lauantai 12. marraskuuta 2022

VARJOLEHTO



Varjolehdoksi nimetty alue on puutarhan länsireunalla rannan lähistöllä puiden katveessa. Suuri terijoensalava, monirunkoinen korkea vaahtera ja vanhat pihasyreenit muodostavat varjon ja puolivarjon kohtia ja valo siivilöityy säästeliäästi puiden oksien lomasta. 



Tämän 2022 kesän aikana alue oli aika lailla omillaan ja kasvit kasvoivat miten parhaaksi taisivat, minä puuhasin muualla. 



Varjolehdon ensimmäinen kukkija taisi olla valkotäpläimikkä. Tässä toukokuun kuvassa on vasta odotus kaikesta uudesta maasta ponnistavasta kasvusta.



Valkotäpläimikkä on ollut suuri ilo. Ostin pienen alun puutarhakaverilta ja nyt perennapuska on kasvanut muhkeaksi ja kukkii niin kauniisti. Aivan edessä epätarkkana näkyy punakolmilehti.



Tarhavarjohiipat ovat viihtyneet ja pidän myös näistä kovasti. 



Olin niin ajatellut, että vihdoin tänä vuonna olisin vähintäänkin päässyt aloittamaan istutusalueen laajennuksen terijoensalavan juurelle, mutta niin ei kuitenkaan tapahtunut. Mihin lie kaikki aika kadonnut tai sitten pitää todeta, ettei yksi ihminen ihan joka paikkaan ennätä kaikista suunnitelmista huolimatta. Ehkä ensi kesänä?

Haluaisin saada terijoensalavan juurelle jouluruusuja, esikkoja, tiarelloja, vuokkoja, kuunliljoja jne. Tuoksumataraa riittää jaettavaksi, samoin on laita valkotäpläimikän suhteen. Saa nähdä, onko ensi vuonna tämän laajennuksen aika vihdoin viimein, jos edes pääsisi työn alkuun.



Tänä vuonna pikkuiset sinikämmenet näyttivät ensimmäiset kukat. Tilasin taimet netin kautta ja niiden piti olla valkoisia sinikämmeniä, mutta kas… vasemmassa reunassa oleva onkin sinilila. Tuokin väri on minulle oikein mieleinen, mutta olisin istuttanut sen eri kavereiden seuraksi, jos olisin tiennyt hänet sinililaksi. 

Tässä kyseisessä kohdassa kolmen  sinikämmenen taimen vieruskavereina on punaisena kukkiva punakolmilehti, varjohiipat ja toisella puolella valkotäpläimikkä, joten valkoinen väri olisi raikastanut kokonaisuutta sopuisasti. Tämä sinilila ei toimi niin hyvin. Sinikämmen on hidaskasvuinen, mutta perennan lopullinen korkeus on noin 40-60 cm. Mitä arvelette, uskallanko siirtää tämän laventelinsinisen taimen, jotta se saisi vieruskaverit, jotka sointuvat kauniisti sen kanssa? Minulla on hatara mielikuva, että sinikämmen ei pidä siirtelystä? Istutin piskuiset alut 2020 ja kahden vuoden jälkeen ne ovat vielä näin pieniä. Onneksi ne tänä vuonna kukkivat, joten jatkossa toivon mukaan sinikämmen alkaa pulskistua ja kasvaa oikeaan kokoonsa. 



Tämä etelänkevätesikko oli istuttaessa hyvin pieni, mutta tänä keväänä se on jo ihan mallikelpoinen kooltaan. Sen väri sointuu kauniisti takana kukkivaan kevätkaihonkukan siniseen. 

10.6.2022



Olen jo monta kertaa kertonut, miten kovasti pidän tuoksumatarasta. Vaikka sen kukka on hyvin pieni, syntyy kaunis vaikutelma, kun kukkiva alue on sopivan suuri. Tuoksumatara kannattaa ehdottomasti istuttaa puhtaaseen kasvualustaan, näin se valtaa alaa ilman rikkoja. Ainakaan minun ei ole tarvinnut kitkeä tätä kohtaa vielä lainkaan.



