torstai 2. tammikuuta 2020

ARVIOINTIA JA KATSE UUTEEN KAUTEEN

Viime vuotta miettiessäni olen kiitollinen. Sain viettää ihanan täysipainoisen puutarhakesän. Puutarhavuosi alkoi jo talvella, kun etsin tietoja eri kasveista ja maalailin mielessäni ihania näkymiä uusien istutusalueiden muodossa. Luin hurjan määrän puutarhablogeja läpi, innostavimmat useampaan kertaan. Lukiessani kirjoittelin muistiin kasveja, jotka viehättivät ja vaikuttivat sopivilta suunnitelmiini.

Toukokuussa 2019

Esikasvatin kesäkukkien, syötävien kasvien ja "Nora Barlow" lehtoakileijan taimia ikkunoilla. Mieheni laski, että taimia oli esikasvatuksessa yli 500. Tälle vuodelle olen jo silmäillyt siemenkuvastoja, mutta tilausta en ole vielä tehnyt. Kohta tämäkin olisi hoidettava. Nyt ajattelin käyttää enemmän taimitilaa perennoille ja vihanneksille, toki kesäkukkia myös, muttei niin paljon kuin viime vuonna.


Kasvihuone valmistui syksyllä 2018, joten viime kesänä pääsin kasvatuspuuhiin kasvihuoneessa ensimmäistä kertaa. Mikä ilo! Tänä vuonna yritän hyödyntää viime vuonna opittua. Merkittävä edistysaskel oli keittiöpuutarhan valmistuminen viime vuoden aikana. Hankitut lavakaulukset tuli käsiteltyä ja täytettyä kasvualustalla. Erittäin iloinen olen mieheni tekemistä suurista kasvulavoista kasvihuoneen pohjoispuolelle. Keittiöpuutarhan pohjoisreuna sai myös pensasistutukset, joten jatkossa se toivoakseni asettuu vielä paremmin ympäröivään maisemaan.
Tulevan puutarhakauden haaveena on kasvattaa itse mahdollisimman paljon herkullista, terveellistä  ja puhdasta ravintoa. Haaveena on myös nähdä kauneutta keittiöpuutarhassa. Odotan, että keittiöpuutarhaa reunustavat 2018 istutetut hedelmäpuut näyttäisivät edes vähän kukkia. Keittiöpuutarhassa kukkivat yrtit ja kesäkukat tuovat vihreän lehdistön sekaan silmänruokaa.



Olen tosi iloinen monesta uudesta istutusalueesta, joita sain viime vuonna valmiiksi tai ainakin hyvään alkuun. Yläpuolella kuvassa näkyy huhtikuussa istutetun rautatieomenapuun ympäristöön istutettuja taimia, jotka toivoakseni kukkisivat tänä vuonna jo tuuheammin. Alueelta löytyy mm. patjaharsoa, posliinirikkoa, isorikkoa, patjarikkoa, alaskanleimua, mätäsleimua, sammalleimua, koreakärsämöä, ohotanmarunaa sekä erilaisia kääpiökurjenmiekkoja. Oi, miten odotankaan näkeväni nämä keväällä!




Edellä mainitulla alueella kallionkoloihin rinteeseen oli itsenäisesti ilmaantunut keltamaksaruohoa, minkä annoin kasvaa :). Oikeassa reunassa näkyy rautatieomenapuun lehtiä.



Keskipenkki sai kaksi sirotuomipihlajaa ja istutusalue laajeni huomattavasti. Tämä alue periaatteessa valmistui, mutta tuleva kesä näyttää, minkälaista säätöä perennat vielä kaipaavat. Toisen sirotuomipihlajan juurelle istutin kaksi hopeatäpläpeipin taimea (kuvassa) ja ne kyllä täyttivät kesän aikana ainakin neliön alan, saattaa olla turhankin innokas leviämään? 



