![]() |
Japaninpihlaja |
Kevätkukkien sipulit ja mukulat ovat nyt kaikki maassa ja alkavat toivoakseni juurtua. Olihan siinä hommaa jälleen, mutta helpotuksen huokaus, että tämän tehtävän voi yliviivata tehdyksi.
Daalioiden juurakoiden nosto on myös hoidettu. Kuvassa näkyy ruukkuja ylösalaisin, sillä niissä kasvoi kesän aikana osa daalioista. Keijunkukat eivät ole pakkasöistä piitanneet ja myös hopeaputous on hyvävoimainen.
Tänä talvena aion yrittää daalian juurakoiden talvetusta hevostallissa. Vanha maakellari on jo muutamaan kertaan todettu liian kosteaksi talvetettaville kasveille. Ei tunnu kivalta kaivaa keväällä kellarista täysin homehtuneita kasveja.
Vien hevostalliin myös verijapaninvaahteran ja ruukkuhortensiat. Katsotaan kuinka käy. Suunnittelimme isännän kanssa ruukuille pienen tilan, jossa voi pitää pakkasvahtia ja lämmitystä, jotta kovilla pakkasilla saadaan lämpö pysymään plussan puolella.
Ajattelin kokeilla myös suklaakosmosten ja sirokesäkynttilän juurakoiden talvetusta.
Seuraava iso urakka on jänisverkkojen laitto. Siinä kuluu totisesti aikaa, ensimmäiset verkot askartelin perjantaina. Jänisten superherkut esim. omenapuut ja tuurenpihlajat saavat 150 cm korkeat tiheäsilmäiset jyrsijäverkot. Puut ovat kasvaneet sen verran, ettei yksi 2,5 metrin verkko riitä, joten yhdistin kaksi verkkoa, jotta latvus mahtuu verkon sisään.
Taaempana näkyvä tuurenpihlaja verkon sisällä on vasta hyvin verkkaeisesti aloittamassa syysväritykseen siirtymistä.
Pieni punatammi on sitä vastoin muuttunut ihan silmissä kaiken aikaa punaisemmaksi. Myös taustalla näkyvä rusokirsikka on oikein kaunis.
Pilvikirsikkoiden väritys muuttuu myös päivä päivältä hehkuvammaksi.
Lauantaina päivän ohjelmana oli nuorimman lapsenlapsen 2-vuotissynttärijuhlat. Kiva päivä :). Nyt lähden jatkamaan verkkojen urakointia. Tänään on pilvinen poutapäivä, mutta ensi viikolle on ennustettu sateita.
Hyvää sunnuntain jatkoa ja alkavaa uutta lokakuun viikkoa!