Näytetään tekstit, joissa on tunniste oksasilppuri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste oksasilppuri. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 20. maaliskuuta 2022

KOKEMUKSIA OKSASILPPURISTA




Kyselin viime vuonna neuvoja osasilppurin valintaan ja kiitän vielä kerran kaikkia teitä, jotka kerroitte omista oksasilppureistanne ja kokemuksista niiden käytössä. Vastauksista oli paljon hyötyä ja sain sähköpostiinkin hyvin havainnollisia tietoja. 



Meillä tulee puutarhasta ja peltojen laidoilta paljon silputtavaa materiaalia ja etsin oksasilppuria, joka kykenisi murskaamaan myös halkaisijaltaan hieman kookkaamman oksan. Tässä kasassa on mm. kaadetun vaahteran latvus.

Päädyimme hankkimaan Bosch 25 TC oksasilppurin. Tämä on murskaava silppuri ja mainosten mukaan sillä on suuri läpäisykapasiteetti. Ja kita pärjää jopa 45 mm:n paksuille oksille, tämä oli meille tärkeä valintaperuste.



Turbine-Cut -järjestelmän luvataan työstävän sekä pehmeän materiaalin että kovan puun jumiutumatta. Tämä lupaus piti aika hyvin paikkansa, kerran taisimme laittaa vähän liian järeää tavaraa sisään, mutta asia oli helppo korjata ilman, että olisi pitänyt ryhtyä hajoittamaan konetta osiin.



Automaattinen sisäänveto oli myös mieleinen ominaisuus. Yllä olevassa videossa näkee aika hyvin, miten tämä asia toimii.


Kokoojasäiliöön mahtuu 53 litraa tavaraa ja säiliö täyttyy kyllä aika nopeaan tahtiin, mutta toisaalta helppo se on tyhjentää.



Minusta on mukava, että seassa on murskattuja lehtiä. Tästä tulee tosi hyvää herkkua puutarhaan.



Siitä puu sisään ....



.... ja hyvää tavaraa ulos. Tyhjensin säiliön suoraan peräkärryyn. Siitä oli helppo mönkijän kanssa kuskata tavaraa suoraan kohteeseen. Tämä kuorma päätyi pikkuiseen arboretumiini. Sinne tarvitsen maanparannukseksi kompostoituvaa materiaalia peräkärryllisen poikineen.



Savisen maan sekaan ja pintaan lapioituna tulee oksalehtisilpusta ajan kanssa hyvää multaa, kunhan madot pääsevät töihin.

Tämä ei ollut maksettu mainos, mutta jos tästä jutusta on hyötyä jollekin oksasilppurin hankintaa miettivälle, niin kerroin oman kokemukseni. En ole perehtynyt muihin merkkeihin, mutta yksi toimiva riittää. Kunhan lumet sulavat niin pääsee taas näihinkin puuhiin.



keskiviikko 8. syyskuuta 2021

ARBORETUMISSA AHERRETTU HARTIA- JA KONEVOIMIN

  

Edessä pensashanhikki 'Lovely Pink' ja takana rinneangervo


Viime päivinä olen huhkinut jälleen arboretumissani. Kuten tämän jutun kuvista näette, realiteettina on vielä toistaiseksi laidun, mikä näyttää vähän säälittävältä, kun mahtipontisena nimenä on arboretum. Visio kangastelee kuitenkin vahvana omassa päässäni. Vähitellen isäntä on alkanut myös lämmitä tälle hankkeelle (jippii).



Olen kertonut monta kertaa, että savinen laidun on paikoitellen hyvin märkää. Märkyyden huomaa erittäin selvästi keväällä ja samoin aina sadejaksojen jälkeen. Isäntä innostui avukseni kaivamaan kaikista pahimpaan paikkaan ojaa. Käsin kaivaminen olisi ollut aika mahdotonta, sillä maa on sekä junttasavista että tosi kivistä. 

Osa kivistä oli suuria ja isäntä nosteli ne kätevästi toisen traktorin kauhaan kuljetusta varten. Kaivettua maata on nostettu kasoihin, muotoilen näistä syksyn tai kevään aikana uusia istutusalueita. Haa... nyt saan laajennettua vasemmanpuoleista penkkiä, siihen saa kätevästi ainakin pari atsaleaa yhden istutetun puistoatsalea 'Illusian' kaveriksi.



