keskiviikko 2. huhtikuuta 2025

VIHDOINKIN

 



Niin vain vajassa viikossa lumet lopulta hävisivät ja krookuksia ja lumikelloja alkoi nousta eri puolilta.




Tämän alueen pienet sipulikukat ovat tulleet tähän nurmelle "ihan itsestään". Laitoin siis parikymmentä vuotta sitten pikkusipuleja viereiseen perennapenkkiin ja kun vuosien saatossa olen jakanut perennapaakkuja nurmikon päällä, on osa sipuleista ilmeisesti jäänyt näille asuinsijoille. 

Hyvin tehty, tykkään näistä kovasti ja mättäät ovat mukavasti kasvaneet kokoa sipulien lisääntyessä omatoimisesti.



Olen luvannut, että kukinnan jälkeen jaan tätä tiivistä lumikellomätästä niin, että lumikellot pääsevät täyttämään mongolianvaahteran alustaa laajemmin. Tämä alue on selvästi niiden mieleen.




Pörinää kuuluu ja näkyy. Tuolla keskellä krookuksen sisällä on mahtavan suuri pörröinen kimalainen takapuoli pystyssä ja seuraava kaveri on odottamassa omaa vuoroaan.




Tätä huvimajan vieressä olevaa perenna-aluetta kunnostin syksyllä, mutta onneksi vanhoja krookuksia vielä jäin penkkiin.



Minulla ei ole aavistustakaan näiden tarkemmasta nimestä - saa kertoa, jos joku tietää.



Kyllä nämä kaikki ovat aivan ihania. Kiertelen nyt monta kertaa päivässä hämmästelemässä, mitä kaikkea eri puolilta on esiin nousemassa.




Söpöjä pullukoita.




Kameraa tarkennellessani tuli keltaisista krookuksista mehiläisiä ulos, joten eivät kaikki keltaisia krookuksia boikotoi.

Nyt kivaa tekemistä on ihan yllin kyllin ja aurinko vielä lisää nautintoa :). 


maanantai 31. maaliskuuta 2025

LISÄÄ KYLVÖJÄ JA TAIMIEN KASVUA

 



Tässä kukkii pensastomaatti 'Vilma' eli yksi kymmenestä Vilmasta, joita minulla on kasvamassa.




Tästä näkyy hyvin kahden 'Vilman' kokoero muihin yläkerran taimipöydän taimiin. Useimmat Vilmat siirsin alakerran ikkunoille.



Tässä kuvan etualalla on osa 3.3.2025 kylvetyistä rungollisista kirsikka- ja luumutomaateista. Ikkunoista tulviva auringonvalo saa lehdet näyttämään aika vaaleilta, mutta ihan hyvin taimet voivat.



Kelloköynnösten latvoja olen yrittänyt vähän taivuttaa alaspäin, ne kasvavat melkoista vauhtia, uutta kasvua tunkee esiin lehtiangoista.



Yläkerran taimipöydällä kasvilamppujen alla on aikamoinen ruuhka, tänne ei sovi enää yhtään lisää kasvatettavia, jollei osaa näistä taimista siirrä alakertaan.



Pitää esitellä vielä toinen kukkiva pensastomaattilajike eli 'Tiny Temptations Orange', jotka kylvin 12.2. - oikein kiva juttu.



Yläkerran toisessa etelänpuolen huoneessa kasvavat 'Mystica' täpläpipot ja punahatut, jotka eivät näy tässä kuvassa. Takana näkyy muutama pusseissa piileskelevä tuoksuherneruukku.



13. 3. kylvin ensimmäistä kertaa kiinanastereita, lajikkeena on vaalea ’Silvery Rose’ vaaleanpunaisella höystettynä. Siemenet itivät vajaassa viikossa. Kuva on aika huono.



17.3. kylvin ’Lucky Lips’ leijonankitoja, en muista, olenko näitäkään kasvattanut ennen tai sitten siitä on hurjasti aikaa. Hennot haituvat olivat pinnassa viidessä vuorokaudessa. Jaahas, näiden kouliminen voi olla vähän hermoja raastavaa.

Annabelle perunoita upotin esikasvatukseen viisi kappaletta 20.3. Perunoissa ei ollut ituja lainkaan näkyvissä, koska muistin vasta kyseisenä aamuna perunoiden ensimmäisen erän esikasvatuksen. Ensimmäinen vihreä verso näkyi mullan pinnalla puolentoista viikon jälkeen multaan laitosta.



