VARJOLEHDON KESÄ JA ISTUTETUT KASVIT

 

Kerroin jo kesäkuussa, kuinka kaadetun terijoensalavan paikalle alkoi muotoutua uusi istutusalue. Osa 1 löytyy täältä. Nyt on luvassa kooste tämän kasvukauden vaiheista ja Varjolehdoksi nimetyn alueen kasveista. Alue sai nimensä, kun kookas terijoensalava hallitsi valo-olosuhteita. Pysyköön nimi edelleen, sillä yhä edelleen ympäristössä on kookkaita puita, jotka siivilöivät valoa eli nyt puhutaan ehkä enemmän puolivarjon alueesta. Pyrin istuttamaan auringosta pitävät kasvit uuden alueen valoisimpiin kohtiin.

Sain kesäkuussa kivipolun valmiiksi myös reunakivien osalta. Kaivoin pienemmät (mutta painavat) reunakivet maan sisään ja yritin jättää sopivan pinnan maan päälle. Näitä kivipolun reunoille laitettuja isoja ja pienempiä kiviä löytyi omasta metsästämme yhden kallion päältä. Joskus kauan sitten paikalta oli lohkottu kiveä rakennusten perustuksia varten ja edelleen sieltä löytyi erilaisia jäljelle jääneitä lohkareita. Nyt kivet ovat ilona puutarhassa. 

Kuten edellisessä osassa kerroin, nuo liuskekivet ovat Kivitorin kautta ostettuja Oriveden musta XL liuskekiviä. Nämä XL -kokoiset liuskekivet pysyvät hyvin paikoillaan, eivätkä ole keikkuneet asennuksen jälkeen. Tasaista polkua on ollut huonojalkaistenkin helppo kulkea, tämä tuli kesän puutarhavierailujen aikana todettua.

Tämän terijoensalavan ”muistokiven” taakse istutin kuusi pionia. Kiinanpioneja ovat ’Bowl of Beauty’ (2) ja yksi  ’Angel Cheeks’. Itoh-hybrideitä edustaa kolme ’Sonoma Rose Future’a. Ihastuin tähän yksinkertaisin kukin kukkivaan pioniin, kun olen seurannut sen kaunista kukintaa arboretumin puolella.

Kuvassa näkyy kukkivia enkeliperhoangervoja, siirsin huvimajan alueelta siementaimia tänne. Oikeassa reunassa kukkii 'Quicksilver' haltiankukkia, ne siirtyivät loppukaudesta tällä alueella toiseen paikkkaan. 'Quicksilver'in lehtiä kuvataan sekä hopeanhohtoisiksi että tumman pronssinvihreiksi täydennettynä hopeanharmaalla sävyllä. Kuvassa lehdet näyttävät pronssin sävyisiltä. Vaaleat kukkavanat nousevat lehdistön päälle ja sirot kellomaiset kukat kukkivat pitkään kesä-heinäkuussa.

Suurin osa kivipolun oikealla puolella kasvavista kasveista on istutettu jo vuonna 2020. Tänä kesänä istutin tyhjään multatilaan polun reunaan mm. pitkään kukkivan Rozanne jalokurjenpolven.

Jo vuosia paikalla kasvanut nyppykurjenpolvi ja sen edessä vasemmalla osittain näkyvä helmiäishalikka innostuivat tänä vuonna kukkimaan runsaasti, varmasti lisääntynyt valo oli niille mieleen. Oikeassa alakulmassa näkyy pieniä valkoisia posliinirikon kukkia. Taustalla on tarhavarjohiipan kauniita sydämellisiä lehtiä.

Samaan aikaan kesäkuussa kukkii sinisessä sävyssä polun toisella puolella 'Little Bay Denoc' tarhakurjenmiekka. Laitoin useampia alkuja kasvamaan ja toivon mukaan ne olisivat ensi kesänä tuuheampi kukkiva kasvusto. Kivien viereen maata peittämään saa ehkä levitä 'Cambridge' peittokurjenpolvi. Tarkkailen sen yhteensopivuutta alueen muiden kasvien kanssa vielä ensi kesänä. 

