AITAN PÄÄDYN KUNNOSTETTU PENKKI

Kohta ollaan selvitty tästä erittäin kylmästä keväisestä viikosta. Päivät ovat olleet enimmäkseen aurinkoisia, mutta vaatetta on saanut olla puutarhatöissä riittävästi. Tosin sykettä nostavissa kaivuutöissä saa sitten paidan selkämyksen hiestä märäksi.

Koskahan uskaltaa jättää perennan taimet yöksi ulos ilman suojaamista? Hankala tehdä ratkaisuja, sillä en voi luottaa sääennusteisiin kuin suuntaa antavasti. Yleensä meillä on aina yölämpö muutama aste kylmempi kuin Foreca ennustaa. Kuluneen viikon aikana on ollut pakkasta joka yö ja enimmillään -5 astetta, useampana yönä -3 ~ -4.

Kurtturuusun entinen asuinsija on nyt lopullisesti siistitty ja nurmikonsiemen kylvetty. Kaivoin vielä yhden jätesäkillisen juurenniskoja ja osin juuristoakin pois samalla kun harasin aluetta kylvökuntoon. Lopputulos on minusta siisti, meni vain aikaa, että totuin ajatukseen. Koristeomenapuut tulevat nyt esiin paremmin.

Tälle alueelle ei parane istuttaa mitään ainakaan kolmeen vuoteen, että saa kurtturuusun juuriston kunnolla kuolemaan. Kaivonkannelle on varmaan laitettava ruukku, ettei kukaan ”putoa” kaivoon. Tämä ei ole syvä kaivo ja olen lisäksi täyttänyt sitä vuosien mittaan kivillä ja maa-aineksilla. Aikoinaan se palveli pihakaivona, mutta vesi ei riittänyt kuin vähän aikaa vuodesssa.

Kunnostin täysin uudelleen aitan päädyn perenna-alueen. Nyt se saa enemmän huomiota, kun kurtturuusun poiston jälkeen näkyy paremmin. Kyseinen perennapenkki on ollut omissa oloissaan vuosikaudet, en ole ollut siihen kovinkaan tyytyväinen. Kasvit alueella ovat olleet lahjoitus- tai jakopalaperennoja muualta ja ovat täyttäneet tehtävänsä yli 20 vuotta.

10.7.2019 aitan kulmalta katsottuna, kurtturuusu on paikoillaan kaivonkannen ympärillä.

Yllä kuvassa kesän vihreys tuntuu kyllä ihanalle. No, poistin nyt kaikki nauhukset. Tässä kasvoi keskenään risteytyneinä aurinkonauhusta ja soihtunauhusta, mitkä toki olivat kukkiessaan kauniita, mutta eivät viihtyneet lainkaan kuivina jaksoina vaan lurpattivat surkeina auringon paistaessa. Toisella puolella oli vaaleaa jaloangervoa, minkä juuristoa kiusasi vuohenputki. Poistin jaloangervonkin kokonaan, minulla löytyy sitä parempikuntoisena muualta.

Aitan päätyyn polku oli heinittynyt, juolavehnä ja muu heinä oli kasvanut askelkivien päälle. Tämäkin kohta piti uudistaa perusteellisesti. Ja nyt pääsin myös eroon noista järkyttävän rumista muovisista reunanauhoista. Miksiköhän niitä joskus tuli laitettua?

10.7.2019

Säästin alueella kasvaneet vanhat violetit jaloritarinkannukset, sain niistä jaettua useamman hyvänkokoisen taimen. Olen esikasvattanut talven aikana valkoisia jaloritarinkannuksia ja ne pääsevät tähän penkkiin, ajattelen valkoisen näkyvän kauniisti punaista aittaa vasten.

Istutin myös valkoisia neilikkaruusuja, White Grootendorst, neilikkaruusujen sanotaan sopivan hyvin perennojen kanssa. Uskoisin neilikkaruusun sievän kukinnan sopivan tähän aittahenkeen. Etualalla reunuskasvina on valkoista japaninakileijaa ja neidonkurjenpolvea tässä vaiheessa, tilaa on vielä muillekin.

Nyt tätä penkkiä voi hyvin kantata laajemmaksi, kun kurtturuusu on poissa lähistöltä. Eli lisään tähän kaikenlaista sointuvaa ja kaunista ajan mittaan. Polun päällystin aluksi kivituhkalla, myöhemmin tästä voi tehdä mukulakivipolun, jahka ennätän.

