tiistai 9. heinäkuuta 2024

KELLOKÄRHÖJEN TUKIA JA TUIJIEN VAURIOT

 



Tänä vuonna tarhakellokärhö 'Aljonushka' aloitti kukinnan aikaisin ja kukkia tulee lisää kaiken aikaa. Täytyy todeta, että tämä on kyllä kiitollinen kukkija. 



Huvimajan vieressä kasvavan koristeomenapuu 'Royaltyn' alta katsottuna 'Aljonushka' näkyy isännän tekemässä tuessa 'Rose Queen' loistosalvian vieressä. Nämä sävyt toimivat yhdessä aika hienosti. Kolmion muotoisen raudoitusverkon sisällä kasvaa 'Miss Bateman' kärhö, joka ei vielä kuki ja 'Aljonushka' kasvaa tuen ulkopuolella. Kiinnitin kellokärhön eri kohdista pinnoitetulla rautalangalla (jota jää aina ylimääräiseksi, kun purkaa syksyllä jänisverkkorullia) raudoitusverkkoon. 



Tässä vielä lähempää katsottuna 'Aljonushkan' kasvua tukeensa kiinnitettynä. Katja pohdiskeli tätä asiaa omassa Päivänpesän elämää -bogissaan, joten ajattelin itsekin kirjoittaa omia kokemuksiani - varsinkin, kun tätä asiaa ovat monet tämän kesän puutarhavieraat kysyneet. Tarhakellokärhöillä ei ole samanlaisia tarttumakärhiä kiipeämiseen kuin muilla kärhöillä. 



Huvimajan vieressä kasvava tarhakellokärhö 'Arabella' kukkii myös runsaasti ja tämän tukena on pyöreäksi muotoiltu vajaan metrin korkea metalliverkko. Kuvassa näkyvät kukat nousevat verkon yli. 




Kuten kuvasta näkyy, pyöreä verkko jää aika hyvin piiloon. 




Tässä vielä yksi vastavaloon otettu kuva samaisesta 'Arabella' tarhakellokärhöstä omassa tuessaan. Arboretumissa minulla kasvaa yksi pieni Arabella maata myöten ilman tukea eli sekin on yksi mahdollinen tapa näiden kärhöjen istuttamiseen. 



Sitten vähän asiaa tuijien talvivaurioista. Tästä illan hämyn kuvakulmasta ei näy, että näissä neljässä vanhassa timanttituijassa oli yllättävän paljon ruskeaksi menneitä oksia alhaalla. Jotkut osat olivat aivan ruskeita.



Katselin näitä rumia kohtia alkukesän ja sitten päätin kokeilla rajumpia toimia eli leikkasin kuivat oksat pois. Näissä tuijissa on monta runkoa ja jätin ainakin tässä vaiheessa puuhan tähän vaiheeseen. Poistan todennäköisesti myöhemmin "laihoja runkoja" ja jättää vain paksut rungot paikoilleen. Vai mitä sanoo tuijien muotoiluun erikoistunut Kruunuvuokko Puutarhan lumo -blogista? 

Kärhökaaressa muuten kukkii jo loistokärhö 'Rouge Cardinal'.



Pientä siistimistä on vielä edessä, mutta nyt ovat ruskeat oksat poissa. 



Tällainen on lopputulos kauempaa katsottuna.  


20 kommenttia:

  1. Kellokärhöt ovat kauniita. Minulla on niistä vain 'Arabella', mutta se ei ole vielä koskaan kukkinut. Se saa puolestani kasvaa joko maanpeittona tai ylös, se on kahden puskan välissä.
    Harmi tuijien ruskistumista, mutta rungollisina ne ovat erilaisia, sypressimäisiä. Kivoja niinkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävin juuri arboretumissa katsomassa maata pitkin kasvavaa Arabellaa ja se on ihan hauskannäköinen. Hyvä, että laitoit tuon vaihtoehdon, että voi laittaa kasvamaan, myös puskien väliin.
      Minäkin ajattelin, että tuijat näyttävät nyt sypresseiltä. Eikä se ole mitenkään huono juttu :).

