Esittelen teille jälleen yhden keskeneräisen projektin. Tämä hiljalleen rakentuva alue saakoon nimekseen "Varjolehto". Valo-olosuhteet ovat osittain puolivarjoisat, osittain on enemmän varjoa, hajavalo tulee suurien puiden väleistä. Nimenä Varjolehto kuulostaa jotenkin runolliselta :).
Rakennan siis uutta laajaa istutusaluetta puutarhan länsireunaan, kuvassa (yllä) näkyvän terijoensalavan oikealle puolelle. Sekä terijoensalavan että etualalla olevan mongolianvaahteran istutin vuonna 1987. Näiden oikealla puolella puutarhaa reunustaa pari metriä korkea vanha syreeniaita ja syreeniaidan takana on isokokoinen metsävaahtera ja pihlaja.
Tässä sama alue syksyllä 2018 toisesta suunnasta kuvattuna. Ryhdyin tekemään istutuksia siis jo loppukesällä 2018. Kuvassa näkyy vasemmalla istutusalueen reuna, suunnitelmana olisi jatkaa polveilevaa Varjolehtoa aina mongolianvaahteraan asti. Istutusalueen pituudeksi tulisi noin 25 m ja leveys vaihtelisi ehkä 2-5 metrin välillä, aika näyttää, miten alue muotoutuu.
Kiven viereen istutin 2018 tuoksumataran taimia, ne talvehtivat hyvin ja olivat reippaassa kasvussa keväällä.
Lehtoa kuvaillaan reheväksi ja runsaslajiseksi. Maaperänä tässä on runsas ruokamulta, joka vilisee lieroja. Nurmikossamme kasvaa luonnostaan käenrieskaa sekä monia muitakin kukkivia kasveja (voikukkaa en nyt viitsi mainita). Mongolianvaahteran juurelle laitoin jo vuosia sitten kasvamaan kerrottuja valkovuokkoja ja sinililjoja eli scilloja, scilloja kasvaa myös terijoensalavan luona, toivon näiden leviävän kukkivaksi matoksi.
Työ etenee hitaasti, sillä taimia menee niin paljon, että joudun toimimaan maltilla. Kanttaan aluetta suuremmaksi aina kun löydän taimen, mitä olen etsinyt tai pääsen jakamaan omistani. Keväällä 2019 tuoksumatarat saivat vierustovereiksi pari alba särkynytsydäntä. Pienet taimet etualalla ovat jalokuunliljoja Hosta "Sum and Substance". Keväällä 2020 aion jakaa omista kuunliljoistani kolmea eri lajia täydentämään tämän vuoden uusia kuunliljahankintoja, joita edellä mainitun lisäksi ovat komeakuunlilja Hosta fortunei "Francee" ja jalokuunlilja "Fragrent Blue".
Takana oleva pieni kumpu suojaa syvällä maan sisällä olevaa pumppuhuonetta. Pieni punainen rakenne kummun päällä kätkee sisäänsä portaat alas maan alle, eli katto pois ja laskeutumaan.
Varjolehdon varjoja.
Toivon, että jossain vaiheessa istutusalue ulottuu kummulta tänne lähes kuvan etureunaan saakka. Leveys voi vaihdella luontevasti polveillen noin 2-5 metrin verran.
Kummulla kukki touko-kesäkuussa paria eri lajia valkoisia tulppaaneja. Nyt syksyllä laitoin uusia valkoisia tulppaanin sipuleja vielä lisää, sillä nämä valkoiset näkyivät niin kauniisti kauas. Kukinta-aika oli puolivarjossa pitkä.
Kylläpä näyttää tyhjältä ja ankealta. Syksyllä 2018 penkki päättyi noin tulppaanien kohdalle. Keväällä jatkoin puuhaa ja istutin syksyllä istutettujen kolmen Pink Annabelle pallohortensian (ovat kuvassa niin pieniä rääpäleitä, etteivät näy) jatkoksi ensin nämä kuvassa näkyvät 3 Annabelle valkoista pallohortensiaa ja myöhemmin vielä 3 valkoista lisää. Tämän vuoden syys-lokakuussa laajensin penkin oikeaa reunaa ja istutin noin havujen kohdalle kuvassa vielä näkyvän nurmikon "päälle" 3 kilpiangervoa. Toivottavasti nämä aletaimet ehtivät juurtua ennen pakkasöitä.
