lauantai 23. tammikuuta 2021

GRANIITTIPENKIN PERENNAT


 

Tänä talven harmaana päivänä palaan vielä viime kesään ja kirjaan muistiin syksyllä 2019 rakennetun graniittipenkin perennat sikäli kun ne vielä muistan.  Tässä kohopenkissä kasvaa myös kolme kirsikkaluumua ja rusotuomipihlaja, alue on kooltaan noin 25 m2.




Järven puoleisessa eteläpäässä kasvaa rusotuomipihlaja, sen istutin syksyllä 2019. En voinut vastustaa kookasta ja kauniinmuotoista puun taimea, joka selvästi halusi muuttaa meille. 31.5.2020 rusotuomipihlaja kukkii yllä olevassa kuvassa. Rusotuomipihlaja on sirokasvuinen pienehkö puu, sen lehdet ovat puhjetessaan kauniin tummanpunaruskeat ja vihertyvät kasvukauden edetessä. Syysväri on myös kaunis. Puun sirot valkoiset kukat puhkeavat toukokuun loppupuolella ja loppukesällä kypsyvät marjat ovat syötäviä.




Syksyllä 2019 hain Hirvensalmen taimistolta siellä kasvatetut pikkuiset kirsikkaluumupuun taimet. Minun oli alunperin tarkoitus ostaa vain kaksi kirsikkaluumua, mutta en malttanut olla ostamatta näitä kolmea, sillä ne ovat erinomaiset pölyttäjät toisilleen, eikä voi koskaan tietää, lähtevätkö kaikki suotuisasti kasvamaan. Kuvassa kaksi puuta havaittavissa lähinnä tukikeppiensä ansiosta.

Lähinnä porttia kasvaa Vetraz venäläinen kirsikkaluumu, joka tekee makeita kullankeltaisia luumuja. Seuraavana Podarok st.Petersburg tämäkin on venäläinen kirsikkaluumu, joka tekee pieniä keltaisia luumuja. Kolmas luumupuu ei näy kuvassa, se on Kubanskaja kometa eli kiinanluumun ja kirsikkaluumun risteytys ja se tekee suuria aikaisin kypsyviä maukkaita luumuja. Sadon lisäksi odotan innokkaasti näkeväni näiden kaikkien valkoisen kukkapilven keväisin.



Mainittujen puiden lisäksi istutin syksyllä 2019 muutamia perennoja ja sipulikukkia. Suurin osa perennosta lähti keväällä 2020 hyvin kasvuun, mutta muutaman menetin lähes lumettoman talven aikana. Harmittavia menetyksiä olivat Kyproksen meirami 'Herrenhausen' ja valkoinen tarhapäivänlilja 'Joan Senior'. 



Mieltäni ilahdutti, että heleän vihreässä keväisessä lookissaan rönsytiarellat nousivat reippaasti talven jälkeen, samoin oli laita maksaruoho 'Firecracerin' kanssa, se erottuu hyvin tumman purppuraisine lehtineen. Varmoja tapauksia olivat omista kasvustoista siirretyt rentoakankaalit, ne pulskistuivat hyvin viime kesän aikana ja hoitavat tehtäväänsä tässä vaiheessa.



Pienet alut 'Mai' sammalleimusta ja ehkä jostakin muustakin sammalleimusta, jonka nimeä en syysalennusmyynneistä muistanut kirjoittaa muistiin, ilahduttivat kukkimalla rusotuomipihlajan juurella. 




Ukkolaukat ja tulppaanit kukkivat todella pitkään ja toivat penkkiin kaivattua väriä, perennojen kasvaessa vielä harvassa.




Graniittipenkin päässä kasvaa loistokärhö 'Omoshiro', joka avasi ensimmäisen kukkansa 18.6.2020. Jännä nähdä, mikä on tämän kärhön tyypillinen kukkimisen ajankohta jatkossa, toivottavasti se selviää ensimmäisestä talvestaan. Kivien reunaan penkin takaosaan siirsin isorikkoa omista kasvustoista, tässä kuvassa näkyy pari kukkavanaa valkoisena.




'Omoshiro' 23.6.2020. Nuppujen auettua kukat ovat tämän värisiä ja vaalenevat kukinnan jatkuessa. Alhaalla kiven päällä näkyy ensimmäinen kukka vaalentuneena.



25.6.2020 kukki varjorikko. Tämä on minusta ihastuttava. Otin näistä taimista uusia alkuja ja levitin varjorikon aluetta suuremmaksi, toivottavasti ne lähtevät tänä keväänä kasvuun.




