HUVIMAJAN PERENNA-ALUE

 

Ryhdyin ajatuksista tekoihin ja päätin vielä vähän jatkaa vuosi sitten aloitettua perenna-alueen laajennusta. Tämä penkki rajaa huvimajan terassia ja minusta on kiva, että oleskelualueen ympäristö on kukkaisa. Yllä oleva kuva on otettu 6.8.2025.

Nostin ensin robottiruohonleikkurin rajakaapelin kiepille, jotta pääsin kanttaamaan nurmikon pois halutulta alueelta. Viime vuoden laajennuksessa en koskenut rajakaapeliin, joten tiesin sen olevan jo turhan lähellä istutusaluetta.

Kuvan alareunassa näkyy vanha, mutta todella kätevä työkalu eli pokura. Sillä on helppo kaivaa rajakaapeli esiin ja lisäksi työkalu on kätevä kivipolkujen siistimiseen rikkaruohoista ja painuneiden liuskekivien nostamiseen maan pinnalle. Robottiruohonleikkurin vuoksi täytän kanttausuran murskatulla kuorikatteella, ettei leikkurin pyörä jää kuopimaan kanttausuraan. Höttöisestä katteesta on helppo hoitotoimien yhteydessä kaivaa pois nurmikon valtauspyrkimykset seuraavalla kanttauskierroksella. Kuvan istututuksia en laajentanut, tein vain kapean kanttauksen.

Viime vuonna jaoin leimukukkia, keijunkukkia, komeamaksaruohoja, rönsyakankaalia sekä loistosalvioita ja käytin niitä tällä alueella. Istutin tähän myös muutamia pioneja entisten lisäksi. Tarhakellokärhö 'Aljonushka' on kasvanut tässä jo useamman vuoden ja se yltyi viime syksyn kunnostustöiden jälkeen ylenpalttiseen kukintaan. Tämä kuva on otettu heinäkuussa ja pionit kukkivat vielä.

Nyt päätin lisätä syysleimuja, koska ne sopivat mielestäni vanhan miljöön perennapenkkiin ja toimivat matalajuurisina hyvin pionien kanssa, tykkään myös leimujen pitkästä kukinta-ajasta. Osa syysleimuista aloitteli kukintaa jo pionien loppukukinnan aikana ja yhä edelleen alueella on kukkivia syysleimuja.

Koska kesät näyttävät toistavan pitkien sateettomien jaksojen kaavaa, kaivoin istutusten alle ensin hyvän ojan, jonne laitoin biohiiltä. Jospa se auttaisi syysleimuja pitämään paremmin kosteustasapainon kuivina jaksoina. 

Tässä samassa mylläyksessä kunnostin liuskekiviväylät, joita pitkin pääsee terassialueelle. Ajoruoho leviää joka vuosi kulkuväylälle. Tässä olen vasta osittain poistanut ajoruohomättäitä. Ajoruoho lähtee kyllä taas uuteen kasvuun ensi vuonna, mutta yritän vähän hillitä sitä.

Aurinkovarjo on aamukasteen jälkeen kuivahtamassa, jotta se saatiin vietyä talvivarastoon.

Tässä kulkuväylän korjauksen tilanne ennen kuin nostin liuskekivet pois. Käytävän vasemmalle puolelle olin tässä vaiheessa jo siirtänyt lisää 'Palace Purple' keijunkukkia toisaalta, koska uutta multatilaa kanttauksen myötä tuli noin puoli metriä. 

Tässä liuskekivet uudelleen asennettuna. Lisäsin uutta aika hienojakoista kalliomursketta ja tasasin sen uudeksi pohjaksi. Sen jälkeen isäntä hiersi liuskekivet paikoilleen. Olen hankkinut nämä liuskekivet lähes 30 vuotta sitten, alkuun laitoin niitä rantasaunan alueelle. Koska kaksi liuskekiviväylää laajeni aikaisemmasta, hain rannasta lisää kiviä tälle alueelle.

