PIENI KIERROS

Viime syksynä tilasin ensimmäistä kertaa puuliljoja. Pitihän näitäkin kokeilla. Liljakukot yrittivät häiritä, mutta lopulta kukat on saatu nähtäviksi pienillä vaurioilla. Mikäli pussin teksti pitää paikkansa, on etualalla puulilja 'Purple Lady'. 

Puulilja Purple Lady

'Purple Lady' tuoksuu voimakkaasti, mutta tässä piharingin penkissä siitä ei ole haittaa. Liljan korkeus ja koko sopivat tälle alueelle ihan hyvin, mutta Purple Ladyä enemmän minä ihastuin 'Purple Princeen'.

'Purple Princen' sävy on minusta tosi kaunis. Kamera ei ihan saa oikeaa tumman purppuran sävyä tavoitettua, mutta sävy on herkullinen. Tämän tuoksu on hieman miedompi. Pallohortensiat kukkivat edessä ja vasemmassa reunassa näkyy hieman mustilanhortensiaa.

'Purple Prince' avasi kukkansa vähän aikaisemmin ja koko on aavistuksen pienempi, mahtaako on olla aina näin, vai vaikuttivatko olosuhteet?

Kuvaan oli vaikea tallentaa, miten hyvin purppuraisen puuliljan ja viinikärhö 'Mme Julia Correvonin' sävyt sointuvat toisiinsa, mutta voin vakuuttaa, että 'perfect match'.

Huvimajan lähellä kukkii loistokärhö 'Ville de Lyon'. Syksyn istutuksena siinä ei ole vielä kovin paljon versoja, mutta korkeutta se on kasvanut mukavasti ja kiva on päästä ihailemaan kukkia.

'Ville de Lyonin' lähistöllä kukkivat 'Early Cerise' syysleimut, sävy taittuu oikeasti hieman enemmän viininpunaiseen. Tämäkin kuuluu samaan 'Early' -perheeseen kuin viime postauksessa mainitut 'Early White' syysleimut eli korkeus on noin 50cm, kukinto on tuuhea ja ihana. Aion jakaa näitä kukinnan jälkeen, jotta saan levitettyä tätä. Kärhö 'Miss Bateman' kukkii valkoisena.

Käydään vielä 'Ruusupuistossa'. Jännitin keväällä, onko kaunis peruukkipensas 'Royal Purple' selvinnyt ensimmäisestä talvesta, mutta onneksi se voi hyvin. Tämän kuvaaminen on ehkä helpompaa, kunhan se kasvaa vähän suuremmaksi. 

'Teresanruusu' eli Therese Bugnet' on kukkinut tasaisesti (vasemmalla) ja tarhakurtturuusu 'Sointu' (oikealla) avaa toivottavasti vielä lisää nuppujaan.

'Sointu' sai vieraan. Onko hän kultakuoriainen?

Pienin askelin edetään.  'Ruusupuisto' on vielä uusi alue, mutta näen toiveikkaana edistymistä. Kivipolku on edelleen kesken, tuon aina kiviä paikalle sopivia löytäessäni, mutta asennus on vielä edessä. Kärhöt ovat joka puolella täydessä kukassa, toivottavasti kukkivat vielä pitkään.

Nyt on jatkettava kanttausta, kitkemistä sekä mullan ja katteen kärräämistä. Kastelua ei voi myöskään unohtaa. Viime yönä mittari painui alimmillaan + 3,9 asteeseen. Hui.

Hyvää viikonloppua!

VARJOLEHDON EHOSTUS JA VALKOISIA PERENNOJA

Tämän kesän 'Varjolehto'  on saanut olla aika lailla vailla huoltoa. Taisin sen kertaalleen kitkeä, mutta onneksi rikkakasvit ovat pysyneet aika hyvin poissa. Ehkä puhtaalla istutusmullalla on oma osuutensa ja syksyllä katoin koko alueen terijoensalavan pudottamilla lehdillä. Humus tekee hyvää näille varjon ja puolivarjon kasveille, lisäksi siitä tuli sopiva suoja mullan pintaan. Paahde taitaa nujertaa myös rikkojen intoa?

Nyt oli korkea aika tehdä kesän ensimmäinen kanttaus tälle alueelle. Maanantain lämpötila oli inhimillinen ja tuuli virkisti mukavasti. Olipa hauska työskennellä välillä verkkarit jalassa. 

