ESIKASVATETUT TAIMET ISTUTETTU

 

Nyt kaikki esikasvattamani taimet kasvavat lopullisella paikoillaan. Tässä ruukkuryhmässä on istutettuna keijunmekkoja, joiden kasvu tästä vauhdittuu, koska ne pääsivät paljon parempaan kasvualustaan. Neljässä ruukussa on mukuloista kasvatetut daaliat. Katsotaan, miten ne asettuvat tähän ryhmään.

Keijunmekot istutin tänne jo 17.5. eli lähes kaksi viikkoa sitten. Ne olivat reilun viikon hallaharson ympäröimänä. Daaliat istutin maanantaina 26.5. Ensimmäiset aurinkoiset päivät pidin ne varjostusverkon alla, koska pohjoisen puolen lasiverannalla ne eivät ole tottuneet niin voimakkaaseen auringonpaisteeseen kuin tässä länsipäädyn ryhmässä on iltapäivällä.

On minulle tavallista, että taimien totuttelu ulkoiluun menee vähän eri tavalla kuin neuvotaan. Rilla ei anna muovipurkkien olla rauhassa totuttautumassa uusiin olosuhteisiin pienin erin, joten taimet on parasta istuttaa suoraan joko kunnon ruukkuihin, lavoihin tai maahan. Sen jälkeen koira ei niihin koske, mutta muovipotit taimineen ovat kerrassaan houkuttelevia leikkeihin.

Osa daalioista kasvaa nyt ruukuissa ja osan istutin tänne huvimajaa ympäröivään perennapenkkiin. Tämä on uusi kokeilu, katsotaan myöhemmin, olenko tyytyväinen päätökseen. Suurin osa daalioistani on yksinkertaisia tummia 'Whishes'n Dreams' daalioita. Mutta päätyi tänne muutama 'Cafe au Lait',  Feline Yvonne' ja 'Fascination' daaliakin. 

Tännekin istutetuilla daalioilla oli ensimmäisinä aurinkoisina päivinä varjostusverkko kattona, nyt ne ovat ilman, koska on ollut pilvistä.

Istutin tuonne vaaleiden 'Exotic Emperor' tulppaanien väleihin myös siemenestä kasvattamani 'Mystica' täppläpipot. Tänä vuonna ne eivät vielä kuki, mutta vahvistukoon siellä ensi vuoteen.

Helatorstaina satoi kauniisti noin 3 mm. Sade teki todella hyvää pienille kesäkukkien taimille, kylvöille ja tietysti ihan kaikille puutarhan kasveille. Raikasti ja virkisti. Sateen jälkeen on helppo kastella istutettuja taimia lisää, vesi imeytyy paljon paremmin kasvualustaan.

Ahersin kasvihuoneessa siistimmällä tomaattien kasvustoja eli poistin varkaita ja laitoin (vasta nyt) narut kasvihuoneen katon vaijereihin kiinni. Tätä ennen bambukepit ovat olleet tukemassa runkotomaatteja, koska laatikot olivat keskemmällä lattiaa. 

Kypsiä ’Vilma’ tomaatteja on päässyt maistelemaan joka päivä kuluneen kahden viikon ajan ja melkein joka päivä myös kuvassa näkyviä oransseja ’Tiny Temptations Orange’ tomaatteja. 

Kaikissa rungollisissa kirsikkatomaateissa ja luumutomaateissa on yllättävän paljon raakileita. 

Ensimmäisen kasvihuonekurkun söimme 23.5. ja lisää on tulossa.

Kuvan oikeassa alanurkassa näkyy vähän parikoiden raakileita. Basilikat kasvavat ruukuissa tomaattien edustalla, niitä olen käyttänyt jo pidemman aikaa ruoanvalmistuksessa.

Isäntä ajatteli nyt viikonvaihteessa tunnustella varovasti, onko Annabelle perunoissa jo mukuloita. perunat kukkivat komeasti kasvihuoneen vasemmalla seinustalla.

Hyvää lakkiaispäivää kaikille teille, jotka sitä juhlitte. Minä lähden tästä lapioimaan multaa ja istuttamaan taas taimia.

