TALON ULKOREMONTTI

Jatkokertomus osa 5 eli vanhan talon arkkitehtuuriin sopimattoman -70 luvun verannan muutostyö lasiverannaksi ja paluu 1930-luvun valokuvien mukaiseen asuun.

Tähän kuvan tilanteeseen jäätiin  juhannuksena, kun remonttimiehet jäivät kahden viikon kesälomalle. Tästä näkyy myös kuistin peltikatto. Kuistin katto on sen verran tasainen kattoterassin kohdalta, että siihen tehtiin konesaumakatto. Onneksi rakentajat tunsivat taitavan peltisepän, joka pystyi toteuttamaan tämän. Peltiseppä teki tätä kuistin kattoa kolme pitkää päivää. Lopputulos on kaunis.

Suoraan edestä katsottuna. 

Etelän puolella löytyi paljon korjattavaa yläkerran ikkunoiden molemmin puolin. Tätä epäilimme jo etukäteen. Seinää purettiin niin paljon, että huonokuntoinen aines saatiin pois ja tilalle laitettua tervettä puuta.  Tämä puoli talosta on jo valmis.

Rakentamisen seitsemännen viikon aikana lasikuistin sisäpuolen panelointi tuli valmiiksi. Samaan aikaan myös ulkopuolen viimeistely eteni. Ikkunoiden smyygilaudat valmistuivat ja muukin ulkoverhouksen näpertely eteni. 

Kahdeksannella työviikkolla asennettiin kuistin pariovet ja kapea ikkuna oven päälle. Puuikkunat ja ovet on tehnyt puuseppä perheyritys Väänälän Puutyöstä. Olemme oikein tyytyväisiä yhteistyöhön. Jokainen puuikkuna aukeaa erillisenä ikkunana eli kyseessä ovat ihan aidot puuikkunat. 

Tässä samalla piharingin istutusalue esittäytyy. Puutarhakierrokset lähtevät tästä näkymästä liikkeelle. Sähkömies kävi tekemässä sähkötyöt lähes valmiiksi. Laitoimme takaisin paikoilleen edelleen toimivat ulkovalaisimet, on huojentavaa, että ne toimivat hyvin palveltuaan moitteettomasti noin 35 vuotta. 

Vielä puuttuu kaide ylätasanteelta. Emme käytä tuota yläkerran ovea, mutta se on tarpeellinen jättää hätäpoistumistieksi. Aikaisemmin yläkerran terassin lattialle kertyi syksyn lehtiä ja lunta, mikä pehmensi lattiarakenteita ja katto alkoi vuotaa alas verannalle. Nyt arkkitehdin kanssa päädyimme ratkaisuun, että ylätasanteelle ei tule varsinaista puulattiaa lainkaan. 

Perinnelankku kiertää uutta kuistia samaan tapaan kuin muutakin taloa. 

Yhdeksännellä rakennusviikolla timpurit saivat oman osuutensa valmiiksi. Kaide valmistui vanhojen kuvien mukaisesti kuistin katolle. Emme tosiaan käytä yläkerran terassia oleskeluun, mutta ovesta pääsee tarvittaessa poistamaan lunta tai tekemään muita huoltotöitä. Hätäpoistumistie yläkerrasta on myös tarpeellinen.

Yläkerran kaide on suunniteltu niin, että päällimmäisen laudan voi helposti vaihtaa, kun se tulee siihen pisteeseen. Kaide on reilusti irti peltikatosta, joten vesi ja lumi pääsee valumaan peltikattoa pitkin alas. Suuremmat luminietokset voi auttaa lapiolla alas.

Tämä kesä on mennyt rakennusprojektin kanssa, mutta onneksi nyt ollaan jo loppusuoralla. Alkavalla viikolla kuistin sisäpuolella tehdään viimeiset maalaukset, kun maalari saapuu heinäkuun vuosilomalta. Maalaus kuuluu sovittuun urakkaan, joten annan tehtävän mielelläni maalarille. Minulla riittää tekemmistä muutenkin ihan riittävästi. 

