SEITSEMÄN KAADETTUA KUUSTA

Joskus puutkin tulevat tiensä päähän. Puhun nyt vanhasta kuusiaidasta talous- eli tallipihan puolella aitan takana. Vanhat korkealle kurottaneet kuuset olivat lähes kokonaan jo ruskeita ja vähintäänkin puolesta välistä lahoja. Yksi näistä kaatui vuonna  2017 myrskyssä ja kaatuessaan aitan päälle hajotti aitan kattoa ja toinen pudotti latvansa itsenäisesti tuulisella säällä, onneksi silloin ei jäänyt ketään tai mitään tärkeää alle. Sen verran on painoa näiden kuusten latvuksilla, että varmasti osumalla sattuu vahinkoja.

Etelän puolelta reunimmainen oli toiselta laidalta vihreä, mutta on liian suuri riski jättää yksinäistä kuusta tuulen armoille olosuhteiden muututtua.

Tänä vuonna kuusten tilanne huolestutti erityisesti tuulisella säällä, eikä niitä ainakaan maiseman kaunistajiksi voinut sanoa ruskeassa lookissaan.

Kun aikoinaan rakensimme hevosille tarhaan säänsuojaksi katoksen, olivat kuuset vielä vihreitä. Nyt osa kaatamista odottavista puista oli vähän hassusti aivan katoksen päädyssä. Maatilalla välttämättömät polttoainesäiliöt eivät ole todellakaan mitään pihapiirin kaunistuksia.

Päätöksen pitkittäminen ei tuntunut enää turvalliselta, sillä omin ajoin kaatuvan kuusen alle olisi mahdollisesti jäämässä aitta, talli tai katos. Lisäksi sähkölinja kulkee aivan kuusten vierestä, joten suuren kuusen kaatuminen sähkölankojen päälle oli suuri todennäköisyys.

Ei auttanut kuin ottaa härkää sarvista ja ryhtyä toimeen. Isäntä varasi paikalle moton, jotta kuusten kaato onnistuisi juuri siihen yhteen suuntaan, mihin ne tuli saada kaatumaan vahinkojen välttämiseksi. Oma kuormaajamme oli liian pieni ja kevyt näin järeille puille. 

Moton koura nappasi kiinni ylempää puun rungosta ja painoi kaatuvaa puuta oikeaan suuntaan, kun puu ensin oli sahattu moottorisahalla juuresta poikki.

Puiden kaato sujui aivan suunnitellusti ja hyvin turvallisesti.

Katoksen ja polttoainesäiliöiden välissä kasvavat kuuset oli tarkoitus katkaista motolla ylempää, isäntä lupasi hoitaa puun jäljelle jäävän rungon itse.

Tästä näkee selvästi, miten lähellä sähkölinja on kuusten latvoja, sai motokuskikin olla tarkkana.

Tämä vanha syreeniaita rajaa pihapiiriä pohjoisen puolelta, kaunis pihlaja on kasvanut kookkaaksi.

Etupihalta katsottaessa. Nyt ei enää näy vasemmassa reunassa kuivia kuusen latvoja, mitkä ennen häiritsivät näköalaa.

Koko talouspiha oli puiden kaaduttua kuin taistelutanner. Jälkien siistimisessä on mennyt muutama päivä, vaikka yhdessä teimme.

Nyt tuntui hyvältä tehdä muutos myös polttoainesäiliöiden suhteen.

Säiliöt nostettiin pois ja pohja kunnostettiin. Tyhjä säiliö päätettiin laittaa kierrätykseen ja toinen säiliö olkoon paikoillaan vielä niin kauan kuin siinä on polttoainetta, sen jälkeen on suunnitelmana sekä säiliön uudistaminen että parempi sijoittelu maisemaan.

Uuteen näkymään tottuminen vie vähän aikaa.

Heti raivaustöiden jälkeen istutin japaninpihlajan. Multaa on tuotu jo kevääksi valmiiksi, jotta pääsen istuttamaan kuusen kantojen lähelle tammia ja vaahteran.

Tänä vuonna olen istuttanut tämän vanhan laitumen alueelle 11 uutta puuta, monilajinen arboretum on hiljalleen kasvamassa kuolleiden tai vahingoittuneiden puiden tilalle. Tässä vaiheessa vanhalle laitumelle on istutettu yhteensä 53 uutta puuta ja muutama pensas, ensi vuodelle on jo paikkoja katsottuna seuraaville puille. Elämän kiertokulku jatkukoon.

SIPULIEN PIILOTUSTA JA RUSKAN SÄVYJÄ

Sain vihdoin eilen maanantaina kaikki kukkasipulit kaivettua paikoilleen. Onneksi on ollut niin lämmintä, että niillä tuskin olikaan kovin kiire. Yksi tehtävälistalla ollut syystyö saa ruksin päällensä ja mieli helpottuu siltä osin.