TOUKOKUUN KUKKIVIA PUITA

 

Olen kirjoittanut aikaisemminkin purppuratuomen kauniista kukinnasta. Joka kevät se ilahduttaa minua yhä enemmän. Ehkä se liittyy siihen, että puut kasvavat kokoa ja sen myötä kukinta lisääntyy. Arboretumini puista purppuratuomi aloittaa toukokuussa ensimmäisten kukkivien puiden kärjessä, sirotuomipihlaja etenee aivan samoilla askelmerkeillä.

Istutin ensimmäisen ’Colorata’ Prunus padus purppuratuomen vuonna 2021. Nyt sen runko näyttää jo paksuuntuneen mukavasti ja oksia on tullut paljon lisää. Toisen kaverin istutin sille saman vuoden aikana. Jos tarkasti katsoo, tämä toinen purppuratuomi näkyy heiveröisesti kuvan vasemmassa reunassa. Kolmannen purppuratuomen istutin vuotta myöhemmin 2022. 

Tässä toisesta suuntaa katsottuna puu numero kaksi, se kasvaa lähellä pilvikirsikoita.

Viikonloppuna pilvikirsikat (puu oikeassa reunassa) eivät vielä kukkineet, mutta nyt ne ovat aukaisseet nuppunasa.

Jotain tosi viehättävää tässä puussa on, tykkään myös sen punertavista lehdistä, jotka näyttävät kauniilta auringon siivilöityessä niiden läpi.

Kirsikkaluumut ja luumut ovat kukkineet viikon ajan tosi kauniisti. Kuvan keskellä näkyvä pensasmainen arboretumissa kasvava luumu kukkii nyt ensimmäistä kertaa. Olisi kiva päästä maistamaan tämän hedelmien makua.

Nyt siis pilvikirsikat kukkivat, kuten pergolan takana näkyy. Oikeassa reunassa on rusotuomipihlaja.

Vuosi vuodelta alkaa arboretumissa näkyä pilkahduksia unelmista, vaikka onhan matkaa vielä rutkasti kuljettavana. Itse pystyn kuvittelemaan toivomiani näkymiä, vaikka ehkä muut näkevät vain pellon taimineen :). Vasemmalla on pilvikirsikoita ja oikeassa reunassa näkyy kaksi rusotuomipihlajaa. 

Pilvikirsikoiden välistä näkyy arboretumin pöytäkivi, sen molemmin puolin on rusokirsikkapuut, mutta ne eivät vielä tänä vuonna kukkineet.

Tälle päivälle on ennustettu pientä sadetta ja toivoisin, että maahan sataisi edes pari milliä. Sade helpottaisi kylvöjen kastelussa.

TOUKOKUUN NARSISSEJA JA TULPPAANEJA

 

Tilasin syksyllä Hollannista ’Mount Hood’ narsisseja 100 kpl ja laitoin niitä arboretumiin. En ole laskenut, kukkivatko kaikki sipulit, mutta onneksi kukkia on kuitenkin mukavasti.

On vaikea saada kaikkia narsisseja samaan kuvaan, koska pitäisi peruuttaa sen verran kauas, että kukat eivät erottuisi juuri lainkaan valokuvassa. Nyt pitää tallentaa kuviin näiden kasvupaikkoja, jotta tämän vuoden sipuli-istutukset osaisi laittaa tyhjiin kohtiin. Tyhjää tilaa on ihan riittävästi.

Olen parin vuoden aikana laittanut eri puolille arboretumia tulppaaneja pieniin ryhmiin. Tuolla koristeomenapuun oksien takana pergolan vieressä on yksi ryhmä, mutta se ei tässä pienennetyssä kuvassa näykään juuri yhtään.

Tässä kyseiset tulppaanit lähempää katsottuna. Vasemmalla oleva ryhmä on istutettu syksyllä 2023 ja oikeassa laidassa olevat tulppaanit istutin viime syksynä.

Tämä sekalainen sipulikukkien porukka kasvaa keittiöpuutarhan ja arboretumin rajalla. Olen tälle alueelle, pallohortensioiden ympärille, laittanut kaikenlaista sekalaista kasvamaan, enkä edes muista laittaneeni :D. Joka viikko ihmettelen uusia kukkijoita. Kiva yllättää itsensä.

