lauantai 25. heinäkuuta 2020

KOKEMUKSIA PERENNOJEN KYLVÖISTÄ

Takana lehtoakileija 'Nora Barlow', edessä 'Palibin' pikkusyreeni




Olen vasta aivan aloittelija perennojen siemenestä kasvatuksessa. Vuoden 2019 'Nora Barlow' akileijat olivat ensimmäinen kokeiluni ja ne onnistuivat yli odotusten. Tosin taimet kukkivat vasta tänä kesänä, mutta kukkivatkin sitten upeasti. 

Vieläkin hehkutan 'Nora Barlowien', mirrinmintun ja 'Palibin' pikkusyreenin yhdistelmää


Uskaltauduin siis kokeilemaan kevättalven esikasvatuksissa muutamaa uutta lajia, sillä hiljattain perustettuihin penkkeihin menee taimia paljon ennen kuin ne täyttyvät. Koska minulla on talvella aikaa ja tilaa esikasvatuksiin, niin ryhdyin puuhaan helmikuussa. 

Täysi epäonnistuminen tapahtui tähkähietaliljan (Anthericum liliago) kanssa. Yritin noudattaa ohjeita tarkasti eli kylvin siemenet sisällä kylvömullan päälle, peitin vermikuliitilla ja parin viikon jälkeen vein purkin kylmäkäsittelyä varten ulos lumihankeen. No, ei yhtään taimea.

Patjaharso edessä keskellä, tämän taimen ostin keväällä 2019



Toinen epäonnistuminen sattui patjaharson (Gypsophila cerastioides) kanssa. Pääsin paljon pidemmälle eli taimia oli tulossa seitsemän ja ne olivat hyvässä kasvussa sisällä. Koulutusvaihe eli karaisu ulko-olosuhteisiin alkoi hyvin, mutta yhden tuulisen ja aurinkoisen päivän aikana unohdin taimipurkit liian pitkäksi aikaa ulos, joten samalla tarjottimella olleet muut taimet vielä selvisivät, mutta hentoisemmat patjaharsot olivat kypsää kompostiainesta.

Kaukaasianpitkäpalko 'Little Treasure' ilman kukkia





Iloisempia raportoitavaa on sitten kaukaasianpitkäpaloista (Arabis caucasica) ’Little Treasure’, nämä kasvoivat sisällä hyvin, eivätkä olleet niin kranttuja koulutettavia, joten nyt taimia on mukava määrä eli 17 kasvamassa paikoilleen istutettuna. Muutaman valkoisen kukan olen vasta nähnyt, voihan tämä kukkia näin ensimmäisenä vuotena vielä myöhemminkin.  Tietojen mukaan ’Little treasure’ muodostaa pehmeitä mattoja, lehdet ovat ikivihreitä ja tämä tekee valtavasti puhtaanvalkoisia kukkia. Tämän pitäisi myös olla kestävä kuivahkojen paikkojen maanpeitekasvi. Laitoin taimet kasvamaan kivipolun reunaan kolmiopenkkiin, saavat toimia maanpeittäjinä ruusujen edustalla.




Iso ilo on ollut jaloritarinkannus (delphinium Elatum -ryhmä) 'Guardian Whiten' taimista. Sain kasvatettua 13 reipasta taimea ja nämä ovat kukkineet pitkään aitan seinustalla. Kylvin siemenet 28.1.2020. Yllätyin siitä, että jaloritarinkannukset olivat näin helppoja kasvatettavia. Tämän puhtaanvalkoisen lajikkeen pitäisi kasvaa noin metrin korkuiseksi ja näin näyttää olevankin. Saa nähdä, onko tämä valkoinen kanta kestävä talven yli, siniset ja violetit ovat paikalla viihtyneet.


Nämä kuvassa etualalla näkyvät sinililat kukinnot kuuluvat yhdelle yrtti-iison taimelle



Helmikuun alussa kylvetty yrtti-iiso eli anisiiso (Agastache hybrida) oli helppo kasvatettava. Sain esikasvatettua 20 pientä taimea, jotka rynnistivät huomattavaan kasvuun pian maahan istuttamisen jälkeen. On ollut ilo nähdä taimien kukkivan runsaasti  jo ensimmäisenä vuonna. Näiden talvenkestävyys saattaa olla huono, mutta kokeilen, pärjäävätkö tässä kivipenkissä. Onko teillä kokemusta tämän talvenkestävyydestä?