23.3. olivat vuorossa tuoksuherneet. Tämän vuoden lajikkeita ovat: valkoinen ’Royal White’, hyvin vaalea pienellä illalla maustettuna ’Pulsar’,  punalila ’Fransiscus Cupani’ ja tumma ’Spencer Beaujolais’.





Purkkeja tuli 23 ja jokaisessa on 4-5 siementä. Pidetään peukkuja. Laitoin ruukut pusseihin Cecilia Wingårdin ohjeisiin yhä edelleen luottaen. Viikon kuluttua pusseista alkoi nousta pintaan tuoksuherneiden versoja. 



Daalian juurakot ruukutin 26.3. Laitoin ruukut yläkerran lattialle. Ne vievät aika paljon tilaa, joten olkoot toistaiseksi lattialla. Rilla ei käy yksin yläkerrassa, joten ei ole vaaraa, että koira varastaisi taimiruukut omiin leikkeihinsä. Siinä vaiheessa, kun vihreää alkaa nousta mullan pintaan, pitää miettiä, mihin saan 22 kpl pionien mukana tullutta ruukkua mahtumaan? Siinä vaiheessa ehkä kannattaa pitää ruukut aika viileässä, jotta kasvu ei venähdä liikaa, vai mitä te kokeneet daalian kasvattajat arvelette?

Daalioiden lajikkeina: 'Cafe au Lait' (4kpl) korkeus 120 cm, 'Feline Yvonne' (3kpl) korkeus 100cm, 'Fascination' (3 kpl) korkeus 80 cm, 'Whishes' n Dreams' (10 kpl) korkeus 70 cm ja 'Happy Days Cream White' (2 kpl) korkeus 30 cm.



26.3. vuorossa oli ensimmäinen erä kahta sorttia tsinniaa. 'Purple Prince' pussin pohja vanhoja siemeniä ja kellertävää 'Isabellinaa' purkin toiseen päähän. Molemmat lajit itivät hienosti kahdessa päivässä. Pussiin jäi vielä 'Isabellinan' siemeniä runsaasti, joten kylvän niitä huomenna lisää.



Vielä lopuksi on esiteltävä, miten papukaijalehden taimi kasvaa ja muuttuu kaiken aikaa :).

Nyt on maaliskuun viimeinen päivä ja huomenna alkaa ihana huhtikuu! Vielä on lisää kylvöjä odottamassa ja onneksi ulkonakin pääsee jo tekemään monenlaista.


keskiviikko 26. maaliskuuta 2025

MAATA NÄKYVISSÄ JA VÄHÄN MUUTAKIN



Maaliskuun loppusuora on menossa ja tämän verran on meillä paljastunut maata lumen alta talon eteläseinustalla. Hyvä alku, mutta todellisuus muualla puutarhassa on toisenlainen.




Mönkijän renkaiden alla on huvimajan alueen terassilaudoitus, ajattelimme kolata sen näkyviin, mutta homma olisi pitänyt tehdä puuterilumen aikaan. Nyt lumi on tuossa niin koppuraista ja tiukassa, että luovutin heti alkuun. Tehköön aurinko tehtävän. 

Suunnittelemme laudoituksen korjausta, sillä se on huonossa kunnossa.




Kovien yöpakkasten todennäköisyys on ennusteiden mukaan vähentynyt. Kovilla pakkasilla tarkoitan parin edellisen viikon yli -10 asteen pakkasia ja kylmää viimaa. Tuulenpuuskat puhalsivat monena päivänä ja tuntui välillä, että joku puu kaatuu niskaan.

Yöpakkaset ovat pitäneet lumen sulamisen hitaampana, mutta päivällä ihana aurinko on paistanut siniseltä taivaalta. Sain omenapuut leikattua viime viikon perjantaina ja muutenkin kiersin puutarhaa saksien kanssa. Paljon leikattavaa ja siistittävää on vielä edessä. 



Nyt minäkin pääsen esittelemään lumikelloja, jotka perinteisesti nousevat ensimmäisenä edellisen kuvan mongolianvaahteran juurella. 



Nuput ovat vielä tiukasti kiinni, mutta varmasti ihan pian ne aukeavat.