Tässä puuha on alkuvaiheessa kännykällä kuvattuna. Kanttauksen muiden hyötyjen lisäksi sain syysvuokoille lisää kasvutilaa, olen niin onnellinen, että minulla kasvaa nyt 6 syysvuokon taimea oikein elinvoimaisena, nuppujakin on näkyvissä.

Keväällä istuttamani jouluruusu on reipas edessä olevan kartiovalkokuusen vasemmalla puolella. Tässä olisi hyvä paikka uusillekin jouluruusuille. 

Varjolehdon kierros oli 50 metriä, saihan siinä turpeita kiskoa. Onneksi niille oli tarpeellinen paikka arboretumin kivien ja monttujen peittämisessä.

Nyt on mieli hyvä tehdystä työstä, vaikka samaa puuhaa on rästissä monella muulla alueella. 

Syyspäivänlilja 'Citrina' viihtyy Varjolehdon puolivarjoisalla puolella. 

Takareunassa (kuvan etualalla) ovat hengissä kolme kilpiangervon taimea, tosin ne ovat vielä näin pieniä. Toin niille puolikypsää kompostia, mutta en uskaltanut tähän aikaan laittaa tätä kompostia kuin pieniä kasoja eri puolille aluetta. Pojan vaimolla on hevosia ja saan heiltä raakaa lantaa, minkä käytän lämpökompostorissa keittiöjätteiden ja kuivikkeiden seassa. Hyvää tuotetta tulee vauhdilla, mutta sen verran se on ehkä aromikasta, ettei parane ihan kasveihin kiinni laittaa. 

Lisäksi toin tänään uutta multaa alueelle, ehkä kilpiangervotkin alkavat kasvaa oikeisiin mittoihinsa.

Kuvakulma kummun päältä, en onnistunut saamaan koko aluetta näkyviin.

Olen aikaisemminkin intoillut tästä 'Early White' syysleimusta, jatkan intoilua. On aika hauskaa, että muutaman viikon sisällä eri alueet muuttavat näköään, kun eri kasvit ottavat oman vuoronsa.

Kesäkuussa tämä penkki oli hämykurjenpolven sinisen, neidonkurjenpolven vaaleanpunaisen ja roosanväristen loistosalvioiden sekä isotähtiputkien värittämä. Ja nyt tuntuu, että aivan valkoisenaan kauneutta.

'Early White' syysleimu kukkii aikaisemmin kuin syysleimut yleensä ja kasvusto on matalampi noin 40-50 cm korkea. Pidän tästä tosi paljon!

Helminukkajäkkärä on myös parhaimmillaan keskipenkissä. 

Meillä satoi sunnuntain ukkokuurossa vain 4,2 mm, mutta tyhjää parempi sekin. Ilma raikastui ja tällä hetkellä mittarissa on +17 asteen lukema, ihan ihmeen virkistävää vaihteeksi. Tälle viikolle on kanttaus- ja kärräysurakkaa ihan rutkasti tiedossa.

Voikaa hyvin!

TAAS PROJEKTI MIELESSÄ

'Miss Bateman' 

Liekö helle pehmentänyt pään, kun mielessä pyörii tällä hetkellä uusi työmaa? Toimenpiteiden aika on tosin aikaisintaan syksyllä, sillä asiaa täytyy vielä pohtia monelta kannalta.

Projekti koskee kuvan vasemmassa reunassa olevaa vaahteraa ja sen alla olevia ruusuja, jotka istutin noin 32 vuotta sitten. Vaahteran istutin noin 20 vuotta sitten, ihan tarkkaan en vuotta muista.

Astutaan vielä hieman taaksepäin. Olen kertonut vaahteran surullisesta tilasta jo aikaisemminkin. Tällä hetkellä kaksi päähaaraa pysyvät yhdessä liinan avulla. Jos liinaa avaa pienenkin pykälän, kuuluu rasahdus ja runko halkeaa syvemmälle alas. Viimeisten neljän vuoden ajan olemme poistaneet suuria kuivuneita oksia kesän loppupuolella, jälleen on uusia kuivia tai kuivumassa olevia. Katsotaan sitten surullinen ja ankea tila ilman rajauksia.

Puun alkuperäinen ja kaunis muoto on menetetty, koska kuivia oksia on ollut niin paljon. Oikea puoli on vielä vihreä, mutta tasapaino kallistuu rajusti oikealle, jos kaikki vasemman puolen oksat poistetaan.

Tämä vaahtera oli yksi lempipuuni, mutta nyt se alkaa olla surullinen näky. Kovien tuulien aikaan pelkään, ettei liina riitä pitämään puuta kasassa. 

