Olen jo siistinyt keittiöpuutarhaa talvea varten, mutta edelleen palmukaali ja 'Scarlet' lehtikaali näyttävät kauniilta ja elinvoimaisilta. Vasemmalla näkyy valkoisena kukkivia leijonankitoja kukinnan loppuvaiheessa.
Olin ajatellut nostaa viimeiset punajuuret viikonlopun ruokia varten, mutta edellisellä kerralla maahan jättämäni pikkuiset punajuuret olivat kasvaneet niin mukavasti kokoa, että edelleen jätin muutamia punajuuria lavaan, siellä ne säilyvät hyvin. Kuvat on otettu torstaina.
Lehti- ja palmukaalia on riittänyt ruokiin ja ovathan ne myös koristeellisia katsella. Ne pärjäävät pitkälle syksyyn käyttökelpoisena.
Annabelle perunoista tuli jälleen hyvälaatuinen ja todella maukas sato. Pärjäämme omilla potuilla vielä aika pitkään, vaikka niitä on todella käytetty ruokiin.
Vaihdoin tänä kesänä sipulit aivan uuteen kasvupaikkaan, mutta silti sipulikärpänenen ehti muutaman sipulin kimppuun, onneksi pääsato oli puhdas. Nostin sipulit maasta, kun huomasin ensimmäiset toukat.
Porkkanat olivat kauniita ja herkullisia…. myös Rillan mielestä. Sillä ainoa ”tuholainen”, joka porkkanoita jahtasi, oli tuo ovela koira. Rilla ehti nostaa melkoisen monta porkkanaa (kymmeniä) ja söi ne hyvin tarkasti, ainoat kavaltavat jäljet löytyivät laatikon läheisyydestä, sillä vihreät naatit olivat nurmikolla paljastamassa tapahtuneen. Rilla on myös ihastunut perunoiden makuun ja syö nekin raakana rouskutellen. Tietenkin herneet kuuluvat myös koiran herkkuihin. Neuvottelimme monta kertaa Rillan kanssa kasvimaan sadon omavaltaisesta kähveltämisestä, mutta edes pelotteena olevat virittämättömät rotanloukut eivät aina estäneet herkuttelua. Onneksi satoa riitti meille kaikille.
Kuvassa koiramme, joka kuvittelee olevansa kasvissyöjä.
Kasvihuoneen olen jo tyhjentänyt ja siistinyt kahta tomaattia lukuunottamatta. Tomaatteja sai todella syödä tuoreena ja keitin niistä monta kertaa maukasta sosetta ruokia varten.
Esikasvattamani ’Sparkle White’ sirokesäkynttilät ovat kukkineet pitkään, vielä viimeiset kukat pitkien kukintojen päissä heilahtelevat kauniisti tuulessa.
Tässä lähempi tarkastelu ’Sparkle White’ sirokesäkynttilän viimeisistä kukista.
Viime viikko oli enimmäkseen pilvinen ja sadettakin saatiin ihan reippaasti, lauantaina satoi 20 mm. Sunnuntaina oli ilo herätä aurinkoiseen syyspäivään.
Tällä viikolla syyskuu vaihtuu jo lokakuuhun, ei voi kuin hämmästellä ajan kulumisen vauhtia. Tällä viikolla aion kaivaa kukkasipulit maahan juurtumaan. Muitakin puutarhapuuhia on odottamassa, mutta minä odotan niihin virtaa aurinkoisista päivistä.
Voiko tuollaiselle kasvissyöjä-Rillalle olla vihainen, vaikka sadon menetys varmasti harmittaakin?
VastaaPoistaKasvimaasi on näin sadon viime metreilläkin kaunista katseltavaa. Palmu- ja lehtikaalit pärjäävät hyvin vielä pikkupakkastenkin aikaan - kun eivät taida kuulua Rillan herkkuihin.
No ei voi, enemmänkin nauratti Rillan touhut, kun se vihellen hiippaili muina koirina pidempiä kiertoteitä porkkanoiden luo - naatit paljastivat ”rosvoamisen”. Onneksi Rilla kuitenkin söi kaikki nostamansa herkut, olisi ollut ikävämpi, jos puoliksi syötyjä juureksia olisi löytynyt nurmikolta.