Tässä toinen kulkuväylä kunnostettuna. Oikealla puolella kultatyräkki odottaa jälleen jakamista, se kasvaa tässä niin hyvin, että jakaminen täytyy tehdä melko usein.

Rönsyakankaalia minulla on niin paljon, että saan jaettua sitä aika suurissa paakuissa. Se on toiminut hyvin reunuskasvina. Kun se valtaa kasvualustaa liikaa, nappaan siitä paakkuja ja vien niitä arboretumin maanpeittäjiksi.

Penkissä kasvaa nyt Soft Pink, Pink Dark Eye, Bambini Desire ja Osmo Heikinheimo syysleimukukkia sekä Alpha täpläleimuja ja Early Cerise syysleimuja. Ensi kesä näyttää, olenko tyytyväinen näiden sommitteluun vai tarvitaanko vielä toimenpiteitä. 

Keväällä istutin tähän penkkiin myös siemenestä kasvattamani ’Mystica’ täpläpipon taimet ja muutama kukkavana olikin nähtävissä jo tänä kesänä, vaikka pääkukinta on tietysti vasta ensi kesänä. 

Vuosi sitten jaoin 'Herbtfreude' komeamaksaruohon taimia ja istutin niitä useaan kohtaan tälle alueelle. Tykkään kovasti sen vihreästä asusta ja muodosta kesän aikana - komeamaksaruohot tuovat raikkautta pinkkien leimujen edustalla. 

Järjestelin myös viime vuonna pullistumaan istutettuja perennoja vähän toisella tavalla, koska multatilaa tuli lisää. 

Olin niin tyytyväinen daalioiden täydentävään kukintaan, että aioin istuttaa niitä perennojen lomaan myös ensi keväänä. 

Tässä elokuun lopun yleisnäkymässä muutos lähtötilanteeseen ei ole suuri, mutta sain istutettua syysleimujen uusia alkuja 25 kpl, joten toivon ensi kesän näyttävän taas paremmalta. 

Uskon ja toivon, että vuosi sitten jaetut syysleimut lähtevät ensi keväänä tuuheampina kasvuun.

PIENEN ARBORETUMINI KESÄ ON OLLUT SUOTUISA

 

Kesä on koetellut kasveja sekä pitkän kuivuuden, runsaiden sateiden että pitkän hellejakson myötä, mutta ihmeellisesti kaikki näyttää yllättävän hyvältä. Lähdetään kierrokselle keittiöpuutarhan luota. Tykkään todella paljon noista vaalean keltaisista melko matalista auringonkukista. Tuo korkeus sopii minulle hyvin, kukkia on helpompi ihailla, kun ne jäävät reilun metrin korkeudelle.

Keittiöpuutarhan kivipenkissä kukkivat viime vuoden kosmoskukkien ja koristeporkkanoiden siemenistä itsekseen kylväytyneet kukat. Hyvä, että nämä olivat omatoimisia, koska kivipenkin kaikki tsinniat kokivat karun kohtalon alkukesän viileydessä ja menetin ne. Taustalla kukkivat edelleen tuoksuherneet.

Tässä samoja kosmoskukkia. Taustalla on pensasmustikoiden suojaksi tehty "laatikko", jossa jyrsijäverkko pitää rastaat poissa kypsyvien mustikoiden apajilta. 

Myös arboretumin pöytäkiven luona on viime vuonna esikasvatettujen koristeporkkanoiden jälkeläisiä. Katsoin jo keväällä, että maasta näyttää nousevan tutun näköisiä taimia ja ilokseni ne ovat kukkineet jo pitkään.

