lauantai 8. lokakuuta 2022

LISÄÄ VÄREJÄ JA RILLAN ARKEA

 


Lokakuussa ei ole juurikaan kukkien kukintaa, mutta onneksi ruska tuo kauniit sävyt sekä puutarhaan että ympäröivään luontoon. Kuvan keskellä näkyvä tammi on kauniin keltainen. Sen vasemmalla puolella oleva vanha kaksisataavuotias tammi värittyy hieman hitaammin.

Ruusuissakin löytyy keltaista syysväriä, kuten kuva osoittaa. Kaukana takana pellolla kasvava koivikko on kokonaan keltainen.




Yritin saada samaan kuvaan upean punertavan mustamarjaorapihlajan ja kauniit koivuangervot, olisi pitänyt seistä kauempana, että suureksi kasvanut puu olisi näkynyt paremmin.





Pilvisten ja sateisten päivien jälkeen eilen oli ihanan aurinkoista, siitä tuli hyvä mieli. Tykkään kovasti näistä tammen keltaisista lehdistä. Näyttävät aurinkoisilta. Tänä vuonna tammet tekivät valtavasti tammenterhoja, kävellessä ne  rapisevat lehtien alla. 

Aion joku päivä ajella päältäajettavalla ruohonleikkurilla tammen aika kovia lehtiä pienemmäksi silpuksi. Lehtisilppu on hyvää tavaraa istutusalueiden pohjissa, osa lehdistä jää aina maahan, jotta madot voivat käyttää niitä maanparannukseen.




Rilla ihmetteli keinua. Pentu keksi, että voi antaa kuonolla keinuille vauhtia. Siitä tuli kiva leikki, ihmeesti lapset - olivat sitten ihmisiä tai eläimiä - keksivät monesta asiasta hauskaa puuhaa.




Vanhat mongolianvaahterat ovat jo pudottaneet lehtensä, ilmeisesti tämän viikon sateet ja tuulet vauhdittivat lehtien tippumista. Tässäkin näkyy pensasruusujen kaunista syysväriä. En saanut kunnollista kuvaa juhannusruusun upeasta viininpunaisesta lookista.




Rillalla on ollut melkoisia hepuleja, kun se kaahaa täyttä vauhtia kahisevilla pinnoilla. Naurattaa, kun sen ilakointia katselee.




Rannasta löytyi tällaisia monivärisiä aronian lehtiä. Muualla puutarhassa aroniat ovat punaisia.




Etupihan koristeomenapuut loistavat auringonpaisteessa. Tässä ’Erstaa’ on valokeilassa. Ihailen näitä keittiön ikkunasta katsellessani.




Erstaan vieressä olevassa purppuraomenapuussa on valtavasti pieniä punaisia omenoita. Linnut herkuttelevat näillä.




Piharingin rusokirsikka on nyt kokonaan upean punainen. En saanut siitä haluamaani kuvaa, mutta voitte uskoa, että puu näyttää hienolta keltaisten piharyreenien, edellä mainittujen koristeomenapuiden ja keltaisten koivujen keskellä. Myös rusokirsikka näkyy keittiönpöydän ääressä istuessa. Olen tähän hyvin ihastunut.




Tässä muuten näkyy kauempaa katsottuna jutun alussa mainittu mustamarjaorapihlaja kasvihuoneen vieressä.




Rillan kanssa harjoittelemme ahkerasti maanantaisin olevan pentukurssin kotitehtäviä. Pentu osaa olla hellyttävän suloinen ja raivostuttavan omapäinen, kun sille päälle sattuu. Nenä näyttää olevan ahkerassa käytössä ja Rilla pyydysti jopa myyrän viime viikolla. 

Kaikki koulutustehtävät sujuvat sisällä kerrassaan mallikkaasti, mutta ulkona on niin paljon mielenkiintoista, että pitää olla itse tarkkana, että teettää onnistuneita harjoituksia. Kuten kouluttaja viisaasti sanoi, luoksetulon käskysanaa ei saa / ei kannata ’sabotoida’ turhalla hokemisella, jos pentu kulkee kuono maassa ja on muuhun keskittynyt. On tosi tärkeää rakentaa luoksetuloon sellainen oma sana (tai merkkiääni), jota käytetään vain silloin, kun on tultava nopeasti ja heti. Tätä pitkällä ajalla rakennettavaa oppimista palkitaan pentuna oikein superherkuilla, jotta jää niin positiivinen muistijälki,  että koira muistaa sen koko ikänsä. 

