana mm. posliinirikkoa ja isorikkoa.



Tässä kuvakulma ylhäältä katsottuna. Lopuksi vielä etupihan purppuraomenapuun kukintaa :)



Teille kaikille hyvää viikonloppua!

maanantai 1. kesäkuuta 2020

PUUTARHASSA KUKKIVAT PUUT

Pensaista norjanangervoilla on hyvä kukintavuosi


Sirotuomipihlajat aloittivat, perässä rusotuomipihlaja, luumut ja parhaillaan aloittamassa kirsikat ja omenapuut. Mikä ilo ja onni katsella niitä ja nauttia kauneudesta. Mies ei oikein ymmärrä, miksi niitä pitää monta kertaa päivässä ihastella, mutta ihastelenpa kuitenkin.

Sirotuomipihlaja 26.5.2020



Sirotuomipihlaja
Sirotuomipihlajat keskipenkissä ovat näyttäneet hyvin kauniilta, vaikka istutin ne vasta vuosi sitten. En vain kertakaikkiaan saa niistä otettua sellaista kuvaa, kuin silmät näyttävät. Enkä ole saanut aikaiseksi panostaa kuvaamishetkiin, koska on niin paljon tärkeää tekemistä.

Riippajalava on myös ihana



Tehtävät seuraavat toisiaan ja välillä syrjäydyn uuteen puuhaan kesken edellisen. Mieli on keveän keväinen ja raato kovilla kaikesta vääntämisestä, kaivamisesta, kärräämisestä, kanttaamisesta, konttaamisesta ja kitkemisestä. Voiko ihminen paljon enempää toivoa?

Viime syksynä istutettu rusotuomipihlaja on myös kukkinut kauniisti

Oi, vanhat tammet - ja tiedättekö mikä mahtava surina tammen kukinnoissa, kuin ilmalaivue konsanaan
Keskellä takana tammi kevätasussaan, oikealla edessä riippajalava

Luumutkin ovat täynnä kukkia

Etualan vanhassa luumupenkissä kasvavat yli 20 vuotta vanhat luumupuut, takana viime syksynä rakennettu graniittikivipenkki - siellä ovat kasvamassa kirsikkaluumut ja rusotuomipihlaja


Meidän piti viritellä kastelusysteemi, sillä sateet ovat visusti kiertäneet meidän puutarhan. Kannoin kastelukannuilla 500-600 litraa vettä päivässä uusille istutuksille. Määrä oli helppo nähdä 1000 litran vesisäiliöstä. Koska ennusteet eivät luvanneet vettä, mies viritteli pumpun järveen. En halua, että kaikki istuttamani puut, pensaat ja perennat kuolevat ennen kuin edes pääsevät juurtumaan.

Tänä keväänä istutettu Dolgo paratiisiomenapuu
Nimetön purppuraomenapuu etupihalla on aivan täynnä kukkia


Norjanangervo tässäkin


Nämä ovat oikein mieleisiä


Toivoisin tapaavani kaikki viime syksynä istutetut kasvit, mutta muutama vielä on visusti piilossa tai sitten kuollut.

Tulppaanit ilahduttavat myös, mutta muutama viime syksynä maahan laitettu ilmaantui esiin oudon sävyisinä, ehkä tulkitsin kuvan mielessäni omaan mailmaan paremmin sopivaksi ja todellisuus olikin aika valju lilahko - no, näitä sattuu. Valkoiset ovat kyllä suosikkeja ja samoin tummat kaunottaret.

Nämä muun tilauksen mukana bonuksena saadut tulppaanit ovat kiva yllätys. Väri on todellisuudessa hieman pehmeämpi, aurinko saa nämä loistamaan.


Pahoittelen, että olen ollut niin vähän koneella ja kaikkia ruokatauoilla lukemiani postauksia en ole muistanut kommentoida, ehkä tämä hektisyys kohta vähän rauhoittuu?

Olen todella iloinen kaikista uusista lukijoista ja siitä vuorovaikutuksesta, mikä on täällä puutarhablogien puolella. Kiitos, että olette!