Istutin alkukesän aikana uudelle alueelle paviljongin lähelle myös 'Karl Foester' koristekastikkaa tai pitäisikö sanoa tupaskastikka? Pari heinän epäselvää kukintoa näkyy kuvassa. Olen nyt vähän innostunut koristeheinistä perennojen kavereina ja kokeilen vahvistuuko vai hiipuuko innostus jatkossa. 'Karl Foesterin' pitäisi olla helppohoitoinen ja näyttävä, eikä se leviä tietojen mukaan liian voimakkaasti. Mielessäni vilistää ihania kuvia keinahtelevista heinistä sopivien perennakavereiden kanssa. 

Koska ihastuin tähän mielikuvaan, muutin vielä ensimmäistä suunnitelmaani ja siirsin elokuun lopussa purppuraomenapuu Hopan (puu näkyy paviljonkia vasten) pois tältä alueelta arboretumiin. 

Toukokuussa tyhjä multa-alue näytti suurelta ja ajattelin ensin purppuraomenapuun olevan tarpeellinen säilyttämään alueen valo-olosuhteet varjohiipoille, sinikämmenille ja kumppaneille. Kesän aikana huomasin em. perennojen viihtyvän aivan hyvin ja mielessä muotoutui uusi kuva alueen kasveista.

Kiven takana polun kulmassa on kokeiltavana timanttikastikan taimia, en tiedä, kuinka talvenkestävä se on. Tuotekuvauksen mukaan timanttikastikka kasvaa noin metrin mittaan ja sen heleänvihreät kauniisti kaartuvat lehdet ovat koristeellisia. Loppukesästä kasvia koristavat näyttävät sulkamaiset röyhykukinnot, lehtien syysväri on keltaoranssi. Tämän ei pitäisi levitä voimakaasti. Ei siedä talvimärkyyttä. Aion siis seurata sekä talvikestävyyttä että muitakin ominaisuuksia. 

Edessä timanttikastikka. Polun takana kuvassa oikealla näkyy tarhamagnolia 'Leonard Messel'. 

Sateenvarjojalavan kohdalla polun reunuskasvina näkyy rönsytiarelloja, siirsin niitä lisää jalavan alle elokuussa. Daaliat olivat tänä kesänä alueella täydennyskasveina ja täyttivät tehtävänsä ihan hyvin. Minua vähän harmitti, että tämän alueen daalioista moni osoittautui eri lajikkeiksi kuin olin tilannut. Syksyllä pystyin ainakin merkitsemään juurakot oikeilla väreillä talvetukseen.

Täältä suunnasta katsottuna (kuvan oikea alakulma) polun reunassa kasvaa muutama 'Schneewittchen'  tarhakeijunkukka. Sillä luvataan olevan runsas ja pitkään jatkuva kukinta kesä-elokuussa. Keijunkukkien tapaan pienet valkoiset kukat nousevat lehtiruusukkeen yläpuolelle.  Tummanvihreissä lehdissä on vaalea marmorikuviointi. Korkeus kukkivana 30-40 cm. 

Tässä 18.7. otetussa kuvassa purppuraomenapuu 'Hopa' on vielä paikoillaan.

Kuten jo mainitsin, toukokuun kiireissä uusi tyhjä alue piti saada jollain tavalla istutettua, mutta tiesin jo silloin, että paneudun perennojen sommitteluun vielä loppukesän aikana. Kun kuluneen kesän puutarhavierailut tulivat päätökseen, käärin hihat ja aloitin työt.  

Ensimmäiseksi siirsin itseltä 'Joan Senior' tarhapäivänliljoja kääpiövuorimäntyjen väliin. Kyseiset päivänliljat ostin jo kesän 2025 aikana ja ne olivat kasvaneet arboretumin perennakolmion keskellä kokoa oikein hienosti. Kyseinen paikka oli jo istutusvaiheessa lähinnä "lastenkoti", sillä päivänliljat jäivät piiloon korkeiden perennojen keskelle. Nyt nämä pääsivät paremmin parrasvaloihin.

Aion pitää kohopenkin reunassa kasvavat kääpiövuorimännyt matalina ja tuuheina vuosikasvustoja typistämällä. 

'Rotfuchs' tähkätädykeellä pitäisi tietojen mukaan olla pitkä kukinta-aika ja lupaus toteutui ainakin tänä kesänä. Perennan korkeus näyttäisi olevan noin 40-45 cm ja kukinta-aika on kesästä ja kasvupaikasta riippuen kesäkuusta elokuuhun. Toivon tämän ’Rotfuchsen’ osoittautuvan kestäväksi.