Tuoksumatara kukki pitkään ja olin siihen erittäin tyytyväinen, levitin pieniä alkuja jakopaloista ja osasi kasvusto laajentua itsenäisestikin.
Kummulla kyläkurjenpolvi "Laura", Geranium pratense, näyttää yksinkertaiselta mielestäni. Tilasin 5 kpl paljaita juurakoita netin kautta keväällä 2018 (Viherpeukalot) ja tänä kesänä kesäkuussa ne näyttivät ensimmäiset kukkansa. Laurasta sanotaan, että se on kerrottukukkainen. Onko tämä nyt sitten Laura vai joku muu? Kaunis oli joka tapauksessa, kasvoi noin 50 cm korkeaksi. Tämän oletetun Lauran vieressä on alba särkynytsydän ja etualalla siperiankurjenmiekoja sinisenä (tosin eivät ole vielä kukkineet ja onnistuin kadottamaan lajinimen). Myös komeakuunlilja Franceen laitoin etualalle, mikäli särkyneensydämen lehdistö ränsistyisi ja tarvitsisi suojaa eteensä. Sijoittelun näkee paremmin myöhemmin. Valkoista siperiankurjenmiekkaa olen myös haaveillut löytäväni.
Olen hyvin omavarainen sekä vanhaa kantaa olevan valkoisen jaloangervon että pinkin jaloangervon suhteen. Jaloangervolle tämä kasvuympäristö on hyvin mieleinen, joten istutin rohtokatajien viereen valkoisia jaloangervoja pinkin kaveriksi syksyllä 2018. Oikeassa reunassa näkyy osa tänä vuonna istutetuista pallohortensioista. Toivon näkeväni jo ensi kasvukaudella näiden yhdeksän pallohortensian upeaa kukintaa. Versoja Vaahteramäeltä -bogin Riina suositteli pallohortensioiden jatkoksi sopivalle etäisyydelle matalia havuja esim. siilikuusi ja/tai pesäkuusi, taidan toimia tämän vinkin innostamana ja saatanpa istuttaa havuryhmään taaemaksi kartiovalkokuusenkin. Sitten taas havujen eteen ja toiselle sivulle voisi jatkaa jollain kivoilla perennoilla.
Kuvassa (yläpuolella) näkyy huonosti, että vesisuihkun takana on muutama taimi syyspäivänlilja "Citrinaa", mikä kukki vaaleankeltaisin kukin elokuun alussa. Halusin tähän erilaisia lehtimuotoja ja syyspäivänliljan lehdistö oli kaunis jo ennen kukkintaa. Reunuskasvina on peittokurjenpolvi Biokovoa.
Tässä kuvassa näkyykin näitä syyspäivänliljan lehtiä.
 |
| Syyspäivänlilja Citrina 1.8.2019
Kummun alueella paistaa aurinko enemmän, joten uskon päivänliljan pärjäävän.
Tässä kuvassa näkyy aika hyvin terijoensalavan varjo. Tuonne Varjolehtoon haluaisin löytää mm. sinikämmenen taimia. Sinikämmentä en ole koskaan tavannut, mutta täällä blogeissa siitä on ollut ihania kuvia. Kiinnostaisi myös kokeilla puolivarjon kohtaan jaloängelmää, sitäkään en ole livenä tavannut - pysyykö pystyssä? Kuulen teiltä mielelläni kokemuksia näistä. Sain pienet alut valkoisena kukkivaa rohtovirmajuurta (valeriaana) ja ilmeisesti valkotäpläimikän taimen, nämä istutan keväällä tänne Varjolehtoon, ovat vielä valeistutettuina. Mietinnässä ovat myös varjohiipat, tiarellat, saniaiset, rotkolemmikit ja sormivaleangervot, myös esikoita on aikomus lisätä ja mitähän muuta ihanaa?
Sipulikasveista on narsisseja jo pari pussia päätynyt multaan tänä syksynä, jatkossa sitten enemmän ainakin pikkusipuleita, miksei muitakin, jos viihtyvät.
