Pihasyreeni kiertää tuuheana kasvustona eri puolilla puutarhaa useiden kymmenien metrien aitana. Yli sadan vuoden aikana sinilila syreeni on laajentunut juuriversoilla siten, että pensaan leveys on noin 2~3 metriä. Olisi kiva tietää, milloin ensimmäinen syreenipensas tai pala juuriversoa on tänne saapunut. Toiko mahdollisesti täällä aikoinaan asunut Abraham Argillander taimen jo 1700 -luvun loppupuolella, hän oli ainakin kasveista kiinnostunut. Vanhassa 1931 maalatussa taulussa syreeniaita näkyy joka tapauksessa tuuheana kasvamassa pohjoiskulmalla.
 |
| Kuvassa talon eteläpuolella minun istuttamani valkoinen pihasyreeni ja vanhaa kantaa oleva sinilila pihasyreeni |
Olemme vuosittain poistaneet syreenien vanhoja kuolleita, lahoavia karahkoita. Syreeni on niin sitkeää puuta, että mieheni on hoitanut tehtävän moottorisahalla. Olen pohtinut, että pitäisikö minun ryhtyä enemmän poistamaan juuriversoja, mutta toisaalta tuuhea pensasto on hyvä näkö- ja tuulisuoja ja joka tapauksessa pensaiden juurialueilla kasvaa vuohenputkea, joten ehkä toimenpiteestä ei olisi niin paljon esteettistä hyötyä.
Vanhojen oksien poistoa lukuunottamatta en ole juuri hoitanut näitä vanhoja syreenejä. Pensaan juurille tulee haravoitua lehtiä, jotka kompostoituvat paikoilleen. Syreeni pitäisi kalkista, mutta olen ollut vähän nuuka näiden vanhojen pensasaitojen kalkitsemisessa, menisi nimittäin aika monta säkkiä kalkkia.
 |
| Takana väentuvan nurkalla kukkii valkoinen pihasyreeni |
Valkoisen pihasyreenin istutin sekä väentuvan kulmalle että kivipengerryksen eteen (ensimmäinen kuva). Nämä molemmat ovat kasvaneet paikoillaan noin 25-28 vuotta, ihan tarkasti en muista. Minusta tuntuu, että pihasyreenien kukinta on aikaistunut? Perinteisesti sanotaan kukinnan sattuvan juhannuksen seutuun, mutta viime vuosina ovat meidän syreenit aloittaneet jo aikaisemmin.
Valkoinen muoto on ehkä hieman hidaskasvuisempi kuin sininen. Syreenin kukkivia oksia on mukava kerätä maljakkoon, olen todella kiintynyt näihin molempiin väreihin, olisi vaikea kuvitella tällaista vanhaa ympäristöä ilman perinteistä syreeniä, myös tuoksu on ihana.
 |
| Keskellä hevoskastanja, unkarinsyreeniaita oikealla puolella, myös vasemmalla puolella on unkarinsyreeni |
Unkarinsyreeniä istutin aidaksi rajaamaan pihaa noin 30 vuotta sitten. Muistan, että pensas myytiin unkarinsyreeninä, mutta onhan myös mahdollista, että kyseessä on puistosyreenin ja unkarinsyreenin risteytys - aito unkarinsyreeni on ymmärtääkseni harvinainen.
Kyseinen kohta oli hyvä valinta korkeaksi kasvavalle syreenille, aita on antanut suojaa tuulilta ja pihapiiriin tuli mukava vehreä seinä.
 |
| Kuka osaa sanoa, onko kyseessä aito unkarinsyreeni vai risteytys? |
Tämä syreeni kukkii vähän myöhemmin kuin pihasyreeni, joten oli mukava porrastaa syreenien kukintaa - iloa riittää pidemmäksi aikaa. Vanhoja oksia on täytynyt poistaa myös näistä pensaista, muuten ovat pärjänneet ilman hoitoa.
 |
| Puistosyreeni "Tammelan kaunotar" |
Puistosyreeni "Tammelan kaunotar" tuli mainittua jo pikkupuuna puutarhan puiden esittelyn yhteydessä, sillä ostin oman "Tammelan kaunottareni" rungollisena. Tätähän myydään myös pensaana. Kukinta-aika on yleensä kesäkuun loppupuolella / kesä-heinäkuun vaihteessa. Valkoinen kukinto on pysty ja tuoksuvainen. Muiden syreenien tapaan tämäkin viihtyy läpäisevässä ja kalkitussa kasvualustassa.
 |
| "Tammelan kaunotar" rungollisena pikkupuuna toisesta suuntaa katsottuna |
Nyt yli 20 vuotiaana pikkupuun runko on viehättävästi muhkurainen, pidän tästä tavattoman paljon.
 |
| Palibin pikkusyreeni istutusvuonna 2019 |
Palinin pikkusyreeni on myös rungollinen, istutin sen 2019 kasvamaan huvimajan eteläpuolelle. Tämä jää kuitenkin matalammaksi kuin Tammelan kaunotar eli on enemmän pensaan korkuinen, tietojen mukaan korkeutta olisi noin metri ja leveyttä latvassa saman verran. Kesästä riippuen kukinta alkaa yleensä kesäkuun lopulla.