Olen tyytyväinen tipurin tarkkuuteen, ei ole ihan helppoa yhdistää esim. uuden osan nurkkalautaa vanhaan seinään, joka ei ole tasaisen suora. Lautaa sai muotoilla vanhan ulkoseinän puolelta aika tavalla, mutta lopputulos on siisti.

SIIVEKKÄITÄ

 

Nämä etualan ’Magnus' punahatut kasvatin siemenestä ja ilokseni ne ovat levittäytyneet ja voivat oikein hyvin. Kuten tiedätte, punahatut houkuttavat perhosia ja pörriäisiä. Tämän kukkivan ryhmän vieressä näkyy uusia pikkuisia siementaimia.

'White Swan' kaunopunahatuissa käy tasainen vilske. Nämä ovat menestyneet tässä Sydänpenkissä jo useiden vuosien ajan.

Pitäisi ottaa video, jotta pienet kimalaiset näkyisivät paremmin ja pörinän saisi mukaan.

Tässä Sydänpenkin kohdalta näkymä huvimajan istutusalueen suuntaan.

Pienennetyssä kuvassa perhosen siipien sävyt eivät tule oikein edukseen. Yritin saada kolmen perhosen ryhmän samaan potrettiin, mutta siinä vaiheessa kun järkkäri suostuu tarkennukseen ja laukaisemaan, ehtivät perhoset siirtyä seuraavaan kukkaan.

Syyshortensia 'Magical Fire' on hyvä pörriäismagneetti. Kultakuoriaisella on joku tarkemmin tunnistamaton kaveri.

Kiirettä pitää. 

Perhonen sointuu aika hienosti tsinnian keskustan väreihin. 

Nyt on vietetty melkoisen paahteista viikkoa, eilen lämpötila taisi olla päälle 28 astetta. 

Lopuksi hieman viilentävä järvinäkymä rannastamme. En voi uskoa, että taas on perjantai. Mihin ihmeeseen aika katoaa tällaista vauhtia? Ensi viikolla ollaan jo elokuun puolella. 

Hyvää viikonloppua!

KÄRHÖJÄ JA HEINÄKUUN NÄKYMIÄ

 

Tarhakellokärhö 'Arabellan' kukinta sen kun kiihtyy. Myös tämän tontin puutarhurin elämä on ollut melkoisen reipasta menoa. Tällä viikolla oli ilo saada Perunmaan Marttojen ryhmä ihan privaattivierailulle kahvihetken kera. Onneksi sää suosi ja aurinko paistoi, Marttojen jälkeen kävi normaalin torstai-aukiolon aikana yllättävän monta vierailijaa. Kiitos teille kaikille käynnistä. 

Osa puutarhavierailijoista on ajanut tänne pidemmästäkin matkasta, se ilahduttaa. On myös hauskaa, että kesäasukkaat ovat löytäneet meille. 

Puutarhakoira Rilla esittelee 'Sweet Haze' ruusun kukintaa. Huomatkaa, miten hyvin Rillan kieli sointuu ruusuun ;). Puutarhavierailujen aikana Rilla joutuu olemaan sisällä talossa, sillä koira on hieman turhan kiihtyneen innostunut vieraiden tapaamisesta, jotta sen voisi sallia osallistuvan.

Kärhöt ja kärhöjen tuet herättävät joka vierailun aikana keskustelua ja kiinnostusta. 

Loistokärhö ’Rouge Cardinal’ kiipeää köynnöskaaressa lähellä keittiöpuutarhaa ja nuppuja on jäljellä vielä mukavan paljon. Tykkään kovasti valkoisen ja tumman purppuran yhdistelmistä. Kauempana takana kukkii 'Sea Foam' ruusu valkoisin kukin.

Tässä 'Rouge Cardinalin' kukat näkyvät hieman paremmin. 

'Early White' syysleimut ovat myös avanneet kukkansa.

Tässä lähempää suloisen 'Early White' syysleimun kukkia.

Vasemmassa reunassa kukkii todella runsaasti tarhaviinikärhö 'Purpurea Plena Elegans'. Tämä on helppohoitoinen ja sen sanotaan viihtyvän myös hieman varjoisammalla kasvupaikalla. Tässä huvimajan alueella paistaa kyllä aurinko koko päivän.

