Viikonloppuna saimme istutettua kolme uutta puuta arboretumiin. Näiden istutuksessa tarvitsin apua, sillä varsinkin Mantsurianjalopähkinäpuun pellosta kaivinkoneella nostettu taimi oli paakkuineen niin painava, että sen siirtelyyn ja nosteluun tarvittiin miesvoimaa.
 |
| Mantsurianjalopähkinä |
Onneksi poika oli perheineen käymässä ja isäntä sai pojasta apua samalla, kun minä keskityin sijoittelemaan juuripaakkua oikeaan asentoon istutuskuoppaan. Nokkakärryillä sai puun siirrettyä kohteeseen aika kätevästi, kantamalla ei olisi ollut toiveita, koska matka laidunkatokselta istutuspaikkaan oli aika pitkä ja piti varoa puun oksia ja varsinkin avautumassa olevia silmuja.
Aloitin istutuksen valmistamisen kaivamalla saviseen peltoon 1m x 1 m kokoisen laakean kuopan. Poistin raskasta maata noin 25 cm syvyydeltä. Koska halusin saada puulle mahdollisimman hyvän kasvualustan, isäntä toi traktorilla istutusmultaa kohopenkiksi kolme traktorin kauhallista. Mullasta tuli reilu laakea kumpu, jotta tiivis savimaa ei tappaisi puun mahdollisuuksia.
Yksi beauceron Rilla on vähän turhan innokas apulainen ihan joka puuhassa. Siis koiran pitää työntää kuononsa joka työvaiheeseen ja olla niin lähellä tapahtumia kuin mahdollista.
Istutin myös kaksi kookkaampaa rusotuomipihlajan paakkutaimea samalla menetelmällä. Nämä kolme puuta ovat nyt kummallisen näköisesti paikoillaan, mutta alueen muokkaus on vielä aivan kesken. Tärkeintä oli saada puut juurtumaan, muuta ehtii tehdä myöhemmin.
Levitimme ison olkipaalin kompostoitumaan maan pinnalle ja kasvualustan rakentaminen puiden väliin jatkuu. Tavoitteena on tehdä puiden väliin yhtenäinen koholla oleva istutusalue, johon tulee ainakin matalia pensaita. Pitää ottaa myös huomioon, että mullan pinta laskee vielä istutustilanteesta.
Istutin mantsurianjakopähkinän lähelle päivänliljan jakotaimia, nämä saattavat olla kultapäivänliljan taimia tai sitten jotain muuta vanhaa kantaa.
Puiden välillä on olkipaalista kerros, kunhan kasvualusta on valmis, istutan tähän jotain kivaa,
Toivon, että joskus arboretumissa kasvaa monenlaisia maanpeitekasveja ja sipulikukkia. Kuvassa on Helmikaaren rinne, mutta jotain samankaltaista monilajisuutta on ehkä muutaman vuoden päästä myös arboretumissa.
Nyt on kiivas työviikko meneillään, kaivamista ja multakuormien kärräämistä on niin paljon, että huomaan olevani aika raato iltaisin. Miten voikaan saada itsensä näin kipeäksi? Kai tässä tulee vanhaksi?
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaLämpö on niin tervetullutta! Vielä viikonloppuna meillä oli aika kylmää, kuten pukeutumisesta voi päätellä. Eilen ei tarvinnut kuin pitkähihaisen puseron ja takki oli sisällä.
PoistaToivottavasti puut asettautuvat paikoilleen ja juurtuvat hyvin.
Onnea uusille arboretumin puille.
PoistaIhanaa kun vihdoin saatiin lämmintä.
Voi että, miten hyvältä näyttää ja miten reippaan kokoisia ja näköisiä puuntaimia!
VastaaPoistaIhana Rilla: tätä maakasaa vartioin minä ;-)
Helmikaaren rinne on todella kaunis juuri nyt.
Raato minäkin olen iltaisin, ja joka päivä kivistää edellispäivän hommien jäljiltä vähän joka paikkaa. Silti sitä vetreytyy tekemään taas päivän hommia - kaipa tähän jossain vaiheessa kroppa taas tottuu.
Nämä taimet olivat suurempia kuin tavallisesti myytävät puun taimet, joten olisi kiva, jos ne alkaisivat näyttää puilta nopeammin. Kastelua täytyy tietysti tehdä joka päivä, jotta juurtuvat hyvin. Rilla rakastaa kaikkia kasoja, kiviä ja korkeita paikkoja, joten se haluaa olla aina kukkulan kuningatar.
PoistaKivistystä tuntuu illan ja yön aikana ihan kunnolla, mutta päivän puuhissa vaivoja ei muista, kun tekemistä on niin paljon :).
Ihania puita!
VastaaPoistaEikö 😊
PoistaIhanan kookkaita puita, tuollaisia on kiva istuttaa vaikka se vaatiikin fyysistä suoritusta.
VastaaPoistaTotta, on kiva saada edes joku kookkaampi yksilö, jotta se näyttää nopeammin ihan puulta.
PoistaKomeita puita ja hyvät on myös työkalut! Kevättyöt herättävät kaikki uinuvat lihakset :D
VastaaPoistaTuolla alueella voi onneksi hyödyntää traktorin apua mullan tuonnissa. Ihan hurjan iso helpotus. En ole koskaan laskenut, miten monta kottikärryllistä tulee yhdestä kauhasta, mutta se on paljon. Silti jää itselle huhkittavaa :).
PoistaMantsurianjalopähkinässä onkin jo ihan kunnon runko. Voin uskoa, että juuripaakulla oli kokoa. Onneksi teillä oli konevoimaa sen istutuksessa apuna, niin oli edes vähän kevyempi homma. Aika raadolta sitä tuntee itsekin olevansa kun on päivän huhkinut puutarhassa. Huomenna pääsen itsekin vihdoin kunnolla puutarhuroimaan. Aurinkoista viikonloppua!
VastaaPoistaOli tosi innostavaa ostaa tällainen suuri puun taimi. Olen joka päivä vienyt näille 1-2 kannullista /puu vettä, jotta juuripaakku kotiutuisi uuteen paikkaansa. Koska latvus on suuri, on oltava tarkka näissä hoitotoimissa. Onneksi tällä alueella voi hyödyntää traktoria mullan kuskauksessa, olisi varmasti pitänyt tehdä 200 kottikärryreissua, jotta olisi päässyt lähestulkoon samaan multamäärään.
PoistaIloista puutarhapäivää sinulle!