lauantai 8. elokuuta 2020

ELOKUUN KUVIA JA TUNNELMIA



Tämä lämpö ja aurinko on ihanaa. Kaikki koettu on varastoitava pimeän syksyn ja talven varalle. Keskipenkissä ilahduttavat nyt loistokärhöt 'Hagley Hybrid' ja 'Jackmanii' - he ovat kietoutuneet sopuisaan yhteiseloon.



Minusta on hauska käydä heitä tervehtimässä ja samalla kurkistaa muitakin keskipenkin kukkivia.


Yritän saada parempia kuvia, kunhan 'Jackmanii' pääsee parempaan vauhtiin kukkien määrässä, nyt on vasta alkusoittoa. Purppurapunalatva on kasvanut jälleen kahden metrin korkeuteensa.



Purppurapunalatvan lisäksi tällä hetkellä kukkivat valkoisenaan helminukkajäkkärä ja valkoinen matala  'Early White' syysleimu, pidän molemmista kovasti.



Ne tuovat kaivattua raikkautta alueelle, myös hopeiset nukkapähkämöt ovat kiva pari valkoisten kanssa.


Aivan kohta aukeavat punahatut ... valkoinen kaunopunahattu 'White Swan' ehti jo ensimmäisenä.


Viime syksynä tällä alueella näkyi paljon punahattujen siementämiä pikkutaimia, joista osan jätin paikoilleen ja osan siirsin takana näkyvään graniittipenkkiin, mutta siellä on vain yksi näistä selvinnyt talvesta. 


Jatketaan matkaa keittiöpuutarhan lähelle, kelloköynnökset ovat aloittaneet kukinnan. Kuvan vasemmassa reunassa on kelloköynnöksen peittämä köynnöskaari.

Kärhökaari on kasvanut aivan täyteen kelloköynnöstä ja osittain köynnös kulkee myös maata pitkin.


Huomaatko muuten epätarkkoina kärhö Rouge Cardinalin nuput. Ilokseni kärhöt kasvavat ja vahvistuvat kelloköynnöksen hoivissa.


Ei voi kuin ihmetellä yksivuotisen kelloköynnöksen valtavaa kasvuvoimaa.


Myös kasvihuoneen molemmin puolin obeliskeissa kasvavat kelloköynnökset kukkivat.

Illalla puutarhanäkymä on hieman salaperäinen.



Huvimajan vieressä jaloangervot ovat kukkineet jo jonkun aikaa ja kohta aloittavat syysleimut.


Vielä vähän eri kulmasta eli huvimajasta katsottuna sama alue.

Nautitaan lämpimästä elokuun sunnuntaista, ihanaa päivää teille kaikille!

lauantai 1. elokuuta 2020

PIENI KIERROS

Loistokärhö 'Destiny' ja purppurainen isotähtiputki ovat kauniit yhdessä



Kalenteria käänsimme jo elokuun puolelle, mihin tämä aika oikein häviää? Tänään sää on ollut kaunis ja aurinkoinen, vaikka viileä - ainakin aamupäivällä. Haluaisitko kurkistaa jotain tämän hetken tilanteesta eli pieni kierros puutarhassa olisi luvassa. Pidän hartaasti peukkuja 'Destiny' kärhölleni, vielä ei näy merkkejä lakastumistaudista, vaikka luulin viime kesänä menettäväni tämän kärhön. Ehkä se kärsi vain kuivuudesta kuumana ja kuivana kesänä?



Mongolianvaahteran alla kukkii purppurainen haltijankukka toistamiseen, tämä tietysti sopii.



Keittiöpuutarhan kivipenkissä koristeporkkana 'Daran' kukinnot alkavat punertaa. Näyttävät aika ihanilta, myös unikot ovat liittyneet mukaan niittymäiseen tunnelmaan.



Näkymä paratiisiomenapuu 'Erstaan' alta keskipenkin suuntaan. 'Early Cerise' syysleimu on kukkinut jo jonkun aikaa. Kas vai, isäntäkin on päässyt kuvaan ruohonleikkurin kanssa.


Kurvataan "Varjolehtoa" katsomaan. Perennat kasvavat hiljalleen, mutta alueen rakentamisessa menee vielä aikaa.




