keskiviikko 22. huhtikuuta 2020

NYT JÄNNITTÄÄ


Alkanut viikko muutti tuulen miellyttäväksi ja sää on suosinut puutarhahöperöä. Olen ollut koko päivän ulkopuuhissa ja illalla sen huomaa selkäruodossaan. On nimittäin lapio heilunut ja multaa siirtynyt paikasta toiseen.

Osa teistä ehkä muistaakin, että kyselin kokemuksia riippajalavasta. Olen hyvin kiitollinen Riinalle blogista Versoja Vaahteramäeltä,  Riina vastasi kysymykseeni ja rohkaisi tekemään tämän hankinnan, joka on ollut haaveissani. Kiitos Riina!




Tilasin taimen ja sain upean yksilön. Mittanauhaa en käyttänyt, mutta rungon korkeus näyttäisi olevan noin 3 metriä. Ainakin kaunista latvusta saa katsoa niska kenossa ylöspäin :). Melkoinen toimenpide oli saada taimi pakattua peräkärryyn turvallisesti, ei nimittäin mahtunut 2,70 metriä pitkään peräkärryyn. Onneksi mieheni oli mukana ja sitoi ruukun aisan "päälle" liinoilla, minä ja myymälän puutarhuri suunnittelimme latvukselle suojan matkan ajaksi. Melkoinen viritys, mutta onnistuimme kuljetuksesta ilman vaurioita.





Kuvia on vaikea ottaa, mutta muutaman nappasin kännykällä istutuksen jälkeen. Olen aivan haltioissani latvuksen kauniista muodosta ja jännittää kovasti nähdä, miten kasvu alkaa (toivottavasti alkaa). Koska riippajalavan latvuksesta tulee kookas, on puu tuettava hyvin istutuksen yhteydessä. 




Laitoimme kolme vahvaa tukiseivästä, toivon tämän tuen olevan riittävä. Maa on tällä alueella tuoretta ja suurta istutuskuoppaa kaivaessani möyhin olemassa olevaa ruokamultaa ja lisäsin vielä uutta istutusmultaa. Riippajalavan istutimme sunnuntaina, sen jälkeen tällä alueella on tapahtunut paljon muutakin, mistä kerron myöhemmin.




Mieheni teki laudoista kasteluputken, jotta taimea pääsee katselemaan myös suoraan juuristoon. Olemme laittaneet tällaisia kastelusysteemejä monelle istutetulle puulle ja minusta idea on ollut hyvä. Ajatuksena on siis, että veden saa menemään suoraan juuristolle ja puu ymmärtää kasvattaa juuriaan alaspäin. Tietysti kastelen alkuun juuripaakkua myös päältä päin. Pitää jälkeen varautua kuivaan kesään.



Riippajalava asustaa siis puutarhan itälaidalla. Yllä olevassa kuvassa lehdetön latvus häviää taustaan. Kastelukannun vasemmalla puolella olevat pensaat lähtevät pois. Nämä ovat vanhoja ja erittäin hankalasti vuohenputken ja juolavehnän valtaamia karviaisia ja mustaherukoita. Karviaisia kitkiessä tietää kitkeneensä - niin täynnä piikkejä ovat sormet sen jälkeen.



Lupaavalta näyttää myös viime vuonna istutettu rusokirsikka pullistuvine silmuineen. Voi, kunpa näkisin muutaman kukankin tänä keväänä.

Sää on hieno edelleen, eli mars kaivamaan!

33 kommenttia:

  1. Hih, samoissa puuhissa ollaan rusokirsikan kanssa täälläkin! Olen kasvatellut sitä pari vuotta jo, jokohan tänä keväänä näkisi ensimmäiset kukat.
    Ihana riippajalava, se on niin kaunis. Teillä on sitten vähän niin kuin Talo jalavan varjossa, tai tuskin tuo nyt ylettyy ihan varjostamaan, mutta kuitenkin ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, toivotaan sinunkin rusokirsikalle kauniita kukkia, olisi niin ihana nähdä niitä. Riippajalavaa olen ihaillut pitkään ja olisi tosi kiva, jos se kotiutuisi hyvin. Juu, ei ehkä ihan ylety varjostamana taloa, mutta voihan sen ajatella vertauskuvallisesti :).