Helpointa oli laittaa sipulit uuteen piharingin penkkiin. 'Heittelin' erilaisia tulppaanien ja laukkojen sipuleja alueelle, mikä jää pensaiden ja ulkokehän perennojen väliin. Tavoitteena on, että maasta nousevat perennat aikanaan peittävät lakastuvien tulppanien varret. Kuohkeaan multaan oli superhelppoa kaivaa sipulit. Pikkusipulit laitoin jo vähän aikaisemmin omille paikoilleen. 

Sain tältä erää piharingin penkin valmiiksi, lisään vielä keväällä uutta multaa istutusten yhteydessä. Kaivoin syksyn lehtiä kompostoitumaan ”vanhan” mullan alle ja lehtien päälle vielä ripottelin vähän kanankakkaa, jotta kompostoituminen vauhdittuu.  Tämä toimenpide ei haittaa kohdissa, missä ei ole istutettuja kasveja - kasvithan saattaisivat riehaantua syksyllä, eivätkä ymmärtäisi valmistautua talveen. Saatan vielä jotain perennoja lisätä omista jakopaloista tai alennusmyynneistä, mikäli niitä vielä kohdalle sattuu.

Kuten huomaatte, käytin ylimääräiseksi jääneet graniitti nupukivet lipputangolle vievään polkuun.

Tämän lämpimän syyskuun iloa lisää kaunis ruska. Tammet ovat keltaisessa asussa, tänä keväänä istutettu rusotuomipihlaja on saanut oranssiin vivahtavaa syysvärin. 

Huomasin, että 'Tarmo' on päässyt kuvaan. Pitää sanoa, että robottiruohonleikkuri 'Tarmo' on ylittänyt odotuksemme jo tässä vaiheessa, vaikka se on työskennellyt puutarhassa vasta noin kolme viikkoa. Se on löytänyt laajan alueen (5500 neliötä nurmikkoa) kaikki sokkelot eri istutusalueiden väleissä ja takana. Tässäkin se leikkaa 'Ruusupuiston' takimmaista aluetta aivan pensaiden alla. Ja Tarmon hiljainen työskentely on niin miellyttävää; ei pörinää eikä melua. 

Mullosalueesta tulee kukkiva aidanne 'Ruusupuistoon', kuten varmaan muistatte.

Pieni sirotuomipihlaja ’Varjolehdon’ alueella on upean punainen.

Enkeliperhoangervon syysväri on yhtä viehättävä kuin kasvi on muutenkin.

Kasvihuoneen ympäristö värjäytyy hienoihin sävyihin, jotka syventyvät vielä. Kuva on otettu laitumen puolelta. Etualalla on pilvikirsikka syysvärissään.

Ruskan upeat sävyt ovat niin kauniita, väriä tulee toivottavasti vielä vähän lisää, ennen kuin lehdet putoavat puista ja pensaista.

Hyvää viikkoa teille kaikille!

TYÖMAALTA KUULUMISIA

 

24.9.2020

Pikkuhiljaa tässä edistytään. Yllä oleva kuva on otettu torstaina. Tämän viikon sää on ollut jopa kesäinen, iltapäivällä on saanut kaivaa t-paidassa ja silti on paidan selkämys märkä. Alueen keskelle jäävän lipputangon kohdalta istutusalueen koko on noin 10 x 7,5 metriä, mittauksen tein harppomalla eli se on osapuilleen noin. Alueen muoto on hieman soikea ympyrä.

Eilen kävin Hankkijalla katsomassa,  löytyisikö 50% alesta mitään tähän kohtaan toivomaani. Hankintalistalla olevia havukasveja ei ollut enää mitään myytävänä. Ehkä joudun odottamaan kevääseen niiden istuttamista. 

< Kohdalle sattuivat kuitenkin 'Fire Hill' kääpiömantelin Prunus tenella taimet ja päädyin hankkimaan kaksi taimea lipputangon eteläpuolelle. En ole nähnyt missään kääpiömantelia kasvavana, mutta kuvissa sen keväinen kukinta on näyttänyt kauniilta. Pidin myös lehtien muodosta.

En malttanut olla nostamatta ostoskoriin 'Manon' tummakeijuangervoa, se vetosi minuun kauniilla syysvärillään.

Myös syyshortensia 'Magical Fire' lähti mukaan ostoslistan ulkopuolelta. Tämä on minulle tuntematon hortensia, sen luvataan kukkivan aikaisin ja pitkään. Valkoiset kukat muuttuvat vaaleanpunaisiksi ja loppukesällä tummanpunaisiksi. Kasvutapa kompakti ja korkeuden pitäisi jäädä melko matalaksi max 150 cm. Laitan sen nyt ainakin alkuun tähän kasvamaan, tämän alueen kasvit todennäköisesti vielä hakevat paikkojansa.

