perjantai 1. lokakuuta 2021

ARBORETUMIN KAUSI 2021



Tänä kesänä pikkuinen arboretumini otti mukavan loikan eteenpäin. Nyt on jo vähän nähtävissä, että tähän on muodostumassa jotain muutakin kuin laidun. Tämän kasvukauden osalta puut ja pensaat on jo istutettu, joten tallennan puutarhapäiväkirjaani arboretumin kasvilistan.












Viimeisin istutus on syksyn alelöytö silkkikanukka 'Cayenne' Cornus amomum. Tämä oli itselleni aiemmin tuntematon kanukka, vyöhykesuostus on I-II (III) eli toivon tämän pärjäävän, vaikka syysistutus voi olla vähän huono juttu näille aremmille lajeille. Silkkikanukalla on punaiset versot, jotka erottuvat hyvin lehdettömään aikaan. Kesällä pensas on vihreä, kukat valkoiset ja tämä syysasu on erittäin kaunis oranssinpunainen. Kauempaa katsottuna pensas toi vähän katsuran mieleen, ainakin näin punertavana.



Silkkikanukka pitää kosteasta kasvupaikasta ja kosteuttahan täältä vanhalta laitumelta löytyy, istutin sen tähän kohtaan reunakasviksi. Viihtyessään silkkikanukasta tulee kookas pensas korkeutta 1,5-2,5 m ja leveyttä 2-3 m.



Keväällä tehdyt köynnösportit köynnöksineen toivat vihreyttä ja rakennetta nuorelle alueelle. Tämän keittiöpuutarhan lähellä olevan portin viereen on köynnösten lisäksi istutettu japaninhappomarjapensaita, puun taimi on japaninpihlaja. Portin toisella puolella kasvaa tuurenpihlaja. Nyt kasvavan viiden eri pihlajan lisäksi hankintalistalla on ainakin helmipihlaja.



Japaninhappomarjapensaalla on kaunis syysväri.




Keväällä sain istutettua keskellä näkyvän pensasalueen kaadettujen kuusien paikalle. Suurien kuusien jäljiltä maa oli painunut kantojen ympäriltä. Täytemullalla, kompostilla ja kompostoituvilla kasvijätteillä sain mielestäni maaston muotoiltua luontevaksi laajaksi kohopenkiksi, kannot jäivät alueen keskelle maatumaan. 



Tässä sama alue kesällä kuvattuna. Pidän kovasti atsalean lehdistä sekä kesällä että syysvärissä. Alkukesän kukinta on tietysti oma lukunsa, toivottavasti saan ensi keväänä tästä penkistä myös kukkivat kuvat.

Suunnitelmana on saada taustalla näkyvä polttoainesäiliö siirrettyä nykyiseltä paikalta tuonne katokseen oven taakse. Polttoainesäiliö on tarpeellinen, muttei mikään maiseman kaunistaja. 



Edellisessä kuvassa näkyvä kirjovaahteran taimi on tässä lähempää kuvattuna. Tämänkin kasvua on kiva seurata.



Vielä penkin toisesta päästä katsottuna.  Silmä tottui yllättävän nopeasti valoisuuteen ja maiseman muutokseen kuusien kaadon jälkeen. Ruskistuneet kuolevat kuuset eivät mitenkään somistaneet pihapiiriä. Toivottavasti tammet viihtyvät nyt tällä uudistuneella alueella.



Tänä kesänä sain istutettua arboretumiin aika monta puuta. Edessä näkyvä taatanpihlaja on hyvin pienestä taimesta kasvanut tällä paikalla kaksi vuotta, uskoisin sen ottavan ensi kesänä kasvuharppauksen. Taatanpihlajan ympärillä kasvaa tänä kesänä istutettuja seppelvarpuja, istutan niitä vielä pihlajan toisellekin puolelle ensi keväänä.

