HAVAINTOJA AAMUN KIERROKSELLA

 

Tervehdys teille taas tauon jälkeen. Olen keskittynyt niin paljon puutarhassa tekemiseen ja kokemiseen, että tietokonehommat ovat jääneet vähäiseksi. Toivon voivani välittää näiden aamun kuvien myötä jotain siitä ilosta, mitä puutarhan jatkuvasti muuttuvat näkymät tuovat tullessaan. 

Väriminttu 'Beauty of Cobham' on todella yllättänyt minut positiivisesti. Ajatella, että istutin vasta viime vuonna 2025 pienen pienet perennan alut tänne arboretumin perennakolmioon ja jo tämän kesän aikana tästä kukkivasta perennasta on ollut iloa sekä minulle että pölyttäjille.

Tämä söpöläinen on köynnöskaaressa kasvava 'Etoile Violette' tai kaverinsa 'Jackmannii', Ne ovat kietoutuneet toisiinsa, kuvasta ei ole aina helppo laskea terälehtiä.

Samasta kohdasta, mutta eri suunnasta näkyy paremmin oikealla 'Etoile Violetten' kukkia ja vasemmalla loistokärhö Samaritan Jo.

Kaikki eivät innostu ollenkaan helminukkajäkkärästä, mutta minä tykkään siitä kovasti osana tätä Sydänpenkin perennaryhmää.

Varjolehdon uudelle istutusalueelle laitoin kasvamaan myös Annabelle pallohorteisioita ja voi, tämä pikkuinen on avannut kukkansa. Taustalla voitte nähdä (?), kuinka ihanasti helminukkajäkkärät loistavat.

Ehkä tästä kuvasta näkee hieman paremmin. Vasemmassa kulmassa olevat pallohortensiat ovat kasvaneet alueella jo vuodesta 2020 ja niiden kukinta on kohta parhaimmillaan. 

Tämä toukokuussa istutettu puoli on vielä kasveiltaan harva, mutta elokuun puolen välin jälkeen lisään sinne omien perennojen jakopaloja. Istutin tämän kivipolun viereen timanttikastikan taimia, odotan mielenkiinnolla parempaa tutustumista tämän koristeheinän kanssa. 

Keskellä kuvaa näkyy hennosti 'Album' virginiantädykeen kohta aukeavia kukintoja. Näitä jaoin keväällä omasta puutarhastani ja taidan vielä elokuun lopulla jakaa muutaman lisääkin ja täyttää tyhjiä paikkoja, uskon niiden sopivan hienosti koristeheinien kanssa.

Vaikka toukokuun laajennusosa on vasta tekeytymässä, niin tykkään tästä jo. Tai ainakin tykkään siitä mielikuvasta, johon pyrin. 

Teen "Varjolehdon" kasveista koosteen talven aikana. On joka tapauksessa ollut mukavaa, että monien puutarhavieraiden kanssa on syntynyt paljon keskustelua tästäkin puutarhan alueesta.

Rilla tykkää kovasti loikoilla terijoensalavan muistokiven päällä, minäkin istun siinä usein. Rilla lähettää sinulle pienen suukon.

'Rozanne' jalokurjenpolvi kukkii ihan hurjasti huvimajan vieressä, tämä on niin kaunis ja kukinta-aika on todella pitkä.

Ihanaa kesän jatkoa sinulle! Ehkä jonkun teistä tapaan vielä täällä puutarhakierroksella? 

PIENIÄ VAALEITA ILON TUOJIA

 

Puutarhan tapahtumien raportointi on ollut hidasta, mutta nyt sade katkaisi taas kitkemisen. Heinäkuun toisena päivänä meillä satoi pitkän kuivan ja lämpimän jakson jälkeen 23 mm. Se oli alku lähes päivittäin toistuville (useille) sadekuuroille. Sade tekee kyllä puutarhalle hyvää, mutta kitkeminen ei oikein edisty toivotulla tavalla.

Rilla esittelee itseään ja kallion takana olevaa kohdetta.

Tällä hetkellä kallion vieressä kukkii ihastuttavasti matala valkomaksaruoho. Olen tosi iloinen, että nämä siirtämäni mättäät kotiutuivat hyvin. Ehkä muistatte, että löysin valkomaksaruohoa pihapiirin vanhalta alueelta korkean kallion laelta.

Valkomaksaruohon takana näkyvät valkoiset sirot kukinnot kuuluvat haltiankukalle.

Tämä kuva on otettu 14.kesäkuuta ja haltiankukat kukkivat jo silloin. Kukkiva köynnös on tarha-alppikärhö 'Lemon Beauty'. Sen istutin vuonna 2023.

