sunnuntai 4. syyskuuta 2022

LUUMUPENKIN LAAJENNUS



Olen jo pitkään suunnitellut puutarhan luumupenkin laajennusta. Kyseinen luumupenkki on etualan Graniittipenkin takana jatkuva alue. Näiden kahden kivireunaisen penkin keskellä on portti Ruusupuistoon.



Takana oleva Luumupenkki on perustettu yli 25 vuotta sitten, en löydä tarkkaa vuotta, mutta tähän tulokseen päädyin. Tämä postaus on tehty yhteistyössä kuvassa näkyvän koiran kanssa. 



Tämä kännykkäkuva on napattu, koska ei ollut aikaa hakea järkkäriä sisältä. Luumupuut istutettiin siis noin 25 vuotta sitten kohopenkkiin. Puutarhan puolelle valittiin suurimmat kivet ja kuvassa näkyvään ns. takareunaan jäivät pienemmät kivet.  Kivien keskelle ajettiin multaa ja istutin penkin keskelle luumupuiden pienet taimet. Vuosien saatossa luumuista on kehittynyt monirunkoisia. 

Satoa nämä erilaiset luumut tuottavat hyvin aina, kun on luumuille suotuisa vuosi. Isäntä voi syödä luumuja niin uskomattomat määrät päivässä, että meillä luumuja todellakin kuluu ihan tuoreena.

Yllä kuvassa näkyvästä urasta kivien edessä on nostettu robottileikkurin reunakaapeli ylös, jotta sen saa asennettua laajentuneen penkin reunaan. 

Luumujen aluskasvillisuutena on ollut pitkään mm. valkoista maksaruohoa ja isorikkoa reunoilla ja vanhaa perinteistä pinkkiä verikuljenpolvea keskellä. Verikurjenpolvi on lisääntynyt aika tavalla vuosien saatossa ja olen jo pitkään halunnut vaihtaa sen muihin lajeihin. Onhan se kukkiessaan ihan kaunis, mutta tällä hetkellä on niin paljon kauniinpiakin lajeja mahdollisuutena. 

Graniittipenkki elokuun lopussa



Halusin myös enemmän polveilevaa monilajisuutta luumupenkkiin, vähän kuten vieressä olevassa Graniittipenkissäkin on. 



Tämä työ on ollut pitkään odottavien tehtävien listalla, sillä en yksin mahtanut mitään suurille kiville. Isännälle tämä työ tuli markkinoitua sillä perusteella, että luumupuut voivat paremmin ja tuottavat runsaamman sadon, kun kasvualusta lisääntyy 😉. Kannattaa valita perusteet huolella.

Pitkään jatkuneesta kuivuudesta oli se hyöty, että pienemmän traktorin pystyi ajamaan puutarhan puolelle. Suurin kivijalkakivi ei inahtanut mihinkään ilman konevoimaa, se oli myös toisesta reunasta maahan upotettuna. Isäntä keksii aina konstit ja  kiinnitti traktorin kauhaan ketjun. Sen jälkeen kiveen kiinnitettiin tukkisakset, jotka puristivat kiveä ja ketjun avulla kivi nostettiin kuopasta.  Kivi liikkui helposti paikaltaan ja saimme asemoitua sen uudelleen.



Luumupenkin laajennus parantaa suureksi kasvaneiden luumujen tilannetta, lisäksi sain monta neliötä lisää istutustilaa. 



Luumupenkin yläreuna (pohjoisin kärki) on jäänyt suureksi kasvaneen tammen oksien alle, joten samalla sain muotoiltua penkin yläreunan muotoa paremmaksi. Kaivoin nurmikon kokonaan pois sekä kivien että laajennuksen kohdalta.



Rilla tarkistaa uudistuneen kivireunuksen. Sain uudesta multakuormasta täytettyä tarpeellisen kasvualustan, alle laitoin kompostia.



Tässä näkyy vielä suurin osa vanhoista verikurjenpolvista. Ennen penkki päättyi kurjenpolvien reunaan.



’Kuulen kyllä’ sanoo Rilla toinen korva tarkkaavaisesti pystyssä. Huomautin nimittäin pennulle, ettei ole tarkoitus syödä kaikkia maahan pudonneita luumuja.



Kanttausraudalla saa tehtyä siistin viillon robottileikkurin reunakaapelille. Kaapeli on upotettu 30 cm etäisyydelle kivistä nurmikkoon. Toiset jättävät kaapelin nurmen pintaan, mutta asentajamme sanoi, että pieni upotus säästää kaapelia auringon vaikutuksilta. Kaapeli löytyy tarvittaessa helposti. Tässä projektissa ei tarvinnut jatkaa liitoksilla kaapelin mittaa, riitti uudelleen asennus.