Pikkusyreeni on nimensä mukaisesti sirolehtinen ja kevytoksainen, runsaslumisina talvina tykkylunta kannattaa ravitsella latvuksesta pois, ettei tule vaurioita. Mikäli rungosta alkaa kasvaa ns. erilainen verso, tämä villiverso katkaistaan pois. Yhden tällaisen näin 2018 tyttären Palibissa, poiston jälkeen muita ei ole sen jälkeen näkynyt.
Tällä hetkellä harkitsen vakavasti isabellansyreenien hankkimista kevään istutuksiin. Sopiva paikkakin on jo mietittynä.
Valitettavasti näissä puutarhan kasviesittelyissä tulee hieman toistoa jo aikaisemmin muissa yhteyksissä kirjoitettuun, mutta ajattelin, että olisi kätevää, että yhdellä hakusanalla tai otsikolla olisi löydettävissä kaikki asiaan liittyvä. Täydennän näitä, kun saan uusia kasveja istutettua. Huomaan oman muistini jo sen verran pätkivän, että paras on laittaa näitä itsellekin muistiin. Minusta on kiva vuosien päästä tietää, milloin mitäkin on istutettu eli mikä on kasvin ikä ja lajinimi.
Pihasyreeni Syringa vulgaris
Puistosyreeni "Tammelan kaunotar" Syringa x henryi
Unkarinsyreeni S. josikaea tai Syringa x henryi
Teillä onkin kookkaiksi kasvaneita ja upeita syreeneitä. Isolla, laajalla pihalla ne pääsevät hienosti oikeuksiinsa. Syreenit kuuluvat mielestäni aivan oleellisesti Suomalaiseen pihaan ja puutarhaan. Ovat oikeita perinnepensaita sanan varsinaisessa merkityksessä.
VastaaPoistaKauniita kuvia. 😊😊
Kiitos Kruunuvuokko! Ehdottomasti syreenit ovat perinnepensaita, hyvin sanottu :).
PoistaSyreenit ovat niin ihania eivätkä vähiten tuoksun takia! Oi, kun olisikin tilaa tuollaisille isoiksi kasvaville syreeniaidanteille. Lapsuudenkodissani on kahdella puolella pihaa isoja syreeneitä. Niissä oli myös joku sekaannus nimissä, eli piti ilmeisesti olla unkarinsyreeniä, mutta suurin osa paljastui puistosyreeneiksi. Nekin on hankittu n.30 vuotta sitten. Unkarinsyreenillä kukan terälehdet ovat "pystymmät", kun taas puistosyreenillä ne kaartuvat sievästi taaksepäin. Joitain muitakin eroja oli, mutta niitä en niin tarkasti muista. Unkarinsyreeni taisi olla maltillisempi juurivesojen tekijä. Olipa laji mikä hyvänsä, niin kauniita ovat kummatkin :) Mukavaa viikon jatkoa!
VastaaPoistaMinäkin yritin etsiä tietoja aidon unkarinsyreenin sekä puistosyreenin & unkarinsyreenin risteytyksestä, mutta en päässyt ihan selville näistä omistani. Kelpaavat kuitenkin hyvin minulle tällaisenaan, sillä kukkivat kauniisti ja runsaasti joka vuosi. Syreenin tuoksu on ihana bonus kauniin kukinnan lisäksi. Kiitos Minna, samoin sinulle hyvää loppuviikkoa!
PoistaSyreenit ovat kauniita ja minusta kuuluvat suomalaiseen pihapiiriin. Meillä on sekä anopin lapsuudenkodista että lähistöllä olevalta autiotontilta tuotuja syreenejä. Yksi anopin kotipaikalta tuotu syreeni on tulkittu unkarinsyreeniksi. Minusta syreeni on helppohoitoinen, vaikka tekeekin juurivesoja. Olen leikannut niitä pois silloin, kun en halua uutta kasvustoa. Viime kesänä istutin jalosyreeni Louis Späthin ja toiveissa olisi vielä ainakin Moskovan kaunotar.
VastaaPoistaTodella helppohoitoisia ja perinteisiä suomalaisen pihan luottopensaita, kunhan ei istuta vettä läpäisemättömään paikkaan. Minäkin otan juuriversoja pois näistä valkoisista yksilöistä ja paikoitellen muualtakin. Tuo vuohenputki on vain leiriytyneet niin tehokkaasti noihin vanhoihin kasvustoihin, ettei sitä sieltä kitke millään. Tyttären pihaan istutin Louis Späthin viime kesänä, se on yksi vaihtoehto, mitä olen myös itselle harkinnut - samoin tuo Moskovan kaunotar. Olisi kiva nähdä näitä elävänä jossain, tähän mennessä en ole onnistunut.