Yhdestä pikkuruisesta kukasta voi päätellä värisävyn. Tarharistikki 'Leictlinii'



Tarharistikki (Aubrieta cultorum) 'Leictlinii' ällistytti valtavalla taimimäärällä ja kouliminen kannatti tehdä nostamalla taimiryppäitä purkkiin. Nämä olivat sitkeitä sissejä ja lähtivät hyvin kasvuun, vaikka kouliessa meinasi epäusko vallata. Taimipurkkeja tuli melkoinen määrä ja olen ripotellut näitä moneen eri paikkaan maanpeitekasveiksi, katsotaan menestyykö 'Leictlnii' edes jossain näistä.

Suurin osa taimista oli violetteja, mutta muutama vaaleanpunainen, lohenpunainen ja valkoinen sattui mukaan purppuratulikukkien siemenseokseen





Purppuratulikukka (verbascum phoeniceum) iti myös rusaslukuisesti ja näin jälkikäteen olisi ehkä kannattanut vaalia taimia vähän paremmin. Koulin nämä aika ronskisti ja nostin useamman samaan purkkiin, sillä tilanpuute alkoi jo vaivata. Taimet kasvoivat kuitenkin käsittelystäni huolimatta sisukkaasti. Maahan päästyään lehtiruusukkeet lihoivat muhkeiksi ja purppuratulikukat sulattivat sydämeni kauniilla kukillaan jo heti ensimmäisenä vuonna. Korkeutta kukinnoille katalogin mukaan tulisi noin 70 cm, tämä ensimmäinen kesä mennään 50-60 cm mittaisina, elleivät vielä veny pituutta. Näiden suhteen jää nähtäväksi, jatkavatko kasvua uusina siementaimina vai säilyykö tämänvuotinen lehtiruusuke talven yli.

Loistosalvia 'West-Friesland'



Loistosalvia (Salvia superba) 'West-Frieslandin' siemenet kylvin myös helmikuun alussa. Tämän itäminen ja kasvu oli tavattoman hidasta ja taimia sain vain 6 kpl. Olin moneen kertaan hylkäämässä piskuiset taimet, mutta onneksi jaksoin katsella niitä kaikesta huolimatta, sillä maahan istuttamisen jälkeen nämäkin ryhtyivät reippaaseen kasvuun ja nyt kukkivat topakasti.

Epäonnistumisista huolimatta jää perennojen siemenestä kasvattamisen saldo plussan puolelle. Pitäisikin ryhtyä miettimään perennojen syyskylvöjä, jos kylmäkäsittely hoituisi luontaisesti helpommin. 

30 vuotta vanhat Hansaruusut kukkivat vaahteran juurella




Täällä on sataa tihuutellut eilen ja tänään, sadekertymä ei ole kovin suuri, mutta nyt saavat puutarhatyöt pitää pientä paussia. Mustikkametsä on kutsunut, mutta haittaahan sielläkin märkä kasvusto. Minä kerään nimittäin mustikat käsin ja haluaisin ne kuivina purkkeihin. Kuivat marjat pystyvät mukavan irtonaisina pakastettuna ja niitä on helppo kaataa haluamansa määrä puuroon tai mihin milloinkin niitä käyttää. 

Hyvää viikkonloppua, huomiselle luvataan onneksi poutaa!


34 kommenttia:

  1. Perennojen kasvattaminen siemenestä on kyllä jännää puuhaa. Onnistumisprosentti vaihtelee ja siksipä jokaisesta onnistumisesta ilahtuu suunnattomasti! Mulla on pionien siemenkasvatusprojekti ollut nyt käynnissä useamman vuoden. Nopsaa hommaa tämä ei ole, mutta itäneet pionintaimet ilahduttavat kovasti vaikka kukintaan on matkaa vielä vuosia :)
    Akileijat taitaa olla varmimpia itämään siemenestä. Nora Barlow on niistä melkeinpä kaunein ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jännää on! Eikä pidä ottaa liian tiukkapipoisesti, mutta onnistumiset tuntuvat niin hyvälle, kuten sanoit! Sinä ottikin kunnon haasteen pionien kanssa, se ei ole hätähousujen hommaa :).

