maanantai 6. tammikuuta 2020

PUUTARHAN PENSAAT: ANGERVOT

Jatkan puutarhan kasvilistoja pensaiden osalta. Kunhan nämä aikanaan valmistuvat, löydät ne tarvittaessa blogin oikeasta sivupalkista. 

Norjanangervo

Ensimmäiset istuttamani pensasangervot vuonna 1987 olivat norjanangervoja. Edelleen pidän kovasti tästä keväällä valkoisenaan kaarevin oksin kukkivasta pensaasta. Pieniä taimia istuttaessa kannattaa huomioida, että suotuisalla kasvupaikalla norjanangervo kasvaa helposti 150 cm korkeaksi. Kukinta taantuu ja pensas risuuntuu, mikäli sitä ei säännöllisesti nuorenna leikkaamalla. Itse olen leikannut vanhoja paksuuntuneita oksia pois kukinnan jälkeen mahdollisimman alhaalta (lähes maata myöten). Reippaamman uudistamisen jälkeen pensas kukkii jälleen kauniisti. Toiset pitävät helpompana tapana pensaan leikkaamista kerralla kokonaan matalaksi, silloin menetetään yhden vuoden kukinta kokonaan.






Yllä kuvissa näkyy, miten rantasaunan vieressä pensaat tarvitsevat jo toimenpiteitä, sillä kukinnot ovat harventuneet. 

Puutarhan vanhoja pensasangervoja ovat lähellä rantaa kasvavat rusopajuangervo ja pihlaja-angervo sekä aitan eteläpäädyssä kasvava virpiangervo. Nämä kasvoivat paikoillaan jo 1952, jolloin mieheni äiti tuli taloon emännäksi. Kaikki nämä kolme lajia ovat reippaita leviämään, hankalin näistä on pihlaja-angervo vai pitäisikö käyttää nimeä viitapihlaja-angervo, jota joutuu poistamaan kovalla kädellä, ettei se laajenisi mahdottomuuksiin asti. Ymmärtääkseni viitapihlaja-angervo kuuluu tarkkailtavien kasvien ryhmään, ettei se leviäisi haitallisesti luontoon.



Kuvia en näistä ole juurikaan ottanut. Yllä kuvassa on vanhaa kantaa oleva virpiangervo eli idänvirpiangervo, joka meillä kasvaa noin kaksi metriä korkeana tuuheana aidanteena. Idänvirpiangervo kukkii runsaasti valkoisin kukin kesäkuun alussa. Nämä kaikki kolme pensasangervoa tekevät siis runsaasti juuriversoja, joten istutuspaikka kannattaa harkita tarkkaan.

Vasta viime vuosina olen hankkinut näiden edellisten lisäksi uusia erilaisia pensasangervoja. 
Koivuangervo ihastutti kauniin muotoisilla lehdillään ja kasvutavallaan. Näin yhdellä puutarhayhdistyksen järjestämällä pihakävelyllä koivuangervoryhmän, mitä oli leikattu vuosittain ja ryhmä oli tavattoman viehättävä tuuheudessaan.



Koivuangervoja kasvaa tällä hetkellä rantasaunan päädyssä (istutettu 2018) sekä kasvihuoneen kulmalla (kuva) että kasvihuoneen pohjoisreunalla pensasryhmässä, minkä istutin 2019. Koivuangervoa voi halutessaan leikata vaikka vuosittain, se kukkii saman vuoden versoilla. Valkoinen kukinta osuu kesä-heinäkuuhun ja pensaalla on bonuksena kaunis punainen / punertava syysväri.



Tässä kuvassa (yllä) näkyy vuosi istutuksesta rinneangervoja (edessä) maisemoimassa harmaan veden kaivoa). Lisäksi taaempana purppuraheisiangervo Little Devil (2kpl) sekä purppuraheisiangervojen vasemmalla puolella koivuangervoja ja laatikon taakse piiloon jääviä tummakeijuangervoja. Purppuraheisiangervojen lähellä on myös pari lime syyshortensiaa ja angervoryhmän takana pikkujasmike ja hovijasmike. Toiveena on, että pensaat kasvaessaan ja tuuheutuessaan muodostavat kauniin vihreän, kukkivan ja erilaisilla lehtiväreillä säväyttävän kasvuston.



