lauantai 28. joulukuuta 2024

UUTTA VUOTTA KOHTI

 



Tänään lauantaina päivä valkeni kauniina auringonpaisteessa. Aamulla pakkasta oli lähes -9 astetta. Tänään myös viimeinen jouluvieras, eli tytär koiranpentunsa kanssa, lähti ajelemaan kohti Jyväskylää. Rilla makaa nyt kuin raato lattialla, sen verran on täytynyt vahtia vierailevaa koiranpentua, ettei Rilla ole oikein kyennyt päivisin rentoutumaan :).



Joulunaikaan oli leuto sää ja välillä satoi hieman vettä. Nyt pakkanen huurrutti kauniisti puiden oksat. Tässä talon edessä kiertävä marjakuusiaita esittää huurteisia oksankärkiä. Kunhan pensasaita tuuheutuu, siitä tulee uskoakseni tosi kaunis, pidän sen leikkaamalla matalana, jotta ilma pääsee hyvin tuulettamaan rakennuksen seiniä.



Aitan vanhat hirret ovat osin kuuraisia. 



Hiekkatiet ovat kuin luistinratoja, on yritettävä liikkua tosi varoen. Paikoitellen hanki kantaa, mutta suurimmaksi osaksi kohva pinnassa pettää ja jalka humpsahtaa siten, että kävely on aika raskasta.



Luonnon pieniä taideteoksia löytyy, kun osaa niitä katsoa. Tässä hortensian kukinto.



Myös jänisverkot ovat huurtuneet, jänisten jälkiä näkyy paljon verkkojen ympärillä, mutta toistaiseksi verkot ovat pitäneet hyvin nämä nuoria versoja himoitsevat talttahampaat ulkopuolella.



Viime kesänä valmistunut pensasmustikoiden suoja toimii hyvin myös jäniksiä vastaan. Putsaan verkon päältä lumet aina samaan aikaan kuin poistan lumet kasvihuoneen katolta. 



Tässä on Rilla valmiina aamulenkille. 



Lumen pinnassa kimmelsivät kiteet auringon osuessa niihin. Tosi kaunista katsella. 



Tämä vuosi on melkein lopussa, mitähän mahtaa vuosi 2025 tuoda tullessaan?


maanantai 23. joulukuuta 2024

HYVÄÄ JOULUA!

 



Tänä vuonna salin pöydällä on tumman punaisia leikkokukkia. Vietämme joulua seitsemän aikuisen ja kahden lapsenlapsen kanssa.



Tässä sama kimppu toisesta suunnasta katsottuna.



Odotamme pikkuväkeä eli lapsenlapsia joulunviettoon. 4-vuotias ja vajaa 2-vuotias huomaavat jo tontut. Kuvan oikeassa laidassa olevat tontut askartelimme omien lapsien kanssa noin 30 vuotta sitten ;).



Ostin vuosia sitten joulumyyjäisistä erilaisia virkattuja ja tärkättyjä kuusenkoristeita. Tykkään näistä kovasti.



Tässä on virkattu sydän. 



Oikein hyvää joulua teille kaikille!



keskiviikko 18. joulukuuta 2024

PUUTARHAVUOSI 2024




Vuosi 2024 on lähestymässä loppuaan ja on jälleen aika arvioida kulunutta puutarhakautta. Minna, blogista Hiidenkiven puutarhassa, on haasteen ”äiti” ja haastoi myös minut puutarhakauden arviointiin. Kiitos taas tästä kivasta haasteesta. Toivottavasti suot Minna anteeksi, että olen vastannut hieman haastepohjasta poiketen, sillä olin ehtinyt kirjoittaa puutarhavuoden arviontia jo ennen haastettasi. Kiitos myös Kruunuvuokolle, blogista Puutarhan Lumo, sinäkin haastoit minut näihin mietteisiin.