Pieniä alkuja on kasvamassa neidonkurjenpolvesta.



Ostin kaksi punakärsämön taimea Mustilan taimipäivien yhdeltä myyjältä, tarkempaa lajinimeä ei ole tiedossa. Yllä kuvassa kukinta alkamassa 3.8.2020. 



Punakärsämöt kukkivat todella pitkään, saa nähdä nousevatko tänä keväänä uudelleen.




Rönsytiarellan vieressä kasvaa peittokurjenpolvi 'Biokovoa', lisäsin sen alkuja vielä keskemmälle penkkiä viime kesänä. Taaempana kukintaa suunnittelemassa punainen maksaruoho 'Firecracer' ja valkoisena kukkiva valkoalpi. Luulin ensin talven tuhonneen valkoalpin taimet, mutta onneksi ne kuitenkin nousivat pitkään mietittyään. Aivan kuvan oikeassa reunassa näkyy hieman valkoista loistosalviaa, jota tässä penkissä myös kasvaa.



Etualalla näkyvä tarhapäivänlilja 'Little Gipsy Ruby' selvisi ensimmäisestä talvesta, sen syvä väri sopii hyvin muihin lähellä kasvaviin perennoihin kuten punalehtiseen haltiankukkaan 'Twilight'.




Olisiko jo ensi kesänä enemmän kasveja kuin multaa? 




Tavoitteena on saada maanpeiteperennat osin pehmeästi rönsyämään kivien päälle. Toivon että tällä alueella olevat valkoisen, vaaleanpunaisen, hopean ja purppuran sävyt sointuvat toisiinsa. Tarkastelen kokonaisuutta ja muokkaan kasvivalintoja tarpeen mukaan.




Tästä yhdistelmästä pidin kovasti. Pehmeän pörreä ohotanmaruna, komeamaksaruoho 'Herbstfreude', maksaruoho 'Lime Zinger' ja takana korkeampana maruna, joka on ehkä aaprottimaruna? Katsotaan, leviääkö maruna liikaa.








Pari viikkoa myöhemmin maksaruohot ovat aloittamassa kukintaa.













Katsotaan, pystynkö esittelemään tulevana kesänä tämän graniittipenkin näyttävämmässä asussaan?  

44 kommenttia:

  1. Graniittiset penkin rajaajat ovat ihan mahdottoman komeita. Niille on varmasti mukava myös istahtaa katselemaan ja nyppimään mahdollisia rikkaruohoja - joita ei kyllä kuvissasi näy. Toivotaan, että kaikki istuttamasi kasvit ovat talvehtineet ja lähtevät keväällä reippaaseen kasvuun. On siinä kauneutta jos jonkinlaista odotettavissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivireunuksille on tosiaan mukava istahtaa ja samalla hoivailla taimia tai nyppiä rikkaruoho. Toivottavasti lumipeite suojaa kasveja ja auttaa talvehtimisessa, olisi niin kiva nähdä alue rehevänä tulevana kesänä!

      Poista
  2. Graniittikivipenkkisi tuo kasvit hyvin kauniisti esille. Kunhan vielä maanpeitekasvit tuosta kasvavat ja vyöryvät osin kiviä pehmentämään on näky varmasti muiden kasvien ohella kaunis.
    'Omoshiro' on upea. Minäkin hankin halvan taimen Hankkijalta toissa kesänä. Vielä en ole valitettavasti päässyt nauttimaan sen kukinnasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen niin iloinen noista graniittikivistä, kauniin olemuksen lisäksi ne mahdollistavat tämän kohdan kasvittamisen - hyvä kohopenkki on tarpeen tässä.
      Toivottavasti pääset tänä kesänä ihailemaan omaa 'Omoshiroasi' - se on oikein kaunis lisä upeaan kärhövalikoimaasi!

      Poista
  3. Tuo graniittikukkapenkki on ihan puutarhojen loistoa ❤ Graniittireuna rajaa penkin näyttävästi. Kuvia katsellessa alkaa viherpeukalo taas vihertää ja ajatus suuntautua kohti kesää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin pidän graniittikivistä ihan valtavasti! Kyllä tässä alkaa mieli kääntyä puutarhan suunnitteluun ja unelmointiin :). Ilahduin kommentistasi!

      Poista
  4. Tuosta tulee kyllä todella upea! Graniitti on komeaa ja saa sitten kasveista mukavaa pehmennystä. Pidän peukkuja kaikkien talvehtimiselle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin kiteytetty - ja minäkin toivon, että saan tämän kauniiksi, kunhan kaikki lähtee kunnolla kasvuun. Pidetään tosiaan peukkuja talvehtimiselle!