Kartiovalkokuusien ja nuorempien tuijien varjostusverkot ovat tarpeen aurinkoisella ja tuulisella säällä, koska maa on vielä jäässä.



Kovien tuulenpuuskien aikaan verkkoja on saanut pitää silmällä, sillä muutamat pienemmät verkot ovat lähteneet tuulen matkaan ja ovat vaatineet uuden asennuksen havun päälle. Rilla kyllä mielellään auttaa villisti lentävän verkon jahtauksessa, mutta se mokoma ei laita niitä paikoilleen.



Olen siistinyt perenna-alueita sieltä täältä sen verran, mitä lumen alta on paljastunut. Yön pakkasen jälkeen hankikanto on auttanut pysymään kovan lumen päällä. Ihan mukava silputa kuivia talventörröttäjiä kaikessa rauhassa mullan pintaan. 



Osan perennojen kuivista varsista olen vienyt kompostiin tekeytymään.


Olen todella tyytyväinen, että lämpökompostori on puhissut ihan koko talven, luukkua avatessa höyry nousee. Kohtuullisen lämmin talvi on auttanut. Olen lisännyt biohiiltä jokaisella biojätteen lisäyskerralla. 



Katsura on suojassa verkon takana ja siilikuusi nököttää kallion vieressä. Eiköhän täälläkin lumet pian sula, sillä lähestymme jo huhtikuun alkua. 

Odotan niin hartaasti kaikkien pienten sipulikukkien näkemistä.


perjantai 21. maaliskuuta 2025

PIENTÄ RUUHKAA




Taitaa taimillakin olla keväinen mieli. Auringon säteet tulvivat ikkunoista ja vihreät versot kääntyvät valoa päin. Siirsin jo osan suuremmista ruukuista alakertaan salin ikkunoiden eteen, jotta tilaa ja valoa riittää kaikille. Vielä pitää kantaa ainakin yksi taimipöytä saliin, jotta seuraavat sinne siirtyvät taimet mahtuvat.



12.2.2025 kylvetyt ’Tiny Temptations Orange’ pensastomaatit pääsivät torstaina suurempiin ruukkuihin 5 vk kylvöstä, sillä nämäkin alkoivat kasvattaa nuppuja. Multasäkki on pöydällä ja hommat voivat alkaa. Paprikat ovat myös jonossa.



Katsokaa vaikka :) - tässä ’Tiny Temptations Orange’ nuppuilee. Kertauksena mainittakoon, että tuotekuvauksen mukaan tämä oransseja kirsikkatomaatteja tekevä pensastomaatti kasvaa noin 50 cm korkeaksi ja pienien pyöreiden hedelmien pitäisi olla makeita ja maukkaita mukavalla hapolla höystettyinä, katsotaan toteutuuko lupaus. Kasvatan tätä lajiketta ensimmäistä kertaa.



Samana päivänä kylvetyllä ’Patio Plum’ pensastomaateilla on paljon verkkaisempi kasvutahti. Patio Plumille ennustetaankin pylväsmäistä kasvutapaa ja leveyttä ei pitäisi tulla noin 20 cm enempää. Tämä tekee pieniä punaisia luumutomaatteja, joilla tuotekuvauksen mukaan on kiinteä hedelmäinen ja makea maku. Tämäkin on kasvatettavana ensimmäistä kertaa ja se voisi sopia hyvin täydentämään tyttären viljelyksiä lasitetulla parvekkeella kompaktin kokonsa johdosta.




'Vilma' pensastomaateilla nuput pullistuvat ja keltaista alkaa pilkottaa nuppujen päistä.



Tässä toinen Vilma, joka nupun sain paremmin tähdättyä kuvaan. Nuo karvaiset varret ovat niin hellyttäviä.



Runkotomaatit ovat nyt tässä vaiheessa. 




Paprikat muuttivat ruukun vaihdon jälkeen salin ikkunalle. Kuvassa ne ovat vielä 10x10x10 cm perennaruukuissa. Olen ollut iloinen, ettei minkäänlaisia pörrääviä tuholaisia ole näkynyt taimikasvatusta haittaamassa. 



Ensimmäisen erän neljä basilikaruukkua on kasvussa, laitoin vielä uusia siemeniä multaan.



Tässä esittäytyy jälleen 'Purple Prince' papukaijalehti , on se kasvanut viime esittelystä.