      Poista
  2. Onnea hienolle riippajalavalle ja sen tuoreille omistajille! Ihan nauratti ajatellessani teitä myyjän kanssa sitomassa puuta peräkärryyn. Sitä lähtee aina niin innoissaan kasviostoksille ja hetken joutuukin parkkipaikalla pohtimaan, miten tuonkin saisi kotiin kuljetettua. Kiva, että luovuutta käyttäen onnistuitte saamaan puun ehjänä kotiin. Kävin tänään ostamassa koristeomena Makamikin, joka on riippajalavaa pienempi, mutta joka suuntaan sojottavine oksineen oli vähän pähkäilemistä saada se vaurioitta autoon ja pois sieltä. Onnistui.
    Julkisissa istutuksissa näkee paljon kasvien juurelle laitettuja kasteluputkia. Pitääpä kysyä Ukkokullalta, löytyisikö meiltä pätkä putkea, jonka voisi laittaa Makamikin juuriston kastelemiseksi. Kiitos ideasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Between, kieltämättä riippajalavan asettelu peräkärryyn oli vähän koomista. Minulla oli varmuuden vuoksi mukana pinkka kylpypyyhkeitä ja niitä laitettiin latvuksen pehmennykseksi ja pyyhkeet kiinnitettiin kelmulla ;). Runko ankkuroitiin havurodomultasäkeillä (niitä tarvitaan muualle). Ajoimme 40 km hiljaista vauhtia ja pari kertaa tarkastimme, että kaikkiin kärryssä ok.
      Monta kertaa on ollut juuri tuo mainitsemasi tilanne taimiostoksilla, että ”miten tuonkin saisi kotiin kuljetettua”.
      Hyvä, että Makamik pääsi myös turvallisesti kotiin. Putket sopivat myös hyvin juuriston kasteluun. Meillä on paljon noita laudanpätkiä, joten sen vuoksi olemme käyttäneet myös niitä tähän tarkoitukseen. Kasteluputki on helppo napata pois kun sitä ei enää tarvita.

      Poista
  3. Oi onnea, pitkää ikää riippajalavallesi !
    Aivan loistava idea tuo kasteluränni, idea tulee käyttöön täälläkin heti kun seuraavan puun istutan.
    Se onkin mitä ilmeisimmin juurikin rusokirsikka, kuinkas sattuikin. Laitathan sitten kuvia kukinnasta ja muutenkin puun eri vaiheista kesän aikana?
    Muutaman kerran on kieltämättä pelattu takakonttitetristä taimiston pihalla. Lähes aina kun ajan maan halki Raahesta Särkän taimitarhalta kotiin, kutittelee joku pihlajan tai muun puun latvus niskaa :D
    Olkoot säät suotuisat puutarhuroinneillesi, mukavaa viikon jatkoa !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämmin kiitos Hirnakka, pitkä ikä olisi toiveena jalavalle minullakin. Kiva, jos kasteluidea hyödytti sinua, siitä on apua - ei vesi valu ”hanhen selkää pitkin”. Varmasti kerron rusokirsikasta, sen vaiheiden seuraaminen on niin jännittävää.
      Monenlaisia taimikuormia on tullut kuskattua, mutta tämän riippajalavan paketointi oli kyllä aika lailla oma lukunsa ;). Hyvää viikon jatkoa sinullekin!

      Poista
  4. Komea puu, siitä tulee varmasti mahtavan näköinen.

    VastaaPoista
  5. Vau, upea puu ja valmiiksi hyvän kokoinen. Minäkin toivon rusokirsikkani kukkivan ensi kertaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö! Toivottavasti meidän molempien rusokirsikassa olisi kukkia :).

      Poista
  6. Onnia uurelle puulle! Eiköhän siitä komia tuu, rungollon ainaki korkeutta.
    Jännä tua kasteluputki lauroosta. Moon laittanu pätkän salaojaputkia kärhöölle kasteluputkeksi. Puitahan enoo pahemmi istutellu. Ilimat o ny suasinu pihahommia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, rungon korkeus oli mukava yllätys. Salaojaputket toimivat myös hyvin, mutta pidän noiden laudasta tehtyjen ulkonäöstä enemmän ja meillä sattuu olemaan paljon laudan hukkapätkiä :).