Taatanpihlajan takana kasteluruukku juurellaan näkyy kesällä istutettu purppuraomenapuu 'Makamik'. Makamik saa vielä pensaita lähelleen ensi vuonna. Nauhusten paikalle aion istuttaa ensi vuonna rusokirsikan, tuo kohta olisi toivon mukaan soveltuva hieman aralle rusokirsikalle.



Näistä kuvassa näkyvistä alueista olen kertonut omissa jutuissaan jo aikaisemmin. Jokainen istutettu puu ja pensas toivottavasti kasvaessaan muuttaa aluetta suuntaan, mihin on pyrkimys. Kuvan oikeassa reunassa takana näkyy pilvikirsikkapuita, jotka kasvoivat kokoa tämän kesän aikana ilahduttavan paljon, näitä ei tarvinnut enää edes kastella.




Tässä pilvikirsikat lähempää katsottuna, väri alkaa muuttua punertavaksi. Täällä päässä arboretumia kasvaa myös toinen liuskalehtilehmuksista sekä amerikanpihlaja ja toinen purppuratuomista.



Yksi pilvikirsikka kasvaa aivan abroretumin pohjoisreunassa, tässä näkyy sen loistava syysväri. 

Teimme syyskuun puolivälissä vanhalle ratsastuskentälle aidan, joka rajaa arboretumin pohjoista reunaa. Tällä hetkellä aidan pituus on noin 29 metriä. Isäntä ei malttanut jatkaa puuhaa tämän pidempään muiden töiden kutsuessa, mutta riittää minulla viimeisteltävää tämänkin kanssa.

Ratsastuskentän pohjalle on aikanaan ajettu tolkuttomasti kiviä, jotta siitä saatiin kantava ja kivillä suoristettiin viettävää rinnettä. Kiviä näissä maisemissa riittää ja peltojen laidoilla on hyvät varastot. Totesimme tuolloin vuosia sitten haasteeksi ratsastuskentän aitojen teon, sillä pystytolppia oli vaikea saada paikoilleen, vaikka tolpat tarvittiin vain kevyelle aitalangalle. Niinpä isäntä suunnitteli nyt kentälle jaloillaan seisovat elementit. Ne on helppo purkaa pois tai tuunata uudelleen, jos tarve sellaiseen tulisi. Haluan aidasta seinän erilaisille köynnöksille, joten aidassa on raudoitusverkot. 

Tulevaisuudessa tämä pohjoispuolen ’viherseinä’ toivoakseni toimii sekä pienilmaiston parantajana että maisemoi näkymättömiin kentällä säilytettäviä maa-aines kasoja.  Yleensä kentällä on multakasa, kivituhkaa, kuorikatetta jne. Peuroja tämä yhden sivun aita ei vielä estä, mutta ehkä ensi vuonna länsisivu saa jonkunlaisen edullisen riista-aidan villiviiniä ja peuroja varten. 



Olen ostanut syksyn alennusmyynneistä muutaman taimen aidan alkupäähän. Niiden istuttaminen oli melkoinen työmaa, koska ensin kaivoin 60 cm syvästä istutuskuopasta (yhden lohkon istutusalue noin 50x220 cm) kivet pois ja sitten tein uuden kasvualustan kompostista ja mullasta. 'Annikki' kiinanlaikkuköynnös on kasvamassa reunimmaisessa verkossa ja kahdessa seuraavassa on imukärhivilliviini. Vähään tyytyvät angervot häivyttävät jatkossa aidan 'jalat' näkymättömiin. Syysalesta mukaan lähti kolme loistoangervo 'Odensalaa' ja neljä 'Froebelii' ruusuangervoa.

Suunnitelmana on köynnösten lisäksi istuttaa aidan eteen polveillen erilaisia pensaita ja puita, jotta näkymästä tulee kaunis, eikä tällainen ankea kuin nyt. Työmaa ei siis tule loppumaan.