      Poista
  2. Anonyymi7/25/2020

    Olen kasvattanut paljon perennoja siemenistä. Välillä vaikeatkin onnistuu ja toisinaan taas helpot ei millään. Mutta kaikesta huolimatta kivaa puuhaa ja hyödyllistä, varsinkin kun tarvitsee paljon taimia. Luin tässä sadepäivinä blogisi läpi, sekä vanhan ja uuden. Ihana seurata puutarhasi vaiheita. Piiku

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, jaksoit lukea kaikki läpi - sepä kuulostaa mukavalta! Olet lämpimästi tervetullut seuraamaan puutarhan vaiheita tästä eteenpäinkin!
      Perennojen kasvatus siemenestä olisi niin hyödyllistä - ja kivaa - pitää sisukkaasti harjoitella lisää.

      Poista
  3. Nostan hattua aina perennojen siemenkylvöjä tekeville. Teillä on vain niin suuri piha, että omat kylvöt myös kannattavat. Vaikka kaikki eivät aina onnistuisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hatun nostosta, olen samaa mieltä kasvatuksen kannattavuudesta, jos osa edes onnistuu.

      Poista
  4. Siemenkasvatukset ovat kyllä kinkkisiä. Vannoin jo kertaalleen etten enää ikinä kasvata perennoja siemenestä, mutta ihan varkain olen alkanut suunnitella uutta siementilausta... Kylmäkäsiteltäviä on iso nippu viimeksi tilatuissa ja ne aion kylvää syksyllä, saas nähdä miten käy. Jännää puuhaa ja onnistumiset ovat riemastuttavia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, pitää kokeilla tuota kylmäkäsittelyä uudelleen. Olisi kiva, jos joku laji onnistuisi.

      Poista
  5. En ole perennoja kasvattanut siemenistä. Siis vielä tähän mennessä. Postausta lukiessasi alkoi aihe kutkuttaa sille mallille, että laitan asian ns. korvan taakse. Hyvää viikonlopun jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitkään meni minullakin ennen kuin kokeilin. Kiitos samoin sinulle!

      Poista
  6. Minäkin kerään mustikat käsin, ei tarvitse enää kotona siivota. Omasta pihasta keräsin tänään 6 litraa vadelmia, vähän kosteita mutta pakko pelastaa, olisivat muuten tippuneet jo maahan.
    Akileija taitaa aina kukkia vasta kylvämistä seuraavana vuonna. Minullakin onnistui kylvöt hyvin vaikka joukossa oli myös pieniä epäonnistumisia, plussan puolelle kuitenkin mentiin. Kylmäkäsittely tuotti haasteita kun lunta ei ollut mutta jääkaapin avulla selvittiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan, on niin kiva kaataa kuivat ja puhtaat mustikat suoraan purkkeihin - eikä aloittaa mustikoiden siivousta. Minäkin keräsin mansikat, olisivat muuten homehtuneet. Kivasti sait vadelmia.
      Kasvatukset ovat onnistuneet, jos plussan puolelle päästään - ehkä muutenkin, jos saa jonkun odottamansa itämään ja kasvamaan. Varmaan lunta oli liian vähän kylmäkäsittelyä ajatellen, aluksi sain purkit haudattua lumeen, mutta sitä ei riittänyt koko ajaksi. Jääkaappi olisi ollut varmempi vaihtoehto.

      Poista
  7. Siemenkasvatus on jännää ja palkitsevaa puuhaa. Kasveista tulee tärkeitä, kun ne on itse siemenistä kasvattanut. Komeasti Nora Barlowit kukkiikin, voivat kukkia vasta kolmantena vuonna. Ritarinkannukset on myös helppoja kasvattaa itse. Teen kylmäkäsittelyt jääkaapissa eli kylvän liharasioihin useamman rivin aina rasiaan. Nämä onnistuu yleensä hyvin, mutta kaikkien kanssa ei onnistu useista yrityksistä huolimatta. Ehkä syyskylvöt auttaisivat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylmäkäsittelyä on kokeiltava varmaankin molemmilla tavoilla siis ulkona ja jääkaapissa. Mahdolliset lumettomat ja jäätikköiset talvet voivat olla haaste syyskylvöille. Mutta ehdottomasti palkitsevaa touhua, jos onnistuu itse kasvattamaan perennoja :). Sinä oletkin kokenut taimikasvattaja!