Yleistä pohdintaa / tämän voi liittää myös kohtaan "suurin saavutus tällä kaudella"

Vuoden 2024 kesästä jää merkittävänä mieleen päärakennuksen ulkoremontti ja valmistunut lasiveranta. Tätä projektia mietimme usean vuoden ajan ja on suuri helpotus, että työ on nyt tehty. Ei ollut mukava katsoa vanhan rakennuksen rapistumista ja miettiä tiensä päähän tulleen peltikaton mahdollista riskiä vuotaa puurakenteisiin. Nyt on uusi peltikatto ja ulkovuoren lahot kohdat on korjattu.



Lasitettu veranta on jo nyt osoittautunut hyväksi ratkaisuksi sekä talvella ...




...... että kesällä. 

Joku saattaa ihmetellä, miten talon ulkoremontti liittyy puutarhakauden arviointiin, mutta minulle yhteys on aivan selvä. Tässä vanhassa miljöössä rakennukset kuuluvat niin oleellisesti osana puutarhaan ja maisemaan. Lisäksi talon ulkoremontti vaikutti muutamiin istutusalueisiin ja suunnitelmien toteuttamisen aikatauluihin.



Meillä oli jälleen kuuma ja kuiva kesä. Sateet tuntuivat kasvukauden aikana tulevan hyvin alueellisesti ja paikallisesti. Monta kertaa Mäntyharjun taajamassa satoi reippaasti, mutta meille ei sadetta tullut, vaikka etäisyys on vain 12 km. Blogikavereiden tekstejä lukiessa monin paikoin vettä satoi jopa runsaasti, mutta meille ennustetut sateet kuivuivat 1-3 mm todellisuuteen tai menivät kokonaan ohi.



Erikoista oli myös se, että toukokuun lumisateista siirryttiin suoraan helteisiin ilman sateita. Kuivan ja helteisen toukokuun jälkeen kastelimme järvivedellä puutarhan istutusalueet. Uppopumppu järvessä sekä letkuviritelmät olivat paikoillaan kolmen päivän ajan ja vaihdoin sadettajan paikkaa eri alueille. Kastelu auttoi varmaankin yhden kunnon sateen verran, mutta homma on sen verran työläs, ettei kastelusysteemiä viitsi rakentaa kuin suureen tarpeeseen. 



Kevään ja kesän aikana arboretumiin istutettuja puita ja pensaita piti tietenkin kastella huolellisesti joka viikko. Otin veden kastelukannuilla arboretumin rajalla kulkevasta syvästä ojasta, siinä riitti vettä koko kasvukauden ajan. Kastelu-urakkaan kului aikaa muutama tunti poikineen joka viikko, koska vesi pitää saada kunnolla puun tai pensaan juuriin saakka. Kannoin vähintään 400 litraa yhdellä kastelukerralla, kastelukannu oli molemmissa käsissä. 

Mitä opit?

Kirjasin tarkasti kalenteriin alueen tai alueet, jotka olin kastellut, jotta pystyin seuraamaan, ettei kasteluväli venynyt uusille taimille liian pitkäksi. Huomasin nimittäin, että muistiin ei voi luottaa, koska tekemistä on joka päivä niin paljon. En olisi ilman puutarhakalenterin merkintöjä muistanut, kastelinko tietyn alueen uudet taimet edellisellä vai sitä edellisellä viikolla.



Mitä uutta teit tai koit puutarhassa? 

Talven aikana valmistui puutarhavierailuja ajatellen Ryönänhovin puutarha -kotisivu ja sen myötä myös yhteistyö VisitMäntyharjun kanssa. Pieni panostus markkinointiin näkyi kesän puutarhavieraiden määrän lisääntymisessä. Harjoittelua tämä kesä oli kuitenkin, samoin kuin edellinen kesä. Tänä vuonna puutarha oli auki kahtena päivänä viikossa ja lisäksi vieraita kävi muinakin aikoina etukäteen sovitusti. 