Sain siirrettyä monta pulskaa tähkätädykettä. Ostin keväällä 2025 Korpikankaalta tädykkeen pikkutaimia parin euron hintaan /kpl. Olen oikein iloinen, että näistä oli tullut jo tämän kesän aikana varsin tuuheita. Nämäkin jäivät arboretumin perennakolmiossa muiden korkeampien perennojen peittoon ja ansaitsivat saada paremman paikan.

Jos siltä tuntuu, voin tulevaisuudessa laajentaa tätä penkkiä, mutta toistaiseksi yritän täyttää tämän nykyisen alueen perennoilla.

Tässä elokuussa otetussa kuvassa näkyy vielä reunakasveina harokatajia. Itse asiassa viime talven aikana suunnittelin niille aivan toisen paikan arboretumissa, mutta en ehtinyt kevään kiireissä aloittaa kyseistä arboretumin projektia ja puutarhan luvatut vierailut olivat alkamassa. Joten ongelmana oli tilattuja ”ylimääräisiä” istutusta odottavia taimia ja toisaalta tyhjä istutusalue odottamassa perennan taimia. Ratkaisin pulman istuttamalla katajat ensimmäisen kesän ajaksi kohopenkin reunakasveiksi. 

Kaunis matalana kasvava harokataja 'Nana' levittäytyy moninkertaiseksi (1 taimi täyttää noin neliön) ajan myötä, joten tämä kuvan paikka ei olisi järkevä näin monille taimille ja katajat olisivat myös esteenä alueen laajentamiselle, jos siihen tulisi inspiraatio. Näin ollen siirsin katajat arboretumiin elo-syyskuun taitteessa ja reunakasviksi tuli jalopähkämöitä. 

Sain omasta takaa siirrettyä myös 'Magnus' kaunopunahatun siementaimia alueelle 11 kpl. Soisin niiden viihtyvän tässä kohopenkissä ja ottavan paikan omakseen.

Siirsin keväällä kaksi kauppanimellä Sundae Fraise myytävää syyshortensiaa kivipolun järven puolelle paviljongin lähelle. Neljän metrin siirto oli ilmeisen onnistunut, sillä nyt nämä hortensiat kukkivat paremmin kuin kertaakaan edellisessä asuinsijassaan.

Keskellä kuvaa valkoisena kukkivien virginiantädykkeiden viereen siirsin omista kasvustoista valkoalpin alkuja ja muutaman jalopähkämön alun. 

Illan hämyisiä tunnelmia. 

Uusi kasvikokeilu tänä keväänä oli suokuokka ’Compacta' Andromeda, se näytti kivalta tämän istutusvuoden ajan. Elokuun kuvassa suokukan vihreitä varpuja näkyy hortensioiden edessä. Kukinta alkukesällä oli nätti ja samoin koko kasvin olemus kasvukauden loppuun asti. Laitoin tämän kasvamaan tarhamagnolian, atsalean ja hortensioiden eteen maanpeitekasviksi. 

Tietojen mukaan suokukka on hyvin pieni ja tuuhea ikivihreä pensas. Lehdet ovat kapeat ja tummanvihreät. Vaaleanpunaiset pyöreähköt kellokukat ilmestyvät alkukesällä. Kasvin korkeus on noin 20 cm. Toiveena on kostea kasvupaikka, sietää märkyyttä. Au-Va. Voihan olla, että suokukka ei menesty ensimmäistä vuotta pidempään, mutta pidetään peukkuja.

Istutin tähän myös 'Herbstfreude' komeamaksaruohoja, koska tykkään niin kovasti niiden kasvutavasta.

Puutarhan suunnasta katsottuna takarivissä kasvaa kaunis kalliokielo. Kuvassa kalliokielon lehtiä näkyy ihan edessä. 

Kuvan etualalla näky polun varressa 'Lilafee' idänvarjohiippan taimia, jotka istutin tänä keväänä. Hävitin vahingossa tuon pinkin, lilaan taittuvan perennan taimilapun. Olisiko se mahdollisesti 'Splendens' tai joku muu tarhalaukkaneilikka? Täytyy kuvata ja tarkistella sitä ensi kesänä, jos se selviää tulevasta talvesta. Olisi hauska saada tuo mahdollinen tarhalaukkaneilikka viihtymään reunakivien lomassa.