Haltiankukan lajiketta en tiedä, ostin taimen alunperin keittiöpuutarhan kulmaan mongolianvaahteran lähelle vuonna 2019. Sittemmin siitä on saanut mukavia jakopaloja eri paikkoihin. 

Haltiankukat ovat oman kokemukseni mukaan kestäviä ja pitkään kukkivia perennoja, kukinnan jälkeen sirot kukinnot on helppo siistiä ja lehtiruusuke on kaunis loppukesän ajan. 

Toinen kevyt valkoinen kukkija on pensas. Lamopensasangervoja minulla on "Ruusupuiston" alueella reunuskasvina. Tämän matalaksi jäävän pensaan kukinta osuu yleensä kesäkuun loppupuolelta heinäkuun puolen välin paikkeille. 

Lamopensasangervon ja takana näkyvän tarhakurtturuusu 'Sävelen' välissä on vuosia sitten simenestä kasvattamiani loistosalvioita.

Katsotaan vielä kauempaa toisesta suunnasta lamopensasangervojen reunustamaan istutusta, se näkyy kuvan keskellä. 

Nämä vaaleat kukat kuuluvat täpläpipo 'Mysticalle'. Esikasvatin taimet siemenestä keväällä 2025.

Laitoin viime vuonna Mystican taimia kasvamaan huvimajan lähellä olevaan perennapenkkiin. Kukkavanat nousevat noin 70 cm mittaan ja houkuttavat perhosia ja kimalaisia meden keräämiseen.

Tarhakellokärhö 'Aljonushkan' kukkiin verrattuna huomaa, että Mystican kukat ovat pieniä ja siroja. 

Toivon hartaasti täpläpipoille kestävyyttä. Saisivat levitä, mutta edellisessä kasvatuspaikassa taimet taantuivat muutamassa vuodessa ja kukinta hiipui. Katsotaan, miten nyt käy.

Ikkunasta katsoessa sade jatkuu yhä, mittarin lukema on vain 11,9 astetta. 

Hyvää viikkoa teille!

MAHDOLLISUUS PUUTARHAVIERAILUIHIN

Näyttää siltä, että pionien paras kukinta on käsillä tämän ja seuraavan viikon aikana. Säistä riippuen osa pioneista saattaa kukkia vielä heinäkuun toisellakin viikolla. Onneksi pioneissa on eriaikaista kukintaa lajikkeesta riippuen eli kaikki eivät kuki aivan samaan aikaan.

Puutarhaan on mahollisuus tulla vierailemaan pari kertaa viikossa, kannattaa tarkistaa aukiolo kotisivulta (linkki löytyy jutun alla). Mainittakoon, että 5.6 emme ole auki, silloinhan pääsee kiertämään Avoimet puutarhat -tapahtuman myötä monia upeita kotipuutarhoja, jotka ovat vain harvoin avoinna vieraille.

Mainittakoon myös, että mikäli toivot vierailun yhteydessä kahvitarjoilua, niin soita etukäteen, jotta pystyn varautumaan. Kotisivulla näkyvinä vierailuaikoina on tarjolla käyntimaksuun sisältyen itsetehtyä mehua ja pikkuleipiä tai muuta pientä maisteltavaa.

Soita ihmeessä, jos toivot pienelle tai isommalle ryhmälle omaa opastettua kierrosta. Silloin pääsee paremmin juttelemaan puutarha-asioista ja vastaamaan kysymyksiin.

Meidän maksulliset puutarhavierailut ovat maatalouden sivuelinkeinona yritystoimintaa ja harras toiveeni on, että kotipuutarhamme voisi tarjota hieman erilaisen puutarhakohteen. Blogiani seuranneet tietävät, että vaikka tila on vanha, olemme viimeisten kahdeksan vuoden aikana tehneet monia uusia istutusalueita ja kunnostaneet vanhoja istutuksia. 

Täältä voi löytää maatilan pihapiirin, kotikutoisen puistomaisen puutarhan sekä ideoita kivien ja kasvien yhdistelemistä. 

Olen isännän avustuksella tehnyt eläinten vanhalle laidunalueelle ja peltosaralle oman pikkuisen arboretumini eli tämä puistomainen alue on luonteeltaan ja rakenteiltaan hieman erilainen kuin alkuperäinen puutarha. 

En tietenkään pysty kilpailemaan vuosikymmeniä kasvaneiden arboretumien mahtavuudessa, mutta toivoisin, että tämä kohde voisi antaa puutarhaihmisille katseltavaa ja ehkä jopa ideoita puiden ja pensaiden yhdistelemisestä. Minulle tämä on ainakin ollut kiinnostava temmellyskenttä. 

Uskoisin, että puutarha on muuttunut aika paljon jopa viimeisen kahden vuoden aikana, koska joka vuosi on tullut uusia istutuksia tai rakenteita - ja kasvit tietysti kasvavat (tai kuolevat).