Osa keijunmekoista alkaa jo pian tarvita tukikeppiä. Aikaisemman kokemuksen mukaan kasvu vauhdittuu tästä reippaammin askelin.



Kuten yläkerran ikkunasta näette, meillä on vielä lunta puutarhassa, mutta onneksi lumettomat kohdat alkavat levitä. 

Tarkkasilmäiset ehkä huomaavat, että kylvin 13.3. kolme kasvihuonekurkunsiementä (yksi näistä näkyy kuvassa). Muut kurkun siemet laitan multaa vasta myöhemmin. Riittää, että näiden kolmen kanssa saa urheilla, jotta ne pääsevät turvallisesti kasvihuoneeseen katkeamatta huhtikuun loppupuolella.

Tänään pääsin leikkaamaan omenapuiden vesiversoja ja muutenkin oksien siistimistä löytyy työlistalta. Oikein mukavaa viikonvaihdetta teille kaikille, ulkotyöt kutsuvat ja myös lisää siemeniä pääsee multaan.



lauantai 15. maaliskuuta 2025

HELPPOHOITOINEN PUUTARHA?



Näin keväällä uuden kasvukauden lähestyessä, moni pihan omistaja saattaa painiskella puutarhaan liittyvien toiveiden ja muutostarpeiden kanssa. Hyvin usein kuulee ensimmäiseksi toiveeksi saada helppohoitoinen puutarha. 

Muistan hyvin ne vuodet, jolloin itsellänikin oli aika niin tiukassa, etten millään ehtinyt ja jaksanut tehdä puutarhatöitä ja kitkeä siinä tahdissa kun olisin halunnut. 



Tällainen tilanne on usein pikkulapsiarjessa tai pitkien kiireisten työviikkojen ja monien yhteensovitettavien vaatimusten keskellä. Minulla on tästä paljon omakohtaisia kokemuksia.



Ikääntyminen ja muutokset terveydentilassa ovat monelle syitä toiveeseen saada puutarha helppohoitoisemmaksi. Näin voi myös minulle käydä jossain vaiheessa, asia on jopa hyvin todennäköinen. Tällä hetkellä minun hoidetun puutarhan koko arboretumin kanssa on kaksi hehtaaria eli 20 000 neliötä, sen vuoksi minun on välttämätöntä tehdä jotain asioita helppohoitoisuuden eteen.



Isäni täyttää seuraavaksi 84 vuotta ja hän on ryhtynyt istuttamaan mökillä äitini aikoinaan tekemiin perennapenkkeihin vähemmän hoitoa tarvitsevia pensaita. Tämä on hänen tapansa varautua helpompaan puutarhanhoitoon.

Mitä itse teen, jotta puutarhani hoito olisi vähän helpompaa?



Yksi tärkeimmistä seikoista kokemukseni mukaan ovat riittävän suuret yhtenäiset istutusalueet. Kasvit voivat huomattavasti paremmin, kun ne kasvavat lähellä toisiaan. Keskelle nurmikkoa kaivettu yksinäinen pensas (ainakin kasvun ensimmäisinä vuosina) tai neliö perennoja, joutuu helposti nurmikon ahdistelemaksi ja tämä työllistää puutarhuria.



Yritän nähdä vaivaa perennapenkin perustamisen tai istutusalueen valmistelun yhteydessä, jotta paikalle ei jäisi kasvamaan hankalia rikkakasveja, tämä ei tietenkään aina onnistu. On kuitenkin helppo ymmärtää, että vuohenputkikasvuston sekaan istutetut perennat joutuvat vahvan vastustajan kanssa luultavasti antamaan periksi. On myös tosiasia, että hyvä kasvualusta parantaa istutettujen kasvien kotiutumista ja kasvua, mikä taas puolestaan vähentää monia työvaiheita, esim. kastelua, myöhempinä vuosina.

Rikkaruohotonta puutarhaa ei olekaan, mutta huolellinen kitkeminen alkuvaiheessa ja rikkaruohottoman mullan / kompostin lisäys helpottaa työtä jatkossa. Kannattaa myös mahdollisuuksien mukaan istuttaa perennat alkuvaiheessa melko tiiviisti, näin rikkaruohoille ei jää niin paljon kasvutilaa. Välillä olen käyttänyt esikasvattamiani kesäkukkia perennojen väleissä ensimmäisenä vuonna, jotta perennat ehtivät kasvaa.



