KASVIHUONEESSA KAIKKI HYVIN

 

Olen tämän viikon aikana huhkinut arboretumissa kasvualustoja tehden ja taimia istuttaen. Vaatetus on ollut kuin talvella konsanaan ja silti sormet palelevat paksuista puutarhahanskoista huolimatta. Pipokaan ei aina riitä, vaan on ollut pakko vetää myös huppu pipon päälle. 

Iltaisin olen huolellisesti suojannut kasvihuoneen ja laittanut lämmittimet hyviin asemiin.

Meillä on ollut kuluneen viikon aikana kasvihuoneen vieressä -3,5 astetta pakkasta tai muutaman kerran pilvisenä yönä nolla astetta.

Onneksi kasvihuoneen asukkaat porskuttavat iloisesti. Tomaatit ovat tanakoita ja tumman vihreitä. Runkotomaatit kukkivat ja ...

.... pensastomaatit kasvattavat raakileitaan. Vilman raakileryppäät ovat etupäässä lehtien alla piilossa.

Pensastomaatti 'Tiny Temptations Orangen' raakiletertut ovat selvemmin nähtävissä.

Myös paprikat tekevät innokkaasti raakileita. 

Osa pensastomaateista on vielä sisällä odottamassa kasvihuoneeseen pääsyä, mutta hallaharsoilla pienennetty kasvihuone on melko ahdas, jotta sinne mahtuisi lisää kasveja. Pitäähän minun mahtua tekemään siellä hoitotöitäkin. Ensi viikolla todennäköisesti pystyn vähän kasvattamaan kasvihuoneen sisätelttaa  ja saan loputkin tomaatit sisältä kasvihuoneeseen. 

Lasiveranta on osoittautunut hyväksi kesäkukkien kasvatuspaikaksi.  Siellä on ollut päivällä viileää, mutta valoisaa ja yöksi suojaan taimet 3-4 hallaharsolla.

Keijunmekkojen kera toivotan sinulle hyvää viikonloppua.

KAIKENLAISTA , MUTTA HITAASTI

 

Minun täytyy jälleen laittaa kuva pienestä rinteestä kiviportaiden vieressä. Se muuttuu melkein päivittäin, kun osa kukista kuihtuu ja uusia tulee tilalle. Tämänkaltaisia sävyjä haluaisin kovasti arboretumin kevääseen. Yksi toive on löytää etelänkevätesikkoa, sen keltainen sävy on niin kaunis - tässä kuvassa keltainen kukkija on pikkukäenrieska, kuten varmasti jo tiesittekin.

Konttaan tässä ihmettelemässä päivittän, koska en väsy hämmästelemään pieniä vivahteita. Nuo kääpiökurjenmiekkojen miekkamaiset lehdetkin ovat minusta tosi kauniita. Maan pinnassa on nähtävissä maksaruohoja ja muita perennan alkuja.

Puissa ja pensaissa on vasta aivan pienet vihertävät silmut, mutta kaukaa katsoen niitä ei oikein huomaa. Tuntuu, että luonto odottaa sään lämpenemistä. Viime syksynä laitetut tulppaanin sipulit näyttävät valmistautuvan kukintaan.

Musta möhkäle on Rilla, joka suunnitteli juuri tulevansa antamaan minulle mustan kirsun kosketuksen.

Tuolla takana punaisen tallirakennuksen kulmassa on muuten kaksi IBC -konttia odottamassa sadevettä. Tähän aikaan vuodesta ne näkyvät, mutta kunhan puistosyreeniin ja aroniaan tulee lehdet, ne jäävät katseilta piiloon. Toisesta menee vesi kasvihuoneeseen ja toisesta minun on nopea ja helppo ottaa lämmennyttä vettä keittiöpuutarhaan tai mihin milloinkin.

Oikeassa laidassa on sirotuomipihlaja, joka odottaa vielä sopivaa hetkeä kukkien avaamiseen.

Tässä kuvan oikeassa laidassa on rusotuomipihlaja, sitäkin on käytävä katsomassa usein, sillä nuput ovat suuria.