Polun toiselle puolelle istutin ympäri vuoden kauniina palvelevat kartiovalkokuuset ja 3 pesäkuusta. Nämä sopivat minusta kauniisti takana näkyvän kallion eteen. Kalliolla on ollut vuorenkilpiä jo kauan ennen kun olen tänne emännäksi tullut.

Havujen edustalle istutin pallohortensia Annabellea,  toivottavasti ne jaksavat kukkia tässä puolivarjon alueella. Ottaisin mielelläni ehdotuksia maanpeitekasveista havujen ja pallohortensioiden väliin.

Kevättähdet ennen työn aloittamista

Laitoin alueella kasvaneet kevättähden sipulit takaisin kasvamaan, toivottavasti juurtuvat.

Kiinnostaisi kuulla, mitä mieltä olette tarhavarjohiipasta (Epimedium x rubrum) tai valkovarjohiipasta (Epimedium x youngianum Niveum) havujen alueelle. En ole itse nähnyt näitä kumpaakaan livenä, joten kasvutavasta ei ole kokemusta. Kasvavatko varjohiipat tähän tarkoitukseen liian korkeiksi? Olen blogeissa näitä ihaillut ja ainakin ’Varjolehtoon’ näitä istutan, mutta kävisivätkö myös tähän? Maanpeiteperennojen tulisi aitan päädyssä olla varjon tai puolivarjon kasveja. Taponlehti on tietysti yksi vaihtoehto.

Kuten sanottu, nyt on aihio tehtynä. Laajennan, kun on taas taimia käytettävänä. Ainakin tuli perusteellisesti kunnostettua koko kasvualusta ja ihana puhdas multa kera kompostin ravitsee kasveja jatkossa. Tein tarkoituksella kunnon kohopenkin, että ruusuille ym. on hyvä kasvualusta, multa kuitenkin painuu vielä. Kun penkki laajenee kanttaamalla korkeusero myös loivenee.

Nyt sataa hiljalleen vettä ja iltapäivän lämpötila on +5,5 - siis järkyttävän kylmää! Vesisateen otan kiitollisena vastaan, mutta toivoisin jo hieman lämpimämpää.

Virkistävää puutarhaviikonloppua teille kaikille urheille ulkoilijoille!

JA NIIN LÄHTI KURTTURUUSU

Täytyy varmaan minunkin jättää blogipäiväkirjaan kuvat lumisesta toukokuusta. Maanantaina 11.5. satanut lumi kesti meillä vielä pitkälle tiistai päivään. Nämä kuvat ovat eilen tiistaina otettuja.

Raparperit lumihupun alla

Visakoivu alkaa vihertää

Ja kuten otsikko kertoi, eilen oli sopiva päivä kurtturuusun hävittämiseen. Loppujen lopuksi päädyimme hävittämään kurtturuusun leikkaamalla sen pois maata myöten. Piikkiset oksat oli hyvä polttaa kasassa lumesta märällä maalla. Viimeistelyt teen vielä lähipäivinä eli maa tasoitetaan, kylvän vähän nurmikon siementä ja ryhdyn leikkaamaan nurmikkoa kyseisellä alueella. 

Yllä kuvassa kurtturuusujen alue oli vanhan kaivonrenkaan ympärillä. Kurtturuusun hävittäminen tällä tavoin oli kuitenkin noin 10 neliön alalla helpoin ratkaisu. Eniten päätökseen vaikutti huoli koristeomenapuun juuriston vahingoittumisesta, jos olisimme kaivaneet syvällä olevat ruusun juuret pois. Lisäksi mietitytti se valtava kasa juurakoita, jotka olisi pitänyt viedä kaatopaikalle tai polttaa. Poltettava määrä oli todella paljon pienempi näin. 

Ruukkutomaatti Vilma vasemmalla, kasvutavan eron huomaa amppelitomaatteihin.

Kerrottakoon vielä, että toistaiseksi kasvihuoneessa on kaikki hyvin, vaikka viime yönäkin oli pitkäkestoinen -5 asteen pakkanen. Aamulla oli nurmikko jäässä. Jatkan vielä suojaamistoimia, mutta voisikohan kohta jo huokaista ja odottaa ensimmäistä kurkun puraisua? 

