lauantai 22. elokuuta 2020

PUUTARHAKIERROS JA PULINOITA

Kelloköynnökset kukkivat ahkerasti



Elokuun puoliväli on selkeästi ohitettu ja puutarhassa eletään runsauden ja rehevyyden aikaa. Lämpimästä ja aurinkoisesta säästä huolimatta tunnelmassa on jotain viipyilevää ja syksyä enteilevää. Olen iloinen, että kelloköynnösten kukinnasta on saanut nauttia jo parin viikon ajan, uusia kukkia poksahtelee auki joka päivä kaikissa esikasvattamissani kelloköynnöksissä. Yllä kuvassa kelloköynnös on vallannut myös valkoisen kärsimyskukan tuen ja nämä köynnökset kukkivat sulassa sovussa.

Takana on suuri minua korkeampi syyshortensia täydessä kukassa ja vielä kauempana näkyvät vanhat syysleimut punaisenaan huvimajan vieressä.


Laitan kuitenkin tämän kuvan, vaikka en saanut siihen tallennettua näkymää, joka silmillä katsottuna sai minut huokaisemaan. Purppuraomenapuu on täynnä pieniä sieviä tummia omenoita ja takana näkyivät aitan päädyssä kukkivat pallohortensiat. Olen nyt hyvin tyytyväinen, että poistin tämän omenapuun ympäriltä hävitettäväksi määrätyt kurtturuusut ja samalla sain aikaiseksi aitan päädyn istutusten täysmylläyksen. Kanttasin penkin uudelleen pari viikkoa sitten ja näin alue laajenee verkkaisesti. 


Kävellään aitan toisesta päädystä puutarhan eleläpuolelle. Viime vuoden syyskuussa tehty 'Kärhökaaren kolmio' muotoutuu hiljalleen. Kuten muistatte, on kärhökaari tällä hetkellä kelloköynnöksen valtaama ja kelloköynnös on kaaren lisäksi kasvamassa myös maata pitkin. Sen kasvuvoima on kerrassaan ällistyttävä. Onneksi loistokärhö 'Rouge Cardinal' on tukevasti hengissä ja kukkia näkyy kelloköynnöksen seassa yli metrin korkeudella. 

Kivipolun oikealla puolella kukkivat 'Pink Pavement' ruusut, nämä Rosa Rugosa-ryhmän matalakasvuiset ruusut kukkivat runsaasti ja pitkään. Näiden kaverina on myös kaunis valkoinen tarhakurtturuusu samasta Rosa Rugosa-ryhmästä eli 'Blanc Double de Coubert', jonka istutin tänä vuonna. Kivipolun vasemmalla puolella näkyy valkoisena kukkivia 'Sea Foam' ruusuja. 'Sea Foam -ruusu on tiivis, matala- ja leveäkasvuinen. Valkoisissa kukissa on häivähdys roosaa. Katsotaan ovatko hengissä vielä talven jälkeen. Istutin ruusut 'Bobo' hortensioiden tilalle, sillä kaikki kolme syksyllä istuettua Boboa menehtyivät viime talvena.


Tässä tämä sama alue toisesta suuntaa katsottuna. Kanttaus olisi tämän päivän ohjelmana, mikäli ei tule jotain muuta suunnitelmia sotkemaan. Pidän siitä, että nurmikaistaleiden takaa näkyy aina uusia istutusalueita. Tästä suunnasta katsottuna silmällä näkee viiden eri alueen kasvua ja kukintaa.

Punahatut ilahduttavat keskipenkissä ... 

Tässä kännykkäkuvassa voi nähdä, että monet muutkin iloitsevat punahatuista.

Tämä alue näyttää minusta silmin katsottuna paljon paremmalta kuin kuvissa. Pitäisi olla parempi valokuvaaja, että saisi samaan kuvaan yli kaksi metriä korkean purppurapunalatvan, kärhöt ja kumppanit. Puutarhassa kulkiessa kukat näyttävät vastavalossa aivan ihanilta, mutta yritäpä ottaa kuvaa, missä tunnelma taltioituisi koetun lailla - ei onnistu meikäläisen taidoilla.