      Poista
  8. Olet onnistunut hienosti siemenkasvatuksessa. Isoja määriä erilaisia perennoja ei millään raaski kerralla ostaa, joten taloudellinen säästö on melkoinen. Ja itse kasvattamalla saa nopeammin mieluisia näkymiä. Tappioita tulee aina, mutta niinhän niitä tulee kaupasta ostettujen taimienkin kanssa. Nora Barlow-kasvustosi on kaunista katseltavaa.
    Monena kesänä olen kylvänyt siemeniä ruukkuihin ulos ja jättänyt ne sitten talveksi vaikkapa kasvimaalle. Osa ehtii itää jo kesän aikana ja osa itää vasta keväällä. Tulee luonnollinen kylmäkäsittely. Hyvä, että otit tämän aiheen esille, sillä tältä kesältä olisi ehkä muuten kylvöt unohtuneet.
    Minäkin kerään mustikat käsin. On minulla poimurikin, mutta jälkikäteen siivoaminen on rasittavampaa, kuin puhtaana poimiminen. Nyt ostin naapurilta 10 litran ämpärillisen puhdistettuja mustikoita. Hän on käynyt ahkerasti lähimetsissä poimimassa ja myy ylimääräiset naapureille ja kylän asukkaille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta puhut perennakasvatukseen liittyen, pitää kokeilla tuota syyskylvöä.
      Olipa kiva, että sait naapurilta ostettua lähimustikoita ja putsattuna. Käsin keräämällä menee metsässä pidempi aika, mutta eipä tarvitse juurikaan viettää putsaamisen kanssa aikaa. Minäkin koen mielekkäämmäksi niin. Kipeän selän kanssa ei kannata mustikkametsään lähteä.

      Poista
  9. Olet onnistunut saamaan upeat kasvustot siemenistä. Itse olen kylvänyt vain suoraan maahan joitakin varmoja perennoita. Anisiiso talvehti minulla hyvin monta vuotta kasvimaalla, mutta nyt se taitaa olla kadonnut, enpä ole tarkistanut.
    Minäkin kerään mustikat aina käsin, ei tarvitse kuljettaa puolta metsää kotiin. Marjat ja sienet puhdistan jo metsässä pomiessani. Kun väsyneenä palaa metsäretkeltä, ei jaksa ryhtyä aikaavievään puhdistuspuuhaan. Puhdas sato vain nopeasti jatkokäsittelyyn 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luultavasti nämä kasvattamani perennat olivat aika helppoja, katsotaan, miten seuraavien kanssa käy. Minä pelkään kitkeväni taimet pois, jos kylvän perennan siemenet suoraan maahan ;). Kiva, jos sinulla on ollut anisiison talvehtimisesta myönteinen kokemus.
      Juu, samat ajatukset puhdistuksesta.

      Poista
  10. Hienot perennat olet saanut siemenkylvöillä. Nora B. Kukkii niin rehevästi sinulla <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maria! Oli hauska tutustua Nora Barlow:n kanssa, en ollut nähnyt missään kyseistä kasvia aikaisemmin.

      Poista
  11. Vastaukset
    1. Onpa kiva kuulla sinusta Pauliina, ikävä on ollut sinun blogikirjoituksiasi!

      Poista
  12. Monenlaista kaunista perennaa olet kasvattanut! Aivan ihana tuo valkoinen jaloritarinkannus! Minulla on sekalainen seurakunta eri sinisen sävyisiä kannuksia, joita viime talvi kuritti ankarasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaloritarinkannuksen kasvatus oli varmaan näistä helpoin eli kannattaa kokeilla ja hauskaa oli, että ajoissa kylvettynä kukki kesällä ihan oikeaan aikaan kuten muutkin ritarinkannukset.

      Poista
  13. Anonyymi7/26/2020

    Yrtti-iiso talvehtii välillä hyvin, välillä ei. Pakkanen on isompi ongelma kuin märkyys. Jos annat sen siementää niin pitäisi säilyä paikallaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljon kiitoksia tiedoista! Tuossa kivipenkissä ei märkyydestä ole haittaa, mutta pakkanen voi puraista. Koska taimia on paljon, voisin napata jonkun yrtti-iison toiseen paikkaan kasvamaan - näkisi sitten, missä viihtyy talven parhaiten.