’Exotic Emperor’ tulppaanin sipuleja tilasin 200 kpl ja niitä olen ripotellut eri paikkoihin. Uskon, että näistä kukkivat aika lailla kaikki. Tämä ryhmä on kivijalan päällä koristeomenapuu 'Hopan' vieressä ja laskin tänään tässä kohdassa 29 tulppaania.

Kasvihuoneen lähellä (kuvan oikeassa kulmassa) on myös ’Exotic Emperoreja’ toisten tulppaanien seassa ja suurin keskittymä näkyy hieman köynnöskaaren takaa huvimajan vieressä.

’Exotic Emperor’ on melko aikainen tulppaani. Tähän pitäisi nousta myös pinkkejä ’Don Quichotte’ tulppaaneja ja lilaan taittuvia ’Double Shake’ tulppaaneja.

Aivan kuvan etualalla näkyy pari vuotta sitten istutettuja tulpaaneja, kiva, että ne jakoivat edelleen nousta.

Kivipolun toisella puolella on kohta aloittamassa uusia kukkijoita. Tarhakylmänkukka on jaksanut kukkia jo pitkään ja se on tehnyt monta pientä siementainta, jotka minun pitää pelastaa parempaan kasvupaikkaan, sillä ne ovat liian tukalasti kivien väleissä kuin voikukat konsanaan.

Meillä on tänään satanut pitkästä aikaa, mutta määrä jäi ilmeisesti vain kolmeen milliin. Olisi saanut sataa vähän enemmän. Hyvää viikonloppua teille kaikille!

UUSI ALUE JA KÖYNNÖSPORTTI

 

Arboretumin muutokset etenevät vuosi vuodelta pienin askelin, koska kaikkea ei voi tehdä yhdellä keralla. 

Istutin keväällä 2023 arboretumin peltosaralle kolme metsätammea. Kaksi näistä tuli omalle ”kummulle”, jotta tiukka savimaa ei nitistäisi puiden mahdollisuuksia. Kuvassa voi erottaa lehdettömät tammen taimet, joista toinen on Rillan pään takana ja toinen jonkun matkan päässä.

Vielä viime vuonna isäntä toi traktorilla multaa ja kiviä näiden kahden tammen välistä nurmea pitkin. Puita istuttaessani mittasin tammien väliin 8 metrin etäisyyden.

Tiesin jo istutusvaiheessa, että hieman tökerönnäköinen istutuskumpu ei ole lopullinen visio, mutta kaksi vuotta sitten oli tärkeää saada puut juurtumaan. Toivon, että jossain vaiheessa tammet rajaavat kauniisti arboretumin länsireunaa.

Tänä keväänä oli vihdoin muutoksen aika. Kohopenkki laajeni näiden kahden tammen välille ja alueen keskelle tuli portti köynnöksille. Tavoitteena on saada tasaiselle savipellolle vertikaalisia linjoja. Tietysti puut kasvaessaan tuovat niitä, mutta sitä odotellessa on kiva tuoda tunnelmaa myös köynnösporttien avulla.

Isäntä rakensi köynnösportin sivut huhtikuun yhtenä iltapäivänä. Vappuaattona asensimme portin paikoilleen. Nyt kestopuu saa kuivua ja saatan sutia portin tummaksi jo tänä kesänä, jotta se on väriltään yhteneväinen arboretumin ja keittiöpuutarhan muiden rakenteiden kanssa.

Äitienpäivänä pääsin viimein jatkamaan tätä projektia. Asensin ensin portin sisäpuolelle turveharkot reunustamaan kohopenkkiä ja pitämään mullat istutusalueen puolella. 

Istutin köynnösportin betoniverkkoja pitkin kasvamaan lumikärhöt. Savimaan vuoksi kunnostin kärhöjen kasvualustan huolella ja kevensin paikalla olevaa raskasta maata hiekkapitoisella istutusmullalla. Sekoitin istutuskuoppaan myös biohiilikompostia. Toivon, että biohiili imee liian kosteuden itseensä ja kuivina kausina lahjoittaa kosteutta sitten kärhölle. Tein jälleen portin ulkopuolelle istutusalueen kohopenkiksi, mutta nyt tammet asettuvat luontevammin osaksi kokonaisuutta.

