KASVIHUONE

Minusta tuli onnellinen kasvihuoneen omistaja syyskuussa 2018. Ihailen vanhoista ikkunoista itsetehtyjä kasvihuoneita, mutta olin niin malttamaton saamaan kasvihuoneen, että päädyimme tilaamaan valmiin mallin. Kasvihuoneeksi valitsimme Juliana Premium 13 m2 (296 cm x 439 cm). Tässä mallissa harjakorkeus on 267 cm ja räystäskorkeus on 172 cm.  Samana vuonna valmistuneen keittiöpuutarhan alueella oli riittävästi tilaa, joten tuntui hyvältä ajatukselta valita kasvihuone, missä on pariovet ja mukavasti kokoa. Rungon värinä on antrasiitin harmaa, seinissä 3 mm karkaistu turvalasi.

Vuosi 2019 oli siis ensimmäinen kasvihuoneen kesä ja nautin suuresti siellä puuhaamisesta. Toki opeteltavaa on vielä paljon. Hellejaksoillakin kasvihuoneen lämpötila pysyi kohtuullisena, sillä huoneessa on korkeutta riittävästi ja ilma kiertää pariovista. Neljä automaattisesti toimivaa kattoikkunaa on superhyvä juttu, oikeastaan välttämätön näin aurinkoisella paikalla.

Tomaatit, kasvihuonekurkut, paprikat, basilikat ym. kasvoivat satoa tuottaen. Alkukesällä kaikki tila oli tarpeen, kun esikasvattamani kesäkukat yöpyivät kasvarissa viileinä öinä. Termostaatin kanssa säädettävä lämmitin auttoi pitämään lämpötilan sopivana aroille kesäkukille ja vihannesten taimille. Meillä on sähköllä toimivana lämmittimenä lämpöpuhallin biogreen Palma Digital 2,0 kw. Tarkkuustermostaatilla oli helppo säätää lämpötila, missä lämpöpuhallin käynnistyy. Toki käytin keväällä lisäksi hallaharsoa "telttana" kasvihuoneen sisällä kasvien päällä.

Pitkille sivuille, päädystä päätyyn, viritimme pinnoitetut vaijerit, mihin oli helppo solmia tomaattien ja kurkkujen narut kiinni. Yllä kuvassa näkyy, että kiinnitin vaijeriin myös hallaharson roikkumaan. Harso suojasi kevään kylminä öinä taimia ja toimi päivällä varjostuskankaana.
Puutarhakoira vartioi :).

Kasteluun tuleva vesi pumpattiin hevostallin kaivosta kuution säiliöön lämpiämään. Säiliöstä vesi tuli letkua pitkin kasvihuoneeseen (sokkelin alle oli tehty sopiva kulkureitti vesi- ja sähköjohdolle).
Blumat -kastelujärjestelmän 2 x 12 kasteluanturia riitti tomaateille ja kasvihuonekurkuille - yksi anturi taimea kohti. Paprikat, basilikat, varhaisperunat (3 perunan taimea kasvoi kasvihuoneessa keväällä), alkukauden sipulit ja salaatit ym. kastelin perinteiseen tapaan. Taidan hankkia ensi vuodeksi lisää antureita, olin niin yllättynyt niiden toimivuudesta.

Kasvihuoneen perustukset

Tallennan vielä tänne, millä tavalla teimme kasvihuoneen perustuksen. Ehkä tästä on hyötyä myös muille, jotka pohtivat kasvihuoneen hankintaa ja miettivät perustusten tekoa. Perustuksen voi varmasti tehdä muillakin tavoilla, mutta yritimme varmistaa parhaamme mukaan, etteivät lasit rikkoutuisi routimisen seurauksena. Maapohja tällä alueella on vanhaa peltoa / kivistä laidunta ja monin paikoin löytyy myös savea. Tosin kaivuutöiden yhteydessä juuri tästä kohtaa ei savea tullut vastaan.

Elokuussa 2018 oli helppoa tehdä pohjatöitä, sillä maa oli todella kuivaa. Ruokamullan poisto ja maansiirtotyöt onnistuivat hyvin omalla traktorillamme. Kaivannosta tuli noin 50-60 cm syvä, monta isoa kiveä lähti myös samalla.

Laitoimme linjalangat tasan metrin verran joka sivulta kasvihuoneen mittoja suuremmaksi. Tämä helpotti alueella työskentelyä traktorilla. Maan vaihto on hyvä tehdä vähän laajemmalta alueelta kuin aivan pelkän kasvihuoneen kohdalta (erityisesti tämä kannattaa huomioida oven kohdalla). Soraa laitettiin jo tässä vaiheessa pohjalle, jotta oli helpompi tasata alue. Mieheni piti pitkää vatupassia maassa makaavien metallitikkaiden päällä ja kontaten tasasi tikapuilla hiertäen soraa. Ei ollut ihan kevyttä hommaa.