Suunnittelu on yksi tapa helpottaa työtä jatkossa. Periaate "oikea kasvi oikeaan paikkaan" on tuttu ja siinä on paljon kokemuksen kautta opittua. Siis tuoretta ja kosteaa kasvupaikkaa toivovaa kasvia ei kannata istuttaa paahteiseen kivikkoon - näin kärjistettynä. Osa suunnittelua on ns. helppohoitoisten ja vähään tyytyväisten kasvien valinta, jos tavoitteena on helppohoitoinen puutarha. Suunnittelussa voi käyttää ammattilaisten apua tai vaihtoehtoisesti perehtyä itse asioihin.

Ihan toinen seikka on vihkiytyneen harrastajan halu laajentaa kokemuksia, venyttää kasvuvyöhykkeitä, kokeilla erikoisuuksia jne. Tämä tie on innostava, eikä siinä pyritä työn vähentämiseen.



Istutusalueiden rajaus nurmikosta on sellainen aihe, jota olen viimeisen 38 vuoden aikana kokeillut monella tavalla. Ja voitte uskoa, että pieleen menneitä kokemuksia on myös ollut. Yksi hyvä keino on ollut kuvan graniittikivet kohopenkin reunoina, varsinkin jos kohopenkin kasvualustan voi tehdä juuririkkaruohoista puhtaalla mullalla ja kompostilla. Etuna on riittävän paksu kasvualusta ja nurmi pysyy poissa jykevien kivien takana. No, ymmärrän, ettei tällaisia kiviä ole helppo löytää, myös niiden asettelu vaatii konevoimaa. 

Voin paljastaa teille pieleen menneitä kokeiluja - näitä en enää tekisi. Noin 20 vuotta sitten ajattelin, että saan rajattua perenna-alueen nurmikosta matalilla betonikivillä. Luulin tekeväni työn oikein perusteellisesti, sillä kaivoin pienen ojan penkin ulkopuolelle ja upotin pystyyn noin 20 cm juurimattoa ja täytin ojan soralla ja asettelin soran pintaan matalat betonikivet kiertämään istutusta. Voitte uskoa, että tämä oli tosi työlästä ja jouduin kärräämään soraa paikalle eräänkin kuorman. Parin vuoden kuluessa nurmikko luikerteli iloisesti ilman mitään ongelmia perennapenkkiin ja oli tylsää nykiä nuo maahan kaivetut juurimatot pois, samalla luovuin betonikivistä ja kärräsin nekin varastoon.

Jossain vaiheessa kokeilin yhtä huonolla menestyksellä muovisia reunanauhoja, ne ovat lisäksi omaan silmään aika rumia.

Paras konsti on kantata penkkien reunat 1-2 kertaa kesän aikana. Työtähän tämäkin vaatii, mutta eipä ainakaan tarvitse ostaa kuin kanttausrauta tai käyttää pistolapiota. Ja lopputulos on siisti. Lisäksi penkin muotoa ja kokoa voi muuttaa hyvinkin helposti. 



Siisti yleisilme syntyy rajauksista eikä välttämättä joka rikkakasvia edes tarvitse kitkeä istutusalueista kasvukauden kuluessa. Kevään tai alkukesän aikana on aika tärkeää kitkeä edes yhden kerran perusteellisesti ja muuten kitken, jos joku rikkaruoho häiritsee silmää tai viereisiä kasveja. 

Itse koen, että rajaukset /kantatut penkit rauhoittavat näkymää, vaikka perennat kasvaisivatkin hieman vallattomasti kuten kuvan etualan akileijoilla on tapana toimia. Ehkä perenna-alueiden yksi hieman työläs työ kesän aikana, on kuihtuneiden kukintojen tai kasvustojen siistiminen. Tämä ei tietenkään ole pakollista, mutta tykkään itse tehdä näin, jotta seuraavana vuoroon astuvat kasvit pääsisivät näyttämään parastaan. Minulle tämä työvaihe on aika meditatiivista, kun sen saa tehdä ilman hoppua. Siinä työskennellessä todella näkee työn palkitsevan ja samalla on mukavaa seurata siivekkäiden lentoa ja meden keräystä.