Rinneangervo muistuttaa hyvin paljon koivuangervoa, mutta kukinto on vaaleanpunainen. Kuvassa näkyy samaan aikaan kukkivana unkarinsyreeniaidanne. Nämä sointuvat hyvin toisiinsa. Rinneangervon pitäisi kestää kuivuutta, pensasta voi myös leikata usein kuten koivuangervoa.



Purppuraheisiangervo "Litlle Devil" on kaunis matala ja pystykasvuinen lajike. Lehdet ovat burgundinpunaiset koko kasvukauden ja kesä-heinäkuussa puhkeavat pienet kukat ovat vaaleanpunavalkoiset. Pensaan koristearvo peustuu kuitenkin lähinnä lehdistön väriin. Kontrasti tulee paremmin esiin, kunhan viereiset koivu- ja rinneangervot kasvavat. Myös lime syyshortensian sävyt osuivat hienosti yhteen "Little Devilin" kanssa.



Täytyy ottaa uusia kuvia ensi kesänä, toivottavasti pensaat ovat silloin jo vähän tuuheampia kuin näissä kuvissa. Oikeassa reunassa kelloköynnös.

2019 istutin koivuangervojen viereen siis myös ryhmän tummakeijuangervoja. Niistä ei ole vielä kuvaa oikeassa kohdassaan, mutta alla kuva tyttären pihassa kasvavista pensaista.



Tummakeijuangervo kukkii tumman roosan sävyisillä kukilla heinä-elokuussa. Kasvutapa on pyöreä ja tiheä. Lehdet ovat tummemmat kuin keijuangervolla. Syysväri on oranssinpunainen. Toivon istutusryhmässä erilaisten lehtimuotojen ja lehdistön sävyjen tuovan vaihtelevuutta ja monimuotoisuutta.

Tämän vuoden 2020 istutuksiin puutarhan toiselle puolelle olen pohtinut matalaksi vaihtoehdoksi mm. "Lumikki" verhoangervoa  ja/tai lamopensasangervoa. Näistä otan mielelläni omakohtaisia kokemuksia vastaan. Kiinnostaisi kuulla omia kokemuksia myös ruusu- tai tummaruusuangervosta ja keltajapaninangervosta.


Koivuangervo, spirea betulifolia Idänvirpiangervo, Spirea chamaedryfolia
Norjanangervo, Spirea "Grefsheim"
Pihlaja-angervo, Sorbaria sorbifolia
Purppuraheisiangervo "Little Devil", Physocarpus opulifolius
Rinneangervo, Spirea desiflora
Rusopajuangervo, Spirea x billardii
Tummakeijuangervo "Manon", Spirea japonica

18 kommenttia:

  1. Tämäpä tulikin kuin tilauksesta. Minulla ei ole yhtään pensasangervoa (mutta heiusiangervoja on), sillä niissä on niin monta, joista en kovin tykkää. Mutta norjan- ja koivuangervot ovat minustakin todella kauniita, muistan nyt ehkä keväällä taimistolta sellaiset hankkia. Nämä kesäiset kuvasti ovat kuin bensaa liekkeihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, jos tämä herätti jotain ajatuksia. Minulla meni monia vuosia, etten oikein innostunut kuin norjanangervosta, mutta silmäni avautuivat angervojen mahdollisuuksille, kun näin niitä kivasti sijoitettuna ja esiteltynä blogeissa. Bensaa liekkeihin! Juu, alkaa kevätkuume nousta vakavasti, tänään tein aika mahtavan siementilauksen :).