Oman pienen arboretumin rakentaminen on melkoinen työleiri. Jos sinulla on tylsää, niin siinä on yksi vaihtoehto. Yritän tasapainotella onnen ja riittämättömyyden tunteiden keinulaidalla. 

Eilen yksi pieni iloa tuonut asia oli katsoa ’Golden Princess’ keltajapaninangervon punertavia lehtisilmuja ja kahta pientä punaista tulppaania niiden vieressä. En yhtään muista, mistä nuo tulppaanit ovat tuohon viime syksynä päätyneet, ehkä ne olivat joku bonuslahja.

Olen melkein joka päivä päättänyt tehdä jonkun työn tai projektin loppuun tai ainakin johonkin vaiheeseen, mutta jostain kummasta syystä harhaudun kaiken aikaa sivuun suunnitelmasta. Aina näkyy joku homma, mikä on otettava käsittelyyn ennen ajateltua tehtävää. Ja niin taas päivä on lopussa, enkä oikein saa selkoa, mitä kaikkea olen tehnyt.

Eilen laitoimme kuitenkin ’Annabelle’ siemenperunat harson alle ja muutaman esikasvatetun perunan yhteen lavakaulukseen. Kasvihuoneessa on laatikollinen todella reippaasti kasvaneita pottuja, niistä saamme juhannusperunat, jos emme syö niitä jo sitä ennen.

Yhteen laatikkoon kylvin myös porkkanoita ja laitoin punasipulit kasvamaan. 

Kylmä jakso hidastaa vihertymistä ja toisaalta kukinta kestää pidempään. Vielä ensi viikko on vilpoista ja varmaan on edessä myös halla- tai pakkasöitä. Eiköhän niistäkin selvitä.

VAPPUKUKKIA

 

Kääpiötulppaani 'Turkestanica' on tänäkin vappuna minun vappukukkani. Ne kaikki päättivät kuin yhdestä sopimuksesta avata tänään kukkansa eri puolilla puutarhaa.

Tänne arboretumin alueelle laitoin viime syksynä sipuleja aika paljon ja ...oi voi, ne todella kukkivat. Nyt vain toivon, että tämä paikka on näille kääpiötulppaaneille niin mieleinen, että ne ryhtyvät oikein reippaasti tekemään sivusipuleja. 

Tänne on vielä istutettava maanpeiteperennoja.

Minusta nämä 'Turkestanicat' ovat todella viehättäviä. Ja ne sopivat aika hauskasti erilaisten matalien havujen viereen.

Myös arboretumin kallion vieressä kasvavat 'Turkestanicat' avasivat tänään kukkansa.

Samoin päättivät toimia "Ruusupuistossa" ruusuorapihlajan juurella kasvavat kääpiötulppaanit. Nämä sipulit istutin jo useampi vuosi sitten.

Pitää vielä pysyä muissa pienissä matalissa. Pikkukäenrieskat kukkivat tuttuun tapaansa niin nurmikolla kuin tässä rinteessä kirsikkapuun juurella. Kuten huomaatte, alkaa tarhakylmänkukka kohta avata nuppujaan.

'Woodstock' hyasintit ovat myös lähellä kukintaa. Noita scilloja minulla riittää vähän joka puolella, enkä ole siitä yhtään pahoillani.

Tässä yksi keskittymä ja näyttää sekaan ilmaantuneen muutama valkoinenkin yksilö. 

Tällä hetkellä paistaa aurinko, vaikka etupäässä vapun seutu on ollut pilvinen. Auringon tullessa esiin, tulee heti avattua takin vetoketjua, mutta pilvien peittäessä auringon, saa taas kiskoa vetoketjun tiukasti kiinni. Pipo on ollut puutarhatöissä koko päivän. Toukokuu on alkanut ja kippis sille!

AITAN PÄÄTY HUHTIKUUSSA

 

Aitan päädyssä kasvaa kevättähtiä, olisikohan kyseessä kirjokevättähti? Olen istuttanut sipulit ehkä noin 20 vuotta sitten.

Ne ovat levittäytyneet myös vanhan pihasyreenikasvuston sisälle.

Maata peittää kevätkaihonkukkien kasvusto, tässä ne saavat kasvaa vapaasti ja toivon niiden täyttävän maanpinnan. 