Luoksetulon lisäksi harjoitellaan mm. kontaktia omistajaan, luopumista (jätä) ja odottamista. Kaikki nämä ovat perusarkeen kuuluvia taitoja, jotka tuovat yhteiseen elämään hyvän pohjan. 

Yksi Rillan mielihomma on leikkiä piiloa. Pentu jaksaa uskomattoman kärsivällisesti odottaa, kun isäntä sanoo ’istu ja odota’ ja lähtee toiseen päähän taloa piiloon. Kutsusta ’tule etsimään’ Rilla ampaisee matkaan ja etsii tarmokkaasti isäntää ja on löytäessään aivan supertyytyväinen. Tätä tuo parivaljakko leikkii lähes joka ilta ja hauskaa näyttää olevan … molemmilla.

Nyt sataa ja tuulee, toivottavasti huomiseksi saadaan ennusteen mukainen aurinkoinen sää. 

Hyvää viikonloppua teille kaikille.


20 kommenttia:

  1. Voi että, ihania Rillan kuulumisia! Rakastettava koiranen on ihan selvästi. Tuo kuva, jossa Rilla istuu, taustalla aukeaa aivan valtavan upea avara maalaismaisema... kylläpä silmä lepää. Aivan ihanaa polveilevaa peltoaukeaa. Jotenkin nuo avarat näkymät aina saavat sydämeni sykkimään.
    Puutarhassakin näyttää todella ihanalta. Rusokirsikan istuttaminen näkyvälle paraatipaikalle oli nappivalinta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä Rilla on valtaosan ajasta oikein rakastettava, mutta voit uskoa, että ajoittain esiin kuoriutuu oikea riiviö eli samoin kuin lastenkin kanssa, pitää jaksaa suunnata energia oikeisiin kohteisiin.
      Minäkin pidän tuosta viimeisen kuvan maisemasta. Takana näkyy ikivanha riihi peltojemme keskellä.
      Onneksi uskaltauduin istuttamaan rusokirsikan, siitä on ollut paljon iloa.

      Poista
  2. Voin helposti samaistua Rillan iloon vaahteranlehdissä kahlaamisessa. Myös piiloleikki eläimen kanssa on ihmisestä ihan yhtä hauskaa. Leikimme Juuson kanssa usein piilosta. Kissa meni verhon taakse siten, että lähinnä pää oli piilossa. Siellä se odotti löytymistä ja hauskaa oli niin kissalla kuin minullakin.
    Nostan hattua teille, että jaksatte kouluttaa Rillaa ja perehtyä ilolla, innolla ja ymmärryksellä tehtäviin. Monelta koiranomistajalta homma jää kesken tai kokonaan tekemättä. Koulutushetketkin ovat varmasti mukavaa yhdessäoloa lemmikin kanssa.
    Aivan ihanat värit puutarhassanne. Uskon, että ikkunasta katsellessa silmät unohtuvat rusokirsikan loistoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, miten ihana mielikuva tulee piiloleikistä kissan kanssa!
      Minusta on vastuullista, että suureksi kasvava koira on hyvin kasvatettu. Eikä koulutus ole millekään koirarodulle haitaksi, päin vastoin. Ja yhteinen koulutushetki on tosiaankin kivaa yhteistä tekemistä. Rilla ihan innostuu, kun huomaa, että otan koulutusnamit niille kuuluvaan taskuun.
      Ruska-aikaan puutarhalla on ihan uusi ja kaunis jakso. Rusokirsikka on ihana.