Eilen kiersin Rillan ja kameran kanssa katsomassa yleisnäkymiä arboretumissa ja tuntuu siltä, että puut ja pensaat ovat ottaneet kasvupyrähdyksen. Varmaan juuret ovat päässeet kohopenkkien alle saviseen kasvualustaan ja kasvit ammentavat sieltä sekä ravinteita että kosteutta. Uusia taimia kastelin, mutta aikaisempien vuosien istutukset joutuivat pärjäämään omillaan. 

Kuvan keskellä vasemmassa reunassa kukkivat 'Color Flash' tarhajaloangervot ja niiden väri toistaa samalla alueella kukkivien Sweet Annabelle pallohortensioiden sävyä. Ihan kuvan etureunassa on keijunkukka 'Marmalade' ja sen oransiin taittuva sävy on yllättävän kaunis. Minulla on kasvamassa näiden pikkutaimia, joita siirrän vielä havujen väleihin. 

Tässä jaloangervojen kaksi ryhmää näkyvät paremmin.Vasemmalla olevan kohopenkin reunaan pitäisi ehkä siirtää jotain perennoja.

Tämän näkymän monet vivahteet olivat aika ihastuttavia isolla näytöllä alkuperäisessä kameran kuvakoossa, mutta kuvan pienentäminen tänne blogiin vie tehoa pois.  Yhtä kaikki, monin paikoin näyttää jo mukavan rehevältä.

Köynnösaidassa kukkii 'William Baffin' köynnösruusu, se on istutettu vuonna 2022. Otin kuvan pysäköintialueen puolelta.

Tarhakurtturuusu 'Louisa Bugnet' Rosa Rugosa -ryhmästä kukkii myös runsaasti tällä hetkellä. Tämän pensaan istutin kesällä 2023 ja tänä vuonna se on kasvanut paljon. Ruusu tuoksuu miellyttävältä ja tälle on erityistä, että ruusun nuput ovat punertavat, mutta kukat aukeavat valkoisina. Ostin tälle tänä vuonna kaksi taimea seuraksi, jotta aikanaan kolmen ruusun ryhmä olisi näyttävämpi.

Köynnösaidan monivuotiset köynnökset ovat pitkistä kuivista jaksoista huolimatta kasvaneet tänä vuonna. En ole kastellut näitä lainkaan. Kuvittelen, että syksyllä köynnösten viereen lisämäni biohiili, komposti ja multa ovat auttaneet kasveja. Tämän aidan vieressä kasvualusta on nimittäin aika kuiva ja kivinen. Aikoinaan isäntä perusti ratsastuskentän pohjan (aidan oikealla puolella) ajamalla sinne monia kymmeniä traktorin peräkärrykuormallisia kiviä ja niitä valui myös kentän ulkolaidoille. Onneksi ratsastuskenttä toimii nyt tarpeellisena pysäköintialueena eikä jäänyt tyhjän pantiksi.

Nyt köynnösaidan viereen istutetut puut ja pensaat alkavat näyttää siltä kuin istutusvaiheessa suunnittelin. Kuvan oikeassa reunassa on kiinanlaikkuköynnös 'Annikki'.

Seison kuvaa ottaessani melko lähellä arboretumin pohjoisreunaa. Selkäni takana odottaa vielä yksi tälle syksylle suunniteltu kunnostusprojekti. Täytyy kurkistaa myös pressun alle, mitä kuuluu viime vuoden kitkemisjätteille. Minulla on ainakin monta uutta laatikollista silputtuja puiden oksia ja lehtiä. Niistä aion sekoittaa lisää kuiva-ainesta seokseen ja ehkä luomulantaa myös tarvitaan?

Olen tyytyväinen, että tämän kevään uudet istutukset ovat hengissä pitkästä hellejaksosta huolimatta. Uskon toiveikkaana, että uudet perenna-alueet näyttävät ensi vuonna jo paljon paremmilta. 