Toivoisin, että puutarhavierailujen aikana kävijät voisivat saada kokemuksen, että kaiken kiireisen elämän keskellä puutarha voi antaa mahdollisuuden rauhoittumiseen ja luonnon aistimiseen. 

Olet lämpimästi tervetullut tutustumaan: www.ryonanhovinpuutarha.fi

PUUTARHAN JUHANNUS

 

Ruusupuistossa juhannusruusu vielä kukkii, väentuvan kulman vanha juhannusruusu on lopettelemassa aivan yltiöpäisen runsasta kukintaansa.

Ruusupuistossa kukkii nyt valkoisenaan myös isabellansyreeni 'Holger'.

Tänä vuonna sain iloita Ruusupuiston  jalosyreeni 'Andanken an Ludwig Späthin' upeasta kukinnasta, mutta se on jo nyt hiipumassa.

Sitä vastoin puistosyreeni 'Ainola' on nyt vasta aloittamassa hienoa tumman lilaa kukintaansa.

Suviruusu 'Poppius'  kukkii syreenien välissä naapureinaan juhannusruusu ja morsionruusu.

Näkymä Ruusupuiston portin läpi Sydänpenkin suuntaan. 

Keskiviikkona satoi 25 mm, joten puutarhan kasvu on rehevää. 

Kaunis nyppykurjenpolvi Geranium renardii, on kukkinut varsin runsaasti. Uskon sen nauttivan "Varjolehdon" lisääntyneestä valosta, kun terijoensalava ei enää peitä liikaa.

Jouduin leikkaamaan 'Yuki Cherry Blossom' nietospensaan kuivia oksia, mutta nyt se kukkii ilahduttavan runsaasti. Takana on tuoksukurjenpolvia.

Arboretumin pohjoisreunassa pysäköintialueen rajaavan aidan rinteessä myös kukkii. 

Onneksi minulla on näitä puutarha-apulaisia. Kuvaan nimittäin ilmestyi Touhu, joka urakoi arboretummin nurmialueita. Se on saanut pidettyä hyvin monilajisen laidunalueen nurmen helpommin käveltävässä kunnossa. Näitä nurmiahan ei ole millään lailla perustettu. 

Hevosten jälkeen heinää ja muuta epämääräistä vyötärön mittaista kasvustoa leikattiin ensin viikatteella ja raivaussahalla, sitten siimaleikkurilla ja  myöhemmin varovasti päältä ajettavalla ruohonleikkurilla. Mutta vajaassa kahdessa vuodessa robottileikkuri on saanut nurmen aika hyvään kuntoon. 

Oikein hyvää juhannusta teille kaikille!

MITÄ ON TULOSSA TERIJOENSALAVAN TILALLE?

 

Kerroin jo aikaisemmin 39 -vuotiaan terijoensalavan kaatamisesta. (Juttu löytyy täältä. ) Meillä on nurmikkoa jo sen verran runsaasti, että en halunnut jättää puun aluetta kokonaan nurmelle. Ehkä muistatte, että olen pitkään haaveillut istuttavani puun ympärille perennoja, nyt suunnitelma muutti muotoaan, koska edessä oli ns. tyhjä taulu.

Ensimmäiseksi aloin kanttaamalla leventää olemassa olevan ”Varjolehdon” istutusta. Kuorin nurmikon pois, jotta nurmikossa kasvava monilajien rikkaruohokasvusto ei jäisi perennoja haittaamaan. Voitte uskoa, että työ oli melkoinen. Uutta istutusaluetta tuli vaihdellen 60-100 cm koko alueen pituudelta. 

Vaikka puun kanto oli jo jyrsitty ja jyrsimellä kierretty puusta lähtevät isot juuret, sai isäntä vielä möyhennettyä kuormaajalla aika paljon kaikenlaista juurta esiin. Tämä helpotti kovasti minun työtäni, sillä samalla kasvualusta muuttui kuohkeammaksi käsitellä. Meni silti aikaa, kun käsipelin poistin rikkaruohotuppaat ja juuret pois.

Isäntä toi suuren kiven (kuva yllä) terijoensalavan kannon paikalle. Tuo kivi painoi lähes 2000 kg, suurin osa sen epätasaisesta pohjasta on maan alla. Meillä (lue: isännällä) oli haaste saada kiven tasainen istuskelupinta vaakatasoon, sillä puutavarakuormaajamme ei jaksanut nostaa kiveä kunnolla.

Halusin alueen halki kulkevan polun, jota voin käyttää hoitotöissä, lisäksi polkua pitkin kävellessä pääsee katsomaan kasveja lähempää. Tilasin Kivitorilta isot askelmakivet polkua varten. 