En uskaltanut kirjoittaa kotisivulle käyntimaksun yhteyteen, että hinta sisältää kylmää juomaa huvimajassa ja jotain leivonnaista maisteltavaksi. Onneksi ehdin kuitenkin leipoa ja monta kertaa vierailun aikaan oli sen verran lämmin, että kylmä juoma (itsetehty mehu ja kivennäisvesi tms.) tuntui olevan tarpeen. Samalla puutarhavieraat saivat lepuuttaa jalkojaan ja istuskella huvimajassa tai huvimajan vieressä olevien pöytien ääressä. Oli kiva juttu, että usein virisi keskustelua samaan aikaan kierroksella olevien kesken.

Kiitos kaikille tänä kesänä puutarhassa vierailleille, oli mukava keskustella ja jakaa kokemuksia puutarhasta ja kasveista. Tämä yrittäjänä toimiminen on itselleni aika uusi asia, sillä ehdin tehdä kodin ulkopuolella yli 35 vuoden työuran ihan toisella alalla. Onhan isäntä tietysti ollut koko elämänsä maa- ja metsätalousyrittäjänä ja sen vuoksi saimmekin nämä puutarhavierailut maatalouden sivuelinkeinoksi ja verotukselliset asiat hoituvat ihan oikeaoppisesti. Täytyy kiittää ProAgrian apua näissä monissa yritystoiminnan kysymyksissä.

Vielä näinkin vanhana voi siis vaihtaa ammattia ja muuttaa unelman todeksi.



Pysyitkö viime talvena tekemissäsi puutarhasuunnitelmissa?

Arboretumin uudet alueet alkoivat muotoutua ja istutin paljon uusia puita ja pensaita. Toivottavasti istutusalueet vielä ajan kanssa jalostuvat siihen suuntaan kuin toivon. Seuraavan kevään aikana on tarkoitus tehdä vielä yhtä sun toista yleisilmeen parantamiseksi.  



Kahden laajan alueen kivireunukset ovat tuoneet lisää ilmettä kohopenkkeihin. Toivon, että näkymä paranee, kunhan istutetut kasvit asettuvat olemaan ja pehmentävät kivireunusta.



Vielä tarvitaan lisää perennoja ja pensaita. Jotain maanpeiteperennoja ehdin siirtää puutarhan puolelta arboretumiin syksyn aikana, mutta työtä riittää myös tulevalle keväälle ja kesälle. Minulla on vielä suunnitelmia kuvan keskellä näkyvän istutusalueen suhteen. Toivon saavani kohopenkin reunaan erilaisia matalia havuja, perennoja ja muutaman matalan laakakiven, jotta penkin reunus olisi pehmeän luonteva. Tämä saattaa olla pidempi projekti, aika näyttää senkin. 

Huvimajan alue muuttui jonkin verran elo- syyskuun taitteessa. Siitä kirjoitinkin jo oman juttunsa.



Tuliko puutarhaasi kesän aikana uusia kasveja?

Vuonna 2024 istutin ainakin 18 puuta, 106 pensasta tai pientä havua, uusia köynnöksiä istutin 6 ja perennoja melkoisen määrän. Yllä kuvassa näkyvät 'Red Baron' hurmesilkkiheinät ovat itselleni uusi kokeilu. Tykkäsin niistä kovasti ja toivon hartaasti niiden selviävän talven yli. Myös etualan 'Fuldaglut' maksaruohot olivat uusia mieleisiä hankintoja Hankkijan hienoista edullisista kampanjataimista.



Mainittakoon, että uusia pioneja tuli puutarhan ja arboretumin alueelle yhteensä 18 kpl. 

Tuliko virhehankintoja?

En kyllä nyt muista sellaisia. Yleensä kasviin tutustuu paremmin vasta, kun se on asunut paikoillaan vähän kauemmin kuin istutusvuoden.



Mikä kasvi yllätti sinut positiivisesti?