Tässä kuvassa verikurjenpolvet ovat poissa. Luumupuiden juurelta täytyy vielä poistaa luumun uudet versot. Oikeassa reunassa oleva vihreä kasvusto kuuluu arovuokoille. Rilla ihmetteli makuullaan olevia kääpiökurjenmiekan lehtiä. Irrottelin tiukkaa kasvustoa ja istutin kurjenmiekat uudelleen.



Tästä tilanteesta on kiva jatkaa istuttamista. Rönsytiarelloja näkyy jo etualalla. Tiarellojen vieressä näkyvä pieni keppi merkitsee ’Justa’ kärhön istutuskohdan.

Rilla täyttää tiistaina 14 viikkoa. Vauhti ja paino lisääntyvät joka viikko. Toisaalta monta asiaa on jo yhdessä opiskeltu, luoksetulo on jo aika vahva taito. Tosin, jos pentu on juuri syömässä herneitä palkoineen päivineen tai tyhjentämässä suuhunsa marjapensaista marjoja (tai luumuja luumupuusta), on kuulo hieman valikoiva ja hidas. No, näitä juttuja harjoitellaan positiivisen vahvistamisen kautta. On mietittävä, miten käskyn noudattaminen on aina palkitsevampaa kuin noudattamatta jättäminen.

Oikeastaan monta juttua onnistuu jo oikein hyvin. Sisällä ollessa pentu ei ota ruokaa, herkkuja tms. ennen katsekontaktia ja luvan saamista. Tämä oli helppo opettaa. Seuraava ja vaikeampi porras tästä on saada tämä toimimaan myös niin, ettei pöydiltä rosvota yksin ollessa, jos joskus jotain olisi sinne epähuomiossa jäänyt. Kaksi edellistä koiramme oppivat tämän ihan superluotettavasti.

Tässä ollaan Mikkelipuiston ravintolan terassilla. Koira saa oman vesikupin ja jäätelö maistuu aina
.


Onneksi Rilla on avoin ja rohkea beaucenpaimenkoiran pentu. Yksi mieleinen kohde Rillalle on Mikkelin Hankkija, siellä tuttu henkilökunta on aina ystävällisesti osallistunut sosiaaliseen kanssakäymiseen. Jostain kumman syystä joka viikko on käyty sekä Hankkijalla että Mikkelinpuistossa. Myös Viherlandiaan on Rilla tutustunut.

Nyt on panostettava myös kaupunkikäynteihin, että erilaiset ympäristöt tulevat puutarhakoiralle tutuiksi.



Hyvää uutta viikkoa teille toivoo myös puutarhakoira Rilla. Harvoin ehtii kamera tarkentaa koiraan, sillä hepulin iskiessä mennään kovaa ja pujotellaan puskien väleissä niin että 'hippulat vinkuu'.


27 kommenttia:

  1. Onpa teillä ihana ja viimeistelty piha! Vau, ja suloinen Rilla. Voi että, pennun opettaminen vaatii, mutta antaakin niin paljon.
    Mikkelinpuistossa on tultu käytyä useamman kerran silloin kun setäni eli ja asui vaimonsa kanssa maalaiskunnassa. Tuli nostalginen olo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle. Pennun opettaminen vaatii loputtomasti johdonmukaisuutta ja kärsivällisyyttä, mutta onhan Rilla suloinen kaveri. Mikkelinpuisto on kiva alue kävellä järven rannalla nurmialueilla ja tietysti on kiva katsella esittelypuutarhojen lohkoja. Koirille siellä riittää nuuskittavaa.

      Poista
  2. Tuohon kelpaa kyllä istuttaa ja mahtuu melkoinen määrä kasveja. Ihana puutarha-apulaisen alku siellä kasvamassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kiva pitkän ajan jälkeen uudistaa tuo kohta. Arovuokot ovat ehdottomasti jäämässä, samoin rikot ja maksaruohot. Katsotaan, millaiseksi alue muotoutuu. Puutarha-apulainen on aika toimelias 😅.

      Poista
  3. Järeitä "puuhia" siellä!
    ja voi miten ihana Rilla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 😊 Tuntuu kivalta saada syksyllä tehtyä näitä isoja mylläyksiä, jota keväällä on alue valmiina kasvamaan ja on helppo istuttaa täydennyksiä. Rilla on aika hellyttävä pakkaus ja välillä ihan hurjan villi.