      Poista
  7. Riipajalava on hyvin kaunis ja sopii laajaan pihaanne enemmän kuin loistavasti. Uskon sen myös viihtyvän pihallanne.
    Meillä kurtturuusujen kaivuuoperaatio on parhaillaan työn alla ja voiton puolella jo ollaan. 😊😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että sinäkin pidät riippajalavasta ja arvelet sen sopivan tänne :). Voi, olet jo päässyt kurtturuususta voiton puolelle, minä en ole vielä ehtinyt aloittaa, mutta työlistalla se on.

      Poista
  8. Oi, onnea ihanalle uudelle puutarhan asukkaalle!
    Riippajalava näyttää todella kauniilta ja taimi on todella upea.
    Täällä on vähän puun "kummitäti"-olo, kun olen ollut tässä rohkaisemassa sen hankinnassa. En kyllä voi ottaa yhtään kunniaa sen kasvusta tai muusta, mutta jään seuraamaan tätä puuta erityisellä rakkaudella.

    Ja nuo kuljetusviritelmät ovat aina hauskoja. Olen itsekin ollut taimikaupassa töissä ja olemme asiakkaiden kanssa viritelleet jos jonkinnäköistä systeemiä. Välillä rouvat ovat joutuneet takapenkille, kun etupenkin ovat vallanneet puut edestä taakse asti. Joskus virittelin keltaluumu ´Laatokan Helmen` jollekin asiakkaalle näin. Rouva takapenkiltä totesi, että saattaisi olla mustasukkainen muille Helmille, mutta tälle ei.

    Aurinkoisia kevätpäiviä sinne Kottikärryn kääntöpiirille! <3
    Tuo kasteluputki on loistava apuri. En olekaan tajunnut, että sen voisi tehdä puusta. Onkin paljon nätimpi kuin joku putkenpätkä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riina, voi aivan syystä olla puun kummitäti :). Sinun vastauksesi nimittäin rohkaisi minua tosi paljon ja nyt voin nauttia kiinnostavasta kasvun seuraamisesta.
      Vuosien saatossa on tullut tehtyä erinäisiä auton pakkauksia taimien kanssa, mutta tämän kuljetus oli kyllä omaa lukua. Latvus oli niin upea, ettei millään olisi halunnut menettää yhtään oksaa kuljetuksen johdosta. Minulla oli tosiaan mukana kassillinen kylpypyyhkeitä joilla pehmenneltiin oksia - paikalle sattui myös yksi tuttumme (työskentelee kaupungin puutarhurina) häntäkin operaatio nauratti.
      Oli hauska kuulla tuo sinun tarinasi myymälässä työskentelystäsi. Minusta on tosi kiva, että paikallisella Hankkijalla on taimimyymälässä töissä kokenut puutarhuri joka on työskennellyt myös viherrakentajana. On kiva asioida asiantuntevan ihmisen kanssa.
      Minustakin puusta tehty kasteluputki on hauskan näköinen. Laitan sen vähän vinoon juurta kohti, eikä se käy yhtään haitallisesti silmään.

      Poista
    2. Oi, tunnen olevani nyt tärkeässä tehtävässä.
      Ja on todella tärkeää, että puutarhaliikkeissä on asiantuntevaa henkilökuntaa. Ja mikä parempi kun myyjä tietää myös käytännön puolen. Viherrakentaja on ihan paras puutarhamyyjä.

      Poista
  9. Onpas jalo ja upea yksilö! Noin avarassa puutarhassa näyttävät puut ovat niin edukseen ja saavat kasvaa luontevasti täyteen mittaansa. Omassa puutarhassa joutuu kummastelemaan, miltä lopputulos näyttää tulevaisuudessa, kun puita istuttelee. Yritän ujutella joka vuosi jonkun ihanuuden johonkin kolkkaan, koristeomenapuita lähinnä viime vuosina. Tuota rusokirkikkaa myös havittelen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä olen tämän yksilön upeasta lookista. Kiva, että joku ystävällinen ihminen oli tämän minulle valinnut Tahvosilla. Tilaa on ”hänellä” myös kasvaa täyteen mittaansa :). Koristeomenapuut ovat myös ihania, niitäkin hankin lisää tänä vuonna, olen niin heikkona niiden kukintaan. Rusokirsikka on vähän epävarma meidän vyöhykkeellä, mutta yritin valita sille suojaisen paikan.