Tässä kaihonkukkien kasvusto näkyy paremmin. Ylempänä kalliorinteen täyttää vuorenkilpien vanha kasvusto. Ne ovat viihtyneet tässä hyvin oikeastaan ilman mitään hoitoa, joten saavat kasvaa rauhassa.

Tavallisesti vuorenkilvet ja kevätkaihonkukat kukkivat samaan aikaan ja näkymä on aika hempeä.

Mainitsin jo aikaisemmin, että laitoin myös tänne pari jakopalaa saamiani sinivuokkoja ja ne ovat voineet hyvin. On hyvä, etteivät kaikki "munat ole samassa korissa".

Tässä näkymä kalliorinteeltä katsottuna. Kahden kartiovalkokuusen lisäksi tuossa kasvaa myös kolme pesäkuusta. Havujen toisella puolella on pallohortensioita, jotka eivät ole vielä vihertyneet. 

Lauantain ja sunnuntain välinen yö oli toivottavasti tämän kevään viimeinen superkylmä yö. Meillä kasvihuoneen ulkopuolella mittarin alin lämpö oli -9,2 astetta pakkasta. Aikamoista.

Kasvihuoneen sisällä kylmimmät kohdat olivat plussan puolella ja vihannesten vihreät osat saivat nauttia patterin tuomasta lämmöstä. Laitoin varmuudeksi tuon viikonvaihteen kylmälle yölle kasvihuoneeseen yhden ylimääräisen ison hallaharson katoksi, jotta kahden lämmittimen tuottama lämpö pysyi varmemmin kasvien hyötynä. Tästä harsosta tuli kaksinkertaisen tasakattoisen hallaharson alapuolelle vielä kolmas ”välikatto”. Varmaan tämä oli hyvä ratkaisu, sillä pakkanen oli ankara ja pitkäkestoinen. Ulkomittarit olivat pakkasen puolella jo nukkumaan käydessä.

Eilen maanantaina oli jo ihan eri tuntu ulkotöissä. Piti käydä keventämässä vaatetusta, sillä huhkin multahommissa. Multakasa on ollut monen vuoden ajan aina samassa paikassa vanhalla ratsastuskentällä ja multa-alueen pohja oli ryhtynyt kasvamaan kaikenlaista. Nyt kaikki multa on ”nuoltu” pois ja tasasin sillä arboretumin nurmikon kuoppia ja salakavalia monttuja.  

Odottelen uutta tuoretta istutusmultaa saapuvaksi. Kuorma-auto saa kipata kuorman vielä samaan paikkaan kentälle, sillä se hupenee tämän kevään istutuksiin (toivottavasti riittää). 

Sen jälkeen kentän pintaan otetaan mursketta ja isäntä lanaa pysäköintialueen siistiksi ottamaan vastaan kesän puutarhavierailijoita.

Kulunut viikko on ollut niin kylmä, ettei perenna-alueilla ole tapahtunut kovin suurta edistystä. Kasvit varmaan odottelevat, milloin uskaltaa nostaa pään pinnalle. Palloesikot ovat aika hauskan näköisiä.

Tänään tiistaina aamu alkoi sateisena, sade tekee hyvää puutarhalle. Vappu on yllättävän lähellä ja sitten ollaankin jo toukokuun puolella.

KASVIHUONEEN KIKKAILUT

 

Kylmä viikko menossa, huh. 

Juuri kun sain tarkennettua reippaaseen kimalaiseen, se sukelsikin kukan sisään. 

Osa krookuksista on jo kukinnan loppuvaiheessa, mutta tämä arboretumissa kasvava ryhmä aloitti vähän myöhemmin.

Takana on kaksi pakkasyötä ja edessä on ainakin neljä. Lauantain ja sunnuntain välinen yö taitaa olla kylmin.

Seuraan tarkasti eri mittareita, jotta saan itselleni tietoa ja kokemusta. Viime yönä kasvihuoneen ulkopuolella mittari näytti alimmillaan -7 asteen pakkasta. Tiiviisti käärityn kolminkertaisen harsoteltan sisällä kahden lämmittimen kanssa kylmimmät kulmat näyttivät +7 astetta multapinnassa. Koska lämpö nousee ylöspäin, oli vihannesten vihreillä osilla lämpöä enemmän. 