      Poista
  5. Pakahduttavan kaunista!

    VastaaPoista
  6. Maksaruohojen ystävänä ihastuin tuohon osioon! Kuten myös rautaporttiin. Niin ja tietysti graniittikiviin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maksaruohoja aion vielä lisätä, minäkin pidän niistä kovasti! Portti oli tähän kohtaan osuva, jotenkin sen sävy sopii hyvin kivien keskelle. Kivet ovat yhteinen ihastuksemme!

      Poista
  7. Upea pihapiirinne on omiaan muhkealle graniittipenkille! ja korkeuserotkin on varmistettu, kun olet istuttanut keskelle pikkupuita, jotka somasti kukkivat alkukesästä. Ihastuttava kokonaisuus, ja vaikka vielä onkin tilaa kasvien levitä, olet niin taitava puutarhuri, että jossain vaiheessa saat alkaa rajoittaa useampien kasvua, nin hyvinvoivilta kaikki näyttävät! Ohotanmarunan ja maksaruohon yhdistelmä on hieno! Kivan kesäisiä kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin graniitti sopii tähän vanhaan ympäristöön. Näin laajalla alueella kaivataan kerroksellisuutta ja siksi pikkupuut ovat tärkeitä. Nämä valitut ovat lisäksi sopivan keveitä ja ilmavia, joten tuovat toivoakseni kiinnostavuutta näkymään olematta liian peittäviä.
      Kiitos kauniista sanoistasi! Olen tottunut siihen, että joitakin kasveja joutuu rajoittamaan ja liikaa leviäviä perennoja poistamaan, onneksi taimia tarvitaan aina jossain toisaalla ja esim. arboretumiin mahtuu vaikka mitä. On kiva hankkia tässä vaiheessa myös lajeja, joita minulla ei ole vielä ollut :).

      Poista
  8. Kerrassaan upea paikka. Mielenkiintoista kuulla millaista satoa kirsikkaluumut antavat, ainakin pitäisi olla kestäviä nuo venäläiset lajikkeet. Minulla joku maruna levisi liikaa ja se piti siirtää ihan omaan kasvupaikkaan mikä on vähän harmi koska se olisi kivan näköinen monen kasvin kaverina. Punakärsämöt ovat myös kivoja, ostin Lidlistä viime keväänä pari juurakkoa ja sain ne kukkimaan, toivon minäkin että kestäisivät talven yli, ainakin on hyvä lumipatja suojana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katja! Hirvensalmen taimiston puutarhuri kehui näitä kirsikkaluumun lajikkeita kestäviksi, hän kasvattaa taimet itse. Valitsin kirsikkaluumut, jotta tulisi sopivaa porrastusta muihin meillä kasvaviin luumulajikkeisiin :). Nämä kypsyvät ensimmäisessä rintamassa.
      Vähän epäilen tuon marunan intoutuvan liiallisuuksiin, mutta tarkkaillaan tilannetta - kaunis se olisi.
      Pidetään peukkuja meidän molempien punakärsämöille :).

      Poista
  9. Tuosta tulee mielettömän kaunis ja on toki jo nytkin sitä. Hyviä kasvivalintoja, punakärsämö on upea ja kukkii kauan.
    Kraniittikivet on upeita, noita ei löydy ihan vaan "navetan takaa" ja työstämiseen tarvitaan konevoimaa. Onneks teillä on lääniä, mihin mahtuu.
    Täällä ainakin odotetaan miltä penkki näyttää tulevana kesänä 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämmin kiitos kannustuksesta! Konevoima oli tosiaan välttämätöntä kiviä aseteltaessa, suurin painoi 1100kg. Laitan kyllä kuvia nähtäväksi.

      Poista
  10. Tuostakin penkistä tulee vielä todella upea! Ihastelin pitkään sitä, kuinka kauniisti tuossa yhdessä kuvassa limenvihreät tiarellat ja purppuraiset kasvit korostivat toisiaan. Ja 'Omoshiro' on tietysti upea. Toivottavasti omani jaksaa keväällä nousta. Se alkoi loppukesällä lakastua vähän epäilyttävän aikaisin, joten sen kasvuunlähtö ei ole yhtään varmaa.
    Uskon vahvasti, että saat jo heti keväällä esitellä upeasti kukkivaa graniittipenkkiäsi. Mukavaa sunnuntai-iltapäivän jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon kyllä hartaasti, että ennustuksesi graniittipenkin suhteen pitäisi paikkansa :).
      Pidetään peukkuja sekä sinun että minun 'Omoshiroille' ja hyvää alkavaa viikkoa sinulle!