Tänne sopii hyvin joku uusi kaunis pihlaja. Kuten kuvista huomasitte, kasvaa täällä pohjoisreunalla jo kookkaiksi kasvavia pensaita kuten 'Diabolo' purppuraheisiangervoja, mongolianvaahtera ja pihajasmike. Noin 2-3 metriä aidan vieressä on kasvamassa pieni hopeavaahtera, pilvikirsikka, tosi pieni tuurenpihlaja ja kookas punasaarnin taimi.  

Köynnökset toivoakseni kasvavat jo ensi vuonna puiden ja pensaiden 'takana' aidassa. Laitan johonkin sopivaan kohtaan ainakin lumikärhön, monta muutakin lajia on mietintämyssyssä. Kelloköynnöksiä voi kasvattaa siemenestä täydentämään viherrystä ennen kuin monivuotiset köynnökset voimistuvat.

Joka tapauksessa tänä vuonna tapahtui arboretumissa aika paljon, talven aikana jatkan suunnitelmia ensi kauden osalta.


ARBORETUMIN KASVIT

Puut:

  • Harmaapihta Abies concolor (1), istutettu 2019
  • Japaninpihta Abies veitchii (2), istutettu 2019
  • Koreanpihta Abies koreana (5), istutettu 2019
  • Siperianpihta Abies sibirica (1), istutettu 2020
  • Hopeavaahtera Acer saccharinum (2), istutettu 2019
  • Kirjovaahtera 'Drummondii' Acer platanoides (1), istutettu 2021
  • Metsävaahtera Acer platanoides (2), istutettu 2021
  • Kynäjalava Ulmus laevis' (2), istutettu 2020
  • Liuskalehtilehmus 'Laciniata' Tilia platyphyllos (2), istutettu 2020
  • Luumu 'Eurazia', istutettu 2020 kookas keltapunainen, mehukas ja makea
  • Luumu 'Zaretsnaja Rannaja, istutettu 2021. Aikainen suuri tumma violetti, lievähappoinen, makea
  • Amerikanpihlaja Sorbus americana (1), istutettu 2021
  • Japaninpihlaja Sorbus commixta (1), istutettu 2020
  • Keltamarjainen pylväspihlaja 'Autum Spire' Sorbus Aucuparia (1), istutettu 2019
  • Taatanpihlaja Sorbus thuringiaca (1), istutettu 2019
  • Tuurenpihlaja 'Dodong' Sorbus (2), istutettu 2020
  • Metsätammi Quercus robur (2), istutettu 2021
  • Pilvikirsikka Prunus pensylvanica (7), istutettu 2019
  • Punasaarni Fraxinus pennsylvanica (3), istutettu 2021
  • Purppuratuomi 'Colorata' Prunus padus (2), istutettu 2021
  • Purppuraomenapuu ’Makamik’, istutettu 2021
  • Serbiankuusi Picea omorika (19), istutettu 2019. Yksi kookkaampi taimi 2021
  • Tarhaomenapuu 'Orlovim', istutettu 2020. Kesä/syysomena, kookas herkkuomena
  • Tarhaomenapuu 'Summerred, istutettu 2020. Syyslajike
  • Timanttituija 'Smarargd' Thuja occidentalis (3), istutettu 2021