Minulla kävi elokuun alkupuolella mukavia puutarhavieraita. Puutarhayhdistyksen tiimoilta olen käynyt Sirkun upeassa puutarhassa pihakävelyllä ja vastavuoroisesti Sirkku kävi meillä viime vuonna samanlaisella puutarhayhdistyksen pihakävelyllä. Nyt Sirkku toi mukanaan puutarhaharrastaja ystävänsä ja meillä oli niin mukava parituntinen kierros, sai rauhassa 'puhua puutarhaa' ihmisten kanssa, joilla on tämä sama polte. Sain lahjana tämän peruukkipensas 'Royal Purplen', jota en ole nähnyt myytävänä tällä seudulla. Istutin tämän kaunottaren suojaisaan loivaan etelärinteeseen 'Ruusupuiston' alueelle. Toivon väentuvan ja tammien suojaavan pohjoistuulilta - muutenkin paikan pitäisi olla lämmin.

Samalla mulloksella kasvaa paratiisiomenapuu 'Dolgo' ja uusimpana istutuksena koristeomenapuun toisella puolella toinen tummalehtinen ...

... eli mustaselja 'Black Lace'. Uskon näiden toimivan hyvin yhdessä, 'Dolgo' saa juuristolleen maanpeitekasviksi jotain vihreää. Tälle samalle alueelle sopivan välimatkan etäisyydelle taidan istuttaa vielä tarhapimpinllaruusu 'Tove Janssonin'. 'Ruusupuisto' täydentyy lisää vielä ensi keväänä.

Hätäilin pallohortensia 'Pink Annabellen' kanssa, kukinnot ovat kasvaneet ja muuttuneet näyttävämmiksi, toisin eivät vieläkään ole aivan niin suuria kuin valkoisella sisarellaan.


Eilen kanttasin jälleen 'Varjolehdon', ihastelin työskennellessäni hennonkeltaisen syyspäivänlilja 'Citrinan' kukintaa taustalla kukkivia pallohortensioita vasten. Tyytyväisenä voi kokea jossain asioissa onnistumisen tunnetta. Tämä alue ja pallohortensiat ovat viime vuoden istutuksia, joten kukinnan voi olettaa lisääntyvän tulevina vuosina.

Kanttaus ja mullan lisäys saa aina mielen hyväksi. Samalla otin jakopaloja peittokurjenpolvi 'Biokovosta' ja istutin niitä kurjenmiekkojen eteen. Kesällä vakuutuin 'Biokovon' kauneudesta, isompina ryhminä kukinnot näkyvät kauas valkoisen vaaleanpunertavina pilvinä ja lehdistö on oikein kaunis koko kasvukauden. 

Aamupäivällä alkoi tihkusade, sade tulee oikein tarpeeseen. Ehkä nyt saa jotain aikaiseksi sisätöidenkin osalta. 

Hyvää viikonloppua teille kaikille!

Tarhakurtturuusu 'Sävel' kukkii 'Ruusupuistossa'


28 kommenttia:

  1. Kyllä on kaunista siellä💚 Täälläkin on tihuutellut koko päivän toivottavasti yöllä sataisi oikein kunnolla💦

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minna - sade tulee nyt tarpeeseen, syyslannoitteetkin toivottavasti sulavat puuvartisten käyttöön. Eilen kantatessa huomasi, miten kuivaa maa on.