      Poista
  14. Siemenistä kasvattaminen onkin palkitsevaa puuhaa. Rahaakin säästyy mukavasti. Itse tykkään kasvattaa siemenistä lähinnä perennoja, mutta kesäkukkiakin tulee kylvettyä jonkin verran.
    Hienosti onnistuit omien kylvöjesi osalta.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin juuri, nyt pitäisi löytää kiinnostavien perennojen siemeniä :). Onkin sopivissa väleissä yritettävä etsiä näiden ostospaikkoja. Kiitos.

      Poista
  15. Hehkuta vain ihan vapaasti mirrinminttuja, akileijoja ja 'Palibinia', ovat todella kauniit yhdessä. Siemenkasvatukset ovat aina jännittäviä ja perennojen osalta jännitys vielä moninkertaistuu, kun itämisen lisäksi pitää jännittää sitäkin, selviävätkö hyvin kasvuun lähteneet taimet ensimmäisestä talvestaan. Kannattaa varmuuden vuoksi viskata ensi keväänä tai jo syksyllä ristikeille vaikka pari kuusenoksaa suojaamaan kevätahavalta. Minun viime kesänä kylvetyt ristikintaimeni talvehtivat ongelmitta, mutta kuolivat keväällä aurinkoisina pakkaspäivinä, kun maa oli jäässä ja tuuli puhalsi. Minä aloitin jo heti juhannuksen jälkeen ja heinäkuun alkupuolella perennojen kylvöt. Ajattelin, että vasta kerätyt siemenet voisivat itää ilman kylmäkäsittelyäkin. Upotan sitten maahan talveksi ne ruukut, missä ei idä mitään syksyyn mennessä. Tarhakylmänkukat ja ristikit ovat itäneet jo hyvin, muutamassa ruukussa ei näy vielä mitään. Varmaan syksyllä kylvän vielä lisää perennoja, sillä aukkopaikkoja löytyy täältäkin vaikka miten paljon. Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :). Ristikin kohdalla mainittiinkin, että kannattaa peittää talveksi. Jäätikkökelit taitavat olla kaikista pahimmat monellekin kasville. Sinä olet ollut omissa kylvöissäsi ajoissa ja kuulostaa järkevältä kokeilulta. Toivottavasti nyt ristikit ja myös tarhakylmänkukat ilahduttavat keväällä. Kiitos samoin sinulle!

      Poista
  16. Minusta olet onnistunut loistavasti perennojen siemenkylvöissä. Minäkin kasvatin siemenistä purppuratulikukkia ja ne itivät loistavasti mutta sitten menetin melkein kaikki taimeni muutama jäi mutta olen tyytyväinen niihinkin. Ristikkiä olen yrittänyt kerran siemenistä ja sainkin jotain aikaiseksi. Mutta niitä minulla on ennestäänkin pienempi kukkaista ja ne kyllä viihtyy hyvin ja niitä on siitä helppo lisätä jakamalla. Molemmat on violetin värisiä. Minä en ole koskaan peittänyt niitä talveksi ja joka vuosi nousevat. Nyt ajattelin ottaa punaisesta ritarinkannuksesta siemenet talteen ja laittaa suoraan maahan syksyllä. Niitä on tosiaan helppo lisätä ja itävät takuuvarmasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nila kannustuksesta, kiva, että sinun ristikit ovat selvinneet hyvin talvesta. Sinun punainen ritarinkannus on niin hieno, joten ehdottomasti kannattaakin ottaa siemenettalteen. Toivottavasti siementaimista tulee samanlaisia!

      Poista
  17. Siemenkylvökokemuksesi perennojen osalta on onnistunut hyvin. Tuo kuvaamasi hävikki on ihan normaalia, kaikki ei kuitenkaan onnistu. Lisäksi olet valinnut mainiot kasvit kokeilukyvöihin. Mikäli siemenet vaativat kylmäkäsittelyn, toimii syyskylvö hyvin. Itse olen saanut paremmin onnistumaan vaikkapa salkoruusun itämisen. Perennojen siemenkylvö on joka tapauksessa mielekästä. Vaikka kasvatusaika kukkimiseen asti tuntuu pitkältä, on niistä myös iloa pitkään. Hyvää heinäkuun loppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelin käyttää tosiaan taimitilaa etupäässä perennoille (kesäkukkien kustannuksella), jotta niistä olisi monivuotinen ilo, jos siis selviävät talvesta. Pitää kokeilla tuota syyskylvöä. Hyvää heinäkuun loppua sinullekin!

      Poista