Ostin piharinkiin reunakasviksi tuuheutumassa olevien purppurakeijunkukkien seuraksi kolme tumman purppuranpunaista papukaijalehteä. Ne näkyvät yllä kuvassa oikeassa alareunassa. Tämä lehtikasvi, jota käytetään kesäkukkaistutuksissa, oli itselleni ihan uusi tuttavuus ja tykkäsin kovasti. Itse asiassa kaikilla puutarhavierailuilla kasvin nimeä kysyttiin. Papukaijalehteä on käytetty tietojen mukaan jo 1900-luvun alkupuolella, mutta minä en ole tätä aikaisemmin tuntenut. Ostin siemenpussin ja kokeilen, saanko kasvatettua näitä ensi kesäksi itse.

Mikä kasvi oli suurin pettymyksesi?

Yritin miettiä ankarasti, mutta nyt ei tule mitään mieleen. 



Menetitkö kasveja?

Talvi 2023-24 kovine pakkasineen oli haastava muutamille kasveille. Luulin, että tähtimagnolia Helmikaaren alueelta kuoli kokonaan, mutta onneksi juuristo oli kunnossa ja kesän aikana pensas kasvoi uudelleen, samoin tapahtui riippapunapähkinäpensaalle.

Syksyn 2023 alennusmyynnistä hankittu valkomarjapihlaja ei herännyt kevääseen ja toinen 2023 istutettu rusokirsikka menehtyi. Luulen, että rusokirsikan menehtyminen johtui siitä, että se oli täydessä lehdessä ennen äkillistä talven tuloa, joten valmistuminen talveen jäi tapahtumatta. 

Syksyllä hyvällä alennuksella ostetut ja istutetut havut kärsivät kevätahavasta, mutta vain yksi kartiovalkokuusi ruskettui kokonaan. Tästä voi päätellä, että myöhäiset syysistutukset ovat haastavia ainakin aroille lajeille ja osalle havuista, koska ne eivät ehdi juurtua kunnolla ja silloin kevättalvi kirkkaan auringon, pakkasen ja tuulen kanssa voi olla liian kova pala, vaikka olin suojannut havut varjostusverkoilla.

To do -listalta siirtyi seuraavalle kaudelle








Laakakiviä täytyy etsiä lisää ja asetella suuren pöytäkiven ympärille vielä ensi keväänä, tänä syksynä en enää jaksanut. Kesä oli niin kiireinen, että tämä projekti oli koko kesän keskeneräinen. 



Kestoaiheena tehtävälistalta siirtyi jälleen terijoensalavan ympäristön uusi perenna-alue. Ehkä joskus on sen aika. 

Muutamia uusia istutuksia on suunnitelmissa talon pohjoisen puolen suhteen. Nekin jäivät viime vuonna tekemättä, koska etupiha oli niin pitkään remonttityömaana.

Mikä oli paras ostoksesi / hankintasi? 



Puutarhan puolella nurmikoita hoitaa robottiruohonleikkuri "Tarmo" ja kesäkuun lopussa hankimme arboretumiin Tarmolle nuoremman veljen eli "Touhun". ”Touhu” on Husqvarna Automower 450X Nera ja se helpottaa valtavasti arboretumin nurmen hoidossa ja minä voin käyttää aikani kitkemiseen ja muihin hoitotöihin, joita kyllä riittää. 

Robottileikkurien keräämän informaation mukaan meillä on hoidetun puutarhan leikattavaa nurmea yhteensä hehtaarin ala. Tämän lisäksi puutarhan pinta-alaan sisältyvät kaikki laajat istutusalueet, joten puutarhan kokonaispinta-ala on 1,5- 2 hehtaaria. Voitte siis uskoa, että Tarmosta ja Touhusta on suuri apu.



Viime kesän aikana ”Touhu” sai parannettua arboretumin nurmiteitä puutarhavieraiden kävelyä helpottamaan, mutta varmasti kohennettavaa on vielä, koska nurmea ei ole perustettu vaan monenkirjavia heinäkasveja on vain ryhdytty leikkaamaan. Toimikoon nurmi yhtenä hiilinieluna, sillä hiekkakäytävien perustaminen olisi ollut kallista ja toisaalta hiekkatiet olisivat myös vaatineet joka kesä paljon hoitoa.



