maanantai 20. lokakuuta 2025

KUULUMISIA




Meillä oli viime viikon lopulla kolme reipasta pakkasyötä peräkkäin. Pakkaslukemat vaihtelivat -7,5  asteen ja -5,5 asteen välillä yöstä riippuen. Päivällä paistoi aurinko, mutta lämpöasteita oli sen verran vähän, että pukeuduin toppavaatteisiin, kun askaroin verkkoja puille ja jänisten suosimille pensaille. 



Tässä yksi marjaomenapensas on verkkon sisään käärittynä. Takana näkyvä puu on kynäjalava.




Laskin juuri kalenterista, että olen käyttänyt verkkojen laittamiseen tähän mennessä 10 työpäivää ja verkotusurakka on nyt lähes valmis. Muutamalle arboretumin suuremmalle puulle laitan vielä varmuudeksi kanaverkkoa rungon ympärille, jospa se vähentäisi jänisten houkutusta kokeilla hampaita puun kuoreen. 



Aamupäivät olen kyllä varannut Rillan kanssa lenkkeilyyn. Verkkojen kiinnitys rautalangalla pitää tehdä paljain sormin, joten aamun kylmät tunnit on parempi kävellä. Rilla on asiasta aivan samaa mieltä. 

"Ryhmäkarsinoiden" rakentaminen tukipuiden kanssa mm. pensasmustikoille ja atsaleoille on aika hidasta, mutta kannattaa kyllä. 



Välillä päivät ovat kuluneet muissakin tehtävissä, joten kaikkea aikaa ei puutarha ole enää saanut.

Ajatukseni ovat olleet viime viikkoina vähän etäällä blogeista. Mieheni sisar kuoli ja vaikka hän oli sairastanut jo aika pitkään, yllätti kuolema kuitenkin. Hautajaiset olivat kaunis ja lämmin tilaisuus, paljon muistoja yhteisistä hetkistä nousi mieleen. Nämä monet valoisat muistot ovat olleet mukana, kun olen kulkenut metsäpoluilla tai valmistellut puutarhaa talvea varten.


Vielä on yhtä ja toista viimeisteltävää ennen talven tuloa, mutta onneksi lähes kaikki välttämätön on nyt tehty. 



Erilaisista havuista on erityistä iloa näin syksyllä ja tietysti myös talvella. Ruskaan värittyvät lehtipensaat ja vihreät havut ovat kaunis yhdistelmä.

Etualalla on 'Nidiformis' pesäkuusia. Viininpunaisena hehkuu 'Atropurpurea Nana' kääpiöpurppurahappomarjapensaat ja niiden vieressä on kääpiöserbiankuusi 'Nana', jonka takana täältä katsottuna näkyvät 'Blue Swede' sinikatajat.



Tänä keväänä istutin 'Jeddeloh' kanadanhemlokin ja toivon kovasti sen viihtyvän. Olisi kiva päästä seuraamaan tämän itselleni uuden tuttavuuden kasvutapaa. 

Tietojen mukaan se on hidaskasvuinen, siro-okainen ja kasvutavaltaan leveän pallomainen tai linnunpesämäinen. Oksien kärjet nuokkuvat kauniisti. Pitää muistaa suojata tämä kevätauringolta.



Ihan edessä oikealla on nuori lännendouglaskuusi, istutin sen vuonna 2023. Vielä puun habitus ei oikein selvästi tule esiin, mutta ehkä ensi vuonna saan siitä jo parempia kuvia. Vasemmalla näkyy 2024 syksynä istutettu 'Amber Jubilee' heisiangervo. 



Piharingin pesäkuuset ja kartiovalkokuuset ovat koko talven ilona aina pihaan tullessa.

Olen harjoitellut uutta somekanavaa blogin rinnalle. Eli puutarhasta löytyy kuvia Instagramissa nimellä Ryönänhovin puutarha. Blogia en aio hylätä, sillä sinne on edelleen helpompi tallentaa tarkemmin puutarhan projekteja ja kasvien tietoja, mutta ehkä Insta toimii videoiden ja kuvien jakajana sellaisille henkilöille, jota enemmän käyttävät Instagramia. Joudun vielä harjoittelemaan aika tavalla, että opin uusia taitoja mm. videoiden tekemiseen ja kaikkien työkalujen käyttämiseen. Ehkä aivojumppa auttaa osaltaan dementoitumisen ehkäisijänä? 😉



Tässä syysasussa ihana 'Nuuk' grönlanninhanhikki. Tämä on osittain ikivihreä ja pysyy aika matalana. Ihana mätästävä ja varpumainen kasvi maanpeittäjäksi ja vaikkapa havujen kaveriksi samaan ryhmään.

Voikaa hyvin!


2 kommenttia:

  1. Varmasti mukava ja helpottunut tunne, kun olet saanut kaikki verkotukset lähes valmiiksi.
    Läheisen kuolema on aina raskas ja lopullista ajankohtaa sille ei koskaan voi tietää, vaikka ihminen olisi sairastanut kuinka pitkään.
    Lämmin osanottoni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tosiaan huojentavaa saada verkot jäniksiä vastaan laitettua.
      Kuolema tulee usein aika yllätyksenä sairaudesta huolimatta, se pistää miettimään elämän rajallisuutta ja monia muitakin asioita. Onneksi tässä tilanteessa tietää, että takana oli hyvä eletty elämä ja läheinen oli valmis lähtemään. Surua ja haikeutta ei voi estää kuitenkaan.
      Kiitos sinulle!

      Poista