Siirsin myös rohtopähkämöt arboretumin perennakolmiosta Varjolehtoon polun viereen, koska ne jäivät kuvan kasvupaikalla korkeampien perennojen alle piiloon. Rohtopähkämö 'Ukkie' kukki pitkään heinäkuussa, kasvin korkeus on noin 30 cm. Rohtopähkämö on hyvä perhos- ja pörriäiskasvi.

Olette varmaan huomanneet, että arboretumin perennakolmio oli hyvä kasvatuspaikka pikkutaimille, mutta siellä kasvaa nyt paljon korkeita, kauas näkyviä perennoja, joten oli hyvä pelastaa matalammat kasvit paikkaan, jossa ne näkyvät ja saavat arvoisansa ihailun osakseen.

Uskon, että laitan myös ensi kesänä tänne joitain daalioita täydentämään perennojen kukintaa. 

Tällainen oli siis Varjolehdon laajennuksen ensimmäinen kesä. Täytyy sanoa, etten yhtään kaivannut terijoensalavaa. Itse asiassa kaunis ja iso vaahtera hoidetun puutarhan ulkopuolella tuli nyt paremmin näkyviin, kun se ei jäänyt terijoensalavan taakse piiloon. Yhtään salavan versoa ei ponnistanut maasta esiin, joten puun juuriston poisto onnistui hyvin (tästä kerroin enemmän jutun 1. osassa). 

Ensimmäisen kesän aikana tyhjää multatilaa oli näkyvissä, mutta katsotaan, miltä seuraava kesä näyttää.

Kasvilista:

Sateenvarjojalava Ulmus 'Camperdownii'

Havut

• Japaninmarjakuusi Taxus cuspidata
• Kartiomarjakuusi Taxus x media
• Kanadanhemlokki 'Jeddeloh' Tsuga canadensis
• Kartiovalkokuusi 'Conica' Picea glauca
• Kääpiöserbiankuusi 'Karel' Picea omorika 
• Kääpiövuorimänty Pinus mugo 'Pumilio'
• Pesäkuusi Nidiformis picea albies
• Tuivio Microbiota decussata

Pensaat

• Grönlanninhanhikki 'Nuuk' Potentilla tridentata
• Koivuangervo Spirea betulifolia
• Pallohortensia 'Strong Annabelle' Hydrangea ar. 'Abetwo'
• Puistoatsalea 'Satomi' Rhododendron
• Suokukka 'Compacta' Andromeda
• Syyshortensia Sunday Fraise 'Rensun' Hydrangea paniculata
• Tarhamagnolia 'Leonard Messel' Magnolia x loebneri