Tässä tuoksumataramatto rusokuusaman juurella. Aika kiva yhdistelmä. Kyseinen rusokuusama on kasvanut tuolla paikalla ainakin 20 vuotta, mutta se oli surkea rääpäle. Kun se sai uutta multaa ja kavereita ympärilleen, se päätti ryhtyä kukoistamaan.



Tässä vielä lähikuva rusokuusaman kukista tuoksumataran yllä. Aika viehättävää. 



Rusokuusaman toisella puolella maakiven vieressä kasvaa posliinirikkoja. Siirsin alkuja tänne vuotta aikaisemmin ja ne näyttävät viihtyvän oikein hyvin. Lisäksi kuvan oikeassa reunassa näkyy alueella kasvava nyppykurjenpolvi, sekin kuuluu mielikasveihini. Nyppykurjenpolven lehdet ovat niin hauskan näköiset ja kukinta kestää pitkään. Tässä kasvaa sininen nyppykurjenpolvi, toisaalla minulla on myös  valkoinen versio.



Olen istuttanut 2020 tänne valkoisia kurjenmiekkoja. Tämä kukkiva on korkea alba maatiaiskanta, lisäksi lähellä kasvaa myös valkoisia 'Snow Queen' kurjenmiekkoja.

Aivan kuvan oikeassa reunassa näkyy hieman terijoensalavan maanpinnalle nousseita juuria. Näiden juurten muodostamiin lohkoihin olen ajatellut laajentaa varjon kasvien istutusaluetta. Tuoksumataraa riittäisi jaettavaksi yhteen lohkoon. 

22.7.2022



Huomasin, että olen ottanut loppukesän aikana melko vähän kuvia Varjolehdon kukkijoista. Tässä kaukaa otetussa kuvassa näkyvät puolivarjon alueen kukkivat jaloangervot terijoensalavan vasemmalla puolella.



Pallohortensiat ovat viihtyneet hyvin. Niiden pitkään kestävä kukinta ilahduttaa heinäkuusta eteenpäin. 



Myös syyspäivänlilja 'Citrina'  on kaunis hempeän keltaisena täällä puolivarjon kohdalla. 



Istutin pikkuisen alun tarhakalliokieloa 2020 ja tämä kauniisti kasvava perenna näyttää kotiutuneen hyvin.

Pitää vielä lopuksi laittaa myöhään syksyllä ottamani kuva. Hämmästyin, kun löysin 2021 jouluksi ostamastani jouluruususta kukat. Istutin tämän taimen tänä keväänä maahan ja se on selvästi viihtynyt. Kunpa kaikki kolme jouluruusun taimea kasvaisivat täällä Varjolehdon alueella menestyksekkäästi. Haluaisin tänne oikein monta jouluruusua lisää. 

Jälleen kerran muistutan itseäni siitä, että kuvia täytyy muistaa ottaa enemmän ja kasvukauden eri aikoina.


Havut ja pensaat:

Rohtokataja
Tuivio
Japaninmarjakuusi
Kartiomarjakuusi 
Pesäkuusi Nidiformis
Kääpiöserbiankuuri ’Karel’
Kartiovalkokuusi Conica
Pallohortensia "Annabelle"  - Hyrangea arborescens
Pallohortensia "Pink Annabelle" 
Syyshortensia Sundae Fraise Hydrangea paniculata

Perennat:

Etelän kevätesikko Primula elatior
Kesäesikko Primula florindae
Helmiäishalikka
Hopeasyysvuokko 'Robustissima' Anemone tomentosa
Jaloangervo valkoinen ja pinkki (vanhoja kantoja)
Jalokuunlilja "Sum and Substance - Hosta
Jalokuunlilja "Fragrent Blue" 
Jouluruusu 'Double Ellen' mix Helleborus orientalis
Vaalea jouluruusu Helleborus niger
Kevätkaihonkukka Omphalodes verna
Komeakuunlilja "Francee" Hosta fortunei
Kilpiangervo - Astilboides tabularis
Kyläkurjenpolvi "Laura"
Nyppykurjenpolvi Geranium renardii
Peittokurjenpolvi "Biokovo"
Posliinirikko
Punakolmilehti Trillium erecta
Rotkolemmikki Brunnera macrophylla
Särkynytsydän Alba - Lamprocapnos spectabilis
Sinikämmen Glaucidium palmatum alba
Syyspäivänlilja "Citrina"
Sieriankurjenmiekka, sininen
Siperiankurjenmiekka 'Snow Queen' Iris sibirica
Siperiankurjenmiekka Iris sibirica Alba Maatiainen "korkea"
Sormivaleangervo Rodgersia aesculifolia
Tarhakalliokielo Polyconatum x hybrium
Tarhavarjohiippa Epimedium x rubrum
Tuoksumatara - Galium odoratum
Valkotäpläimikkä
Vuorenkilpi

Sipulikukat olen unohtanut kirjoittaa tähän listaan.