Pensaat ja pienet havut

  • Happomarja (4), istutettu 2021
  • Kartiovalkokuusi (2), istutettu 2019
  • Katsura Cercidiphyllum japonicum, istutettu 2021
  • Kellokuusama 'Kellokas' (1), istutettu 2019
  • Keltaheisiangervo ’Angel Gold’  (3) Physocarpus opulifolius ’Minangle’ Angel Gold, 2021
  • Keltajapaninangervo ’Golden Princess’ (6), istutettu 2021
  • Kevätatsalea ’Fraseri’ (4), istutettu 2021
  • Kiiltotuhkapensas (2), vanha pensas siirretty 2021 
  • Kääpiökataja 'Green carpet' (1), istutettu 2019
  • Kääpiöpihta 'Pallo Pekka' (3), istutettu 2021
  • Lamoherukka (6), istutettu 2021
  • Loistojasmike ’Tähtisilmä’ Philadelphus lewisii, istutettu 2021
  • Loistoangervo 'Odensala' (3) Spirea japonica, istutettu 2021
  • Mongolianvaahtera, istutettu 2021
  • Pallotuija 'Danica' (1), istutettu 2021
  • Pensasangervo ’Double play big bang’(7), istutettu 2021
  • Pensashanhikki 'Lovely Pink'  (3) Dasiphora fruticos, istutettu 2021
  • Pihajasmike, istutettu 2021
  • Puistoatsalea ’Adalmina’ (3), istutettu 2021
  • Puistoatsalea ’Illusia’ (1),  istutettu 2021
  • Punalehtiruusu (2), istutettu 2021
  • Purppuraheisiangervo ’Diabolo’ (3), istutettu 2021
  • Purppuraheisiangervo ’Lady in red’ (2),  istutettu 2021
  • Purppuraheisiangervo ’Little Devil’ (1), istutettu 2021
  • Purppuraheisiangervo 'Tiny Wine' (2), istutettu 2021
  • Rinneangervo (7), istutettu 2021
  • Revontuliatsalea ’Lilac lights’ (2), istutettu 2021
  • Ruusuangervo Froebelii' (4) Spirea japonica istutettu 2021
  • Silkkikanukka 'Cayenne' (1) Cornus amomum, istutettu 2021
  • Seppelvarpu (4), 2021
  • Siilikuusi (1)
  • Suviruusu ’Poppius’, istutettu 2021
  • Syyshortensia 'Early Sensation' (3), istutettu 2021
  • Syyshortensia Vanille Fraise (3), 2021
  • Tarhapimpinellaruusu 'Tove Jansson’ (2), istutettu 2021
Köynnökset ja perennat:
  • Imukärhivilliviini (2) Parthenocissus quinquefolia, istutettu 2021
  • Kiinanlaikkuköynnös 'Annikki' (1) Actinidia kolomikta,istutettu 2021
  • Kruunukärhö 'Propertius', 2021
  • Tuoksuköynnöskuusama Lonicera caprifolium’, 2021
  • Keijunkukka 'Marmalade', istutettu 2021

22 kommenttia:

  1. Arboretumissasi on kyllä tapahtunut paljon! Ei sitä ulkopuolinen enää laitumeksi sanoisi 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän kesän istutukset ovat onneksi vaikuttaneet ja sain myös monta ryteikköä raivattua niin, että nyt pystyy käymään koko alueen vähintään siimaleikkurilla läpi.

      Poista
  2. Eipä kyllä enää näytä lainkaan laitumelta! Arboretumistasi tule kyllä niin hieno, sen näkee jo nyt. Hienoja kasvivalintoja olet tehnyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kommenttisi ilahduttaa. Toivon, että voin jonain vuonna istuttaa myös jonkun kiinnostavan harvinaisemman kasvin - kunhan ensin näkee, saanko alueelle suojasamman pienilmaston kuin nyt, kun pellolta puhaltaa tuuli.

      Poista
  3. Upea kasvikokoelma on jo arboretumissasi😻 Pihlajiin olen minäkin viime aikoina ihastunut kun löysin komean tuurenpihlajan taimen. Ennestään täällä kasvaa kaksi erilaita pihlajaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin meni liian kauan ennen kuin ymmärsin katsoa pihlajia arvostavasti. Tuolloin en kyllä tiennytkään muista kuin perinteisistä metsissä kasvavista kotipihlajista.
      Olisi niin paljon kauniita ja kiinnostavia puita ja pensaita, jota tekisi mieli kokeilla :).

      Poista
  4. Upeaa! Tekisi mieli jo nähdä livenä kaikki se, mistä kirjoitat. Oletko ajatellut pitää puutarhaa avoimena joskus esim. avointen puutarhojen päivänä?