      Poista
  2. Minulla on keltajapaninangervoa kivipuron vierustalla, tykkään siitä paljon vaikka kaikkia ei sen keltainen sävy viehätä. Toisella puolen kivipuroa on keijuangervoa. Ala on linkki blogitekstiin jossa näkyy molemmat angervorivit taustallaan kupariheisiangervo 'Mindia'.
    http://paivanpesanelamaa.blogspot.com/2018/06/kesakuun-viimeiset-hetket.html
    Viime syksynä istutin kuivaan ja hankalaan paikkaan koristeomenapuun alle 'Lumikki' verhoangervoa, enempää kokemusta sitä ei vielä ole mutta pitäisi viihtyä ihan missä vain ja sietää erityisesti kuivuutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tästä Katja, taidan muistaakin nuo sinun päivitykset, mutta katson vielä uudelleen. Jossain törmäsin keltajapaninangervoon ja sen sijoittelu muiden kasvien kanssa jäi jotenkin tajuntaani. Paljonhan riippuu siitä, mihin istuttaa ja millainen kokonaisuus tulee. Kiva kuulla, miten Lumikit lähtevät keväällä kasvuun. Ihan kihelmöivää tämä uusien istutusten pohtiminen.

      Poista
  3. Tummakeijuangervon väri on upea. Sen nimi täytyykin laittaa talteen. Minulla kasvaa rinteessä keijuangervoa, josta pidän kovasti. Sen kukka on kaunis niin nuppuna kuin avautuneenakin. Läheltä katsottuna se on kuin rykelmä pieniä tähtiä. Norjanangervosta olen myös aina pitänyt. Olen sen suhteen testannut kahta eri menetelmää eli joko leikkaan koko rivin tapille tai esimerkiksi joka toisen vuorollaan. Kummassakin on puolensa, mutta koko rivi kerralla on vaivattomampi. Yhden kukinnan menettämisen kestää hyvin. Naapurista on vyörynyt meidän puolelle idänvirpiangervoa. Paikka on meille vähän ongelmallinen, joten virpiangervo ei niin kovasti haittaa. Katkaisen tarvittaessa eteneviä juuria lapiolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tummakeijuangervoon tutustuin, kun suunnitteluhortonomi / puistopuutarhuri teki pihasuunnitelman tyttärelleni ja hän ehdotti rinteeseen tummakeijuangervoa, se osoittautui kauniiksi. Virpiangervo on minusta ihan kaunis, mutta vaatii sopivan paikan. Tuossa vanhan aitan päädyssä se on ollut ihan hyvä, nurmikonleikkuu rajoittaa leviämistä.

      Poista
  4. Kauniit angervot! Minulla on pensasangervoihin vähän ristiriitaiset ajatukset; ovat kyllä kauniita ja vaivattomia, mutta toisaalta monet niistä leviävät innokkaasti tai ovat jänisten herkkua. Jostain syystä viitapihlaja-angervo, jota meilläkin oli vielä viime kesänä useamman neliön ala riesana, ei jäniksillekään maistunut. Koivuangervoja minulla on kolme, purppuraheisiangervoja kaksi ja yksi pikkuruinen keijuangervo 'Little Princess'. Näistä ainoastaan isoin koivuangervo on kukkinut, mutta kovasti on toiveissa, että kaikkiin tulisi jo ensi kesänä kukkia.
    Kasvihuoneen vierustan pensasryhmästä on tuossa todella kaunis, kun pensaat kasvavat. Purppuraheisiangervojen lehtien väri tuo kauniisti kontrastia heleänvihreisiin pensaisiin. Kiva nähdä, miltä istutukset näyttävät tulevana kesänä. Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tunnistan itsessäni tuon saman ristiriitaisuuden pensasangervojen suhteen, mutta vaivattomuus ja helppous ovat ainakin näin isolla tontilla hyviä arvoja. Nyt olen erittäin kiinnostunut pensaan näöstä myös ei-kukkivana jaksona, on siis hyvä arvo, että esim. keväällä leikattu koivuangervo on tuuhea ja kauniin vihreä ja kestää jopa muotoilun. Viime kesänä näin yhdellä puutarhaharrastajilla muotoonleikatun norjanangervon, sekin näytti hauskalta, tosin ei tietysti kuki.
      Tuo viitapihlaja-angervo on tosi ärsyttävä. Yksi peruste minulla oli oman arboretumiin, että samalla kun niitän istutettujen puiden ympäriltä heinää, tulee leikattua pois tuota pihlaja-angervoa, joka yrittää vallata myös vanhaa laidunta. Toivon sen näivettyvän näin.
      Laitan kyllä kuvia tuosta uudesta alueesta, itselläkin on odotukset, että siitä tulisi kaunis :).