18 kommenttia:

  1. Tuo on mahdottoman kaunis alue muutenkin kauniissa puutarhassasi.
    Voi harmi, että sinikämmen paljastui siniliilaksi. Se ei tosiaan soinnu tarhavarjohiippaan. Minä olin istuttanut puolestaan siniliilan hämyvuokon ja tarhavarjohiipan ihan tahallisesti vierekkäin ollenkaan ajattelematta, että ne kukkivat samaan aikaan ja ovat suorastaan rumat vieretysten. Viimein tänä vuonna aloin kaivaa hämyvuokkoa kunnolla pois ja siirtää sitä muualle. Mutta valkovuokko/hämyvuokko on ihan erilainen siirrettävä, sillähän on paksuja varastojuuria, jotka voi kaivaa vaikka pätkinä ja istuttaa moneen paikkaan. Sinikämmenen siirtämisestä minulla ei ole kokemusta, mutta se on varmaan haastavampi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelin, jos yrittäisin ottaa pistolapiolla tuon sinililan oikein ison multapaakun kanssa ja laittaisin sen parempaan kohtaan. Kaunis kukka ei tule lainkaan oikeuksiinsa noiden kavereiden kanssa. Homma pitää varmaankin hoitaa heti keväällä, kun taimi on vielä noin pieni.
      Kiva, jos sinäkin tykkäät muuten tuosta Varjolehdon alueesta, minäkin olen iloisena seurannut sen kasvua.

      Poista
  2. No on kasveja hurjan paljon! Ihanan näköistä. On jo nyt upea alue.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Istutusalue on myös kooltaan aika suuri, ainakin kasvit häviävät sinne helposti 😊. Kiitos.

      Poista
  3. Uskaltaisin siirtää sinikämmenen niin, että yrittäisin saada juuripaakusta todella suuren. Nyppykurjenpolvi on minunkin lemppareita juuri niiden ihanien lehtien takia. Tänä vuonna sain niistä siementaimia muutaman kappaleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kannustuksesta, yritän ottaa mahdollisimman hyvän juuripaakun, jotta sinikämmenen siirto onnistuisi. Onnittelut nyppykurjenpolven siementaimista!

      Poista
  4. Varjolehto on todella kaunis runsaine istutuksineen. Nuo varjohiipat ovat herkän kauniita myös ennen ja jälkeen kukinnan.
    Siirsin vuosi sitten huonossa paikassa kasvaneen sinikämmenen. Kaivoin mahdollisimman suuren juuripaakun ja istutin kasvin samantien valmistelemaani paikkaan. Vaikka talvi oli monelle kasville tuhoisa ja paksut jäätiköt kestivät keväällä pitkään, niin vain sinikämmen nousi ja kukki entistä ehommin. Olin pohtinut siirtoa useamman vuoden. Nyt olen tyytyväinen, että tulin sen toteuttaneeksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin varjohiipan kasvusto on kivannäköinen koko kasvukauden, sellaiset perennat ovat oikein kannatettavia.
      Tosi paljon kiitoksia, että kerroit onnistuneesta sinikämmenen siirrostasi. Tuo rohkaisee ehdottomasti toimimaan samoin.

      Poista
  5. Todella kaunis suuri alue mihin kasveja uppoaa mutta ihanaa että on tilaa. Minä siirsin kaksi jouluruusua taas jälleen kerran etsien varjoisempaa paikkaa kun niitä ei oikein ole. Saa nähdä miten käy vielä ovat ihan pirteässä kunnossa. Toivottavasti sinikämmen myös pärjää jos päätät sen siirtää. Mukavaa on katsella uuden kasvun kuvia vaikka vain kohta menneeltä vuodelta .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon, että saan jouluruusut viihtymään oikein hyvin, sillä niiden kaunista pitkäaikaista kukintaa olisi niin kiva ihastella. Toivottavasti sinunkin jouluruususi viihtyisivät uudessa paikassa. Sain lisää rohkeutta Betweenin kommentista sinikämmenen siirtämiseen 😊.