Perennat

• Etelänkevätesikko Primula elatior
• Haltiankukka 'Quicksilver' Heucherella
• Helmiäishalikka Mertensia virginica
• Hopeasyysvuokko 'Robustissima' Anemone tomentosa
• Idänvarjohiippa 'Lilafee' Epimedium grandiflorum
• Jaloangervoja lahjaksi saatuja alkuja
• Jalokuunlilja 'Fragrent Blue' Hosta
• Jalokuunlilja 'Sum and Substance' Hosta
• Jalokurjenpolvi 'Rozanne' Geranium
• Jalopähkämö Betonica macrantha
• Itoh-hybridi pioni 'Sonoma Rose Future'
• Kaunopunahattu 'Magnus' Echinacea purpurea
• Kevätkaihonkukka Omphalodes verna
• Kilpiangervo Astiboides tabularis
• Kiinanpioni 'Bowl of Beauty' (2)
• Kiinanpioni 'Angel Cheeks' 
• Komeakuunlilja 'Francee' Hosta fortunei
• Komeamaksaruoho 'Herbstfreude' Sedum
• Koristekastikka /tupaskastikka  'Karl Foester' Calamagrostis x acutiflora
• Kynttilätulikukka Verbascum chaixii album
• Loistosalvia ’Rose Queen’ Salvia x sylvestris
• Loistotädyke 'Royal Blue' Veronica austriaca ssp. teucrium
• Nyppykurjenpolvi Geranium reardii
• Palloesikko Primula denticulata
• Patjaharso Gypsophila cerastioiides
• Peittokurjenpolvi 'Biokovo' Geranium x cantabrigiense
• Peittokurjenpolvi 'Cambridge' Geranium x cantabrigiense
• Punatähkä 'Floristan Weiss' liatris spicata
• Punasalvia 'Summer Jewel Lavender' Salvia coccinea
• Posliinirikko Saxifraga x urium
• Punakolmilehti Trillium erecta
• Rohtopähkämö 'Ukkie' Stachys offinalis
• Rotkolemmikki 'Jack Frost' Brunnera macrophylla
• Rönsytiarella Tiarella cordifolia
• Sinikämmen Glaucidium palmatum
• Siperianurjenmiekka 'Snow Queen' Iris sibirica
• Siperiankurjenmiekka Alba maatiainen Iris sibirica
• Sormivaleangervo Rodgersia aesculifolia
• Sulkasalvia 'Blue spire' salvia yangii
• Syysleimu ’Elli’ Phlox paniculata
• Syyspäivänlilja Hemerocallis citrina 
• Tarhakalliokielo Polyconatum x hybrium
• Tarhakeijunkukka 'Schneewittchen' Heuchera
• Tarhakurjenmiekka 'Little Bay Denoc' 
• Tarhapäivänlilja 'Joan Senior'
• Tarhavarjohiippa Epimedium x rubrum
• Timanttikastikka Calamagrostis brachytricha
• Tuoksumatara Galium odoratum
• Tähkätädyke 'Rotfuchs' Veronica spicata
• Valkoinen jouluruusu Helleborus niger
• Valkoalpi Lysimachia clethroides
• Valkotäpläimikkä
• Varjoyrtti Pachysandra terminalis
• Vuorenkilpi

Sipulikukat

• Lumikello
• Ukkolaukka 'Purple Sensation'
• Narsissi 'Mount Hood'
• Narsissi 'Actea'

KUKKASIPULIT MAASSA

 

Tartuin tänä vuonna Hollannista tulleeseen tarjoukseen eli tilasin kukkasipulit sieltä ilman postituskuluja. Tähän asti olen välttänyt houkutuksen ostaa kauppojen hyllyiltä sipuleja, päätin antaa itselleni luvan ostaa lisää vasta, kun nuo tilatut sipulit ovat maassa. Todennäköisesti keväällä taas harmittelen tätä päätöstä. 

Tänä keväänä otettuja kuvia katsoessa huomaa kyllä, että tilaa olisi vielä vaikka millä mitalla uusille sipulikukille.

Nyt syksyllä maahan päätyi ihan tavallisia lumikelloja 30 kpl. Laitoin ne Varjolehdon uudelle alueelle ja olisi hauskaa, jos ne aikanaan leviäisivät sinne. Mikäli alue osoittautuu lumikelloja miellyttäväksi, pistän sinne tulevina vuosina lisää pikkusipuleita. Verkkokalvolle on syöpynyt ihania kuvia keväisistä lumikellolehdoista. Nyt jää jännitettäväksi, oliko lumikellon sipuleille 28.9. liian myöhäinen istutusaika, en osannut päätellä sipulien kunnosta niiden elinvoimaisuutta.

Saarnipenkissä on sekä 'Pueblo' että ’Mount Hood' narsisseja.

Sipulilähetyksessä saapui narsisseista hyväksi todettua Mount Hood -lajiketta 60 kpl ja Actea -lajiketta 30 kpl. Nämä päätyivät puutarhan puolelle uusille alueille, sinne oli helppo piilottaa sipulit, koska perennat eivät olleet vielä niin tiiviiksi levinneitä pehkuja. Kunpa saisin näistä kukintaa ensi kevääksi!

Istutin puutarhan puolelle 'Purple Sensation' ukkolaukan sipuleja 60 kpl. Minulla on näitäkin jo ennestään, mutta lisää mahtuu. Ne sointuvat kivasti samaan aikaan kukkivien syreenien kanssa.

Myös arovuokot kukkivat samaan aikaan. Tässä kavereina on myös lehtoakileijoja, niitä meillä riittää monessa paikassa, ne siementvät ja kulkevat mielensä mukaan.