      Poista
  5. Kiva ja kaunis kattaus angervoja. Jotkin angervot ovat kyllä kovia leviämään ja se kannattaa ottaa huomioon kasvupaikan valinnassa. Pihlaja-angervo on hyvä esimerkki edellä mainitusta asiasta ja sitä en syystä pihaani istuttaisi. Itse pidän kovasti koivu ja rinneangervosta. Toki muitakin angervoja pihastamme löytyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pihlaja-angervo on todella viheliäinen, minäkään en sitä suosittelisi kenellekään. Koska tuo meillä oleva on niin vanhaa perua, niin sen poistaminen kokonaan on hankalaa. Yritän rajata sitä vain tiettyyn kohtaan reunakasviksi, mutta kovaa työtä vaatii. Kiitos Kruunuvuokko ajatuksistasi!

      Poista
  6. Angervot kuuluuvat mulla eherottomasti pihan peruskasviihi, just kestävyytensä ja helappohoitoosuutensa tähären. No, osa tarttoo paikasta riippuen enemmä toimenpiteetä. Sullon jo hyvä määrä erilaasia angervoja. Tuasta airanteesta tuloo komia. Siton mukava kattella jo ny.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kestäviä ja helppohoitoisia ovat, jos lasketaan pois tuo pihlaja-angervon hankala poistettavuus :). Mutta näitä perusvarmoja kasveja tarvitaan. Ja onneksi näistä löytyy myös niitä helmiä oikeaan kohteeseen sijoitettuna!

      Poista
  7. angervot ovat onneksi pääsemässä taas uudelleen suosioon, sen ne todella ansaitsevat helppohoitoisuutensa, kestävyytensä ja kauneutensa vuoksi. kuten kirjoititkin, niin juuriversot on se "pakollinen" miinuspuoli. näin kesäretkellä valtavan pihlaja-angervopellon, konsaan en ole vastaavaa nähnyt. paikalla oli talon rauniot, mitä ilmeisemmin sen pihamaalla oli aikoinaan kasvanut pihlaja-angervo, mikä oli sitten levittäytynyt entiselle pellolle.
    tykkään itse kovin myös angervoista, ne kuuluvat vanhojen talojen peruspensaisiin syreenien tapaan. meiltä löytyy norjan-, morsius-, pihlaja-ja pajuangervoja ja uusimpana tulokkaana ruusuangervo.
    ps edellinen vuosikatsaus postauksesi oli mainio

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ilona! Penasangervoihin pätee sama asia kuin muihinkin kasveihin, eli aina täytyy miettiä kasvupaikka, kumppanit ja mitä kasvilta toivotaan. Aivan ihania ja kauniita oikeisiin kohteisiin kivasti sijoitettuna, mutta väärässä paikassa saattaa huonosti valittu angervolaji olla todella epäonninen valinta. Viitapajuangervo on suuremmalla syyllä katsottava suurennuslasilla, jos ajattelee sen riskiä karata luontoon haittalajina. Mutta kuten sanoit, ihania pensasangervoja löytyy ja niitä kannattaa käyttää sopivissa kohteissa :).

      Poista
  8. Purppuraheisiangervo on upea. Pitää katsella mihin sellainen mahtuisi. Angervoja minulla on kyllä useampia mutta jos tässä on kokoajan tuo väritys niin kiinnostaa kovasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä purppuraheisiangervon lajeja on monia, keväällä toimistolla kannattaa katsella vaihtoehtoja. Minä halusin tähän kohtaan tämän vähän matalampana pysyvän ja pienempilehtisen. Mutta näitä on hieman eri vivahteilla monia hienoja lajeja :).

      Poista
  9. Pensasangervot ovat mainioita pihan koristepensaita varsinkin tilavassa pihassa kuten teillä. Silloin voi jättää tilaa mahdolliselle leviämiselle ja syntyy komea kokonaisuus. Tumma keijuangervo on houkutteleva uusi tuttavuus!

    VastaaPoista
  10. Aivan! Kiva, jos löysit tästä uuden tuttavuuden :).

    VastaaPoista