      Poista
  11. Jo nuo penkin reunukset ovat upeat! Ja ei mene varmasti kuin muutama vuosi, kun maanpeitekasvit peittävät mullan ja sieltä niiden keskeltä nousee erikokoisia ihanuuksia vaikka kuinka paljon:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kiva nähdä kasvien tuuheutuminen jo yhden kesän aikana, joten toivoa on, jos ei tule talvituhoja. Jännittää nähdä tilanne tulevan kasvukauden aikana. Kiitos Pioni!

      Poista
  12. Tuasta tuloo mahtava, koska se näyttää ny jo hyvältä, vaikkon nuanki palio mustaa näkyvis. Hyvin oot yhyristelly lehtimuatoja ja erifärisiä lehtiä. Hyvä rytmitys. No, kiviähän ei tartte eres kehua. Nehän ny vaan on nii komeeta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luotan sinun näkemykseen ja toivon itsekin, että parin vuoden päästä perennat olisivat asettuneet alueelle kauniisti ja näyttäisivät toistensa parhaita puolia sulavasti yhdisteltynä :). No, kivet on komeita!

      Poista
  13. Onpa huikea, kiitos kun esittelit tämän upean istutusalueen. Pitääkin tutustua kirsikkaluumuihin tarkemmin ja ehkäpä vihdoin saan toteutettua ikiaikaisen suunnitelmani hakea muutama omenapuu Hirvensalmelta. Samassa kuormassa tulee kyllä muutakin.
    Varjorikko on niin kiva, tykkään itse tosi paljon. Omani kylläkin kituu ihan väärässä paikassa, menee siirtolistalle heti keväällä. Marunatkin ovat mainioita, tykkään niiden pörheästä ja pehmeästä muodosta. Taitavasti olet valinnut värejä ja sävyjä, penkki on kaunis ja eläväinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirsikkaluumu eli myroblaani on nimestään huolimatta luumu. Nämä myroblaanit kukkivat keväällä yltäkylläisesti ja oikea ristipölytys tuottaa herkullisia hedelmiä.
      Venäläiset lajikkeet ovat kestäviä ja kaikilla näillä puilla vyöhykkeeksi ilmoitetaan vähintään III jopa IV. Kasvupaikka tietysti vaikuttaa suuntaan tai toiseen. Hirvensalmen taimistolla Teppo Kaarniemi on oikea kävelevä tietosanakirja, mitä hedelmäpuihin tulee (omenapuu.com) ja luotan hänen asiantuntemukseensa ja ammattitaitoonsa. Sen vuoksi minulla kasvaa puutarhassani monta kummallisen nimistä omenapuuta, joiden hedelmistä odotan suuria. Isäntä on oikea hedelmien suurkuluttaja, hän syö uskomattomat määrät omenoita ja luumuja ym. - joten niitä täytyy kasvattaa paljon. Olen pyrkinyt porrastamaan satoa ja Teppo valitsi tämän kombon pölyttämään toisensa mahdollisimman tehokkaasti.

      Varjorikon levittäytymistä yritä auttaa, sen lehdistö on itsessään kaunis ja kukinta on niin viehättävä hentoisessa olemuksessaan. Ohotanmaruna pysyy ainakin minulla hyvin paikoillaan, tuo mahdollinen aaprottimaruna voi olla toista maata.
      Kiitos Hirnakka!

      Poista
    2. Jäin ihan ajatuksella miettimään omaa 'luumuani'. Se on omakasvatustaimi naapurin vanhalta (nyt jo edesmenneeltä) isännältä. Heidän kantapuunsa on kymmeniä vuosia vanha jätti, joka tekee käsittämättömän sadon. Pieniä, makeita pinnalta punertavia keltalihaisia hedelmiä. Meidän pikkuinen teki jo toisena kesänä ensimmäiset hedelmänsä. Erittäin todennäköisesti se on juurikin itärajan takaa tullutta kirsikkaluumukantaa, nimettömäksi varmaan jää mutta se nyt ei oikeastaan haittaa. Hyvin vanhaa kantaa se on ja erittäin loogisesti idästä tullut. Harvemmin tänne on vuosisadan alussa hedelmäpuita lännestä raijattu. Sen kaveriksi olen jo monta vuotta havitellut toista luumua ja nyt on vielä parempi syy asioida Hirvensalmella. Omenapuukokoelma on myös todella vanhaa kantaa, kaikki erilaisia. Olisi todella mielenkiintoista saada niiden 'perimä' selville ja varmuuskopiot kaikista. Hirvensalmeltahan tähänkin osaamista löytyisi.