Tarhavarjohiipat ovat aika söpöjä.



Pallohortensia 'Pink Annabelle' kasvaa minulla hentoisempana kuin valkoinen sisarensa, ainakin toistaiseksi kukintojen koko on pienempi ja muutenkin kasvi on kokonaisuudessaan pienempi verrattuna samaan aikaan istutettuihin valkoisiin pallohortensioihin. Mahtaako olla hidaskasvuisempi?



Tässä valkoinen 'Annabelle' ja vieressä näkyy kokoero 'Pink Annabelleen'.



Tässä yleisnäkymä kauempaa katsottuna. Pinkit ja valkoiset jaloangervot kukkivat tällä hetkellä ja näkyvät pitkälle. 



Syyspäivänlilja 'Citrina' kukkii miellyttävän vaalean keltaisena.



Yhä edelleen punakärsämö jaksaa kukkia graniittipenkissä, tämän lajinimi ei ole minulla tiedossa.



Tästä yhdistelmästä graniittipenkin päädyssä olen ilahtunut. Ohotanmarunat kuuluvat suosikkeihini, ohotanmarunoiden välissä kasvaa matalana maksaruoho 'Lime Zinger', vieressä korkeampana komeamaksaruoho 'Herbstfreude' ja takana maruna, minkä sain taimivaihdossa - olikohan lajina Aaprottimaruna?


Valkoiset syysleimut 'Frau Anton Bucher' ovat jo kukassa luumupuiden alueella. Kaukana takana näkyy "Varjolehdon" alueesta osa. Keskipenkki jää kuvassa oikeaan reunaan - siellä muuten on loistokärhö 'Jackmanii' liittynyt kukillaan 'Hagley Hybridin' seuraan ja purppurapunalatva puhkeaa kohta täyteen kukkaan. Palataan sinne seuraavalla kerralla. Osaako joku neuvoa, miten uudessa bloggerissa poistetaan 'väärä kuva', en kerta kaikkiaan löydä sellaista kuvaketta. Yllä oleva kuva unohtui pienentää etukäteen, en osannut poistaa sitä, jotta olisin voinut laittaa kuvan uudelleen oikean kokoisena.



Marjastus on ollut viime päivinä tärkeässä osassa. Metsävadelmat maistuvat myös Ritalle 😋



Ihana saada mustikoita ja vadelmia pakkaseen talven varalle. 
Toivotaan elokuulle lämpimiä ja aurinkoisia päiviä. Haluaisin saada aurinkoenergiaa varastoitua yhtä lailla kuin metsän herkkujakin.



lauantai 25. heinäkuuta 2020

KOKEMUKSIA PERENNOJEN KYLVÖISTÄ

Takana lehtoakileija 'Nora Barlow', edessä 'Palibin' pikkusyreeni




Olen vasta aivan aloittelija perennojen siemenestä kasvatuksessa. Vuoden 2019 'Nora Barlow' akileijat olivat ensimmäinen kokeiluni ja ne onnistuivat yli odotusten. Tosin taimet kukkivat vasta tänä kesänä, mutta kukkivatkin sitten upeasti. 

Vieläkin hehkutan 'Nora Barlowien', mirrinmintun ja 'Palibin' pikkusyreenin yhdistelmää


Uskaltauduin siis kokeilemaan kevättalven esikasvatuksissa muutamaa uutta lajia, sillä hiljattain perustettuihin penkkeihin menee taimia paljon ennen kuin ne täyttyvät. Koska minulla on talvella aikaa ja tilaa esikasvatuksiin, niin ryhdyin puuhaan helmikuussa. 

Täysi epäonnistuminen tapahtui tähkähietaliljan (Anthericum liliago) kanssa. Yritin noudattaa ohjeita tarkasti eli kylvin siemenet sisällä kylvömullan päälle, peitin vermikuliitilla ja parin viikon jälkeen vein purkin kylmäkäsittelyä varten ulos lumihankeen. No, ei yhtään taimea.