Tässä kallion vieressä on joku selittämätön kohta, mistä nousee jatkuvasti vettä liejuksi asti. Jos kyseessä olisi kaunis puhdas vesi, niin olisi voinut miettiä pienen lammikon tekoa, mutta tämän kohdan vesi on rumaa ja ruosteenruskeaa. Kuopan kaivamisen jälkeen tähän tuotiin traktorinkauhallinen nyrkin tai muutaman nyrkin kokoista kiveä. Salaoja laitettiin lähtemään tästä.



Tässä vaiheessa salaojaputki on aseteltu soran sisään ja oja odottaa soralla täyttämistä. Tavoitteena on saada myöhemmin nämä ojan kahtapuolen olevat istutusalueet yhdistymään pehmeästi toisiinsa ja välistä kaikki epämääräinen nurmikko pois. Aika näyttää, tuleeko väliin pieni polku.



Toiseen kohtaan isäntä toi pohjan muotoilua varten täytemaata, siinä oli meikäläisellä aika puuha, että sain mullan seasta poistettua pahimmat juuririkat. Täytemaa oli aika savista, joten sitä piti keventää ja kuohkeuttaa.



Haketimme oksasilppurilla puolikkaan peräkärryllisen verran lehtioksasilppua raivatuista risuista ja kaadetun vaahteran oksista (vielä jäi vaahteran latvusta tehtäväksi yllin kyllin). Kiitos muuten kaikille, jotka neuvoitte minua maaliskuussa, kun kysyin apua oksasilppurin valintaan. Bosch AXT 25 TC on ollut aivan loistava murskaava silppuri. Meille on tärkeää, että se 'vetää itse' murskattavat oksat sisäänsä ja toimii myös halkaisijaltaan tukevampiin oksiin. 

Tätä haketta möyhin kasvualustaan, jotta saviset möykyt saisivat kevennystä. Lisäksi kaivoin kevääällä hankitun multakuorman pohjasta noin 15 kottikärryllistä istutusmultaa sekoitettavaksi keitokseen.



Tässä on tämä kyseinen uusi istutusalue istutettuna. Takana olevat heinäpellot on vuokrattu toiselle viljelijälle isännän jäätyä eläkkeelle. Tuolla peltoalueella, missä on valkoinen putki säilöheinää, käyskentelee usein peuroja aterioimassa. Toistaiseksi ne ovat pystyneet siellä ja poistuvat kiireesti metsään, jos näkevät liikettä. Olen jo pidempään miettinyt, että ehkä kannattaisi varotoimenpiteenä pystyttää peuroja ja rusakoita varten aita pellon ja arboretumin välille. Aitaan voisi istuttaa erilaisia köynnöksiä. Tämänkin istutusalueen "takaseinänä" näen jo villiviinin, joka saa kauniin punaisen syysvärin.



Timanttituijan edustalle istutin kolmion muotoon 'Early Sensation' syyshortensiat. Ah, pidän näistä kovasti. Hortensia pitää tuoreesta, ravinteikkaasta, humuspitoisesta ja hapahkosta maasta. Istutuskuopan täytin havurodomullalla, muu kasvualusta on tehty kuvaamallani tavalla ja pohjamaassa riittää kyllä ravinteita ja kosteutta. Tämä lajikkeen kukat punertuvat aikaisin syyskesällä. Versot ovat punaiset ja lehdet voimakkaan vihreät. Kukkii heinäkuusta syksyyn. Pensaan korkeus on täysikasvuisena 150-200 cm. 



Tuijan toiselle puolelle istutin kolme erikorkuista 'Pallo-Pekkaa'. Nämä pienet erikoispuut on 'tehnyt' ymppäämällä Pekka Rantanen. Hänellä on mielenkiintoinen kotitaimisto Lappeenrannassa. Kohde oli yksi paikka, missä vierailimme puutarhayhdistyksen retkellä. Pekka Rantanen on erikoistunut ymppäämään puista monenlaisia erikoisuuksia ja niitä kasvaa hänen tontillaan 'metsässä'. Näiden rungollisten puiden latvuksena on kääpiöpihta, jota on tarkoitus leikata haluttuun muotoon. Itse runko pysyy siinä mitassa, missä se on nyt.

Alla pari kuvaa Pekka Rantasen omassa metsässä kasvavista 'Pallo-Pekoista'.







Pekka Rantasen PR-taimiston ideoista voit halutessasi lukea tarkemmin www.pekanhavupuu.fi sivuilta.



Tämän alueen havut ja puskat on siis kaivettu juurtumaan, mutta katteen levitys on vielä odottamassa. Takana ensimmäinen puu on kynäjalava ja sen takana näkyy punasaarni. Ojan kaivamisessa tulleet multakasat muotoilen puiden ympärille luontevasti laskeutuvaksi ulkokehäksi (puut on istutettu koholle maaperästä).