      Poista
  2. Nämä näkymäsi ovat taivaallisen kauniita! Mutta tuota samaa itsekin aina harmittelen: miten saada korkea ja matala, silti hienosti yhteen sointuva kasvusto onnistumaan kuvaan. Entä valon ja varjon leikki. No ei mitenkään, ainakaan niin ihanana kuin silmä ne näkee. Auringossa keskellä päivää on vielä vaikeampaa, kun aurinko latistaa kaiken. Mutta kyllä näistä saa tuntumaa, millaisen paratiisin olette sinne luoneet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kiitos Saila mieltä lämmittävästä kommentistasi - olet niin rohkaiseva. Tiedän kyllä, että matkaa on vielä jäljellä siihen näkymien tavoitteeseen, mikä mielessäni kangastelee.
      Sinä olet kuvaajana lähes ammattilainen, joten lohduttaa hieman, että tunnistat saman haasteen kuvaamisessa. Päivän mittaan kaivan vähän väliä kännykän taskusta kun näen kesken töiden jotain oikein kaunista juuri vastavalossa tai valon ja varjon rajoilla ... ja höh ... tulos ei ole lainkaan sitä mitä ihasteli. Järkkärin käyttöä pitää harjoitella paljon, eikä se kulje mukana puutarhatöissä. Illalla en muista tai jaksa lähteä kuvailemaan. Ehkä joskus opin vielä lisää kuvaamisesta.

      Poista
  3. Onpa upean näköistä! Kanttaus kyllä tekee ihmeitä, heti näyttää niin paljon siistimmältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kati - kanttaus auttaa tosi paljon ja auttaa taistelussa nurmikon valtauspyrkimyksiä vastaan. Näin laajalla alueella kanttaus tuo myös ryhtiä.

      Poista
  4. Tuo kärhökaaren kolmio ihastuttaa silmää aivan erityisesti ja näkymät muutoinkin ovat hyvin kauniita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kärhökaaren kolmio mietitytti vielä syksyllä, mutta se paranee kaiken aikaa. Uusien alueiden tekeytyminen luontevamman oloisiksi ottaa oman aikansa. Kiitos!

      Poista
  5. Ahkerointi puutarhasi parissa tuottaa päivä päivältä tulosta ja kauniita näkymiä. Mikään ei ole silmiinpistävästi keskeneräistä. Yhdyn sydämestäni tuohon kanttauksen ja mullan lisäyksen parantavaan ja silmiä hivelevään vaikutukseen. Miten kaunis tuo polveileva ryhmä kanttauksineen onkaan.
    Puutarhanäkyminen ja kasvien tallentaminen kameralla ei ole helppoa. Sitä, minkä itse näkee, ei vaan saa välitettyä katsojille. Kirkkaassa auringonpaisteessa en tykkää kuvata ollenkaan, koska silloin väreistä tulee liian jyrkkiä. Lisäksi silmälasien käyttäjänä kirkas paiste häikäisee häiritsevästi kuvaustilanteessa.
    Kärhökaari ympäristöineen on niin kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kanttaus ja nimenomaan nurmituppaiden pois repiminen on raskasta puuhaa, mutta ehdottomasti palkitsee tekijänsä! Auringossa kuvaaminen on hankalaa, mutta silloin olen juuri puutarhassa jotain tekemässä, joten sen vuoksi monet kuvani ovat kännykällä otettuja. Kiva, jos kärhökaaren alue näyttää sinusta kivalta!

      Poista
  6. Ihania näkymiä! Ja mahtavan suuria istutusalueeta. Varijoleheron kaarevat muarot hivelöövät silimää. Oi, jos joskus munki köynnöskaari olis eres likellä samallaane, ku tua sun kelloköynnöskaari.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kuten sinullakin, on täälläkin istutusten oltava laajoja - neliö tai pari näyttää täällä ihan kirpulta. Varjolehto on kesän mittaan parantunut kovasti, mutta vielä sinne tarvitaan sekä kasveja että raivattuaan aluetta.
      Istutin köynnöskaaren molempiin reunoihin 1-2 kelloköynnöksen taimea (olivat siis kasvamassa samassa ruukussa), nämä olivat pienimmät ja hitaimmat esikasvattamani kelloköynnökset. Istutin ne maahan ja olen kastellut niitä lannoitevedellä muistessani. Yksivuotiselta köynnökseltä tuo on aikamoinen suoritus ja kiva kun on kukkinutkin niin ajoissa. Ehkä pitkä esikasvatus (kylvö 28.1) auttoi vahvan juuriston kehittämisessä :).