Patjaharso edessä keskellä, tämän taimen ostin keväällä 2019



Toinen epäonnistuminen sattui patjaharson (Gypsophila cerastioides) kanssa. Pääsin paljon pidemmälle eli taimia oli tulossa seitsemän ja ne olivat hyvässä kasvussa sisällä. Koulutusvaihe eli karaisu ulko-olosuhteisiin alkoi hyvin, mutta yhden tuulisen ja aurinkoisen päivän aikana unohdin taimipurkit liian pitkäksi aikaa ulos, joten samalla tarjottimella olleet muut taimet vielä selvisivät, mutta hentoisemmat patjaharsot olivat kypsää kompostiainesta.

Kaukaasianpitkäpalko 'Little Treasure' ilman kukkia





Iloisempia raportoitavaa on sitten kaukaasianpitkäpaloista (Arabis caucasica) ’Little Treasure’, nämä kasvoivat sisällä hyvin, eivätkä olleet niin kranttuja koulutettavia, joten nyt taimia on mukava määrä eli 17 kasvamassa paikoilleen istutettuna. Muutaman valkoisen kukan olen vasta nähnyt, voihan tämä kukkia näin ensimmäisenä vuotena vielä myöhemminkin.  Tietojen mukaan ’Little treasure’ muodostaa pehmeitä mattoja, lehdet ovat ikivihreitä ja tämä tekee valtavasti puhtaanvalkoisia kukkia. Tämän pitäisi myös olla kestävä kuivahkojen paikkojen maanpeitekasvi. Laitoin taimet kasvamaan kivipolun reunaan kolmiopenkkiin, saavat toimia maanpeittäjinä ruusujen edustalla.




Iso ilo on ollut jaloritarinkannus (delphinium Elatum -ryhmä) 'Guardian Whiten' taimista. Sain kasvatettua 13 reipasta taimea ja nämä ovat kukkineet pitkään aitan seinustalla. Kylvin siemenet 28.1.2020. Yllätyin siitä, että jaloritarinkannukset olivat näin helppoja kasvatettavia. Tämän puhtaanvalkoisen lajikkeen pitäisi kasvaa noin metrin korkuiseksi ja näin näyttää olevankin. Saa nähdä, onko tämä valkoinen kanta kestävä talven yli, siniset ja violetit ovat paikalla viihtyneet.


Nämä kuvassa etualalla näkyvät sinililat kukinnot kuuluvat yhdelle yrtti-iison taimelle



Helmikuun alussa kylvetty yrtti-iiso eli anisiiso (Agastache hybrida) oli helppo kasvatettava. Sain esikasvatettua 20 pientä taimea, jotka rynnistivät huomattavaan kasvuun pian maahan istuttamisen jälkeen. On ollut ilo nähdä taimien kukkivan runsaasti  jo ensimmäisenä vuonna. Näiden talvenkestävyys saattaa olla huono, mutta kokeilen, pärjäävätkö tässä kivipenkissä. Onko teillä kokemusta tämän talvenkestävyydestä?

Yhdestä pikkuruisesta kukasta voi päätellä värisävyn. Tarharistikki 'Leictlinii'



Tarharistikki (Aubrieta cultorum) 'Leictlinii' ällistytti valtavalla taimimäärällä ja kouliminen kannatti tehdä nostamalla taimiryppäitä purkkiin. Nämä olivat sitkeitä sissejä ja lähtivät hyvin kasvuun, vaikka kouliessa meinasi epäusko vallata. Taimipurkkeja tuli melkoinen määrä ja olen ripotellut näitä moneen eri paikkaan maanpeitekasveiksi, katsotaan menestyykö 'Leictlnii' edes jossain näistä.

Suurin osa taimista oli violetteja, mutta muutama vaaleanpunainen, lohenpunainen ja valkoinen sattui mukaan purppuratulikukkien siemenseokseen





Purppuratulikukka (verbascum phoeniceum) iti myös rusaslukuisesti ja näin jälkikäteen olisi ehkä kannattanut vaalia taimia vähän paremmin. Koulin nämä aika ronskisti ja nostin useamman samaan purkkiin, sillä tilanpuute alkoi jo vaivata. Taimet kasvoivat kuitenkin käsittelystäni huolimatta sisukkaasti. Maahan päästyään lehtiruusukkeet lihoivat muhkeiksi ja purppuratulikukat sulattivat sydämeni kauniilla kukillaan jo heti ensimmäisenä vuonna. Korkeutta kukinnoille katalogin mukaan tulisi noin 70 cm, tämä ensimmäinen kesä mennään 50-60 cm mittaisina, elleivät vielä veny pituutta. Näiden suhteen jää nähtäväksi, jatkavatko kasvua uusina siementaimina vai säilyykö tämänvuotinen lehtiruusuke talven yli.