Mietin kovasti, ostanko tulppaaneja, mutta päädyin kuitenkin tilaamaan Negrita -lajiketta 48 kpl ja Purple Doll -lajiketta 24 kpl.

Viimeisenä sain tulppaanin sipulit piilotettua multaan 5.10. Näköjään tuo puuha ei vuosien saatossa muutu yhtään mukavammaksi. Uusille istutusalueille on helppo kairata reikiä ja siellä työ etenee reippaasti, mutta täynnä perennoja oleville istutusalueille tuntuu niin hankalalta saada sipuleja lisättyä, vaikka keväällä näyttää, että tilaa olisi vaikka millä mitalla.

Yhteensä 252 kukkasipulia tuo toivottavasti kevääseen ja alkukesään kaunista kukintaa. Uskon, että kaikki sipulit ehtivät juurtua kunnolla. 

Tietysti toivon, että aikaisempina vuosina istuttamani sipulit jaksaisivat myös kukkia - ainakin osa niistä.

Aloitin daalioiden juurakoiden nostamisen tällä viikolla. Nyt ne saavat vielä odottaa tallissa pakkaamista talvisäilytykseen. Totesin, että juurakoiden ympärillä oleva multa oli melko lailla kuivaa. Sääennusteissa on luvassa aika sateinen jakso, joten se oli yksi syy juurakoiden noston aloittamiseen. Ainakin tänään sataa ja mittari näyttää iltapäivällä +10 astetta. 

Hyvää viikonloppua!

LEHTI-OKSASILPPUA PUUTARHAN RAVINNOKSI

 

Olen monessa postauksessa maininnut lehti-oksasilpun käytöstä sekä uusilla istutusalueilla että kompostien kuivikkeena. Ajattelin vielä näyttää, miten sitä meillä syntyy, vaikka tämä on suurimmalle osalle puutarhaharrastajista ihan tuttua juttua.

Kuvassa toin peräkärryllä tätä tarpeellista maanparannusainetta työmaalle eli syntymässä olevalle uudelle istutusalueelle. Tavoitteena on, että kyseisellä paikalla oleva tiivis ja raskas multa saa lisää humusta, kun peräkärryssä olevaa ainesta sekoittuu maaperän pieneliöstön avustuksella mullan kanssa. Kompostoituminen vauhdittuu lämpökompostorista otetulla kompostilla ja pienellä kanakakka lisäyksellä. 

Biohiiltä lisään, sillä tavoittelen biohiilen parantavan maan rakennetta, ravinteiden pidätyskykyä ja kasvien kasvua tämän avulla. Kesät näyttävät yhä enemmän sisältävän pitkiä kuivia jaksoja tai runsaita sateita, joten biohiilestä saa apua kosteuden tasaamisessa. Lämpökompostorin toiminnassa biohiilestä on ollut huomattava apu oman kokemukseni mukaan. Lisään biohiiltä samalla kun lisään biojätettä kompostoriin.

Isäntä päätti siistiä tontin reuna-alueita ja kun isäntä ottaa raivaussahan käteen, alkaa tapahtua. Isot puut pääsevät paremmin näkyviin, kun niiden ympärille kasvaneita lehtipuiden alkuja ja muuta kasvustoa siistii pois. Voin kertoa teille, että isäntä on tämänkin kasvukauden aikana viettänyt näissä puuhissa metsissämme sellaisen tuntimäärän, että sitä ei moni ammattilainen tee. Minä kitken puutarhassa ja isäntä "kitkee" metsässä. 

Isäntä raivasi ja minä kannoin peräkärryyn sopivaa haketettavaa. 

Aika nopeasti kuorma kasvoi. Tämä peräkärry on ollut hyvä apu mönkijän perässä, molemmat ovat jo vanhoja, mutta toimivat ja täyttävät tehtävänsä.

Isäntä tykkää onneksi myös käyttää oksasilppuria. Olen kiitollinen teille blogikavereille, että päädyimme monien teidän suositusten pohjalta ostamaan tämän oksasilppurin. Bosch 25 TC on toiminut moitteettomasti. 