Tässä näkyy puun halkaiseva railo. Järki sanoo jo, että puu ei tästä toivu. Hallittu kaataminen on turvallisempaa kuin ottaa riski, että joku tai jotain jää repeävän suuren haaran alle.

Aikoinaan istutin ruusut maisemoimaan jätevesikaivoja. Aivan etureunassa muuten näkyy viime vuonna istutetun kirsikkapuun latvusta. Istutin kirsikkapuun, jotta se täyttäisi vaahteran jättämää aukkoa maisemassa. Kuva on otettu kivipengerryksen päältä.

Tässä näkyy toinen kaivoista. Tämän alueen uusi suunnittelu täytyy tehdä niin, että jäteauto pääsee edelleen tyhjentämään kaivot. Kuten hyvin näette, vaahtera on kuivattanut nurmikon näillä helteillä.

Toinen vahva syy alueen perusteelliseen muutokseen on hansaruusujen väliin pujahtanut kurtturuusu tai pari. Kaikki muut puutarhan kurtturuusut olen jo saanut hävitettyä.

Hansaruusua tässä on valtaosa, mutta todennäköisesti on helpompi poistaa koko ruusuryhmä, ettei väliin jää kurtturuusun alkuja.

Palataan otsikkoon. Kun olen henkisesti nyt riittävän pitkään surrut vaahteran menettämisestä, on aika kääntää lehteä ja suunnitella tämä noin 20 m2 alue ihan uudelleen. Tämä kohta on keskeisellä paikalla matkalla kasvihuoneeseen ja yleensä puutarhakierrokset myös alkavat tästä. 

Kuvan keskellä näkyvän Kolmiopenkin yläreunassa kasvaa tarhaomenapuu.  Luullakseni sekä omenapuun että viime vuonna istutetun kirsikkapuun kasvu reipastuu, kun vaahtera poistuu. Olen harpponut aluetta ja harkinnassa on vielä yksi pienikokoinen uusi puu vaahteraa paikkaamaan. Mahdollisen puun sijainti pitää suunnitella tarkemmin isännän kanssa, että jäteauto pääsee tekemään työnsä ja isäntä pääsee traktorilla ja lumilingolla tekemään reitin puuliiteriin.

Muutamia graniittikiviä eli vanhoja kivijalkakiviä on vielä jäljellä, niiden hyödyntäminen tässä suunnitteilla olevassa projektissa on toive ja tavoite.

Tyttäremme Sannin kanssa jo visioimme kivipenkistä, missä istuskellen voisi nähdä alaspäin levittäytyvän puutarhan. Asia on jäänyt pyörimään mielessäni ja melkein päivittäin pohdin erilaisia vaihtoehtoja toteutukseen. 

Ehkä muutos, mikä aluksi tuntui surulliselta, voisi olla portti johonkin parempaan ja kauniimpaan?

KÄRHÖJÄ JA VÄHÄN RUUSUJAKIN

Kuten ehkä muistatte, sairastuin viime kesänä kärhö- ja pensasruusukuumeeseen ja nyt saan lääkettä näihin molempiin.  Tarjoan teillekin, jos satutte potemaan samoja vaivoja. Vanha tuttu 'Hagley Hybrid' aloittaa, tämä on viihtynyt uudessa tekemässämme köynnöstuessa, se pääsee levittäytymään paremmin ja kukat näyttävät edelleen tulevan latvaosaan. Kauempana näkyy kukkivia jaloangervoja Varjolehdossa.

Vielä toinen kuva eri aikaan otettuna.

Piharingin syksyllä istutetut kärhöt ovat vielä aika pieniä. Etualalla oleva viinikärhö 'Mme Julia Correvon' on kuitenkin päässyt jo tuen yläpäähän, uusia versoja on nousemassa. Toinen köynnöstuki näkyy heiveröisesti, sinne on kipuamassa loistokärhö 'Rouge Cardinal'.

Ruusupuistossa asuva 'Rouge Cardinal' on jo kääntymässä köynnöskaaren kattoa kohti. Ai että, miten tykkään tästä! Kuten niin moni muukin on todennut, tämän väri on kuin upeaa samettia.

Ruusupuiston pensasruusujen pääestradilla on nyt neilikkaruusu 'F.J.Grootendorst'. Tätä ennen sävyt olivat vaaleanpunaisia ja valkoisia, kun 'Sävel', Sointu' ja Teresanruusu olivat täydessä loistossaan. On edellämainituissa kukkia vieläkin, mutta tällä hetkellä ne valmistautuvat uusien nuppujen avaamiseen.