Pitikö puutarhabudjettisi?

Lannoitettua istutusmultaa tilasin kasettikuorman eli yhteensä 34 tonnia, se hupeni tämän kauden istutuksiin. Kasveihin meni jälleen oma reilu osansa ja tietysti robottileikkurikin maksoi. Mutta ilman uutta robottia, olisi pitänyt hankkia uusi päältäajettava ruohonleikkuri vanhan jatkuvasti korjausta vaativan tilalle, sitä emme halunneet. Tarmo ja Touhu ovat miellyttävän hiljaisia työmyyriä, eikä bensaa tarvitse olla kantamassa joka viikko kauppareissuilta. 

Valtaosan kuluista olimme laskeneet budjettiin jo talvella. Hankittavista taimista teen tarjouspyynnön kevättalvella ja tiedän kustannukset, mutta aina tulee myös paljon taimia, jotka hyppäävät ostoskärryyn ilman etukäteissuunnittelua. 

Puutarha on nykyään sekä työni että rakas harrastus, joten kuluja on väistämättä. Ehkä jo pian pääsen isojen alueiden perustamiskustannuksista vain täydennysistutusten tekemiseen? Toisaalta, minkä sille voi, että päässä surisee aina vain uusia ideoita?



Mitä sellaista haluaisit puutarhaasi, mitä et ole vielä(kään) saanut?

Olen suunnitellut köynnöksille vielä lisää tukirakenteita, mutta katsotaan, ehdimmekö toteuttaa ne ensi keväänä. Unelmia on paljon ja osa voi toteutua ja osa jää mukaviksi päiväuniksi.



Keittiöpuutarhan ja hyötyviljelyn kuulumiset 2024

Olen tyytyväinen kasvihuoneen ja keittiöpuutarhan antamaan satoon. Varmasti aina löytyy kehitettävää ja uutta opittavaa, mutta oma valintani on kasvattaa erityisesti niitä lajeja, joita meillä syödään paljon. 

Pyrin jatkossakin saamaan varhaista satoa, koska toiveena on saada itsekasvatettuja vihanneksia koko kesäkauden ajan.

Omenasato on käsittämättömän runsas ja omenat niin suuria ja puhtaita, etten sellaista muista.



Yhä edelleen haluan kasvattaa keittiöpuutarhassa myös kukkia sekä pölyttäjien että itseni iloksi.  



Miten odotat tulevaa kasvukautta?

Marraskuun ja joulukuun olen käyttänyt omien akkujen lataamiseen. Nyt alkaa jo tuntua siltä, että voi kääntää katseen tulevaa puutarhakautta kohti. Olen aika vakuuttunut siitä, että valon lisääntyessä mieli alkaa innokkaasti työstää lisää uusia suunnitelmia. Kevään lähestyessä sormet alkavat kaivata yhä enemmän mullan kuopsuttelua ja puutarhatöitä eli vastaus on jälleen: "Into pinkeänä ja sormet syyhyten".



Oikein hyvää pian alkavaa uutta puutarhavuotta 2025 teille kaikille!


Haasteen säännöt:

  1. Kerro, keneltä sait haasteen.
  2. Kerro haasteen aloittaja (Minna Hiidenkiven puutarhassa -blogista) Linkistä pääset  haastepohjaan.
  3. Haasta muutama blogiystäväsi mukaan.