Loistosalvia 'West-Friesland'



Loistosalvia (Salvia superba) 'West-Frieslandin' siemenet kylvin myös helmikuun alussa. Tämän itäminen ja kasvu oli tavattoman hidasta ja taimia sain vain 6 kpl. Olin moneen kertaan hylkäämässä piskuiset taimet, mutta onneksi jaksoin katsella niitä kaikesta huolimatta, sillä maahan istuttamisen jälkeen nämäkin ryhtyivät reippaaseen kasvuun ja nyt kukkivat topakasti.

Epäonnistumisista huolimatta jää perennojen siemenestä kasvattamisen saldo plussan puolelle. Pitäisikin ryhtyä miettimään perennojen syyskylvöjä, jos kylmäkäsittely hoituisi luontaisesti helpommin. 

30 vuotta vanhat Hansaruusut kukkivat vaahteran juurella




Täällä on sataa tihuutellut eilen ja tänään, sadekertymä ei ole kovin suuri, mutta nyt saavat puutarhatyöt pitää pientä paussia. Mustikkametsä on kutsunut, mutta haittaahan sielläkin märkä kasvusto. Minä kerään nimittäin mustikat käsin ja haluaisin ne kuivina purkkeihin. Kuivat marjat pystyvät mukavan irtonaisina pakastettuna ja niitä on helppo kaataa haluamansa määrä puuroon tai mihin milloinkin niitä käyttää. 

Hyvää viikkonloppua, huomiselle luvataan onneksi poutaa!


maanantai 20. heinäkuuta 2020

SATOA JA SILMÄNRUOKAA



Keittiöpuutarhasta on paljon iloa. Itsekasvatettu sato on tietenkin tärkeä tavoite, mutta kyllä kauneudellakin on oma merkityksensä. Minusta herneet, salaatit, lehtikaalit, kesäkurpitsat, punajuuret jne. ovat kauniita hyvin kasvaessaan. 



Tällä sokeriherneellä on punertavat kukat, käytän herneenpalkoja wokeissa. Satoa on saanut jo pari viikkoa.



Punajuuret ovat kasvaneet niin hyvin, että tällä viikolla aion keittää niitä lisukkeeksi, pidämme molemmat punajuurista tosi paljon. Porkkanoita olen jo laittanut sekä wokkeihin että tietenkin herkutellut sellaisenaan.



Patiokurkku näyttää aika karun näköiseltä piikkeinensä, mutta maku on mehevä. Lehtikaalit ovat kasvaneet hyvin, olen napsinut pois muutamat toukat ja reikäiset lehdet, mutta pääsato on kunnossa. Toki vaatii päivittäistä tarkkailua, ettei mikään toukka ryhdy kilpailemaan kanssani sadon syömisestä.



Kauempana näkyvien koivujen viereen istutimme tänä kesänä kaksi uutta omenapuuta ja kaksi luumupuuta. Tuolla kohdalla suurten kivenjärkäleiden vieressä on kuohkea maa, sillä aikoinaan paikalla on ollut kanala. Koivut lähtevät pois jossain vaiheessa, ne vaurioituivat aikoinaan hevosten toimesta. Koivujen lähistölle on arboretumiin istutettu monia uusia puita.

Vasemmalla sokeriherneitä, oikealla toisen laatikon päädyssä kesäkurpitsa ja sen vieressä lehtikaalit


Kiitos teille blogikaverit kun ehdotitte, että voisi aita olla pidempikin, no nyt se on kasvanut taas jonkun verran.




Olen seurannut ihastuneena kevättalven aikana siemenestä kasvattamieni purppuratulikukkien kukintaa. Värisekoituksessa on valkoisia, vaaleanpunaisia, lohenpunaisia, ruusunpunaisia ja violetteja kukkia. Laitoin ne tähän toistaiseksi (kuvassa näkyy vain osa), sillä viherherukat ja karviaiset ovat vielä pieniä. Osa saattaa jäädä alueelle ensi vuodeksikin, ovat ne sen verran hauskan näköisiä.