      Poista
    2. Anonyymi7/11/2024

      Minullakin kasvaa ruusupensaassa maata myöden Arabella ja sopii mielestäni niin. :)

      Poista
  2. Onnistunut tuijien korjausleikkaus. Ja voi että, kuinka nättiä sinulla onkaan pihallasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katselin sen verran pitkään isoja ruskeita alueita, että tuntui huojentavalta saada ne pois. Lopputulos on oikeastaan aika hauska, valo pääsee nyt siivilöitymään tuijien alta ja saatan vaikka istuttaa lisää keijunkukkia vapautuneeseen tilaan edellisten seuraksi. Saa nähdä.
      Kiitos ystävällisisestä kommentistasi.

      Poista
  3. Aljonushka on todellakin varma ja runsaasti kukkiva kärhö. Aikainenkin. Pidän siitä todella paljon, eikä haittaa, vaikka se vaatii tukemista.
    Puutarharyhmissä on ollut tänä keväänä paljon juttua ruskeaksi menneistä tuijista ja muista havuista. Talvi oli niille liian ankara. Minusta tuijauudistuksesi on hyvä. Muistelen, että Kruunuvuokko jätti myös toisen rungon paikalleen. Hän varmaan kommentoi asiasta itse.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin tykkään tosi paljon Aljonushkasta. Tarhakellokärhöt taitavat aloittaa kukinnan ajoissa ja kukkivat runsaasti - siltä näyttää omien tarhakellokärhöjen suhteen.
      Odotan sekä Kruunuvuokon että muidenkin tuijien leikkaukseen perehtyneiden kommentteja. Muistan nähneeni tämän kaltaisia leikkauksia muillakin, silloin kun on tullut kuivia oksia tai jostain muista syistä. No, en usko, että niin kuivat oksat isolla alalla olisivat enää uudistuneet vihreiksi, joten tämä näyttää paremmalta vaihtoehdolta.

      Poista
  4. Pyöreä verkko on hyvä, vihreänä häviää lehtien sekaan. Minulla oli kartiovalkokuusi todella ruskea, se on aika hyvin korjannut vauriot itse. Tuijat taitavat olla toista sorttia, pallotuija on edellen ruskea siitä kohdasta mistä ruskettui alkukesästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viime talvi oli monille havuille hankala. Minunkin vanhat kartiovalkokuuset ruskettuvat osittain, mutta ovat nyt jo korjanneet vauriot. Syksyn kartiovalkokuusten alehankinnat sitä vastoin oli pakko kyniä, niiden ruskeat osat selvinneet.

      Poista
  5. Nyt tuijissa on jotain rosoista ja elettyä, kun luonto on jättänyt merkkinsä. Kärhöjen tukemisen kanssa täällä myös touhuan. Minun Arabellani ei tänä keväänä noussutkaan, taisi takatalvi verottaa sitä(kin).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuijat eivät ole ollenkaan hullummat näin, niiden alaosa alkoikin olla aika laaja ja peittävä. Nyt valo siivilöityy ”runkojen” välistä ja aluskasvillisuus voi varmaakin paremmin.
      Ehkä Arabellasi lepää tämän kesän ja nousee ensi keväänä?

      Poista
  6. Sait tuijista nyt ihan eri puut aikaan. Erottuvat näin hyvin muiden joukosta. Sööttejä nuo kärhösi ja tukea tuntuu tarvitsevan puutarhassa moni muukin kasvi. Tuet vaan pitäisi muistaa laittaa tarpeeksi ajoissa. Verkko taitaa ollakin hyvä. Sarah B. pionit koetin tukea tänä vuonna mahdollisimman hyvin, mutta niin vaan kovat sateet ja tuulet saivat ne nöyrtymään lähes maahan ja varret katkeilemaan veden painosta kukissa. Yleensä käyn vielä ravistelemassa vesiä vähemmälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kieltämättä tuijat näyttävät eri puilta nyt ;). Olet oikeassa, kaikki tarvittavat tuet pitäisi muistaa laittaa ajoissa paikoilleen, tämä on pionien kohdalla varsinkin hyvin totta.