Oman metsän kätköistä paikalle tuotiin vielä lisää isoja kiviä, joilla saatiin hieman pengerrettyä länteen päin laskevaa maan pintaa. Kiviä upotettiin siten, että pinta oli aika suorassa, samalla kiven alla oleva multa tuli hyötykäyttöön istutusalueelle.

Tästä näkee ehkä paremmin, kuinka isot reunakivet pengertävät polun reunaa. Polun oikealla puolella on kanttaamalla laajentunut "Varjolehdon" vanha alue.

Nyt polun alussa kasvaa oikein kaunis ja rehevä varjohiippojen alue.

Pitkän aikaa työmaa-alue oli aika myllerrystä. Sakset ovat muuten sen ison kiven päällä, joka nyt merkkaa minulle terijoensalavan vanhan paikan.

Suursäkissä on kivituhkaa, jota tarvittiin kivipolun liuskekivien asentamisessa.

Hankimme myös pienen paviljongin, koska tuntui, että jotain katsottavaa oli kiva saada puun tilalle. Paviljongin lattiaksi tilasin Kivitorin kautta valmiiksi tehdyn liuskekiviympyrän. 

Tämä oli iso helpotus, sillä kivet oli valmiiksi numeroitu halkaisijaltaan kahden metrin ympyrään. Meidän tehtäväksi jäi vain ”palapelin” kokoaminen saadun ohjeen mukaisesti. Voin lämpimästi suositella tätä palvelua, jos ei halua itse leikata kiviä oikeaan muotoon. 

Olen tosi iloinen, että takana näkyvä ”Varjolehdon” 2020 istutettu alue on jo rehevä, sillä se on hyvä tausta uudelle laajennukselle. Edessä vasemmalla on terijoensalavan paikalle laitettu iso kivi.

Olen todennut, että tykkään yhä enemmän havujen rauhoittavasta vihreästä osana istutuksia. Päädyin istuttamaan uuden alueen reunakasveiksi sekä kääpiövuorimäntyjä että toiselle sivulle 'Nana’ harokatajia. Havujen lomassa on mm. haltijankukkia. Kuvassa näkyy myös uusi sateenvarjojalava.

Polun reunakivet löytyivät omasta metsästä eli niihin sain isännän arvokasta apua ja pienempiä kiviä hakiessa käytettiin vain sykettä nostavaa kuntoilua, kun kiviä kannettiin kallion päältä polkuja pitkin. Voin kertoa, että hiki tuli niillä reissuilla. Polun oikean reunan tekeminen on vielä kesken.

Kuvassa näkyy sateenvarjojalava polun vasemmalla puolella ja lähelle paviljonkia kasvaa nyt purppuraomenapuu ’Hopa’.

Pumppuhuoneen yläosaa ympäröivät tuiviot ja lisäksi 2020 istutettuja havuja ovat kartiovalkokuuset, pesäkuuset ja ’Karel’ kääpiöserbiankuuset. Strong Annabelle pallohortensiat eivät ole vielä päässeet oikein kunnolla kasvussa vauhtiin.

Kuvaa ottaessani seison lähellä pumppuhuoneen "tönöä". 

Tässä hieman lähempi kuvakulma uuden paviljongin suuntaan.

Isännän ehdotuksesta paviljonki asennettiin niin, että sen ilmavan rakenteen taustalla voi nähdä järven.

Minustakin on kiva katsoa erilaisia näkymiä paviljongin läpi. Kuten huomaatte uusi istutusalue on vielä aika harva. On sinne toki jotain istutettu tämän kuvan oton jälkeen. 

Paviljongin ympärille päädyin istttamaan koivuangervoja, aion pitää ne matalana muotoonleikattuna aitana paviljongin pyöreää muotoa mukaillen. Täältä kauempaa katsottuna uusi alue näyttää aika pieneltä, mutta voin kertoa, että taimia uppoaa sinne paljon, eikä vielä siltä osin ole valmista.

Taustan korkeat pihasyreenit ovat kukkineet aivan uskomattoman runsaasti.

Oletteko samaa mieltä syreeneistä?

Paviljongin rannan puolelle (kuvassa vasemmalla) vanha istutusalue laajeni ja sinne olen tässä vaiheessa istuttanut kaksi kartiovalkokuusta, kanadanhemlokki ’Jeddelohin’, ’Leonard Messel’ tarhamangolian, ’Satomi’ puistoatsalean ja perennoista sormivaleangervoja, joiden toivon hartaasti viihtyvän ja kasvavan komeiksi.

Nurmikolta pääsee kävelemään paviljongin kautta kivipolkua pitkin. Nyt alkuun pakollinen kohopenkki on hieman silmiinpistävä, mutta kunhan alue tekeytyy, niin uskon luontevan olemuksen jälleen löytyvän.

Laitan lisää kuvia alueen kasveista kesän edetessä.