Tässä toisesta suunnasta aamun valossa. 

Edellisessä kuvassa näkyvä valkoinen matala ruusu on 'Sea Foam', tämäkin on yllättänyt myönteisesti. Se kukkii sekä Ruusupuistossa että Kolmiopenkissä.

Tässä 'Sea Foam' Kolmiopenkissä iltavalaistuksessa. Kuvan ottamisen jälkeen nuppuja on auennut ja nyt ruusu kukkii runsaammin.

Siirrytään vielä Kolmiopenkin köynnöskaaren luo. Täälläkin 'Rouge Cardinal' avaa uusia kukkia tasaiseen tahtiin. Vaaleanpunainen 'Pink Pavement' Rosa Rugosa -ryhmästä kukkii uskollisesti ja valkoinen 'Sea Foam' ruusu näkyy kuvan vasemmassa reunassa, sen korkeus on tällä hetkellä noin 50 cm ja kasvutapa on tiivis, matala ja leveä. Tämän pitäisi kukkia syksyyn saakka.

Tämän pitäisi olla loistokärhö 'Miss Bateman', tosin tämä kukkarypäs ei aivan muistuta vieressä kasvavan 'Miss Batemanin' kukkia. Seurataan tilannetta, en ole ennen nähnyt näissä vaalean violettia häivähdystä.

Loistokärhö 'Destiny' on aivan täynnä nuppuja, tämä on ehdottomasti tämän 2018 istutetun kärhön paras vuosi. Yritän saada siitä parempia kuvia myöhemmin, tämä on todella kaunis ja raikas valkoinen kärhö. Takana kolmiopenkissä näkyy muuten tästä suunnasta ruusu 'Sea Foam'.

Lopuksi vielä tiukukärhö 'Arabella'. Joudutte todennäköisesti katselemaan vielä kärhöjä ja ruusuja myöhemminkin.

'Ritausma' on tällä hetkellä lopettamassa pääkukintaansa. Eilen kävin kukinnot läpi ja leikkasin pois ylikukkineet, se vaikuttaa suotuisasti uusien nuppujen syntyyn.

Vielä heinäkuun alussa 'Ritausma' oli ihan huikean kaunis. No, onneksi tämä jatkaa kukintaansa kesän loppuun asti, vaikkei ihan tällaista kukkaryöppyä enää tulisikaan.

Jaahas, minä tässä vetkuttelen sisällä. Pitää vielä kohta pukea valjaat niskaan ja lähteä niittämään siimaleikkurilla. Pakollinen sääpäivitys: +29,4 astetta ja ilma ei liiku mihinkään. Eilen sentään hieman tuuli, joten oli helpompi olla ulkona, nyt siellä on melkoinen pätsi. Jos jaksaisi kuitenkin ennen saunaa ja uintia?

Toivon teille ruusuntuoksua ja kaikkea kaunista!

IHMETYKSIÄ

 

Mustilan taimipäiviltä ostamani kaksi punakärsämön pikkutaimea ovat viihtyneet graniittipenkissä ja ovat ryhtyneet tehtailemaan taimivauvoja. Pitää ehkä vähän myöhemmin keräillä taimia purkkiin istutettavaksi. Punakärsämö on ollut mukava yllätys, pitkä kukinta-aika on bonus.

Valkoiset salviat ovat aivan täynnä pörriäisiä, kuhina on melkoinen. Täältäpäin katsottuna punakärsämöt ovat aivan oikeassa takareunassa, eivät oikein näy rusotuomipihlajan lehtien takaa.

Graniittipenkin monet perennat ovat hyvää vauhtia tuuheutumassa ja näkymä paranee sen myötä. Se on ainakin myönteistä.

Kukahan hän mahtaa olla? Löysin valamonruusun terälehdeltä.

Osaatko neuvoa, mikähän tämä kärhö voisi olla. Ostin nimilapun mukaan tarha-alppikärhö 'Albina  Plenan', mutta ei tämä siltä näytä ellei aio tehdä pian valtavaa muodonmuutosta. Kukinta alkoi muutama päivä sitten, taimi on ostettu toukokuun lopussa. Ajattelin, ettei taimi kuki ensimmäisenä vuonna, mutta kukinnan ajankohta ja näkö voisi kieliä myös jostain muusta kärhölajista. Väri on kermanvalkoinen.