Yllä olevassa kuvassa näkyy penkin reunassa pallotuija 'Danica' ja keijunkukka 'Marmalade'. Keijunkukan väri toisti niin kivasti hortensioiden sävyä, joten oli pakko laittaa se tähän, vaikka vielä en juurikaan istuta tänne perennoja. Oikeassa reunassa on viisi rinneangervoa, sain ne Hankkijan tarjouksena 5€/taimi. Tänne arboretumiin uppoaa valtavasti taimia, joten on kiva löytää edullisesti täydennystä. Aremmat herkut saavat odottaa pienilmaston parantumista. Köynnösaita saattaisi auttaa myös pienilmaston edistymiseen, vai mitä luulette?



Hopeavaahteran pieni taimi sai 'ulkokehälle' kolme 'Lovely Pink' pensashanhikkia ja takana on kaksi rinneangervoa. Äh, olisi pitänyt ostaa niitä enemmän kun olivat niin edullisia. Molemmat lajit tyytyvät vaatimattomiin olosuhteisiin.

Vielä on rutkasti odottamassa vaikka mitä hommia. Myönteisesti ajatellen, on varaa valita, mikä innostaa tällä hetkellä eniten. Pupuja on tullut vastaan arboretumissa ja puutarhassa sen verran usein, että kohta pitää laittaa verkot suojaksi, nyt ne näyttävät vasta kartoittavan talven herkkuapajia.

Iloa syksyyn!


tiistai 30. maaliskuuta 2021

KERROTKO KOKEMUKSISTASI OKSASILPPURIN VALINTAAN






Edessä on oksasilppurin hankinta. Haluan hakettaa varsinkin lehtipuita, varmaan välillä voi tulla havupuun oksiakin silputtavaksi. Jokavuotiseen tapaan oksakasoihin kertyy erityisesti syreenin oksia, vanhat syreeniaidat kaipaavat tasaisesti huoltoa jossain päin tonttia. 





Lisäksi pensasangervoista, terijoensalavasta, ruusupensaista ym. tulee leikkujätettä, mikä olisi tarpeen saada hyötykäyttöön. 

Olemme katselleet eri valmistajien tuotteita ja näiden teknisiä tietoja - ja kaikki valmistajat tietenkin kertovat omien tuotteidensa toimivuudesta.

Tiedän, että kovin järeät oksat eivät sovellu silppuriin laitettavaksi, mutta olisi kiva, että kone ei tilttasi heti, jos vähän paksumpi oksa sinne sujahtaa eli onko teidän kokemuksenne mukaan silppuri suoriutunut niistä oksista, joista valmistaja lupaa laitteen suoriutuvan (oksan halkaisija)?



Tämä kuva on vuoden takaa eli maaliskuussa 2020 pääsi tekemään risusavottaa lumettomassa maisemassa.

Kiva olisi myös kuulla, oletko ollut tyytyväinen käyttämäsi oksasilppurin lopputuotokseen eli kannattaako valita murskaava malli, että tulisi hyvää haketta kateeksi tai kompostiin?

Tietysti toimintavarmuus ja helppo käytettävyys ovat hyviä kriteerejä valintaan. Onko automaattiperuutus toiminut (jossain mallissa mainitaan tämä toiminto) tai suunnan vaihto, jos kone junttaa kiinni. Olisi kiva pärjätä itse puuhassa, ettei tarvitse isäntää pyytää hätiin kaiken aikaa. 

Pitääkö oksaa painaa kaiken aikaa eli onko riski menettää sormensa viimeisessä puristuksessa vai siirtyykö sinun käyttämässäsi oksasilppurissa oksa automaattisesti eteenpäin?



Oletko kuivattanut oksia ennen silppuriin laittoa, vai toimiiko homma tuoreille oksille - meille tulee oksia niin jättikasa joka vuosi, että toivoisin laitteen toimivan myös tuoreiden oksien silppuamiseen.

Kaikki kokemuksen mukana tulleet huomiot ja toimintatavat otan ilolla vastaan. Kiva on myös kuulla, jos sinulla on jotain käytännön kokemuksen mukanaan tuomia ehdotuksia, mitä kannattaa ajatella, kun suunnittelee silppurille paikan, missä sitä käytetään.


Ihana aurinko paistaa ja koko ajan lähenee päivä, että pääsee taas tarkastelemaan lumen alta vapautuneiden pensaiden kunnon ja leikkauksen tarpeen. 



Kiitos, jos autatte ja kerrotte kokemuksistanne.