      Poista
  6. Minäkin uskaltaisin aivan hyvin siirtää sinikämmenen isolla juuripaakulla. Tuskin se niin paljoa siirrosta suuttuu, kun voihan sitä jakaakin. Sain oman taimeni jakopalana puutarhaharrastajalta, joka kertoi jakaneensa jo vuosia sinikämmeniään. Ehkä sitä ei suositella siirreltäväksi juuri sen vuoksi, että se ei kuulu kasveihin, jotka suorastaan villiintyvät kasvamaan jakamisen tai siirron jälkeen. En jaksa kuitenkaan uskoa, että isolla paakulla siirrettynä tuon kokoinen taimi huomaisi yhtään mitään muutosta tapahtuneen.
    Varjolehtosi(kin) on todella kaunis alue. Varjon kasveissa on paljon ihania lajeja, kuten kuvistasi näkee. Minulla on tuo sama etelänkevätesikon ja kevätkaihonkukan yhdistelmä kuin sinulla. Se on joka kevät yhtä hurmaava, vaikka keltainen ei ehdoton lempparini olekaan. Rusokuusaman, posliinirikon ja tuoksumataran liitto on myös ihana. Eikä sovi unohtaa tuota upean väristä jouluruusuakaan! Olet kerännyt toinen toistaan ihanampia herkkuja puutarhaasi.
    Laitan itselleni muistiin tuon saman, että pitää muistaa ottaa ensi kesänä paljon enemmän kuvia ympäri puutarhaa ja varsinkin vanhoista kasveista. Jotenkin tulee kuvattua enemmän vain uusia tuttavuuksia tai kaivantoja kuin vanhoja istutuksia, jotka ansaitsisivat myös tulla ikuistetuiksi.
    Mukavaa viikon jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lila sinikämmen muuttaa keväällä, se on jo nyt päätetty. On kiva saada blogikavereilta kokemuksellista tietoa. On tosiaan kiva, että puutarhasta löytyy erilaisia valo-olosuhteita, jotta voi kokeilla erilaisia kasveja ja rakennella erityyppisiä alueita.
      Sanoit oikein naulan kantaan; miten ihmeessä jumiutuu kuvaamaan samoja alueita ja helposti vielä samoista kuvakulmista. Pitäisi ottaa reippaasti kuvia eri paikoista ja vanhoista kohteista, jotta olisi talven aikana katseltavaa ja kuvista saisi apua suunnitelmien pohjalle.
      Kiitos Minna, sinulle myös!

      Poista
  7. Onpa tämäkin kaunis alue, kuten koko puutarhasi. Suunnitelmasi terijoensalavan alle kuulostaa aivan täydelliseltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kati. Näen mielessäni terijoensalavan alle levittäytyvän matalakasvuisen perenna-alueen ja nurmipolun tämän aikaisemman ja uuden istutusalueen keskellä. Olisi kiva saada suunnitelma toteutumaan.

      Poista
  8. Täälon tullukki palio ylistäviä kommenttia varijoleherosta. Yhyryn niistä joka ikisehen :) Hyvin on kasvit kasvanu ja ottanu paikkansa. Joka kesä on joku paikka mihinkä kiinnittää enemmän huamiota ja sitte joku kohta jää auttamattomasti vähemmälle huamiolle. Jos on teheny hyvät alustat, nii alue pysyy siistinä vähemmälläki huamiolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On aina kiva, että kasvit toivotut kasvit ottavat uuden alueen haltuunsa ja samalla kokonaisuus alkaa näyttää luonnolliselta ja luontevalta. Totta on, että kunnolla tehty perustus antaa ainakin jonkun aikaa armoa kitkemisen suhteen. Ensi keväänä pitää taas kanttailla ja tarkistella tätä Varjolehdon aluetta tarkemmalla silmällä.

      Poista