    Olette kyllä olleet superahkeria. Toivottavasti uudetkin kasvit saavat pitkän elämän. Alkoi jo kiinnostaa silkkikanukkakin. Kaikki kasvit eivät kosteasta pidä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin tekisi minunkin mieleni nähdä alue vaikkapa viiden vuoden päästä :). Nyt on vain mielessä maalailtava suunnitelmaa ja koitettava nähdä se edessään. On tässä kyllä työmaata, sillä yritän saada pintakompostoitumista tapahtumaan siten, että maaperä parantuisi useammille kasveille suotuisaksi.
      Ehkä uskaltaudun jossain vaiheessa avaamaan puutarhaa, moni on ehdottanut aukioloa. Soitin verojuristille ja hän arveli, että pienet maksut voisi laittaa maatalouden verotukseen maatalouden sivuelinkeinona ja vaikka tuloa ei kovin paljon tulisikaan, voisi kuluja (esim. multalaskun) laittaa verotukseen tulojen verran. Täytyy tätä vielä pohtia ja varmistaa ihan suoraan verottajaltakin. No, katsotaan … olisi toisaalta kiva vaihtaa ajatuksia puutarhassa vierailevien kanssa vaikka 1-2 iltapäivänä viikossa. Pitää jäädä myös aikaa hoitotöille, sillä työtä täällä riittää :D.
      Kerron varmasti kokemuksia silkkikanukasta kunhan niitä saan.

      Poista
  5. Sinulla onkin runsaasti kasveja istutettuna arboretumiin. Pihlajat ovat ihania ja aivan liian aliarvostettuja. Onneksi niiden lajikkeitakin on jo tarjolla useita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon, että näistä jo istutetuista kasveista alkaa tulla raameja arbotetumiin, vaikka toki tarvitaan vielä paljon lisää. Olisi kiva, että tänne saisi muodostumaan kävelyteitä ja kulkiessaan voisi nähdä monikerroksista kasvillisuutta…. Ja Ja nimikyltit kasveille olisi plussaa. Voi olla, että ihan asti tähän en pääse.
      Pihlajat ovat hurjan kauniita ja lajeja on tosiaan paljon.

      Poista
  6. Arboretum on ottanut aimo harppauksen eteenpäin. Kasvivalikoima alkaa jo olla mittava, eikä se näköjään noihin jää. Voin jo silmissäni nähdä visiosi aidan kasvittamisesta. Upeaa tulee olemaan.
    Ilman muuta kannattaa harkita avoimien päivien järjestämistä. Eihän niitä tarvitse joka viikko olla. Arboretum Magnolia Lohjalla on välillä kiinni pidempiä aikoja, sitten taas auki säännöllisesti. Heillä on pieni sisäänpääsymaksu, mikä tuskin kuluja kattaa millään tavoin, mutta on pieni lisä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jos arvelet, että aidan kasvitus voisi toimia.
      Oli kiva kuulla arboretum Magnoliasta, sinne pitäisi tehdä retki. Juuri tuollainen aikataulutus voisi toimia hyvin. Kun pinta-alaa on paljon, menee kasveihin ja kasvualustoihin rahaa aika tavalla, sen vuoksi tuntuisi kivalta saada edes pikkuriikkinen osa kuluista pois. Se mahdollistaisi uusien kasvien hankkimisen, mikä taas palvelisi mahdollisia puutarhavieraita. Pitää miettiä, kiitos Between :).

      Poista
  7. Hienolta näyttää! Ihanaa, kun on noin paljon tilaa istutuksille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kannustuksesta. Tila on etu, mutta myös vaikeus, kun ei malta olla tekemättä laajennuksia ja siitä seuraa sekä työmäärän että hintalapun kasvu. :-D.