Olen kahlannut varjon ja metsäpuutarhan kuvia ja artikkeleita - ja kaikkea kaunista on tullut vastaan, niin että pää menee ihan pyörälle ihastuksesta. Toiveena on löytää vaihtelevia lehtimuotoja ja viehättävästi kukkivia perennoja, näin Varjolehdosta voisi tulla oikein kaunis täydennys puutarhaan. Pienet havukasvit tuovat rakennetta ja vihreää - alue on sen verran suuri. Ehkäpä myös joku kivi, todennäköisesti useampiakin ... hmnn :).
 Nämä aikaisemminkin kuvissani näkyneet metsäkurjenpolvet ovat kasvaneet ja viihtyneet Varjolehdossa jo 15 vuotta. Mikäli nämä pohdinnat tämän uuden alueen ja kasvivalintojen suhteen herättävät ideoita tai kommetteja, niin sana on vapaa. Rohtokataja Tuivio Japaninmarjakuusi Kartiomarjakuusi Pallohortensia "Annabelle" - Hyrangea arborescens Pallohortensia "Pink Annabelle" Jaloangervo valkoinen ja pinkki (vanhoja kantoja) Jalokuunlilja "Sum and Substance - Hosta Jalokuunlilja "Fragrent Blue" Komeakuunlilja "Francee" Hosta fortunei Kilpiangervo - Astilboides tabularis Rohtovirmajuuri - Valeriaana officinalis Tuoksumatara - Galium odoratum Särkynytsydän Alba - Lamprocapnos spectabilis Peittokurjenpolvi "Biokovo" Vuorenkilpi Kyläkurjenpolvi "Laura" Syyspäivänlilja "Citrina" Sieriankurjenmiekka Jouluruusu Valkotäpläimikkä |
Sinulla on niin monta hienoa aluetta pihallasi. Ja sana Varjolehto on ihana!
VastaaPoistaPakostahan isolle tontille mahtuu monenlaisia alueita :). Ja hauskaa on tietysti, että voi kokeilla eri paikkoihin erilaisia kasveja. Isot vanhat puut varjostavat useammalta suunnalta tätä osaa länsireunalta ja toisin paikoin on sitten taas aurinkoisia alueita eri kasveille. Kiva, että sinäkin tykkäät Varjolehto -nimestä. Mietin ensin monia muita, jotka eivät oikein tuntuneet oikeilta. Alue on kuitenkin sen verran laaja, eikä tule ns. tyypillistä kukkapenkkiä.
PoistaMiten kaunis nimi kauniille paikalle!
VastaaPoistaSinulla on hienoja suunnitelmia alueen suhteen, istutusalueesta tulee kyllä upea! Havuryhmä perennojen välissä kuulostaa hyvältä ajatukselta. Alue on suuri ja erilaisilla ryhmillä siihen saa kivaa rytmiä. Jään mielenkiinnolla seuraamaan Varjolehdon kuulumisia! Mukavaa viikon jatkoa sinulle!
Kiitos Heidi ja kiva, että suunnitelmat kiinnostivat. Pienet havuryhmät sekä pallohortensioiden vieressä että muuallakin Varjolehdossa tuovat tosiaan kaivattua rytmiä - samaa saa varmaan valikoiduilla kivillä ja ehkä kivihoitopoluilla? Kiitos samoin: mukavaa loppuviikkoa!
PoistaOi, varjolehdostasi tulee aivan ihana!
VastaaPoistaItse olen hankkinut sinikämmenen taimia Vakka-Taimesta. Sinikämmen on todella kaunis kasvi. Minulla sitä valko- sekä siniliilakukallisena.
Lämmin kiitos Riina, kommenttisi ilahdutti! Olenkin katsellut Vakka-Taimen sivuja, joten sieltä sitten :). Minäkin haluaisin nuo molemmat värit. Tutustuin muuten siihen kääpiöserbiankuuseen, mitä myös ehdotit ja sekin vaikutti aivan ihanalta. Oi, suunnittelu on hauskaa - mutta olisihan kiva saada toteutuskin tehtyä kohtuullisessa aikataulussa :).