Haastan mukaan tähän mukavaan arviointiin blogit:
Tuplasti terapiaa
Vaalean Vihreää


lauantai 14. joulukuuta 2024

RITARINKUKKA




Ritarinkukka Hippeastrum on ollut yksi joulun lempikukkiani. Tämän sipulikukan kasvun seuraaminen sipulista täyteen kukoistukseen on mielenkiintoista. Tässä esiteltävänä on punainen yksilö, monena vuonna olen hankkinut vain valkoisia, mutta välillä näinkin. Ehkä ostan vielä valkoisenkin ”amarylliksen”, tällä kutsumanimellä ritarinkukkaa tavallisemmin myydään. Aitoamaryllis Amaryllis belladonna kuuluu kuitenkin kasvitieteellisesti eri sukuun kuin ritarinkukka, mutta sallittakoon rakkaalle lapselle lempinimiä.



Minulla on tapana istuttaa joulukukat itseäni miellyttävällä tavalla. Tällä kertaa laitoin ”amarylliksen” tällaiseen lasiastiaan. Sammal näkyy hauskasti lasin läpi. Pohjalle laitoin siis sammalta ja sitten istutin suuren sipulin sammalen päälle ja edelleen sammalta sipulin reunoille. Mustikanvarvut ovat kauniin vihreitä talvellakin.

Pieni huovalla päällystetty enkelityttö on nyt somisteena, sen voi ripustaa myös joulukuuseen.



Koska tämä sipuli oli upean muhkea, se jaksaa kasvattaa jopa kolme kukkavanaa.




Tässä vaiheessa kasvua on ritarinkukassa auki peräti yhdeksän kukkaa ja pari pulleaa nuppua, sillä nyt kaksi vartta on samaan aikaan kukassa. Uljas varsi on pysynyt toistaiseksi hyvin pystyssä ilman tukea.

Ritarinkukka on näyttävä ja kukinta-aika on pitkä. Kukinnasta saa nauttia erityisen pitkään, jos voi laittaa kukan yöksi viileään huoneeseen. Tätä sipulikukkaa ei tarvitse kastella kuin noin kerran viikossa ja alle puoli desiä kerrallaan - vesi kannattaa lirauttaa sipulin ohi eikä sipulin päälle. Liika kastelu saa varren venymään turhan korkeaksi. Ikkunan lähellä varsi pysyy suorana, kun kukkaa välillä kääntää eri puolelle valoa.



Ritarinkukan etuna on, että tarvittaessa varren voi katkaista ja tehdä siitä leikkokukan, mutta kannattaa muistaa kiepauttaa kuminauha varren alaosaan. Sipulin voi myös säästää ja kasvattaa siitä uuden kukan, ritarinkukat kuuluvat narsissikasveihin.

Tämä punainen ”amaryllis” on ollut keittiössä, siellä se sopii hyvin punaisiin joulutyynyihin ja sen kasvua tulee seurattua tarkasti.



Minulle joulukukat tuovat joulun tunnelman, mutta olen ostanut aika valikoivasti itselle mieleisiä. Mitkä kukat kuuluvat sinun jouluusi?


torstai 12. joulukuuta 2024

IHANA JOULURUUSU

 



Jouluruusut Helleborus ovat niin kauniita sekä joulunaikaan sisällä että varsinkin keväisessä puutarhassa perennoina. Minulla on vakaa pyrkimys etsiä puutarhassa lisää sopivia alueita jouluruusuille, jotta niistä saisi usean vuoden ilon. Tällä hetkellä minulla kasvaa jouluruusuja kahdessa eri paikassa, toiseen näistä istutin jouluruusut vasta viime keväänä, joten odotan jännittyneenä, lähtevätkö ne kasvuun ensi vuonna.

Istutan aina joulun iloksi hankitut jouluruusut keväällä puutarhaan, osa on jatkanut elämää, mutta osa ei. Ilmeisesti tarhajouluruusut helleborus x hybridus sopivat perennoiksi varmemmin. Joulun kukiksi on myytävänä myös pienikokoisia, lehdettömiä ja runsaasti kukkivia sisäkäyttöön jalostettuja vaaleajouluruusuja, mutta niiden menestyminen ulkona puutarhassa on heikkoa.