Olen saanut jaettua omia perennoja mm. isotähtiputkea, kuunliljoja ja keijunkukkia - toivottavasti ne ehtivät juurtua. Yllä kuvassa näkyy istutettuna viinikärhö 'Mme Julia Correvon', joka on siis alueen toinen kärhö 'Rouge Cardinalin' kaverina. Tämäkin kärhön hain Hirvensalmen taimistolta ja se oli isossa ruukussa ja hienolla juuristolla varustettu. Jännittää tuo juurtuminen, mutta toivon parasta. Nuo kauniit mustat ruukut merkkaavat keväällä istutettavien pensaiden paikkoja. Itse näen niiden kohdalla purppuraheisiangervon, kartiovalkokuusia ja pallotuijia ;).

Edessä oleva pallotuija 'Danica' on kasvanut paikallaan jo pari vuotta, niitä on siis yhteensä kolme. Keskemmälle ostan jotain isommaksi kasvavaa pallotuija lajia. Pystyssä oleva keppi merkkaa kevääksi Mme Julia Correvonin paikan, jotta osaan laaittaa tuen oikeaan paikkaan. Taimen ympärillä on myös matalampia tikkuja pystyssä. Kaukana takana näkyy muuten huvimajan vieressä kasvava purppuraomenapuu 'Royalty' syysasussaan.

Nyt oli vähän ongelmia bloggerin kanssa. Ruokatauon aikana muokkausnäkymä muuttui erikoiseksi (kuvat näkyvät kirjaimina), enkä saanut muokkausta palautettua tuttuun olomuotoon. Yksi iso riviväli jäi, en saanut sitä pois millään. Esikatselussa kuvat näkyvät, joten ehkä uskallan julkaista tämän. Vielä on neliön verran nurmikkoa poistettavana, joten mars töihin!

ENSIMMÄINEN HALLAYÖ

Syyshohdekukat kukkivat kirsikkakulmassa lähellä keittiöpuutarhaa

Viime yö oli meillä tämän syksyn ensimmäinen hallayö, monena vuonna halla on vieraillut jo aikaisemmin. Vielä aamulla yhdeksältä oli nurmikko kuurassa, samoin aitan huopakatto.

Vielä ei näy, mitkä kukista kärsivät hallasta, vai selvittiinkö säikahdyksellä. Kärhöt näyttävät pieniltä, mutta todellisuudessa purppurapunalatva on jättiläinen kahden metrin korkeudessaan. Kärhöjen takana pilkottaa rivi 'Carl' komeamaksaruohoja.

Pitää vielä kerran laittaa kuva käsittämättömästä kelloköynnösviidakosta. Istutin keväällä molemmille puolille köynnöskaarta esikasvattamani kelloköynnöksen taimet, koska epäilin vahvasti, etteivät syksyllä istutetut kärhöt lähde kasvamaan. No tässä on nyt tulos. Köynnöskaaren alla on enää konttausaukko, jos sitä reittiä haluaisi käyttää. Kuten huomaat, on köynnös vallannut tuekseen myös viereiset tuijat ja lisäksi köynnös kulkee maanpeitekasvina kivipolun molemmin puolin. Kelloköynnökset ovat kukkineet ainakin  1,5 kk. 

Onneksi loistokärhö 'Rouge Cardinalit' ovat hengissä edelleen, tarkkasilmäiset voivat nähdä kukkia ylläolevassakin kuvassa.

Usein kukkia on käytävä kurkistamassa köynnösviidakon sisällä.

Edellisessä postauksessa kerroin tästä viimeisimmästä työmaastani. Tämä kuva on perjantaina otettu. Siirsin reilumpia jakopaloja omista kuunliljoista. Tässä on pesäkuusten istutus meneillään, pesäkuusia tuli tuohon kohtaan kolmen ryhmä.

Eilen sain kaivettua noin kolmanneksen alueen nurmituppaista pois. Rusokirsikan ja mustilanhortensian välissä näkyy istutettuja pallohortensioita yhteensä 5.

Työmaakuva tältä päivältä. Siivu kerrallaan nurmikkoa siirtyy kottikärryihin. Kanttaan ensin pitkän siivun nurmikkoa ja kiskon tuppaan sitten irti, mutta ennen kottikärryyn laittoa koputtelen siitä mullat pois. Myös kaikki lierot eli kastemadot kaivelen varovasti nurmituppaasta mullokseen. Nurmituppaat hyödynnämme paikkausmateriaalina kohdissa, missä tarvitaan "siirtonurmikoa". Voikukat saa kaivettua irti, kun juuri nousee nurmituppaan mukana.