      Poista
  3. Ihania syksyisiä värejä ja menoa ♡ Rilla ♡

    VastaaPoista
  4. Kauniita ja yltäkylläisiä ruskan värejä. Rusokirsikan syysväri etenkin on upea.
    Ihana kuva vaahteranlehtien kirjavoittamasta alueesta.
    Paljon rapsutuksia Rillalle ja mukavaa viikonloppua sinne teille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kiva, että ruskaan kuuluu eri värejä, näin ne erottuvat toisistaan. Rusokirsikan upea punainen tulee hyvin esiin keltaista ja hentoa oranssia taustaa vasten.
      Rilla kiittää rapsutuksista 😊. Kiitos, samoin teille mukavaa viikonloppua!

      Poista
  5. Hienoja ruskan sävyjä. Pitkästä aikaa tammet ovat menneet keltaisiksi, yleensä ovat likaisen ruskeita. Rusokirsikassa on mahtava puna. Rilla vaikuttaa viisaalta ja oppivaiselta koiralta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, joka vuosi ei ole tammessa tai muissakaan kasveissa näin hienoja sävyjä.
      Rillassa on paljon potentiaalia.

      Poista
  6. Hienoa ruskaa. Rilla kuulostaa energiseltä ja oppivaiselta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on niin kaunista. Rilla on varsin energinen ja oppivainen, tämä yhdistelmä tuo paljon mahdollisuuksia, mutta myös tiettyjä haasteita 😅.

      Poista
  7. Kaunis tuo rusokirsikan puna. Hyvään paikkaan olet istuttanut, kun sitä voi ihastella myös sisältä käsin. Kiva lukea Rillan kuulumisia.

    VastaaPoista
  8. Onpa komeita ruskamaisemia! Täällä ruska ehti hädin tuskin edetä värikkäimmilleen kun tuuliset säät iskivät ja nyt ei enää kovin paljoa lehtiä puissa olekaan. Onneksi matalammat pensaat ovat sen verran tuulensuojassa, että saivat vielä pitää lehtensä.
    Syksyisessä luonnossa riittää pentukoiralle yhtä paljon ihmeteltävää kuin ensilumessa tai keväällä ensimmäisissä pälvipaikoissa. Rillan koulutus kuulostaa etenevän oikein mainiosti. Mainio myyräkoirakin siitä taitaa tulla :D Lenkeillä huomaa, että yleensä juuri suurten koirien omistajat ovat paneutuneet koiriensa koulutukseen paremmin kuin pikkukoirien taluttajat. Harvempi isoista koirista nimittäin alkaa riuhtoa hihnassa tai rähistä vastaantuleville koirille, lapsille tai ihmisille. Salaa tunnen ylpeyttä Karon hihnakäytöksestä; hihna pysyy löysällä, vaikka taluttajana olisi kumpi tahansa lapsistamme. Lasten talutuksessa Karokin joutuu pysymään tarkkaavaisena, sillä vauhti ja suunta saattavat vaihtua silmänräpäyksessä. Silloin ei paljoa ehdi jäädä pusikoita haistelemaan :D
    Iloisia syyspäiviä ja Rillalle paljon rapsutuksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tuulenpuuskat täälläkin lennättävät lehtiä, mutta onneksi vielä saa nauttia upeista näkymistä.
      Olen kiinnittänyt huomiota tuohon samaan ilmiöön kuin sinäkin. Rita oli erittäin mallikelpoinen kulkija missä tahansa kadunvilskeessä, eikä reuhtonut minkään koiran, pyörän tai muun perään. Hihna oli löysällä lähes yhden sormen varassa. Sitä vastoin vastaan tuli usein pienempien rotujen omistajia, joiden koirat saivat hihna kireällä haukkua ja äristä. Samaa kuuliaista hihnakäyttäytymistä kuin Ritalla opettelemme nyt Rillan kanssa.
      Karo on hieno koira ja kuulostaa huippuhyvältä, että lapsenne voivat myös taluttaa Karoa ja se käyttäytyy lasten kanssa yhtä hienosti kuin teidänkin kanssanne. Voit olla ylpeä Karosta!
      Myyrät vaviskoon tontillamme, jos jo 4,5 kk vanhana Rilla saa myyrän napattua kiinni. Tehtäväkenttää on tarjolla, sillä nyt tuntuu, että myyriä on paljon tunneleista päätellen.
      Kiitos samoin ja Rilla kiittää rapsutuksista!

      Poista
  9. Kaunis syksyinen puutarha siellä!

    VastaaPoista