ÄITIENPÄIVÄ AURINGOSSA, NYT TARPEELLISTA SADETTA

Vaikka äitienpäivä näissä poikkeusoloissa on hyvinkin paljon erilainen kuin tavallisesti, niin sain kuitenkin ilokseni aikuiset lapsemme viettämään äitienpäivää tänne meille. Lauantai ja sunnuntai olivat aurinkoisia, mutta viileitä päiviä. Iso lahja oli lasten apu lauantaina, kun kunnostimme rannasta jäiden aiheuttamat "tuhot". En muista, että aikaisemmin jäät olisivat koskaan ennen rullanneet rannan nurmikkoa kasaan näin paljon. En huomannut edes ottaa kuvaa "nurmirullista". No, kiitos nuoren voiman, saimme nämä rullautuneet nurmipaakut tasattua. Poika auttoi isäntää laiturin laitossa ja vene myös pelastettiin parempiin asemiin kuivalle maalle, sekin oli jäänyt jäiden kurimukseen. Lisäksi lapset kasasivat uuden köynnöskaaren, minkä isäntä osti minulle. 

Äitienpäivän tiimoilta sain lapsilta ilahduttavia lahjoja. Tämä puutarhurin lierihattu auttaa helteellä ja lisäksi sain hyvin tarpeelliset syväkosteuttavat käsienhoitokäsineet sekä syväkosteuttavat jalkojenhoitosukat :).

Valkoisena kukkiva Passiflora -köynnös Alta Nova Blooming dreams on minulle uusi tuttavuus, sen kasvua on hauska päästä seuraamaan.

Aurinkoinen sunnuntain sää vaihtui tänään kauan odotettuun vesisateeseen. Maa on meillä huutanut vettä jo pidemmän aikaa, lisäksi sade tuo suuren helpotuksen minulle, sillä veden kanto uusille istutuksille on ollut melkoista. Sade on siis toivottua, mutta tämä kylmyys ei. Aamulla lämpötila oli +9 astetta, mutta tällä hetkellä klo 13 aikaan mittari näyttää +0,8 huh! Ja vesisade muuttui räntäsateeksi. Kohta alkaa olla maa valkoisena.

Tähän asti ovat kasvihuoneen asukkaat pärjänneet ihmeen hyvin. Suuri huoli on vielä tämän viikon hyperkylmistä öistä. Viime viikolla oli kylmin yö -5 astetta, tällöin tomaattien alin lämpö kulmissa oli -4,9. Kurkkujen kohdalla lämpö oli +10. Ensi yöksi pitää vielä lisätä harsoja. En todellakaan haluaisi menettää taimia enää tässä vaiheessa.

Yritetään selvitä vielä tästä kylmästä viikosta. Kevättä kohti!

ON LAPIO HEILUNUT

Scillat terijoensalavan juurella 'Varjolehdossa'

Tämä viikko on tähän asti mennyt ruokataukoa lukuunottamatta ihan pihalla. Iso työmaa on ollut 'Varjolehdon' laajennus. Vielä alue ei olla läheskään valmis, mutta nyt sain havuja istutettua pallohortensioiden viereen, ainakin siis yhden erän havuja. Tämän idean kummitätinä oli jälleen Riina blogista Versoja Vaahteramäeltä. Kiitos Riina - jälleen :)

Alueen pohjatyö on hidasta, sillä joudun kanttaamaan ja rullaamaan nurmikon kokonaan pois. Ei ole muuta vaihtoehtoa, sillä istutusalueelle tulee myös perennoja, ja meillä nurmikossa kasvavaa niin monia sellaisia kasveja, joita en halua perennapenkkiin. Jokaisessa rullaamassani nurmikkosiivussa on varmasti ainakin yksi voikukka, yleensä enemmän. Lieroja tervehdin ilolla ja ne siirrän aina hellästi mullosta möyhentämään.

Tästä aloitin maanantaina. Pallohortensiat ovat vielä lehdettömiä, yhdeksän pallohortensian ryhmä on etureunassa ja oikealla. Tätä aluetta en ollut edes siistinyt talven jäljiltä, sillä tiesin aloittavani tämän urakan. Kartiovalkokuusen ja pesäkuusen taimen avulla on helpompi hahmottaa suunnitelmaa eteenpäin.

Onneksi työ etenee pikku hiljaa ja siivu kerrallaan. Alku on tuskaisinta, mutta työ palkitsee siinä vaiheessa, kun alkaa nähdä muutoksen. Jokainen tätä touhua tehnyt tietää, että selkäruodossa ja hartioissa tuntuu, kun tekee monta tuntia putkeen.