      Poista
  7. Anonyymi8/23/2020

    Tasapainoisia ja levollisia kasviryhmiä kukkivine perennoineen on aina ilo katsella. Puutarhassasi ilahduttavat myös vanhat puut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ellinoora! Vanhat puutuvat minunkin mieleeni :).

      Poista
  8. Vähemmän täydellisinkin kuvin puutarhasi näyttää ihan mahtavalta. Niin upeita pitkiä näkymiä ja rehevää kasvua. Punahatuissa on touhu päällä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Eeva! Tämän kesän aikana olen kiinnittänyt erityisesti huomiota kaikenlaisiin pörriäisiin ja perhosiin - ja minusta niitä on riittänyt kukissa paljon ainakin hyvällä säällä. Ehkä apuna ovat monet lempikasvit :).

      Poista
  9. Kauniita kuvia, niistä huokuu hyvä tunnelma. Black Lace on menestynyt minulla hyvin jo kaksi talvea, matala se on mutta teki tänä vuonna runsaasti kukkia. kanttaus saa aikaan siistiä jälkeä, pitäis ehtiä tehdä itsekin mutta voi olla että jää kevääseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katja, kiva kuulla, että Black Lace on selvinnyt sinulla talvista. Olemme vähän pohjoisemmassa, mutta pidetään peukkuja.
      Yritän joitain alueita vielä laajentaa syksyllä, teen mitä ehtii :).

      Poista
  10. Ihana tunnelma ja kyllä kanttaus tekee puutarhalle huikean loppusilauksen.
    Voin niin kuvitella miltä päivänlilja Citrinia ja hortensia näyttävät jo parin vuoden kuluttua, toivotaan suotuisia talvehtimisia kaikille. Minullakin on nyt Annabelle kököttämässä rusokirsikka-alueen alakulmassa ja ihastelen kukintaa päivittäin, se on niin kaunis, toivottavasti viihtyy.

    Parasta kuvaamisaikaa on mielestäni iltapäivällä kun varjot alkavat pidentyä eikä valo polta kaikkea valkoista puhki. Itse päädyin luovuttamaan järkkärini toistaiseksi perikunnan käyttöön, medianomiopiskelija saa varmasti canonista enemmän irti kuin minä. Kännykkä kulkee aina jossain rintsikan hihnassa tai takataskussa mukana, myös pihahommissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kanttaus on erittäin hyödyllistä sekä taistelussa nurmikon valtausta vastaan että yleisilmeelle. Kannattavia metrejä on vaan niin paljon, että homma on aika hidasta ja käy raadon päälle. Annabellet ovat ihastuttavia ja minäkin odotan sitä näkymää, mikä toivottavasti odottaa, kunhan kaikki kasvavat ”aikuisiksi”.
      Kuvaus on taitolaji, opettelemista riittää varmaan elinpäiviä loppuun saakka :).

      Poista
  11. Komeasti kukkii kelloköynnös! Omani eivät ole päässeet tänä vuonna yhtä komeaan kukintaan kuin viime kesänä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö kukikin! Olen hyödyntänyt sinun ohjeita kasvatuksessa, joten voit ottaa osan kunniasta itsellesi :).

      Poista
  12. Upeaa kukintaa!
    Ja kanttaus on kyllä kuin piste i:n päälle!

    VastaaPoista
  13. Kyllä puutarhassasi on sitten kaunista! Aurinkoisella säällä kuvaaminen on ihan mahdotonta ja muutenkaan kamera ei vain tallenna näkymiä sellaisena kuin silmä ne näkee. Laitetaan mielikuvituksella pikkuisen lisää loistoa, niin kuvat vastaavat paremmin todellisuutta :) Pitkää ikää peruukkipensaalle! Se tulee näyttämään varmasti hienolta kaveriensa kanssa. Aurinkoista viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minna, toivon peruukkipensaan viihtyvän täällä!
      Valokuvaus on taitolaji ja vaatii sekä harjoittelua että perehtymistä - ehkä joskus taidot karttuvat :).

      Poista