Ostimme edellisten kompostien perhettä täydentämään uuden 900 litran puutarhakompostorin, sillä keksin sille sopivan paikan hevosille tehdyn laidunkatoksen kätköissä. Nuo isot muoviset säiliöt eivät ole mitään esteettisiä kukkasia, joten mieluummin pidän ison säiliön hieman syrjässä puutarhanäkymistä. Nyt on taas uusi paikka, jonne voi kerätä puutarhasta kertyvää ainesta ja saada aikanaan hyvää multaa. Itse asiassa kompostori on jo aika lailla täyttynyt tämän syksyn aikana. Tännekin olen lisännyt välikerroksiin sekä biohiiltä että lehti-oksasilppua kuivikkeeksi.

Laitetaan lopuksi vielä kuva tämän syksyn uusista jouluruusuista. Istutin kaksi uutta helleborus orientalis mix -taimea huvimajan viereen. Olisi kiva saada näistäkin pysyviä asukkaita tulevien keväiden iloksi.

KEITTIÖPUUTARHAN SYKSY

Olen jo siistinyt keittiöpuutarhaa talvea varten, mutta edelleen palmukaali ja 'Scarlet' lehtikaali näyttävät kauniilta ja elinvoimaisilta. Vasemmalla näkyy valkoisena kukkivia leijonankitoja kukinnan loppuvaiheessa.

Olin ajatellut nostaa viimeiset punajuuret viikonlopun ruokia varten, mutta edellisellä kerralla maahan jättämäni pikkuiset punajuuret olivat kasvaneet niin mukavasti kokoa, että edelleen jätin muutamia punajuuria lavaan, siellä ne säilyvät hyvin. Kuvat on otettu torstaina.

Lehti- ja palmukaalia on riittänyt ruokiin ja ovathan ne myös koristeellisia katsella. Ne pärjäävät pitkälle syksyyn käyttökelpoisena.

Annabelle perunoista tuli jälleen hyvälaatuinen ja todella maukas sato. Pärjäämme omilla potuilla vielä aika pitkään, vaikka niitä on todella käytetty ruokiin.

Vaihdoin tänä kesänä sipulit aivan uuteen kasvupaikkaan, mutta silti sipulikärpänenen ehti muutaman sipulin kimppuun, onneksi pääsato oli puhdas. Nostin sipulit maasta, kun huomasin ensimmäiset toukat.

Porkkanat olivat kauniita ja herkullisia…. myös Rillan mielestä. Sillä ainoa ”tuholainen”, joka porkkanoita jahtasi, oli tuo ovela koira. Rilla ehti nostaa melkoisen monta porkkanaa (kymmeniä) ja söi ne hyvin tarkasti, ainoat kavaltavat jäljet löytyivät laatikon läheisyydestä, sillä vihreät naatit olivat nurmikolla paljastamassa tapahtuneen. Rilla on myös ihastunut perunoiden makuun ja syö nekin raakana rouskutellen. Tietenkin herneet kuuluvat myös koiran herkkuihin. Neuvottelimme monta kertaa Rillan kanssa kasvimaan sadon omavaltaisesta kähveltämisestä, mutta edes pelotteena olevat virittämättömät rotanloukut eivät aina estäneet herkuttelua. Onneksi satoa riitti meille kaikille.

Kuvassa koiramme, joka kuvittelee olevansa kasvissyöjä.

Kasvihuoneen olen jo tyhjentänyt ja siistinyt kahta tomaattia lukuunottamatta. Tomaatteja sai todella syödä tuoreena ja keitin niistä monta kertaa maukasta sosetta ruokia varten.

Esikasvattamani ’Sparkle White’ sirokesäkynttilät ovat kukkineet pitkään, vielä viimeiset kukat pitkien kukintojen päissä heilahtelevat kauniisti tuulessa.

Tässä lähempi tarkastelu ’Sparkle White’ sirokesäkynttilän viimeisistä kukista.

Viime viikko oli enimmäkseen pilvinen ja sadettakin saatiin ihan reippaasti, lauantaina satoi 20 mm. Sunnuntaina oli ilo herätä aurinkoiseen syyspäivään.

Tällä viikolla syyskuu vaihtuu jo lokakuuhun, ei voi kuin hämmästellä ajan kulumisen vauhtia. Tällä viikolla aion kaivaa kukkasipulit maahan juurtumaan. Muitakin puutarhapuuhia on odottamassa, mutta minä odotan niihin virtaa aurinkoisista päivistä.

Hyvää alkanutta viikkoa sinulle!