Ehkä tämä joskus valmistuu. Tänään piilotin valmiille alueelle pikkusipuleja kevään iloksi. Muuten minulla on vielä lähes kokonaan sipulien istutus tekemättä. 

Hyvää alkavaa viikkoa teille kaikille!

VIELÄ YKSI ALOITETTU PROJEKTI

Syksy etenee harppauksin, mutta aloitin vielä yhden työmaan. Minua on pitkään vaivannut etupihan puolella piharingin tilanne. Tämä vanhaan maisemaan tyypillinen nurmialue ajoväylän keskellä on kokenut pari muutosta minunkin aikanani. Tänne muuttaessani 34 vuotta sitten nurmialueella oli lipputangon lisäksi pieni kapea kukkapenkki kesäkukille.

Ryhdyin jossain vaiheessa laajentamaan kukkapenkkiä niin, että yli 20 vuotta alueella oli lipputangon ympärillä laaja perennapenkki. Viimeisinä vuosinaan tuo perenna-alue jäi aikapulan vuoksi melkoisen huonolle hoidolle, enkä pärjännyt juurten kautta leviäville rikoille enää lainkaan.

Kyllästyin hoitamattomaan ilmeeseen perusteellisesti ja vuonna 2015 purin perennapenkin pois ja alueelle tehtiin kaksi pientä kohopenkkiä puhtaalla mullalla kesäkukille. Rikkaruohot jäivät nurmikon alle toivottavasti näivettymään. 

Pienet kukkapenkit eivät koko aikana ole visuaalisesti miellyttäneet minua, vaikka helppohoitoisia ovatkin olleet. Jotain kaunista saisi olla pihaan tultaessa ja mielellään ympäri vuoden. Olen ainakin vuoden verran pyöritellyt mielessäni alueen istutuksia ja nyt päätin tehdä kerralla isomman muutoksen Tähän muutokseen vauhditti robottileikkuri 'Tarmon' hankinta, sillä piirsin robottileikkurin asentajalle ympyrän, minkä sisäpuoli tulee uusille istutuksille ja Tarmo hoitaa ulkopuolen. Kun päätös on tehty, niin eipähän tarvitse enää jahkailla. Yllä kuvassa näkyy kaivettuna ympyrän raja.

Tästä taas lähti nurmikon kuorinta siivu kerrallaan. Istutusaleen sisälle jäävät molemmat pienet kukkapenkit ja pari vuotta sitten istutettu mustilanhortensia lipputangon vieressä sekä 2019 istutettu rusokirsikka. Graniittikivet pienten penkkien ympäriltä puran tässä vaiheessa pois, niille löytyy kyllä uutta käyttöä. 

Suunnitelma vielä tarkentuu, mutta ajattelin istuttaa lipputangon lähelle havuja tuomaan ympärivuotista iloa, lisäksi mustilanhortensia saa seurakseen pallohortensioita. Kiitos Riina, blogista Versoja Vaahteramäeltä, vahvistit vastauksellasi omaa ajatustani, kun kysyin mustilanhortensialle sopivaa hortensiakaveria :). Todennäköisesti hortensioita täydentää jokunen muukin pensas. 

Rusokirsikka kasvaa kottikärryn vieressä. Perennat ja sipulikukat täydentävät jatkossakin istutuksia. 

Aion käyttää alueella edelleen näitä ’Palace Purple’ purppurakeijunkukkia, samoin hopeahärkki  jatkaa, se on viihtynyt hyvin ja kukkii keskikesällä valkoisenaan. Keskellä olevan kepin kohdalla on istutettuna loistokärhö 'Rouge Cardinal'. Todennäköisesti tämä ei jää alueen ainoaksi kärhöksi. Kolme 'Danica' pallotuijaa ovat jo valmiiksi kasvamassa. Kuunliljoja siirsin jo eilen illalla kaivetulle alueelle, toivottavasti sade auttaa juurtumisessa.

Olen ihaillut jo pitkään graniittipenkissä kasvavia 'Herbstfreude' komeamaksaruohoja ohotanmarunan kaverina ja tätä yhdistelmää saattaa tulla piharinkiin myös.

Luuletteko, että kartiovalkokuset ehtivät vielä juurtua ennen talvea, mikäli löydän niitä täältä? 

Voitte arvata, että päässä alkoi taas höyrytä, kun mietin sopivia kasviyhdistelmiä ja alueen kokonaisilmettä. 

Kolmen aurinkoisen päivän jälkeen on taivas nyt pilvessä ja vettä tihuuttaa ajoittain. Toivottavasti ennustettu myrsky ei tulisi kovin voimakkaana. 

Turvallista viikkoa teille kaikille!