Olen jo siistinyt keittiöpuutarhaa talvea varten, mutta edelleen palmukaali ja 'Scarlet' lehtikaali näyttävät kauniilta ja elinvoimaisilta. Vasemmalla näkyy valkoisena kukkivia leijonankitoja kukinnan loppuvaiheessa.
Olin ajatellut nostaa viimeiset punajuuret viikonlopun ruokia varten, mutta edellisellä kerralla maahan jättämäni pikkuiset punajuuret olivat kasvaneet niin mukavasti kokoa, että edelleen jätin muutamia punajuuria lavaan, siellä ne säilyvät hyvin. Kuvat on otettu torstaina.
Lehti- ja palmukaalia on riittänyt ruokiin ja ovathan ne myös koristeellisia katsella. Ne pärjäävät pitkälle syksyyn käyttökelpoisena.
Annabelle perunoista tuli jälleen hyvälaatuinen ja todella maukas sato. Pärjäämme omilla potuilla vielä aika pitkään, vaikka niitä on todella käytetty ruokiin.
Vaihdoin tänä kesänä sipulit aivan uuteen kasvupaikkaan, mutta silti sipulikärpänenen ehti muutaman sipulin kimppuun, onneksi pääsato oli puhdas. Nostin sipulit maasta, kun huomasin ensimmäiset toukat.
Porkkanat olivat kauniita ja herkullisia…. myös Rillan mielestä. Sillä ainoa ”tuholainen”, joka porkkanoita jahtasi, oli tuo ovela koira. Rilla ehti nostaa melkoisen monta porkkanaa (kymmeniä) ja söi ne hyvin tarkasti, ainoat kavaltavat jäljet löytyivät laatikon läheisyydestä, sillä vihreät naatit olivat nurmikolla paljastamassa tapahtuneen. Rilla on myös ihastunut perunoiden makuun ja syö nekin raakana rouskutellen. Tietenkin herneet kuuluvat myös koiran herkkuihin. Neuvottelimme monta kertaa Rillan kanssa kasvimaan sadon omavaltaisesta kähveltämisestä, mutta edes pelotteena olevat virittämättömät rotanloukut eivät aina estäneet herkuttelua. Onneksi satoa riitti meille kaikille.
Kuvassa koiramme, joka kuvittelee olevansa kasvissyöjä.
Kasvihuoneen olen jo tyhjentänyt ja siistinyt kahta tomaattia lukuunottamatta. Tomaatteja sai todella syödä tuoreena ja keitin niistä monta kertaa maukasta sosetta ruokia varten.
Esikasvattamani ’Sparkle White’ sirokesäkynttilät ovat kukkineet pitkään, vielä viimeiset kukat pitkien kukintojen päissä heilahtelevat kauniisti tuulessa.
Tässä lähempi tarkastelu ’Sparkle White’ sirokesäkynttilän viimeisistä kukista.
Viime viikko oli enimmäkseen pilvinen ja sadettakin saatiin ihan reippaasti, lauantaina satoi 20 mm. Sunnuntaina oli ilo herätä aurinkoiseen syyspäivään.
Tällä viikolla syyskuu vaihtuu jo lokakuuhun, ei voi kuin hämmästellä ajan kulumisen vauhtia. Tällä viikolla aion kaivaa kukkasipulit maahan juurtumaan. Muitakin puutarhapuuhia on odottamassa, mutta minä odotan niihin virtaa aurinkoisista päivistä.
Voiko tuollaiselle kasvissyöjä-Rillalle olla vihainen, vaikka sadon menetys varmasti harmittaakin?
VastaaPoistaKasvimaasi on näin sadon viime metreilläkin kaunista katseltavaa. Palmu- ja lehtikaalit pärjäävät hyvin vielä pikkupakkastenkin aikaan - kun eivät taida kuulua Rillan herkkuihin.