Aidan edustalle istutan paikalla jo kasvavan tarha-alppikärhö 'Ballet Skirtin' lisäksi tarhakellokärhö 'Aljonushkan' ja pienikukkaisen tumman viinikärhön 'Kermesinan'.


Illan hämyssä




Keittiöpuutarhan kivipenkissä on ihana niittymäinen tunnelma, tämä onnistui mielestäni erinomaisesti, vaikka kuviin en oikein saa samaa näkymää kuin silmällä katsottuna.  







Kivipenkissä on istutettuna perennakylvöistä Yrtti-iiso 'Astello Indigo', pidän tästä aina vain enemmän, onneksi taimia tuli paljon, joten sitä voi siirtää ensi vuodeksi muuallekin. Tsinniat ovat esikasvattamiani 'Purple Prince' isotsinnioita kulttuuriperintöä 1700-luvulta.

Muina kukkina kääpiösamettikukka 'Lemon Star', matala valkoinen ruiskukka 'Tom Pouce', kehäkukka 'Snow Princess' ja aivan kohta kukintonsa aukaiseva koristeporkkana 'Dara'. Taisin kylvää myös unikkoja, mutta en ole varma. Yrtitkin kukkivat, joten voitte uskoa, että penkissä on sekä pörinää että perhosia.



Tältä näyttää näkymä köynnöskaaren läpi. Koristeomenapuu 'Rixi' on vielä pieni ja etualan istutusalueen perennojen pitäisi tuuheutua, ehkä ensi vuonna näyttävät jo paremmilta.



Kasvihuoneessa vierähtää helposti pidempikin aika, tämän varmaankin voivat kasvihuoneen omistajat allekirjoittaa. Tomaatteja olemme saaneet syödä kuukauden ajan, aluksi satoa tuottivat ruukku- ja amppelitomaatit, myös runkotomaatteja on kypsynyt jo jonkun aikaa. Aamulla saa kerättyä noin litran tomaatteja päivän käyttöä varten ja tietenkin tomaatteja on maisteltava aina kasvihuoneessa käydessä.



Oranssi 'Sungold' on aikainen ja maukas runkotomaatti.



Kurkkujen suhteen olemme olleet omavaraisia toukokuun loppupuolelta alkaen. Nyt kurkkuja on ahkeroinut 'Louisa'. Loppuraportti tulee vasta myöhemmin, mutta on ollut selvästi nähtävissä, että eri aikaan kylvetyillä kurkuilla on omat tahtinsa sadon tuottamisessa. Luulin jo, että aivan ensimmäiset kurkut tulivat tiensä päähän ja karsin niitä reippaasti, mutta ne taitavatkin aloittaa uudelleen lehtien ja kurkkujen teon?



Harjoittelen kasvihuoneessa kasvatusta vasta toista kautta, joten kaikki on opettelua. Ihmettelin kurkkujen lellastuvia lehtiä (kuvassa etualalla), mietin voisiko ilmiön aiheuttaa vihannespunkki, vaikka seittiä ei näy missään? No, minä tilasin Biotukselta yhden erän petopunkkeja kokeeksi. Vielä en osaa sanoa, vaikuttiko tämä mitään.



Osa kasvustosta on vihreää ja uusia alkuja on tulossa.



Paprikat alkavat vaihtaa väriään hiljalleen.




Vielä kaarros perunamaan taakse, missä kasvavat vahapavut ja härkäpavut. Vahapapujen itäminen oli tosi heikkoa jostain syystä. Härkäpapujenkin rivissä on aukkoja, mutta onneksi suurin osa kasvaa ihan hyvin.



Perunoiden edessä on ruiskukkia ja kehäkukkia. Viime vuoden tummat ruiskukat olivat siementäneet ja nämä itsekseen kylväytyneet aloittivat kukinnan ennen tänä vuonna kylvettyjä.

Hyvää viikkoa teille kaikille, nautitaan sadosta kaikin aistein!