      Poista
  7. Meillä kotona vuosia sitten tuija kyllä korjasi kuivuuden . Minusta nuo tuet kärhöissä on niin kauniit että saisi vaikka näkyä enemmän .
    Meillä kärhöt on laihoja ja tekevät vasta nuppuja ....mutta hyvä kun ovat edes nousseet .
    Edellinen kommenttini pioneista taisi mennä roskikseen .?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tiedosta, varmaan tuijien vauriot voivat korjaantua, mutta kyllästyin katsomaan isoja ruskeita alueita ;).
      Kiva kuulla, että tykkäät isännän tekemistä kärhöjen tukirakenteita - niin minäkin.
      Kävin tutkimassa kommenttikentän bloggerin alustasta, mutta en valitettavasti löytänyt roskakoriin mennyttä kommenttiasi sieltä?? Minnehän se hävisi? Katson kyllä lähes päivittäin tuon roskakorin, koska kummallisesti sinne päätyy osa kommenteista ja nostan ne sieltä julkaistaviksi.

      Poista
  8. Tuijistahan tuli ihan hienot pikkuisen karsittuina. Minullekin tuli mieleen sypressit. Viime talvi oli paha tuijille. Naapurilla on muutaman vuoden vanha tuija-aita, jota he eivät tainneet edes suojata kevättalvella. Siinä on aika paljon ruskeita osia. Minullakin tuijista ruskettui joitakin oksankärkiä, vaikka niihin ei kevätaurinko edes osu.
    Ihana, kun kärhöt alkavat jo kukkia. Täällä ne ovat vähän jäljessä mutta kylläpähän ne aikanaan aloittavat meilläkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, siistin niitä vielä lisää, kunhan ehdin. Viime talvi oli monille havuille paha - samoin monille muillekin kasveille. Kärhöjen kukinta on tosiaan alkamassa vähän lajista riippuen.

      Poista
  9. Noista tuijista tuilikin hauskoja. Itselleni tulee niistä nyt mielleyhtymä satumetsään, jossa tuijat ovat sellaisia pieniä tonttulakkipäisiä maahisia. Tiesitkö muuten, että tuijien lehtioksasilppu estää vuohenputken kasvamista? Siitä erittyy jotain uutetta, josta vuohenputki ei pidä. Yritin pariin kertaan kasvattaa kärhöjä noin 18 vuotta sitten, enkä tosiaankaan onnistunut. Joku sanoi, että laitoin ne väärään paikkaan, mutta ei minulla muitakaan paikkoja ollut. Tänä kesänä, kun peruskorjasin sen kukkamaan, jossa kärhöt olivat, löytyi syvältä yhden kärhön ruukku. Minulla ei ole kyllä mitään ymmärrystä, miksi siinä on ollut ruukku paikallaan. Olenkohan ajatellut siirtää sen siitä sitten lähiaikana johonkin parempaan paikkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva mielleyhtymä :). Ne ovat ihan kivat tuolla tavalla ja on tosiaan hauska, että auringon valo pääsee nyt siivilöitymään runkojen vierestä ja näkymä parani myös istutusalueen kukkien suuntaan. Hei - kiitos tiedon jakamisesta! Täytyykin hyödyntää tuijan lehtioksasilppua empiirisen tutkimukseen sellaisella paikalla, mistä pitää häivyttää vuohenputkea pois.
      Kärhöt voivat olla hieman konstikasta, ainakin ne vaativat hyvän kasvualustan kasvaakseen ja kukkiakseen kunnolla.

      Poista