Aika täpärällä siis mennään, koska tomaattien kasvun sanotaan häiriintyvän, jos lämpötila laskee +5 asteeseen. Jossain lähteissä sanotaan, ettei lämpötila saisi laskea alle +10 asteen. En löytänyt tästä tutkimustietoa ja olisi kiinnostavaa tietää, onko tämä edelleen paikkansa pitävä asia. Jos joku teistä tietää, onko tieteellisiä tutkimuksia tehty tai onko teillä kokemukseen perustuvaa näyttöä, olisi hyvin utelias kuulemaan. 

Kun häärään kasvihuoneessa, on Rillan vakiopaikka juuri tuossa oven edessä. En pääse salaa karkaamaan.

Päivän säätilasta ja aurinkoisuudesta riippuen, avaan harsotetelttaa sopivasti. Valo on hyvä, mutta liikaa aurinkoa on vielä tässä vaiheessa säännösteltävä.

Eilen katselin aitan päädyssä näitä suloisia sinivuokkoja. Laitoin tänne kolme vuotta sitten muutaman pienen jakopalan ja onneksi ne ovat hengissä.

Nyt on puettava lämpimät tamineet päälle ja lähdettävä ulos. Aurinko paistaa, mutta tuuli on aika kova. Edes iltapäivällä ei mittari näytä kuin +7 astetta. 

JOTAIN PIENTÄ JA KAUNISTA

 

Sinivuokot ovat kukkineet jo pitkään. Olen iloinen, että suuren mongolianvaahteran alla nämä sinivuokkojen ryppäät ovat kasvaneet tuuheammiksi viime vuosina. Ehkä uskallan jo varovasti jakaa näitä kahteen osaan ja levitellä tälle alueelle? 

Palloesikot ovat hyvin eri vaiheissa. Tämä siemenestä kasvattamani yksilö on jo avannut kukkiansa ja osa palloesikoista on vasta puskemassa maan pinnalle.

Vaaleajouluruusu avasi suurimman osan kukistaan pitkäperjantaina eli aikaisemmin kuin muina vuosina. Ehkä tämä puska on jo kotiutunut kunnolla, ainakin kukkia on kolminkertainen määrä viime vuoteen verrattuna.

Useimmat lumikellot ovat jo kukkineet, mutta kivipengerryksen päällä nousee mattimyöhäisiä. En yhtään muista, mitä tulppaaneja laitoin tähän syksyllä.

Jotain jännitettävää siis.

Scillat innostuivat saaduista sateista ja ovat aloittaneet kukinnan eri puolilla puutarhaa. Myös nurmi vihertyi pääsiäisen sateiden ansiosta.

Laitoin syksyllä arboretumiin eri paikkoihin pikkuisia turkestanica kääpiötulppaanin sipuleja. Yksi ryhmä on tässä pienen koreanpihdan lähellä, nyt vain odotellaan suloisten kukkien avautumista.

Tänäänkin on pilvistä ja aika viileää. Aamuyöstä taivas selkenee, jos ennusteisiin on luottamista ja siinä vaiheessa mittarin lukema todennäköisesti painuu nollan allapuolelle (ainakin meillä). Aion viedä kasvihuoneeseen pienen sähköpatterin varmuuden vuoksi, sillä edessä on ainakin viisi kylmää yötä. Patteri tuo termostaatilla säädetyn puhaltimen kanssa lisäturvaa kasvihuoneen vihanneksille. 

Tässä vaiheessa tomaattien, kurkkujen ja paprikoiden kasvatusta ei viitsi ottaa turhia riskejä. Paprikatkin ovat aloittaneet raakileen kasvatuksen. Lisäsin eilen pohjoisen puolen pitkälle sivulle vielä kolmannen hallaharson seinälle roikkumaan, jotta lämpö pysyy paremmin kasvihuoneen sisällä. 

Keväällä aika viilettää melkoista vauhtia. Viikon päästä on vappuaatto ja sitten ollaankin jo toukokuussa.