Sen verran kuivuus koetteli pöytäkiven vieressä kasvavia rusokirsikkapuita, että ne ovat jo alkaneet värittyä ruskaan. Istutin puut vasta keväällä 2024, joten niiden juuret eivät vielä ulotu kovin syvälle. Puut kasvoivat viime vuonna ihan hurjasti ja pelkäsin, ehtivätkö ne valmistautua talveen. Mutta kaikeksi onneksi ne lähtivät keväällä reippaina kasvuun ja voivat hyvin. Ruska saattaa olla tänä vuonna hieno?

Kuvan oikeassa reunassa amerikanpihlaja esittelee punaisia marjojaan.

Tänään on sadepäivä ja olen siitä onnellinen. Perennoja istuttaessani maa on ollut niin rutikuivaa, että vesi tulee todella tarpeeseen. Meillä satoi edellisen kerran 15.8. ja sen jälkeen on tullut pari pikkuripsua, joista ei mittariin kertynyt mitään.

Hyvää viikonloppua!

HORTENSIOIDEN HEHKUA

Syyshortensia 'Limelight' kukkii lähellä kasvihuonetta arboretumin rajalla.

Tässä kuva samaisesta pensaasta vähän kauempaa katsottuna. Pensaan edessä puutarhan puolella kasvaa sekä koivuangervoja (edessä vasemmalla) että rinneangervoja. 

Piharingissä lipputangon vieressä kukkii mustilanhortensia ja sen vieressä on Annabelle pallohortensioiden ryhmä. Istutan pallohortensiat aina vähintään viiden taimen ryhmään. Näin ne tukevat toisiaan ja painavat kukinnot pysyvät pystyssä sateista huolimatta. Tietysti joku oksa painuu laidalla alas, mutta valtaosa kestää kauniisti pystyssä ryhmässä. Kiitos edelleen tästä puutarha-ammattilaisen neuvosta Riinalle (blogi Versoja Vaahteramäeltä).

Tykkään kovasti pallohortensioista. Tässä edessä Sweet Annabelle Hydrangea arborescens 'NCHA4' ja kauempana takana valkoisia Annabelle pallohortensioita. Sweet Annabellen kukat ovat hieman tummempia kuin Pink Annabellen kukat.

Vastavalossa auringonpaiste hieman vaalentaa sävyjä, mutta yritän osoittaa, että samassa näkymässä on Sweet Annabellen kolme ryhmää, joista kolmas on keskellä takana pergolan oikealla puolella - silmillä sen näkee helposti.

Takana näkyy sitä vastoin Pink Annabelle pallohortensioita. Etualalla kukkii 'Kermesina' tarhaviinikärhö.

Tänään otettu kuva samoista Pink Annabelle pallohortensioista Hydrangea arborecens 'NCHA'....

... joiden vieressä kasvaa Vanille Fraise syyshortensiat Hydrangea paniculata 'Rehny'.

Toinen ryhmä Vanille Fraise syyshortensioita kasvaa toisaalla arboretumissa.

Tässä puolestaan Sunday Fraise syyshortensia eli Hydrangea paniculata 'Rensun'. Tämä ei kasva niin kookkaaksi kuin Vanille Fraise, mutta oletuskorkeus on kuitenkin 100-150 cm.

Syyshortensia Pinkachu 'Smhppinka' kukkii todella runsaasti, vaikka pensaat ovat aika nuoria. Oletuskorkeus näillä on 100-120 cm. 

Tässä kuvakulmassa näkyvät samaiset Pinkachut oikealla ja takana vasemalla Sunday Fraiset ja keskellä pari Pinkachua ja 'Silver Dollar'.

Tänä kesänä 'Wim's Red' syyshortensiat reipastuivat runsaaseen kukintaan ja kasvoivat muutenkin kokoa edelliseen kesään verrattuna. Nämä istutin vuonna 2023. Kohta väri alkaa punertua.

Samalla alueella edellisten pensaiden kanssa kasvavat vasemmalla näkyvät Pinkachut ja oikealla on neljä Prim White syyshortensiaa eli Hydrangea paniculata 'Dolprim'. Nämä neljä istutin kesällä 2024 ja ne kukkivat tänä vuonna ihan mukavasti. 