Tämän kuvan punertavan jouluruusun ostin Hankkijalta vajaa viikko sitten ja olen pitänyt sen vielä toistaiseksi viileässä huoneessa. Sisällä jouluruusun sanotaan viihtyvän parhaiten +10-15 asteen lämpötilassa valoisassa paikassa ikkunan edessä. Kuiva sisäilma saattaa herkästi kuivattaa jouluruusun lehtiä ja altistaa sitä tuholaisille. 



Otin oman jouluruusuni pois muoviruukusta ja istutin juuripaakun sammalen sisään, sammal auttaa pitämään juuripaakun tasaisen kosteana. Juuristo oli kasvanut purkin reunoille niin tiiviisti, että jouduin leikkaamaan saksilla muoviruukun pois. En uskaltanut ryhtyä oikomaan juuria, etteivät ne menisi poikki, mutta nyt ne saattavat luontaisesti levitä paremmin sivuille, kun muovipurkki ei enää ole esteenä.

Sammalta saan omasta metsästä, mutta olen tarkka siitä, että otan metsän keskellä sammalta pois pieninä paloina niin, että kohta uusiutuu nopeasti. 



Laitoin jouluruusun taimipaakun sammalen kanssa suurempaan ruukkuun, jotta sen saa helpommin kasteltua. Leveästä ruukusta pystyn sormilla kokeilemaan, ettei vesi jää seisomaan juuripaakun ympärille. 



Tässä taimessa oli ostettaessa runsaasti nuppuja ja jouluruusu on varsin kookas. Korkeutta kasvilla on mullan pinnasta 42 cm ja leveyttä 55 cm, jos mittaa ulommaisten lehtien kärjistä koko leveyden. Jouluruusu kukkii pitkään sisälläkin, jos olosuhteet ovat sille mieleiset. 

Kuten näette, tähystäjä pitää tarkkana vahtia ikkunassa, ei meille niin vain huomaamatta tulla.



Tiheän lehdistön alta on nousemassa paljon uusia nuppuja. 

Kukinnan jälkeen taimen hoitoa on syytä jatkaa, kunnes sen saa istutettua ulos. Mahdollisesti taimi kannattaa vielä toistamiseen istuttaa suurempaan ruukkuun ja aloittaa lannoitus helmikuulta alkaen. 



Puutarhassa jouluruusun kasvualustan tulisi mielellään olla tuore, kostea, humuspitoinen ja runsasravinteinen - toisaalta jouluruusu vaatii myös läpäisevän kasvualustan eli liian märkä paikka ei sovi. Heti, kun maa on keväällä sulanut, kannattaa jouluruusu istuttaa ulos. 

Jouluruusu viihtyy puolivarjoisassa paikassa puiden tai pensaiden alla. Kasvuvyöhyke suositus on I-II (III), varmaan sopivalla kasvupaikalla on suurempi merkitys kuin vyöhykkeellä. Lumi on hyvä eriste kylmältä, vähälumisista talvina jouluruusuja voi suojata esim. havuilla.



Toivon teiltä hyviä kokemuksen kautta saatuja vinkkejä, millaisissa paikoissa teidän jouluruusunne ovat  puutarhassa viihtyneet eli valo-olosuhteet tai kasvualusta - ainakin jos teillä on muita kokemuksia kuin yleisesti tässäkin tekstissä mainitut kasvutoiveet. Tiedän, että teillä monilla jouluruusut ovat jopa ryhtyneet tekemään siementaimia ja se kertoo erityisen sopivasta kasvupaikasta.



Tämän jouluruusun kukkia aukeaa vielä paljon. Joulun ajan se saa olla salissa. Onneksi vanhassa talossa huoneilma on mitä sopivin ja viileitä huoneita löytyy takaamaan jouluruusulle miellyttävät olosuhteet.

Saattaa olla, että sorrun hankkimaan vielä toisenkin jouluruusun talven ruukkukasviksi ja istutan ne sitten keväällä puutarhaan.