Muotoilin uuden istutusalueen portin molemmin puolin kanttausraudalla ja kaivoin todella rikkaruohoisen nurmikon pois, koska tähän tulee paljon perennoja. Työtä tehdessä realisoitui, miten raskasta savimaata tämä pelto on. Ihan kuin tiiliskiviä olisi irroitellut pois. Onneksi kastematoja oli paljon ja otin ne hellästi irti nurmipaakusta ja laitoin takaisin töihin. 

Kanttasin nurmikkoa kaistale kerrallaan pois ja pitkään käytössä olleesta piikkipäisestä työkalusta katkesi jopa varsi, kun jouduin sen verran voimalla repimään ”tiiliskiviä” irti maasta. Konttasin tätä aluetta aika monta tuntia turpeita kiskoen.

Meistä on isännän kanssa tullut aika käteviä asentamaan robottiruohonleikkurin sähkölankoja uusiin muotoihin. Muutoksen myötä ”Touhu” ajaa nurmen portin alta, mutta muuten kiertää istutusalueen ulkopuolella. Eri vaiheissa kokeililmme, että aluesingnaali toimii, jotta on helpompi jäljittää vika, jos sellainen olisi tullut. Onneksi kaikki sujui ongelmitta. 

Tietysti vaaditaan aikaa, että köynnökset kasvavat verhoamaan porttia ja aikaa tarvitaan myös perennoille, joita istutin tammien ympärille ja kärhöjen viereen kasvamaan.

Näin alkuun uusi kohopenkki näyttää vähän oudolta, mutta uskon sen asettuvan maisemaan samoin kuin arboretumin vähän vanhemmilla alueilla on tapahtunut.

Kuvan vasemmassa reunassa on arboretumin takareuna lännessä. Tämä pitkä sivu kulkee pellon koko mitan. 

Mustaselja ’Cherry Lace’ on uusi tuttavuus, ennestään arboretumissa kasvaa ’Black Lace’ mustaseljoja. Lisäksi toisen tammen ympärillä kasvaa kaistale Grönlanninhanhikkia ja toisen tammen reunalla on keltajapaninangervojen ryhmä. Muutama pallotuija tuo vihreyttä ympäri vuoden ja toimii ehkä myös lumikärhön juurialueen varjostajana, vaikka eivät ne ihan vieressä kasvakaan. 

Näiden lisäksi yritän saada matalia perennoja leviämään tammien ympärille ja vähän korkeampina myös päivänliljoja ja loistosalvian pikkutaimia, joita tilasin Korpikankaalta. Ne tuskin kukkivat vielä tänä vuonna, mutta viihtyessään tämän herkän ametistinvärisen salvian kukkien pitäisi muiden salvioiden tapaan houkutella perhosia. 

Kaikki kuvassa näkyvät alueet ja istutukset (niitä kahta tammea lukuunottamatta) ovat alle vuoden vanhoja, joten uskon kaiken vielä muotouvan silmälle parempaan suuntaan.

Istutin portin köynnöstukiin, lumikärhöjen lisäksi, kaksi kelloköynnöstä molemmin puolin varmistamaan tämän vuoden verheyttä. Kärhöillä menee kuitenkin oma aikansa juurtumiseen ja paikoilleen asettumiseen. Varjostusverkot suojaavat nyt ensi alkuun kelloköynnöksiä auringolta ja tuulelta.

Aivan edessä on tuohituomi, joka kasvaa peltosaran eteläisimmällä istutusalueella. Seuraavana tämän alueen takana näkyy hieman uusi portti tammien keskellä.

Tämä kuva on otettu arboretumin ensiksi tehdyn alueen puolelta, uusi portti näkyy kauempana kuvan keskellä. Uskon ja toivon, että ajan myötä istutusalueet yhä paremmin asettuvat maisemaan. 

Tammiportin alueella kasvavat seuraavat perennat:

• Hopeatäpläpeippi ’Pink Pewter’
• Isomaksaruoho ’Prillant’
• Kangasajoruoho ’Pink Chintz’
• Thymus praecox ’Coccineus’
• Loistosalvia ’Amethyst’
• Maksaruoho ’Coccineum’
• Patjarikko ’Pixie Pan Appleblossom’
• Rönsyakankaali
• Rönsytiarella
• Tarhapäivänlilja ’Pink Damask’
• Tuoksuorvokki ’Dara Freckles’
• Tuoksumatara

ENSIMMÄINEN TOMAATTI SYÖTY

 

Perjantaina löysin kaksi punaista kypsää tomaattia pensastomaatti ’Vilmasta’.  Annoin niiden vielä hieman kypsyä ja sunnuntain kunniaksi pääsin maistelemaan, nam.