Alueen muoto ei ole siis millään tavalla vielä lopullinen. Laajenemista tapahtuu, kunhan saan perennojen taimia, mitä olen tänne suunnitellut.

Pieni pensas vasemmassa reunassa on vanha rusokuusama, joka oli melkein kuollut, mutta piristyi viime vuonna alueen muutostöistä. Seurailen sen edesottamuksia.

Tuoksumatara levisi ilahduttavan paljon viime kesänä, sitä näkyy matalana alueen etualalla. Odotan kovasti sen valkoista ihastuttavaa kukintaa. 

Kasvilavat ovat valmiina kylvöjä varten, taidan odottaa alkuviikon mahdolliset lumisateet ensin. Lumeton talvi koetteli mansikan taimia, mutta nyt Polka on kyllä ihan mukavasti aloittamassa kasvua. Lisäsin vähän multaa, pitää etsiä olkia riviväleihin.

Kurkku on ilmeisesti selvinnyt koettelemuksistaan ja on tomerasti ryhtynyt hoitamaan perustehtäväänsä. 

Pitää vielä laittaa kuva viime syksynä alelaarista ostamistani palloesikoista. Olisivathan ne voineet vähän suuremmiksikin kasvaa, mutta ehkä sitten ensi keväänä, söpöjä ovat kuitenkin.

Oikein hyvää loppuviikkoa teille kaikille!

ENTÄS SITTEN TOMAATIT

Koska olen lähtenyt kokeilujen tielle kasvihuonekurkkujen kanssa, niin antaa mennä samoin myös tomaattien suhteen. Myönteinen kokemus kaksinkertaisista hallaharsoista telttana ja lämpöpuhaltimesta lämmönlähteenä innosti yrittämään. Kasvihuonekurkut ovat vieläkin hengissä ja ne ovat kasvaneet korkeutta, kukkiakin on kehittymässä. Osa lehdistä otti tosin vähän osumaa auringon valosta, tottumattomia kun vielä ovat, joten eilisen päivän pidin varjostuskangasta kurkkujen yllä. Ihmeen sitkeitä otuksia, kun ottaa huomioon juuriston vaurioitumisen siirron yhteydessä - ja onhan kasville rasitus koota uutta juuristoa kun lehtimassaa on jo paljon.

Päätin siis eilen 2.5. istuttaa tomaatit kasvihuoneeseen. Tarkistin kyllä, että viikon päästä on taas ennusteessa kylmiä öitä, mutta ajattelin luottaa tarkkuustermostaatilla toimivaan lämmönlähteeseen. Yksi peruste tähän päätökseen oli tomaatin taimien suotuisa kasvu, taimet olivat kasvaneet jo tukikepeistä reippaasti yli ja tuntuivat kaipaavan isompaa kasvualustaa. Niinpä tuumasta toimeen...

Viime vuonna kasvatin tomaatit ja kurkut valmiissa kasvusäkeissä, säkit olivat helppo tapa aloittaa kasvatus ja satoa tuli. Tänä vuonna kokeilen tomaateille monivuotisia laastipaljuja, yhden laatikon tilavuus on 60 litraa. Porasin pari reikää astian alareunaan ja laitoin pohjalle ruukkusoraa. Kasvualustaksi valitsin nyt turvemullan ja tomaattimullan sekoituksen. Luomulannoitteesta tein varastolannoituksen toiselle pitkälle sivulle laatikon alaosaan - vähän samaan tapaan kuin on kasvusäkeissä.

Päädyin isännän ehdotuksesta laittamaan paljut poikittain kasvihuoneen etelänpuolen pitkälle sivulle ja laitoin kaksi taimea yhteen paljuun. Kasvukausi näyttää, ovatko taimet liian tiheästi. Eturivissä on yhteensä kolme pensastomaattia, joten se ehkä auttaa jonkun verran, ainakin hoitotoimenpiteissä..

Laitoin viime vuoden tapaan juuttinarun tomaatin juuripaakun ympärille ja istutin tomaatit syvempään kuin ne olivat taimiruukussa olleet, melkein alimpia lehtiä myöden. Juuttinarun kieputin taimen ympärille ja kiinnitin vetosolmun kasvihuoneen katossa olevaan vaijerin. Narussa on löysää sen verran paljon, että taimien venyessä on varaa kieputtaa narua.