PoistaKaalit eivät kuulu Rillan valintoihin 😅.
Nuo tummat palmu- ja lehtikaalit ovat komean näköistä katsottavaa ja tosiaan kylmänkestävinä niistä saa satoa talven tuloon saakka. Parhaitahan ne ovatkin heti tuoreeltaan käytettynä.
VastaaPoistaRilla on hoksannut, mistä saa rosvottua herkkuja helposti :D Karolle kelpaa vallan mainiosti porkkana (ja moni muukin kasvis) keittiöstä saatuna mutta ulkona saa olla nenän edessä vaikka laatikollinen porkkanoita eikä se edes yritä napata sieltä omatoimisesti mitään. Viskasin Karolle kerran palstalla ollessamme muutaman pienen harvennusporkkanan ja Karo vain ihmetteli, että mistäs nämä tähän tulivat. Jouduin sormella osoittamaan jokaista vuorotellen ennen kuin Karo tajusi, että ne saa syödä. Samoin avomaan kurkut saavat olla ihan rauhassa, vaikka niitä olisi ollut helppo rosvota. Kurkku on myös yksi Karon lempiherkuista keittiöstä saatuna. Toisaalta onpa sadonkorjuukin helppoa kun "verottaja" ei käy hakemassa omaa osuuttaan välistä :D
Täällä olisi myös kukkasipulien istuttamista ja kasvimaan siistimistä. Muutakin kitkettävää riittäisi ihan niin paljon kuin ehtii tehdä. Toivottavasti ei sataisi viikonloppuna. Mukavaa viikonloppua!
Palmu- ja lehtikaalit ovat koristeellisia ja kauniita katsella ja niistä saa napsittua ruokatarpeita vielä pitkään.
PoistaRilla ymmärsi hyvin nopeasti yhteyden keittiöstä saadun herkullisen porkkanan ja maassa kasvavan porkkanan välillä välillä, eikä Rillaa haittaa yhtään pesemätön porkkana. Alkukesän aikana porkkanat (lehdet) eivät kiinnosta, mutta haju varmaan ilmaisee, milloin juures alkaa kasvaa maan alla.
Tekemistä on todella niin paljon kuin jaksaisi tehdä. Toiveena olisivat aurinkoiset syyspäivät, että saa hommia tehtyä. Tässä vaiheessa kasvukautta ei enää jaksa tehdä tihkusateessa eikä läpimärillä hanskoilla. Kiitos, samoin sinulle!
Onpas teillä vekkuli porkkanavaras🤭
VastaaPoistaMinua harmittaa tosi paljon, kun katselen hienoja lehtikaalejasi. Meillä on niin ahkera pitkäkorvainen kaalivaras, etten laittanut esikasvattamiani kaalintaimia edes mihinkään kasvamaan. Tykkään noista tummista lehtikaaleista ihan valtavasti ja toivoisin voivani käyttää niitä kukkapenkeissä, mutta kun...
Rilla kyllä tietää olevansa varas, mutta ei voi aina vastustaa herkullisia porkkanoita 😅. Oikein näkee, kuinka se yrittää hiljaa hiiviskellä varkaisiin. Sama koira ei kuitenkaan onneksi sisällä ota mitään pöydiltä tai ilman lupaa. Hyvä niin.
PoistaMinäkin tykkään sekä noista tummista lehtikaaleista että palmukaalista jo ihan koristearvoltaan, talveksi jätän niistä viimeiset lavoihin ja jänikset kyllä syövät ne hyvin tarkkaan.
Harmi, että sinun pitkäkorvasi ei ymmärrä odottaa, vaan aloittaa sadon syömisen ihan liian aikaisin.
Vai sellainen sadon verottaja tuo teidän Rilla on:)
VastaaPoistaKyllä vaan 😅.
PoistaKeittiöpuutarhasi on yhtä paljon silmän ruokaa kuin ruokaakin, ihailen taas.
VastaaPoistaKiitos Maarit.
Poista