Uusia pioneja istutin sekä pionipenkkiin talon eteläpuolelle että huvimajan eteen. Tämä kuvassa näkyvä Niemcewicz on puolikerrottu. Tietojen mukaan tällä tuoksuvalla pionilla on vahvat varret ja se tekee paljon sivukukintoja, joten sen pitäisi kukkia pitkään ja runsaasti. Katsotaan, toteutuvatko lupaukset. Muutaman kukan teki kuitenkin malliksi jo viime kesänä. 



Tässä näkyy pionipenkin uutta puoliskoa. Uusia pioneja vanhoja täydentämään tähän tuli yhteensä 10, mutta saattaa olla, että jatkoa vielä seuraa. Lajeina Niemcewiczin lisäksi Jan van Leeuwen, Duchesse de Nemours ja Immaculee. Järvenpuoleinen kaareva reuna sai erilaisia kurjenpolvia reunuskasveiksi. Reunasta minulla on vahva visio mielessä, mutta uskoakseni tehtävä on vielä kesken.



Luumupuiden kohopenkki on nähnyt 20 vuoden aikana eri vaiheita. Nyt ajatukset perennojen osalta ovat hioutuneet, joten tätä jatkan jälleen tulevalla kaudella. Edessä näkyvää isorikkoa jaoin jo syksyllä muuallekin, on nimittäin muodostanut tiiviin kasvuston.



Näitä paikalla jo kasvavia arovuokkoja haluan ainakin luumupuiden alle lisää.



Tämä syyskuun alussa valmistunut vanhoista graniittikivistä tehty penkki, oli yksi haaveiden täyttymys, kuten olen jo kertonutkin. Toivon hartaasti, että syksyllä istuttamani perennat ja puut ovat talven jälkeen hengissä. Kuvassa etualalla Kyproksen meirami "Herrenhausen". Tähän yli 25 neliön kohopenkkiin tarvitaan vielä lisää kasveja maanpeittäjiksi.
Tulevana kesänä aikomukseni on jatkaa istutuksia tämän alueen (kuvassa) oikealle puolelle eli puutarhasta katsoen tavallaan penkin taakse. Haaveilen, että aikanaan näkymä olisi kerroksellinen ja näyttäisi luontevalta kokonaisuudelta. Mahdanko onnistua, se on sitten kokonaan toinen juttu.
Yksi ensimmäisiä tehtäviä tällä kaudella on saada yksi tai ehkä jopa kaksi köynnöskaarta näiden kivipenkkien keskelle alueita yhdistämään. Jätin tarkoituksellisesti vanhan luumupuiden kohopenkin ja tämän uuden graniittikivipenkin välille sopivan aukon mistä pääsee kulkemaan toiselle puolelle ja haluaisin kulun tapahtuvan köynnösporttien kautta.



Kuvan tiarellat kasvavat rantasaunan päädyssä tammelan kaunottaren alla. Tammelan kaunottaren ympäriltä tein ison rikkakasvien hävitystyön kesällä 2018. Hankalimmin rikkaruohoittuneen kohdan peitin kankaan alle ja laitoin katetta päälle. Tulevalla kasvukaudella ajattelin kurkistaa, onko mahdollista jo poistaa kangas ja täyttää alue laajemmin tiarelloilla ja muilla maanpeitekasveilla.



Varjolehdosta jo kirjoitinkin oman postauksen. Olen iloinen, että sain työn aloitettua, innostavaa puuhaa riittää vielä pitkäksi aikaa. Ostettavien (lue: etsinnässä olevien) kasvien lista on aloitettu. Mutta edetään kuten hyvältä tuntuu, stressiä en aio näistä ottaa.



Tämä viime syksyn uusi alue "Kärhökaaren kolmiopenkki" sai aika paljon taimia jo syyskuussa, mutta tämänkin osalta työ jatkuu. Erityisen innokkaana odotan, nousevatko kevään sipulikukat. Etualalla hopeasyysvuokko anemone tomentosa Rubustissima.