Loistokärhö 'Ville de Lyonin' nuppuja poksahtelee auki tasaista tahtia.  

Loistokärhö ’Destiny’ on ilmeisesti aika matalaksi jäävä kärhö, sillä se pysyttelee joka vuosi lähes samankorkuisena.

Ruusupuiston alueella osa ruusuista kasvattaa tässä vaiheessa lisää nuppuja. Onneksi kukkiakin löytyy. Harkitsen vielä vakavasti, jos uskaltaisin istuttaa Austinruusuja täydentämään ruusujen valikoimaa.

Näiden kärhökaarien kärhöissä on paljon nuppuja, jotka aukeavat varmaan lähipäivinä. 

Samaritan Jo aloittaa tällä alueella aina ensimmäisenä. Vieressä 'Sointu' ruusun kukkia.

Tässä Samaritan Jo lähempää tarkasteltuna. 

Taas on viikonloppu käsillä, aika huristaa sellaista vauhtia, ettei tahdo perässä pysyä. Toivon sinulle hyvää viikonloppua ja ehkä haluat tulla käymään sunnuntaina tai ensi viikolla?

Puutarha on siis auki torstaisin klo 16.00-18.00 ja sunnuntaisin klo 14.00-16.00.

KAUNEUTTA KEITTIÖPUUTARHASSA

 

Torstaina meillä kierteli jälleen ihania puutarhavieraita ja mieleeni jäi pyörimään yksi monista lämmittävistä kommenteista. "Miten kaunis voikaan olla kasvimaa ihan syötävien kasvien suhteen". Sehän on aivan totta. Katselimme yhdessä punajuurien lehtiä ja tillien kukintoja.

Kesäkurpitsa tuottaa runsaasti satoa, mutta sen kukat ovat myös kauniit katsella. Se on aika hauska pari tillin kukintojen kanssa.

Vihreääkin on montaa eri sävyä. Voi, miten herkulliselta maistuvat sipulit, porkkanat ja muut höysteet.

Syömme herneitä joka päivä suoraan tuoreina, ne ovat niin hyviä. Ja sato on ollut todella erinomainen ilman mitään tuholaisia.

Perunoiden viereen laitoin siemenestä kasvamaan ruiskukkia, auringonkukkia, kehäkukkia ja jotain muitakin pussin pohjia eri kukkien siemeniä. Perunat ovat kasvaneet hurjan suuriksi ja tänään juuri totesimme isännän kanssa melkein yhteen ääneen, että maku on tosi hyvä.

Aika suloinen auringonkukka! 

Auringonkukan vieressä kasvaa kehäkukkia. 

Kasvihuoneessakin on aika kaunista, kun eriväriset tomaatintertut roikkuvat ja saavat veden herahtamaan kielelle. Tomaatteja kerään päivittäin kulhollisen sekä tuoreena syötäväksi että erilaisien ruokien joukkoon laitettavaksi. Isäntä haluaisi nykyään paistettua tomaattia aina kun sen voi ruokaan sovittaa.

Keittiöpuutarhan kivipenkki kukkii nyt aika villisti. Istutin sinne esikasvattamiani koristeporkkanan, tsinnian ja kosmoskukkien taimia sekä lisäksi ripottelin taimien väleihin unikkojen siemeniä. 

'Dara' koristeporkkanan aukeava kukka on aika hurmaava.

Iisopit ovat olleet kivipenkin monivuotisia kukkijoita. Kuvassa niiden takana tsinnioita.

Olisi pitänyt saada kuviin ääni mukaan, sillä hurina ja pörinä oli melkoinen. Kerrankin sain yhden pörisijän sattumaan kuvaan.

Tykkään näistä tummista unikoista tosi paljon. Siemenpussi oli jäänyt epähuomiossa kylvämättä ja päiväys oli vanhemtunut, mutta kyllä siitä onneksi jonkun verran kasvoi kukkia.

Tässä kavereina unikot, tsinniat ja sirokesäkynttilä.

Näitä valkoisia unikkoja kasvoi paljon. 

Keittiöpuutarhasta on siis paljon iloa. Sanon - ja pistän tomaatin suuhuni.

Iloista viikonloppua!