      Poista
  4. Hyvä että on koneita mitä käyttää. Verikurjenpolvea minullakin on kotona ja mökillä rinteessä. Sillä on valtavan kokoiset vahvat juuret ja sitä on minusta vaikea saada pois. Jos jää jotain pientä niin se on jo heti uudessa kasvussa. Minulla on myös kasvien siirtoja ja penkkien laittoa edessä vaikka kuinka paljon saa nähdä mitä kerkiää. Luumuja meille tuli myöskin jonkinverran meillä on sinistä ja keltaista. Mutta syötyä tulee kaikki koska ei niin paljon kuitenkaan satoa tule että pitäisi alkaa säilömiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin hämmästyi verikurjenpolven juuria, puskaa sai kaivaa ihan tosissaan ja varmasti jotain juuria jäi multaan, mutta pitää poistaa uusi kasvu, jos sitä näkyy.
      Samat hommat meillä kummallakin, pitää katsella sääennusteita, jotta osaisi päättää, mihin asti uskaltaa tehdä, jotta ehtivät vielä juurtua.
      Tuoresyöntiin meilläkin menee kaikki ja isäntä söisi vielä paljon enemmänkin.

      Poista
  5. Onpa Rilla kasvanut paljon sitten edellisten kuvien! Hyvin tarmokas puutarha-apulainen näyttää olevan ja vielä on paljon aikaa opiskella asioita. Sait taas hyvin uutta möyrimistilaa ja tuo peruste, millä sait isännän koneineen avuksi, oli mainio. Ja tuohonhan on oikein hyvä upottaa kukkasipuleita, joten pääset vielä monta kertaa puutarhamyymälöihin "opettamaan Rillaa" ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kasvu on aika kiivasta, en muistanutkaan, miten nopeasti kasvua tapahtuu. Ajattelin tosiaan laittaa kukkasipuleita luumupenkkiin, nyt se käy helposti. Juu, ehdottomasti käyn vain koirankoulutus syystä puutarhamyymäröissä, mutta voihan sitä samalla ottaa kyytiin muutaman puskan ja sipulipussin 😅. Kiitos … hyvillä perusteilla pääsee pitkälle.

      Poista
  6. Mihinkähän eilinen kommenttini on sinkoutunut?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Löysin kivan kommenttisi bloggerin kommenteista, mutta miksi se ei näy tässä alla, on täysi mysteeri. Kopioin kommenttisi tähän alle. Kiitos.

      Poista
  7. Mukava tutustua paremmin Rillaan. Hänen kanssaan on varmasti hauska touhuta puutarhassa, vaikka tässä vaiheessa nuoruuden into saattaa aiheuttaa emännälle ylimääräisiä koulutushetkiä. En aiemmin tiennyt, että koiratkin tykkäävät mm. luumuista. Muutama kesä sitten aihe tuli naapurin kanssa puheeksi, kun heidän paimenkoiransa tyhjensi innokkaasti luumupuun alaoksia hedelmistä. Hyvin osasit myydä työrupeaman miehellesi. Lähestyit haastetta vatsan kautta, kuten miesten kohdalla kannattaa. Nuo puutarhanne graniittilohkareet ihastuttava joka kerran kuviasi katsellessa. Niillä saa penkeistä hienon näköisiä, multatilasta syviä, eivätkä rikkaruohotkaan samalla tavalla luikertele penkkeihin, kuin istutusten ollessa samassa tasossa nurmen kanssa. Sinulla taitaa olla jo selvä visio uusista istutuksista luumupenkin laajennukseen. Tykkään verikurjenpolvesta, mutta ihan joka paikkaan sen maailmaa valloittava kasvutapa ei käy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rilla on melkoinen kasvissyöjä. Luumut Rilla syö kivineen, joten sen vuoksi niitä on varottava. Raaka porkkana, marjat, herneet ym. uppoavat hyvin. Toki myös koiran tavallisempi ruokavalio.
      Vatsan kautta kannattaa lähestyä, se kannattaa! Minulle jää tuota vanhaa verikurjenpolvea muualle, joten on kiva vaihteeksi laittaa tälle alueelle muuta ja uudistaa penkkiä pitkän ajan jälkeen.

      Poista
    2. Eikö kommentti tullut näkyviin edes "julkaise" -nappulaa klikkaamalla? Kommentteja on mennyt nyt useita roskapostiin. Kaipa se on taas joku bloggerin kanssa tutuiksi tulleista kömmähdyksistä, joka toivon mukaan poistuu aikanaan.

      Poista
  8. Oikeasta langasta vetäisemällä pääseekin usein toivottuun tulokseen. Traktori on oiva apuväline etenkin voimaa vaativissa töissä. Tuollaisia kivenjärkäleitä olisi varmaan muutoin aika mahdoton siirrellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritimme ensin rautakangella ja lapioilla, mutta ei mitään hyötyä. Kiven toinen puoli oli sen verran paljon upotettu, ettei sitä ei saanut luistamaan maan pinnalla. Konevoimalla nousi helposti.