PoistaKyllä syreeni kuuluu suomalaiseen pihaan! Meilläkin on syreeniä vähän joka puolella pihaa. Osan olen saanut äidiltä, jotkut tädiltäni ja kolmannet mummulasta. Jokaisella on siis joku tarina. Niin joo ja yksi unkarinsyreeni anopilta. Moskovan kaunotarta olen aina haaveillut, saanko sitä koskaan, en tiedä.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi ja tervetuloa blogini myötä seuraamaan puutarhapuuhiani, kävin tutustumassa sinun blogiisi ja on kiinnostavaa seurata sinun puutarhan kauneutta ja tekemiäsi töitä siellä! Tarinan sisältävät kasvit ovat todella tärkeitä ja mieleisiä :). Pitäisiköhän tuo Moskovan kaunotar laittaa ostoslistalle, sittenhän sitä voisi seurata ihan omassa pihassa.
PoistaUpeat suuret syteenit! Pieni toisto ihan vaan hyvä juttu, jää paremmin asiat mieleen...
VastaaPoista:-D Kiitos Eeva!
PoistaOi, miten upeita syreenejä! <3
VastaaPoistaNe ovat niin täydellisiä suomalaiseen pihapiiriin.
Olen muuten huomannut saman, että valkoinen pihasyreeni on paljon hidaskasvuisempi kuin liila lajike. Omassa pihassa sen parhaiten huomaa, kun on istuttanut suunnilleen samaan aikaan niitä melkein rinnakkain. Kasvuolosuhteet ovat samat, mutta kasvuvauhti on erilainen. Siksi valkoisten pihasyreenien taimetkin ovat yleensä kalliimpia kuin liilojen.
Kiitos Riina! Syreenit ovat tosiaan niin ihania pihapiirin kaunistajia - ja perinteisiä. Hyvää loppuviikkoa sinulle!
PoistaKiahtova historia teirän syreeniillä. Oon kans samaa miältä, että syreeni kuuluu eherottomasti suamalaasehen puutarhahan. Eihä meillä oikee montaa muuta oo, millolis nua näyttävä kukinta. Onneksi tääloli jo valamihina violettia syreeniä ku tulin.
VastaaPoistaOlisi todella mielenkiintoista yrittää selvittää täällä kasvavien vanhojen kasvien tarinoita, vaikka enää ei muistavia henkilöitä löydy. Anoppi kuitenkin kertoi, ettei hän ole istuttanut yhtään puuta, pensasta tai perennaa eli vanhat ovat joka tapauksessa kasvaneet jo ennen 1952. Tilan historiasta on onneksi merkintöjä jo todella kaukaa. On hienoa, että pihasyreeni löytyy monesta pihapiiristä, vaikka paljon muuta ei kasvaisikaan, sinäkin sait valmiina kasvavan syreenin.
PoistaMinulla on unkarinsyreeni mökillä ja minusta se on erinäköinen kuin sinulla, Olen saanut sen alun anopilta missä se on kasvanut aikojen alusta saakka. Se tekee vähän juuriversoja tuskin ollenkaan. Mutta tiedä häntä sitten olen huono tällaisissa asioissa ja olen itsekkin alkanut vasta kiinnostumaan sireeneistä ja ostanutkin muutaman. Kiva ja kiinnostava postaus kiitos sinulle.
VastaaPoistaItsekin olen vahvasti sillä kannalla, että tuo ei ole aito unkarinsyreeni vaan risteytys. Kiitos Nila, nyt blogien myötä tämä uusiin lajeihin tutustuminen on noussut ihan uuteen uloittuvuuteen, joten on alkanut kiinnostaa nämä omat lajit ja kiinnostaisi saada paljon uusia kasveja itselle.
PoistaTeille mahtuu syreenejäkin monenalaisia. Syreeni on ihan välttämätön maalaispihalla. Syreenin tuoksu on yksi alkukesän ihanimpia tuoksuja!
VastaaPoistaEikö olekin aivan ihan tuo tuoksu! Niin juuri, mitä olisikaan maalaispiha ilman syreeniä :).
PoistaOlen itsekin pohtinut istuttaisinko syreenipensaita puutarhaamme. Unkarinsyreeni on itselleni ihan uusi tuttavuus, mutta näyttää todella kauniilta. Millaisella moottorisahalla miehesi poistaa noita karahkoita, riittääkö ihan kotikäyttäinen vai pitääkö olla järeämpi ammattikäyttöön tarkoitettu saha?
VastaaPoistaMiehelläni on ihan ammattimainen moottorisaha, mutta varmaan menee kevyemmälläkin sahalla, jos on viitseliäisyyttä. Meillä nämä ovat jo vanhoja eli ihan pian ei tarvita paksujen oksien poistoa :).
Poista