Seuraavaksi levitimme maanrakennuskankaan (vrt. suodatinkangas) estämään maalajien sekoittumista. 

Maanrakennuskankaan päälle ajettiin taas kerros kalliomursketta, sitä kun löytyi meiltä kasasta. Tämän jälkeen murske tiivistettiin täryllä. Vettä laskettiin murskeen päälle tiivistymisen varmistamiseksi.

Tämän jälkeen alueelle laitettiin finnfoam lämpöeristyslevyt. Lämpöeristys tuli muille sivuille puolen metrin ylityksellä kasvihuoneen tulevasta seinästä, mutta oviaukon kohdalle tuli yli metrin ylitys lämpöeristettä.

Finnfoamin asettelu meneillään.

Tämän jälkeen asennettiin salaojaputki koko tulevan kasvihuoneen ympärille aivan finfoamin reunaan kiinni ja putken pää ohjattiin alarinteeseen kauemmaksi.

Yllä kuvassa näkyy mustia putken pajoja. Mieheni päätti varmuuden vuoksi (halkaisijaltaan huomattavasti pienempi putki olisi ohjeen mukaan riittänyt) tehdä kasvihuoneen "pilarien muotit" 300mm halkaisijaltaan olevasta rumpuputkesta, jota meiltä löytyi käytettynä ja kolhuja saaneena. Juliana Premium 13 m2 malliin näitä pilareita tarvitaan 6 eli kulmien lisäksi myös pitkien sivujen keskelle. Ristimitta otettiin useampaan kertaan ja sitten nämä putken palat laitettiin oikeille kohdilleen. Mieheni iski vielä harjateräkset jokaisen putken sisään ja junttasi teräkset syvälle maan sisään (varmistuksen varmistusta). Harjateräkset pitivät myös finnfoamit hyvin paikallaan siinä vaiheessa, kun mursketta kipattiin traktorin kauhasta finnfoamien päälle. Myöhemmin kasvihuoneen pystytyksessä nämä putken palat täytettiin sementillä ja sementtiin ankkuroitiin kasvihuoneen terässokkeli.

Koska haluan kokeilla kasvihuoneessa myös viiniköynnösten kasvatusta, oli tässä vaiheessa viimeistään tehtävä paikat kahdelle viiniköynnökselle.

Viiniköynnösten täytyy saada juurensa syvälle maaperään, joten yhteys kannattaa tehdä valmiiksi jo kasvihuoneen pohjatöitä tehdessä. Yritin etsiä tietoa istutusetäisyydestä ja jonkun tietolähteen mukaan viiniköynnökset olisi hyvä istuttaa metrin välein. Kahdesta suuresta saavista leikattiin pohjat pois ja samoin finnfoamiin leikattiin saaville riittävä reikä. Sen jälkeen saavin alueelta koverrettiin sora ja maanrakennuskangas pois ja rautakangella vielä möyhennettiin syvältä maapohjasta maata kuohkeammaksi viiniköynnösten juurille. (Huom. viiniköynnös voi paremmin, kun kastelu tulee syvälle juuristoon, joten ennen mullan laittoa asensin kasteluputken saaviin).

Sitten olivatkin kasvihuoneen perustukset jo huomattavasti paremmassa vaiheessa. Pilarien muotit eli rumpuputket ja viiniköynnösten saavit peitettiin (etteivät täyty soralla) ja alueelle ajettiin vielä kalliomursketta, millä tehtiin lopputasaus. Yllä kuvassa laudat havainnollistavat kasvihuoneen sivuseiniä. Puutarhakoira on jo asettunut nokosille "kasvihuoneeseen".

Vaikka mieheni onkin kätevä käsistään ja rakentelee monenmoista, kasvihuonetta hän ei halunnut ryhtyä itse kokoamaan. Niinpä käytimme hyväksemme Kivikankaan asennuspalvelua. Täytyy sanoa, että kasvihuoneen pystytys syksyllä oli hyvä juttu. Saimme tämän haluamamme mallin syksyn  tarjouksena ja toimituksen ilman rahtikuluja.

Asentaja teki kasvihuoneen pystytyksen sujuvasti syyskuun alussa, mutta häneltäkin aikaa kului rakentamiseen 2,5 pitkää päivää. Monessa vaiheessa ajattelimme, että ei harmittanut yhtään, ettei tarvinnut itse suoriutua tehtävästä.

Kasvihuoneen lattian kiveyksen tein antiikki kartanokivillä (väri musta). Kuvioinnin suunnittelin niin, ettei tarvinnut katkaista kiviä. Kivet asettuivat näppärästi siten, että reunoihin jäi joka seinälle pari kolme senttiä. Betonikiviä riitti myös oviseinän ulkopuolelle "kynnysmatoksi".