Tämäkin istutusalue on kohopenkki ja kasvualustaksi kärräsin kuorma-autolla tuotua istutusmultaa. Puutarhamme on enemmän tai vähemmän savipitoista ja ruokamultaa on varsinkin puutarhan puolella aika mukava kerros. Kun tällaisen tuoreen mullan päälle saa puhdasta aika hiekkapitoista keveää istutusmultaa, tulee seoksesta tosi hyvä, varsinkin kompostilla täydennettynä. 

Istutin erilaisia matalia maanpeitekasveja sekä sipulikukkia - myös kellukka ja loistosalvia ovat viihtyneet sekä valkoisena kukkivat Sea Foam ruusut. Kitkemisen tarve on ollut todella vähäinen, välillä voikukan siemenet ryhtyvät kasvamaan, mutta ne on aika helppo napata pois. Helppohoitoisuuden avainsanana on hyvä puhdas kasvualusta ja sopivan tiheä istutus.



Nurmikon leikkaus on yksi aika työllistävä puuha puutarhaa hoidettaessa. Koska näillä meidän tiluksilla on nurmea aika paljon eri istutusalueiden väleissä, olemme saaneet suurta apua kahdesta robottiruohonleikkurista. Robotit ovat minun ylellisyyteni, jotta saan käytettyä kaiken liikenevän ajan muihin puutarhatöihin. 



Kukkivilla pikkupuilla ja pensailla saa istutettua elävän ja monilajisen puutarhan, joka ei vaadi niin paljon hoitotoimia kuin perenna-alueet. Istutuksen jälkeen ei tarvitse kontata tai kumarrella niin paljon kuin perennoja hoitaessa, jos toimintakyky on heikentynyt tai aika / kiinnostus ei riitä niin suuresti puutarhan hoitoon.

Suunnittelemalla voi hyödyntää puiden ja pensaiden erilaisia lehtimuotoja ja -värejä sekä eri aikaan kukkivia pensaita. Puiden ja pensaiden ympärille voi istuttaa sellaisia sipulikukkia ja maanpeitekasveja, jotka pärjäävät vuodesta toiseen aika vähällä vaivalla.

Pensasruusut ovat kauniita ja tyytyvät melko vaatimattomaan hoitoon, mutta niiden piikkisten oksien siistiminen ja pois kantaminen haketukseen, saattaa olla monelle turhan työlään tuntuista. Lisäksi villisti juurivesoista leviäviä pensasruusuja on todennäköisesti fiksu välttää, jos pyrkimys on helppohoitoiseen puutarhaan. Minä en voi näistä täysin luopua, sillä kuvan juhannusruusukin tuntuu yhden hetken kesää aivan huikean ihanalta. Istuttaessa kannattaa kuitenkin miettiä paikka harkiten, etteivät villit karkulaiset aiheuta päänvaivaa jatkossa.


Toistaiseksi kuitenkin...



En halua liian helppohoitoista puutarhaa, koska nautin puutarhassa tekemisestä. Minulle monimuotoisuus ja vaihtelevat istutusalueet ovat tärkeä tekijä, joten olen valmis näkemään vaivaa harrastukseni eteen.

Melkein huomaamatta saa erinomaista hyötyliikunta, joka auttaa fyysisen toimintakyvyn ylläpidossa. 



Miten mukavaa onkaan tehdä yhtä sun toista pientä näpertämistä kaikessa rauhassa samalla kuunnellen lintujen laulua ja luonnon muita ääniä. Monesti pysähdyn katselemaan perhosten kisailua mieleisistä kukista. Kimalaisten pörinä on rauhoittavaa ja voi samalla mietiskellä monenlaista.

Mäkäräisistä, paarmoista ja hyttysistä voisin kyllä luopua - ainakin niiden tuttavallisesta lähentelystä.



Usein fyysisesti raskaat painit kivien kanssa tai kottikärryjen täysiä kuormia työntäessä, ovat sopivassa määrin aika hauskojakin, ainakin tietää tehneensä. Päivän päättyessä on onnellinen olo.



On todella palkitsevaa saada joku isompi projekti päätökseen ja nähdä saavuttaneensa tavoitteensa, vaikka suunnitelma olisikin hieman elänyt ja muuttunut matkan varrella.

Lopputulemana siis: "Huvinsa kullakin". Aloitan jälleen tämän uuden puutarhakauden innostuneena tekemään uusia istutuksia ja hoitamaan jo tehtyjä. 

Tuliko sinulle mieleen jotain muita seikkoja, joilla olet onnistunut helpottamaan työtä omassa puutarhassasi?