      Poista
  10. Upea on riippajalavasi ja hyvin istutettu joten varmasti menestyy ja kasvaa. Kiva idea tuo puusta tehty kasteluputki. Kiitos ideasta

    VastaaPoista
  11. Hieno puu. Haaveilin itsekin pitkään riippajalavasta. Totesin vain tonttiltamme puuttuvan se täydellinen paikka tuolle puulle, joten olen hommannut joitain muita korvikkeita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riippajalava vaatii tosiaan sopivan tilan ympärilleen, mutta onneksi löytyy ”korvikkeita”.

      Poista
  12. Kaikki riippapuut ovat niin ihania, kuten tämä sinunkin! Tosi kaunis muoto siinä! Minullakin jäseniä särkenyt, kun talven jälkeen alkanut tehdä pihahommia. Iltaisin ihan naatti, mutta hyvällä tavalla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntemukset ovat kuin olisi lievän jyräyksen alle jäänyt, mutta se kuuluu asiaan, kun löytää taas lihakset, jotka ovat nukkuneet talviunta. Minulla on tämä viikko mennyt ulkona illalla klo 20 asti ja sen jälkeen on kyllä naatti, mutta tosiaan myönteisellä tavalla. Hyvää viikonloppua!

      Poista
  13. Voin kuvitella tuon tilanteen puutarhamyymälän parkkipaikalla! Samoin huolen siitä, että pärjäähän puu varmasti peräkärryssä matkan ajan. Itse ostin äidilleni kerran likusterisyreenin, jonka kuvittelimme molemmat olevan inhimillisen pensaan kokoinen ja mallinen. Eipä ollut myymälässä sellaista, joten piti ostaa rungollinen versio. Siinä sitä olikin autoon sovittelemista, kun kummankin lapsen turvaistuimet olivat takapenkillä eikä takapenkkiä siksi saanut kumoon. Ruukku oli turvavöissä pelkääjän paikalla ja selkänoja sen verran taaksepäin käännettynä, kun turvaistuinten takia pystyi. Puu oli auton kattoa vasten ja latva peräkontin puolella kaarelle taivutettuna, jotta takaluukku mahtui kiinni. Onneksi likusteri oli vielä lepotilassa silloin, sillä muuten olisi saattanut lehtiä karista autoon sulloessa ja pois hivuttaessa. Sisällehän sen sai melko kivuttomasti, kun myyjä työnsi puun multapaakku edellä takakontista ja minä kurottelin vastaan etupenkiltä. Pois se piti sen sijaan vetää pelkääjän oven kautta ns. myötäkarvaan.
    Tuo puinen kasteluputki on kieltämättä kauniimpi kuin muoviputki. Kasteluahan tuon kokoinen puu vaatii vielä runsaammin kuin pienempi taimi, joten jonkinlainen kastelujärjestelmä on tarpeen. Hyvää kasvumenestystä riippajalavallesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noita kuvailemiasi tilanteita on minullekin sattunut, näköjään kaikki konstit on otettava käyttöön taimikuljetuksissa - eihän niitä taimia myymäläänkään voi jättää. Mitä suurempi puu, sen tarkempi on oltava kastelussa, joten kastelujärjestelmä on tarpeellinen. Kiitos Minna!

      Poista
  14. Riippajalava on lumoava!!!
    Yksi lempipuistani! Suomessa olin töissä vuosia sitten Honkanummen hautausmaan nurkalla kukkakaupassa ja joka aamu kun pyöräilin hautausmaan läpi töihin, piti minun pysähtyä valtavan vanhan riipajalavan eteen vain ihailemaan sen kauneutta!
    Meninpä joskus kesällä sen valtavan "sateenvarjon" alle katselemaan lehvästön upeita muotojakin. :)

    Lempeitä kevättuulia sinne pohjoiseen täältä Mantelilaaksosta!
    Olipa kiva löytää blogiisi Riinan kautta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, Mantelilaakson Susanna, kommenttisi ilahdutti kovasti - niin mukava kuulla näistä kokemuksistasi riippajalavan suhteen :). Olet lämpimästi tervetullut seuraamaan riippajalavan kasvua ja muitakin puutarhapuuhiani, kiva että löysit blogiini!

      Poista
  15. Vau, upea riippajalava! Onnea ja pitkää ikää sille! :)

    VastaaPoista
  16. Onpa kaunis riippajalava jo noin heti tässä vaiheessa. Tuosta tulee upea! On varmaan ollut melkoinen projekti siinä pakkaamisvaiheessa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä puun kauneudesta, toivon kasvun etenevän suotuisasti. Juu, pakkaaminen oli melkoinen projekti.

      Poista