      Poista
    3. Kiinnostavaa! Minä sain Tepon tunnistusavulla selville yhden puutarhani vanhimman puun lajinimen, minkä olin hukannut.
      Jos sattumalta lähdet henkilökohtaisesti asioimaan, niin ilmoita minulle, voisit tulla käymään (jos maltat). Meiltä on matkaa Hirvensalmen taimistolle noin 20 km.

      Poista
    4. Mainiota, kertakaikkiaan mainiota jos samaan reissuun voi yhdistää tapaamisen. Olisi silkkaa iloa.

      Poista
    5. Olisi oikein kiva nähdä ja 'puhua puutarhaa' ja muutakin :)

      Poista
  14. Voi vain kuvitella, miltä penkki näyttää, kun se on kasvanut ns. täyteen mittaansa. Teillä on muutenkin upea piha vanhoine puineen ja laajoine nurmikenttineen - ja vielä järven rannalla. Kuviasi on ilo katsella!
    Ilmeisesti tämä piha-alue on kosteata aluetta, kun rakennat kohopenkkejä. Siinä moni kasvi viihtyy, ohotanmarunakin, joka on kuivemman paikan kasvi (ja aivan suosikkini). Mielenkiinnolla jään odottamaan tulevan kesän kuvia.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvostan itsekin mahdollisuutta asua ja elää tässä vanhassa ympäristössä. Tässä elämänvaiheessa koen tehtäväkseni ja työkseni hoitaa ja vaalia tätä pihapiiriä ja puutarhaa.
      Mitä lähemmäksi rantaa mennään, sen välttämättömämpiä kohopenkit ovat, jos siis haluaa kasvattaa muutakin kuin pajuja ja kosteikkokasveja :). Sen olen kantapään kautta oppinut. Grniittisten kivijalkakivien yöytä sai toteutettua pitkäaikaisen haaveeni istuttaa hedelmäpuita ja perennoja myös tälle alueelle.

      Poista
  15. Kauniita kuvia! Uudet istutusalueet näyttävät aina niin siisteiltä ja hyvin suunniteltuilta. Mietin että menestyiskö varjorikko meillä V-vyöhykkeellä. Todella kauniilta näyttää marunan ja maksaruohojen väriyhdidtelmät!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Puutarhurintytär! Kyllä kannattaa kokeilla varjorikkoa sielläkin, kasvupaikan pienilmasto ja muut ominaisuuden vaikuttavat enemmän kuin pelkkä vyöhyke.

      Poista
  16. Komea on penkkisi ja komemmaksi muuttuu. Hyvät väriyhdistelmät. Näitä rikkoja minullakin on ja ovat kyllä mukavia myös lehdistöltään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Nila. Varjorikot kuten monet muutkin rikot ovat kauniita ja lehdistö on myös kaunis!

      Poista
  17. Ihania kuvia ja kasvien esittelyjä. Kyllä nyt tuli kesää ikävä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :). Kesäiset valokuvat saavat ikävän heräämään.
      Hyvää viikkoa sinulle, täällä sataa lunta, joten vielä näyttää aikamoisen talviselta.

      Poista
  18. Todella kaunis istutusalue! Pidän kovasti maksaruohoista ja siitä miten ne jaksavat syksyllä loistaa ja houkutella pörriäisiä. Oivia maljakkokukkiakin, isoista tuuheista puskista kun raaskii niitä sisällekin ottaa muutaman. Punakärsämö on myös ihana, mulla taitaakin olla vanhempien luona sellainen valeistutuksessa kevättä odottelemassa 😄

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi Sofia Multavarpaan maailmasta ja tervetuloa jatkossakin blogini pariin! Löysin kommenttisi kautta sinun blogisi ja liityin lukijaksi :). Maksaruohot ovat ihan loistavia kasveja toimivat maljakossakin, kuten totesit. Kiva, että pääset tekemään omaa puutarhaasi tämän kasvukauden aikana!

      Poista
  19. Todella kauniin ja kesäisen näköistä. Meillä on tänä vuonna ajatuksena laittaa puutarha kuntoon. Täytyisi minunkin nuo perennat hankkia. Uskon, että ensi viikolla aloitan tämän projektin oikein kunnolla. Tästä sai hyvin inspiraatiota. https://www.taimimaa.fi/tuotteet

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jos saatoin olla apuna inspiraation löytymisessä :).

      Poista