PoistaIstutusalueiden suunnittelu onkin enemmän kuin mielenkiintoista. Varjolehdosta sukeutuu varmasti näyttävä ja kaunis.
VastaaPoistaNiinpä, suunnittelu on tosi hauskaa ja piristää marraskuuta kummasti. Kiitos Kruunuvuokko!
PoistaOnpa ihana kuva tuosta metsäkurjenpolvesta, se on muuten minun lempikukkani! Olen joskus istuttanut sitä omalle pihalleni siemenistä.
VastaaPoistaVarjolehdosta tulee upea alue, nimikin on niin runollinen ja positiivisia mielikuvia herättävä.
Teillä on muutenkin upea piha. Jo pelkästään se, että pihalla on isoja vanhoja puita, tuo pihalle ryhtiä ja luonnetta. Mielenkiinnolla seuraan uutta, pitkäaikaista projektiasi.:)
Metsäkurjenpolvi on minunkin mielestä tosi kaunis, tämä on sille hyvin luontainen kasvuympäristö. Isot vanhat puut ovat hienoja, tietysti ne tarvitsevat tilaa ympärilleen, joten tällainen ympäristö on oikein sopiva. Kiva, että tämä projekti kiinnostaa, kiitos sinulle kannustuksesta!
PoistaIhana alue nimeä myöten! Sinulla riittää puutarhassa tilaa tehdä kaikenlaista kaunista. Hyvät kasvivalinnat. Havuryhmä pallohortensioiden kaverina kuulostaa hyvältä ajatukselta. Se vähän katkaisee pitkää istutusaluetta ja tuo väriä myöhäissyksystä kevääseen. Minulla on sinikämmen myös hankintalistalla. Ei vain tunnu täältäpäin löytyvän niitä :-/ Jännittävää seurata varjolehtosi kehitystä. Leppoisaa loppuviikkoa!
VastaaPoistaKiitos Minna! Onha tuota lääniä touhuta. Riinan vinkki havuista pallohortensian viereen oli tosiaan hyvä, ne ovat kumppaneinakin toisiaan täydentävät ja havut ovat mukavan vihreät lehdettömään aikaan. Ihan turha toivo on täältä meiltäpäinkään löytää tuota simikämmentä, sen verran se on harvinaisempi. Itseäkin jännittää, saanko Varjolehdon istutettua niin, että näyttää luonnolliselta kaikin puolin. Hyvää viikonloppua sinullekin!
PoistaVoi miten ihana alue tulossa ja kuinka kaunis tuo teidän keltainen talo onkaan☀️ Ainakin Tommolan tilan Eijalla on usein ollut sinikämmentä myynnissä.
VastaaPoistaKiitos Minna! Vanhoissa taloissa taitaa aina olla "sitä jotain" - ainakin historian havinaa. Kiitos myös Tommolan tilan vinkistä. Toivon alueen muotoutuvan sen mielikuvan suuntaan, mikä mielessäni kangastelee :).
PoistaOnpa kaunista! Innostuin itsekin suunnittelemaan kevättä ja pihaa 😊
VastaaPoistaLämmin kiitos Ovitz! Marraskuu on hyvää aikaa suunnitteluun: puutarhan alue näkyy hyvin ja kesä on tuoreessa muistissa ja toisaalta suunnittelu piristää pimeää vuodenaikaa! Onnistuneita suunnitelmia sinulle!
PoistaUpeaa on jo nyt. Minä olen etsinyt metsäpuutarhan kasveja Ella Rädyn ja Hanna Marttisen kirjasta Suomalainen metsäpuutarha. Kun vaan tietäisi, mikä on alkuperäinen metsäpohja.
VastaaPoistaKiitos Maija, varjon ja puolivarjon kasveilla varmaan useimmilla on toiveena valo-olosuhteet. Metsäpohjassa maaperä on moninpaikoin hiekkaisempi kuin lehtometsässä. Kannattaa varmaan katsoa oman alueen maaperä ja tarkistaa itseä kiinnostavien kasvien kohdalta, millainen kasvualusta näillä on toiveena. Hiekkaista maata voi täydentää mullalla ja kompostilla. Pitääkin lainata tuo kirja, joskus olen tainnut sitä katsella.
Poista