      Poista
  9. Hauska yhteistyökumppani sinulla. Tuon penkin laajentamiseen tarvitseekin vähän järeämmät välineet. Onneksi sait apuja. Teillä on onneksi paljon tilaa laajentaa penkkejä. Kaunista teillä on!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon, että yhteistyömme syvenee oikeaan suuntaan 😅. Tällä hetkellä tilanne on se, että jos istutan pensasta kaivaa Rilla viereen omaa kuoppaansa / kitkiessä Rilla ottaa hampaisiinsa istutetun kasvin / kastelukannun vesisuihku on superhauska koirasuihku jne. Joten emme tee vielä hoitotöitä yhdessä, jotta tämänkaltainen toiminta ei vahvistuisi liikaa.
      Olen tyytyväinen, että pitkään työlistalla ollut Luumupenkki sai vihdoin tämän kohennuksen. Samalla paransin koko penkin kasvualustaa.
      Kiitos sinulle!

      Poista
  10. Rilla on saanut viettää ihanaa puutarhaelämää. Ilman traktoria jää järeämmät puutarhatyöt tekemättä. Penkin laajennuksesta tulee kiva. Itsekin tykkään verikurjenpolvesta mutta en liikaa. Kolmessa kohtaa sitä kasvaa ja se riittää minulle, tarkkaan rajatut alueet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rilla nauttii ihan selvästi suuresta tontista ja suuresta puutarhasta. Olen iloinen, että pentu on ollut sisäsiisti meille muutosta alkaen. Toki käymme usein ulkona ja koiraa on osattava lukea, kun vinkaisee ’hätä’ merkin ja kävelee eteiseen. Oma tontti on jo tullut Rillalle tutuksi ja pennun mielestä puutarhassa on hauska seikkailla yhdessä meidän kanssa.
      Vanha verikurjenpolvilajike leviää aika voimakkaasti, joten se on aivan saatossa levinnyt tuohon penkkiin niin, että muut lajit jäivät alakynteen.

      Poista
  11. Aloitetaan Rillasta. Pentu on kasvanut kovasti ja opettelut hyvässä mallissa. Kyllä hänellä on kaunis väritys ja suloinen on koko koiruli :)
    Olen aina ihaillut juurikin noita sinun kivipaaseja ja niiden istutuksia. Vieläkin tässä vaiheessa "kesää" näyttävät hyville, loistavat kasvivalinnat. Tulee hyvä laajennus ja isäntä saatu ovelalla konstilla mukaan. Konevoimin onnistuu ja tapahtuu. Kuulostaa tutulle että jotkut kasvit vaan alkaa tympiä tai muuten kyllästyy niihin ja silloin on hyvä vaihtaa toisiin. Ensi vuonna alkaa hahmottua tuo alue, siispä jäämme odottamaan. Hyvää syyskuun jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pentu kasvaa joka suhteessa vauhdilla 😊. Näkisitpä hepulivaiheen arboretumin alueella, hih. Jotenkin katetut laajat alueet pensaineen houkuttelevat juoksemaan ja pujottelemaan ja sitten on hauska jäädä väijymään jonkun puskan taakse ja tehdä sieltä iloinen hyökkäys.
      Tällä hetkellä käskyt: istu, tassu, odota, täällä (luoksetulo), etsi .. ovat jo aika hyvässä vaiheessa ymmärryksessä. Komennot: irti, alas (ei saa hyppiä ihmistä vasten) ovat päivittäin opeteltavia asioita.
      On tosiaan helppo hoitaa noita kivipaaseilla ympäröityjä penkkejä ja reunalla on mukava istahtaa. Ja tykkään kivistä ihan tosi paljon.
      Kiitos Maatuska!

      Poista
  12. Tuollaiset järeämmätkin hommat hoituvat, kun on koneet ja avulias mies niitä käyttelemässä:) Varmasti luumut hyötyvät laajemmasta kasvualustasta ja kun on tilaa laajentaa penkkiä, niin tulos on hieno! Ihana Rilla, touhuaa kuin kuka tahansa lapsi :) Mukavia syyspuuhia teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan, en mahtaisi tällaisille töille yksin mitään.
      Uskon luumujen hyötyvän ja tiedän, että minä tykkään nykyisestä luumupenkistä enemmän kuin aikaisemmasta versiosta :).
      Koiralapset ovat selvästi lapsia. Pitää ihan päivittäin ihmetellä, millaista pennun elämä onkaan.
      Vaikka on ollut monta koiranpentua aikaisemminkin, niin edellisestä kerrasta on kuitenkin aikaa. Kiitos, samoin toivon sinulle!

      Poista
  13. Ai että miten paljon uutta ihanaa istutusaluetta! Tuohon on myös tosi helppo laittaa kukkasipuleita:)

    VastaaPoista