Kaukana takana kivipengermän päällä on ihan täydessä kukassa yksi Pinkachu.

Tässä parin edellisen kuvan hortensioita toisesta suunnasta katsottuna. Tykkään niin siitä, että hortensioiden kukintaa näkyy paljon ja eri puolilla. On myös lohdullista, että pensaiden koko on selvästi kasvanut viime vuodesta. Yritin kuvata niin, että näette myös hortensioiden sijoittumisen ympäristöönsä ja viereisiin kasveihin.

Tästä jutusta jäi vielä pois osa hortensioista, mutta toivotan näiden myötä hyvää sunnuntai iltaa.

KESÄKUKKIA

 

Tänä kesänä ruukkukukkia on saanut kastella varsinkin pitkän hellejakson aikana, mutta onneksi kukat ovat selvinneet kohtuullisesti. 'Whishes'n Dreams' daalioita kasvoi sekä ruukuissa että perennapenkkiin istutettuna. Ehkä perennapenkissä ne ovat kukkineet runsaammin. 

Tässä heinäkuussa otetussa kuvassa keijunmekot näkyvät vähän heikosti, eivätkä ne niin runsaskukkaisia olleetkaan kuin aikaisempina vuosina. Ensin viileä alkukesä haittasi ja sen jälkeen liian korventavat lämpötilat. 

Edellisessäkin kuvassa näkynyt matala daalia on 'Happy Days Cream White'.

Tallennan vielä itsellenikin, että tämä perennaryhmässä kasvava daalia on 'Felinne Yvonne'.

Ja tämä kaunotar on puolestaan pionidaalia 'Fascination'. Tällä daalialla on hyvin haarautuva kasvutapa ja se on pysynyt perennapenkissä pystyssä oikein tomerasti, vaikka onkin kasvanut noin 80 cm korkeaksi.

Laitoin pysäköintialueen reunaan vanhaan suureen rautapataan kasvamaan 'Whishes'n Dreams' daalian lisäksi suklaakosmoskukkia, valkoisia sirokesäkynttilöitä ja poutapilviä. Keskelle istutin sulkahirssin. Tämä oli helppo ruukkuistutus. Padan pohjan salaojitin kivillä ja pienen multakerroksen päälle laitoin biohiiltä, kompostia, kanankakkaa ja sitten reilusti multaa päälle. Kastelun tarve on kohtuullinen.

Keittiöpuutarhan kivipenkissä kasvoi mm. 'Silvery Rose' kiinanastereita, joita esikasvatin ehkä ensimmäistä kertaa tai ainakin edellisestä kerrasta on todella kauan. Ensin kukka on valkoinen ja muuttuu vaaleanpunaiseksi vähän aikaa kukittuaan. Oli hauska yllätys, että tässä penkissä talvehti onnistuneesti kaksi viime kesänä sinne istutettua sirokesäkynttilää. 

Olin tyytyväinen valkoisiin pikkupetunioihin eli miljoonakelloihin tässä kivipengermän päällä. Tämä paikka on todella paahteinen, mutta kukat selviytyivät erinomaisesti.

Tykkään kovasti valkoisista kukista tässä kivien ja kallion päällä ja aitan vanha hirsiseinä taustanaan.

Puutarhassa löytyy kyllä väriäkin, joten valoiset pikkupetuniat tuovat kivasti tasapainotusta, eikä niitä onneksi tarvitse nyppiä. 

Kiitän näiden kukkien kera kaikkia teitä, jotka vierailitte tänä kesänä puutarhassamme. Viimeisen päivän vierailijoiden määrä yllätti minut totaalisesti, mutta iloisesti. Teitä oli niin paljon. Jopa aika hyvät pysäköintitilat pullistelivat autoja. Siis kiitos ja kumarrus!