Monenlaisia haaveita on eri puolille puutarhaa, kaikkia en viitsi edes tähän kirjoittaa. Haluan, että puutarha on elämää rikastuttava ja innostava paikka nähdä luonnon ihmeitä ja tietysti osin myös kättensä jälkeä. Olen elämäni aikana ollut sellainen "suorittaja", että siitä haluan opetella irti. 



Puutarhassa täytyy myös viihtyä ja rentoutua, kuten yllä kuvassa mieheni ja Rita ;).
Suunnitteleminen on ihanaa, mutta tehdään, mitä jaksetaan!


ps. yritin poistaa tätä alla olevaa kuvaa, sillä seurauksella, että kaikki kuvat teksteineen poistuivat? En ymmärrä syytä lainkaan. No, onneksi työ palautui tietokoneen peruutuskomennolla, mutta jätän koskematta kuvaan, ettei tehty työ häviä.



22 kommenttia:

  1. Aah, miten ihana kaunis vehreä kesä ja ihana kaunis vehreä pihapiiri! Teillä on niin silmiähivelevän kaunista.
    Melkoinen taimimäärä yli 500!! Siinä on purkki poikineen ikkunalla. Ihana kuva nurmikolla jumppaajista :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesää tulee kyllä ikävä tällaisia postauksia tehdessä! Kiitos Saila, hyväksyntäsi lämmittää mieltä. Taimia ei kyllä olisi oikein enempää mahtunut ikkunoiden eteen ja se koulutusvaihe oli myös aika työläs näin isolla taimimäärällä. Koira osaa olla tosi rentona näissä jumppatuokioissa :).

      Poista
  2. Kasvihuoneen seutu on ihana! Siitä sainkin idea, olen kaivannut jotain kasvimaan ympärille, ehkä hedelmäpuut voisivat olla kivoja, sellaiset jotka pidetään kohtuullisen kokoisina.
    Esikasvatuksista on kiva kuulla lisää sitten kun niitä tulee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katja! Kokeile ihmeessä hedelmäpuita kasvimaan ympäristöön. Itse mittailin puiden etäisyyksiä toisiinsa ja aurinkoa tarvitseviin kasvatettaviin. Leikkaamalla voi vaikuttaa puun korkeuteen ja sopivaan ilmavuuteen. Jätin puiden väleihin riittävästi tilaa, etteivät oksat osu toisiinsa näin valoa pääsee läpi. Ajattelin hedelmäpuiden sopivan keittiöpuutarhan henkeen :). Voi kun saisikin kohta päätökset tehtyä noista esikasvatuksista.

      Poista
  3. Mahtavan kokoosia nua sun istutusalueet. Niihi mahtuu vaikka mitä! Ahkerana olit koko sulanmaan aijan ja ny onki mukava orotella kevään saapumista ja uusien/uusittujen alueeren kasvien heräämistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan noiden penkkien oltava isoja, näyttäisivät tässä ympäristössä muuten ihan kääpiöiltä (tai köppäsiltä kuten Kauhavalta kotoisin oleva isäni sanoisi) :).
      Jännittää, selviävätkö kaikki kasvit näistä sahaavista säistä tai muista olemassa olevista riskeistä. Nyt tuli istutettua paljon uusia lajeja, mistä ei ole vielä kokemusta. Kevättä kohti mennään ja se on niin mukavaa!

      Poista
  4. Ihana nautiskelukuva miehestäsi ja koirasta! Sydämeni aina läikähtää, kun näen puutarhoissa kiviä! Nyt näytit kuvan kivikosta, johon olet antanut keltamaksaruohon kasvaa ja graniittikivireunuksen. Ihania ovat! Toki pidän myös kasveista, mutta en voi tälle kivihulluudelle mitään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli pakko laittaa tuo kuva koirassa ja isännästä, se nauratti minua. Jaamme kivihulluuden, materiaalia meiltä löytyy, suurin työ on saada kivet oikeille paikoilleen - onneksi mieheni on siinä auttanut.

      Poista
  5. Onpa kaunista! Ja ihana Rita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja tervetuloa seuraamaan puutarhapuuhiani! Rita on ihana, kuten myös sinun Morttisi.