Tuli niin iloinen mieli, kun näin taimien pääsevän hyvään kasvualustaan ja lopulliselle asuinsijoilleen. ”Red Profusion” amppelitomaatit sekä ”Vilma” ruukkutomaatti kukkivat ja toivottavasti aloittavat pian myös sadon tuottamisen. Myös ”Tiny Tim” pensastomaatti on tekemässä nuppuja :).

Takaseinällä on pensastomaatteja, aivan etualalla on tuoksuherneitä.

Tänä aamuna tomaatit olivat ensimmäisen kasvihuoneessa vietetyn yönsä jälkeen hyvävoimaisia. Tunnustan teille, että toimin eilen ohjeita vastaan ja jätin tomaattien kouluttamisen väliin, kun innostuin taimien istuttamisesta kasvihuoneeseen (ei kannata matkia). Huolehdin varjostamisesta alkuvaiheessa tarkemmin, jotta olosuhteen muutos ei häiritsisi kasvua.

Esikasvatustila on ollut viileässä yläkerrassa, joten taimille ei lämpötilassa tapahdu kovin suurta muutosta, kasvihuoneessa ei myöskään tuule.

Myös paprikat muuttivat kasvihuoneeseen

Kurkut ovat kasvaneet kasvihuoneessa ja uusi kasvu on mukavan vihreää. Pyykkipojista on paljon apua harsojen kiinnityksessä.

Kuten mainitsin, olen nyt varjostanut kurkkuja, alalehdet vähän haalistuivat valo-olosuhteiden muutoksesta. Myönteistä on, että uusi kasvu on pontevan vihreää.

Tänään istutin osan basilikoista ruukkuihin kasvihuoneeseen, osa on vielä sisällä. Pienikukkaiset samettikukat sain vasta nyt koulittua suurempiin purkkeihin. 

Saako sanoa, että olen niiiin onnellinen tästä kasvihuoneesta. Vielä on epäjärjestystä, koska kasvihuoneessa asuvat yöaikaan myös koulutettavat perennat ja kesäkukat, mutta pikkuhiljaa...
Olen ollut erittäin tyytyväinen, että ostimme tämän 13 neliön kasvihuoneen, tuntuu sekin olevan välillä liian pieni ;). Ja ehdottomasti tuplaovista on hyötyä, kun kantaa erilaisia tavaroita sisään ja ulos. 

IHANA VAPUN AURINKO

Aamu valkeni erittäin kylmän yön jälkeen ihmeen lempeänä. Vaikka mittari näyttää alle +3 astetta, niin henki on erilainen, sillä tuulen suunta on kääntynyt etelään. 

Ostin vappukukaksi tarhakylmänkukan taimen

Viime yönä oli tämän viikon kylmin yö, meillä pakkanen painui - 7,4 asteeseen. Aamulla kipaisin yöpaidassa kasvihuoneeseen. Mittareiden mukaan keskilattialla oli ollut alimmillaan -1,3 astetta, mutta harsoteltassa kurkut näyttävät selvinneen lämpöpuhaltimen avustuksella. Jippii, tässä vaiheessa!

Passandra uhmaa kaikkea ymmärrystä, sillä rikkoutuneesta juuripaakustaan huolimatta, tämä päättää ryhtyä jälleen pontevasti kurkun kasvatukseen. En vieläkään tiedä, voiko uskoa todeksi, että kurkut olisivat selvinneet tuosta siirto-operaatiosta. Viikon sisällä sen näkee varmemmin.

Vappuaatto meni puutarhatyön merkeissä, tulin sisään vasta klo 20.30. Sain nyt yhteen välivaiheeseen puutarhan itäreunan istutukset. Nyt on tuumailtava välillä ja katsottava, mitä tämä alue vielä kaipaa. Graniittikivien oikealle puolelle istutin pensasruusujen lisäksi muitakin pensaita, aivan edessä mustaherukka. Esittelen aluetta lisää, kunhan kasvu lähtee alkuun. Graniittikivillä etureunan sai tuettua kunnolla kohopenkiksi, tällä alueella ei kasva muuten mikään talvimärkyyden vuoksi.

Eiköhän nämä uudet penkit tekeydy paremmin, kunhan kasvit alkavat kunnolla kasvaa ja maanpeiteperennat täyttävät multatilan. Tulevina vuosina toivon näkeväni hedelmäpuiden keväistä kukintaa, samoin kuvassa etualalla olevan rusotuomipihlajan valkoisen kukkapilven.

Hyvää jatkoa itse kunkin vapulle! Toivotaan lämpimämpiä öitä ja päiviä.