      Poista
  8. Niin hienolta näyttää jo nyt. Makamik tuli minunkin puutarhaan tänä vuonna, ei ihan sinne mihin ensin suunnittelin mutta toivottavasti tykkää ja viihtyy siitä huolimatta. Villiviiniaita tulee näyttämään upealta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon tämän Makamikin kasvavan hyvin ja pitkään. Minun ensimmäinen Makamik kuoli jostain selittämättömästä syystä puutarhan puolella, mutta se jätti kauneudellaan jäljen mieleen. Toivon hartaasti, että saan vielä aidan arboretumin pitkälle sivulle, aidan pituuden tulee olla ainakin 100 metriä, joten sen tekeminen ei ole ihan yksinkertaista, koska haluan sen nimenomaan kestävän villiviinin.

      Poista
  9. Hieno alue jo nyt olet kyllä ollut tosi ahkera.

    VastaaPoista
  10. Aivan upea arboretum jo nyt, miltä näyttääkään tulevina vuosina, kun kasvit saavat enemmän kokoa ja puut päääsevät omiin mittoihinsa! Ilman muuta kannattaa avata joskus noin hieno kasvikokoelma muidenkin nähtäväksi, minustakin olisi kiva päästä katsomaan puutarhaasi ihan livenä!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos rohkaisevasta sanoista. Saa nähdä uskaltaudunko puutarhan avaamiseen, sillä katsoessani kuvia avoinna olevista arboretumeista iskee uskon puute tämän omani esittelyyn :). Sinun ja muiden puutarhakavereiden kanssa olisi kyllä enemmän kuin kiva kiertää ja vaihtaa kokemuksia. Olisi antoisaa saada vinkkejä ja kuulla toisten ajatuksia. Ehkä joskus onnistuu?

      Poista
  11. Kasvit ovat selvästi alkaneet kotiutua arboretumiisi eikä siitä enää tule vanha laidun mieleen alkuunkaan. Kasvivalikoima on jo todella laaja ja nuo sammaleiset kalliot edelleen yhtä upeita. Nyt ne tulevat vielä edustavammin esiinkin kun ympäristö on siistiytynyt ja istutusalueet laajentuneet. Arboretumissasi on todella hienoja syysvärejä. Mongolianvaahteran ja purppuraheisiangervon yhdistelmä on juuri sellainen mitä olisin toivonut aurinkopenkkiini. Harmittaa niin vietävästi, kun mongolianvaahterani ei ole osoittautunut juuri tuollaiseksi leiskuvan punaiseksi syysväriltään.
    Aita maastoutuu varmasti jo ensi vuonna hyvin maisemaan ja ehkä se ohjaa jo nytkin hieman peurojen ja jänisten reittejä pois arboretumin herkuista. Luulisi, etteivät ihan niin mieluusti halua tulla alueelle, josta eivät pääse poistumaan mihin tahansa suuntaan hätätilanteen tullessa. Omilla jaloillaan seisova aita oli varmasti paras ratkaisu, jos maaperä on kiviä täynnä. Tsempit istutuskuoppien kaivamiseen!
    Mukavaa viikon jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämmin kiitos Minna. Tällaisella alunperin aukealla alueella huomaa selvästi, että muutamat yksittäiset puun taimet tai pensaat eivät oikein erotu, mutta istutusalueissa pensasryhmät ovat eri juttu. Samoin epämääräisen heinikon ja lepikon raivaus tuo puun taimet esiin, kun rojuheinä ei kasva metrin korkeudella. Kalliot ovat niin mieleisiä, että oli korkea aika saada ne esiin ja arvoisesti näkymään.
      Minäkin toivon, että saan aidan luontevasti maastoutumaan kasvien avulla. Jos erikokoisten kivenmurikoiden väliin olisi yrittänyt upottaa aitatolppia, tulisi aidasta helposti mutkitteleva, joten tämä toteutustapa oli paljon helpompi ja varmempi. Tsemppiä tarvitaan, sinä tiedät tuon kivisen maaperän haasteet omien painiskelujesi myötä :).

      Poista