      Poista
  6. Ooh, kaikkea ihanaa siellä ja kyllä noin kunnollisen kokoisesta kasvihuoneesta on paljon iloa! Se on ihan parasta kun saa pohtia kasvivalintoja ja tulevia kylvöksiä. Puutarha on nautinnon paikka! Ja hyvä kellimispaikka myös. ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän 13 neliön kasvihuoneeseen mahtui kyllä mukavasti kasvamaan kaikenlaista ja iloahan se on! Kasvivalinnat ovat vakavan pohdinnan alla, saas nähdä mitä kaikkea sitten purkkeihin päätyy. Hyvä on koiran ja isännän kelliä ;).

      Poista
  7. Ihana kuvakooste viime kesästä! Eikö olekin mukava odotella istuttamista odottavien kukkapenkkien paljastumista lumen alta? Minulla on myös pari aluetta, joita pääsee heti keväällä täyttämään kasveilla. Toki myös vanhojen istutusalueiden näkeminen keväällä on jännittävää. Mitä on kuollut talven aikana ja kuinka paljon sipulikukat ovat lisääntyneet ja perennat tuuhettuneet viime vuodesta? Kukkivatko hedelmä- ja koristepuut? Onneksi ennen kevättä pääsee jo vähän mullan ja kasvien pariin esikasvatusten muodossa. Sinulla olikin viime vuonna hurjasti taimia. Tuleeko tänä vuonna uusinta? :D Mukavaa alkanutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minna! Kevään odottaminen on mukavaa ja jännittää nähdä, ehtivätkö kaikki syksyn istutukset juurtua - toivotaan, etteivät myyrät tai kelit tee harmeja. Tuli niitä uusia taimia hankittua sen verran paljon, uusien hankittavien lista näyttää myös epäilyttävän pitkältä - katsotaan riittääkö rahat.

      Poista
  8. Minullakin oli bloggerin kanssa säätöä viime vuoden puolella, kuvat eivät siirtyneet sinne minne piti ja jos kuvia poisti, hävisi muutakin.

    Teillä on kaunis puutarha ja hurja määrä myös kasveja. Ja niin iso puutarha tarvitseekin paljon kaaveja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Vaalean vihreää! Ihmettelin kyllä tuota tapahtunutta, yleensä on pystynyt poistamaan yksittäisen kuvan, mutta nyt yrittäessäni poistaa yhtä kuvaa, hävisivät kerralla kaikki kuvat ja tekstit aivan ekoja rivejä lukuunottamatta. Vähän kylmäävän tunne, kun on melkein loppusuoralla.

      Poista
  9. Ai että kuinka ihanaa onkaa alkaa jo haaveilla ja suunnitella seuraavaa puutarhakesää:)
    Paljon olet saanut viime kesän aikana tehtyä, minä lähinnä haaveilin;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekin Pioni! Minä en malta olla etsimättä kuvia ja ideoita, kun päässä pyörii ensi kauden ideat. Hyvä on haaveillakin välillä, minullakin oli välillä kesiä, ettei jaksanut aloittaa mitään uudistuksia, aikaa ja voimia ei vain ollut.

      Poista
  10. Upealle näyttää!

    VastaaPoista
  11. Suunnittelu on aina mukaansatempaavaa ja sinä teet sitä harkiten ja pitkäjänteisesti. Lisäksi siellä on tilaa toteuttaa suuriakin alueita. Joka kevät on kiinnostavaa nähdä, miten suunnitelmat toteutuvat. Minusta näyttää, että sinun suunnitelmasi kehittyvät juuri niin kuin on aiottu. Hyvää viikoloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suunnittelu on tosiaan mukaansatempaavaa! Tilaa on erilaisille kokeiluille, se on totta, tietyt peruslinjat ovat kuitenkin mielessäni, jotta puutarha kunnioittaisi tätä vanhaa ympäristöä. Palautteesi ilahduttaa kovasti, lämmin kiitos. Oikein hyvää viikonloppua sinullekin!

      Poista