Myös oransseja kirsikkatomaatteja tekevä 'Tiny Temptations Orange' pensastomaatti on ihan kohta kypsä maisteltavaksi.

Tällä viikolla laajensin kasvihuoneen hallaharsoteltaa ja tilaa tuli sen verran, että sain siirrettyä sisältä kaikki loput pensastomaatit kasvihuoneeseen. Samalla nämä viimeisetkin pääsivät suurempiin ruukkuihin. Pensastomaatin ruukun vaihto sujuu yllättävän helposti, vaikka puskassa on jo runsaat tertut tomaatinraakileita. 

Joka ilta kokoan varmuuden vuoksi teltan kasvien turvaksi.

Nyt sisällä ei ole ikkunalla enää taimia, sillä kaikki loput kesäkukkien taimet siirrettyä lasiverannalle. Tämä tuntuu joka vuosi helpottavalta.

Tässä muuten kukkii 'Annabelle' peruna. 

Perjantaina istutin kaikki tuoksuherneet kasvihuoneen viereen laatikoihin. Laitoin niille varjostusverkon, jotta muutos lasiverannalta ulos aurinkoon ei olisi liian äkillinen. Samaan tukeen on helppo kiinnittää tarvittaessa hallaharso, jos sää muuttuu liian kylmäksi. 

Eilen lauantaina istutin keijunmekot suuriin ruukkuihin talon länsipäätyyn ja kelloköynnökset arboretumin köynnösporttien viereen maahan. Köynnökset anelivat jo pääsyä väljempään kasvualustaan, mutta laitoin niille varjostusverkot suojaksi. Ihan varmasti köynnökset tarvitsevat muutamina öinä myös hallaharsoja ennen kesäkuun lämpöjä.

Sää on taas ihana ja näin ruokatauon jälkeen palaan puutarhatöihin. Vihdoin meilläkin koivut alkavat vihertää, kuten taustalla näkyvästä koivikosta voi nähdä.

Oikein mukavaa sunnuntaita!

LISÄÄ KIVIÄ SAARNIPENKKIIN

 

Arboretumiin saapui lisää kiviä, kiitos taas isännälle traktoriavusta. Kiertelimme hankikannon aikaan peltojen reunoja, sinne on vuosikymmenten aikana siirtynyt pellosta nostettuja kiviä. Sieltä on aika helppo löytää mieleisen muotoisia ja kokoisia isoja kiviä. Ihan kaikkiin ei pääse käsiksi, mutta teimme muutaman aika sopivan löydön. 

On kiva juttu, että kyseiset kivet ovat pitkän ajan kuluessa paistatelleet päivää ja niiden pinta näyttää kauniilta. Kivet ovat ilmaisia ja isäntä sai ne siirrettyä omalla traktorilla ja pienellä puutarvarakuormaajalla haluttuun paikkaan arboretumiin. Tämä siirto tehtiin lumien aikaan maaliskuussa eli traktori ei sotkenut nurmikkoa.

Tiedätte jo, että minä tykkään kivistä. Lisäksi alueella on luonnostaan kalliota ja suuria kiviä, joten uudet kivet sopeutuvat hyvin muiden joukkoon. Isoilla kivillä on mukava istahtaa ja ne elävöittävät minun mielestäni maisemaa. 

Auringon lämmittämät kivet ovat lisäksi kasveille ja pikkueläimille mieleen. Kivet tulivat tämän arboretumin länsirajalla olevan laajan istutusalueen etureunaan puutarhasta päin katsottuna siten, että istutusalue laajeni leveyssuunnassa noin metrin verran. 

Kuvassa näkyy nurmella vihreä robottiruohonleikkurin rajakaapeli. Nostin sen maasta esiin ja asensimme rajakaapelin uudelleen nykyisen alueen muotoa mukaillen. Asennus maahan upottamalla käy helposti kanttausraudan avulla. Eli isäntä kanttasi uran nurmikkoon 30 cm penkin reunasta ja minä konttasin perässä painaen rajakaapelia uraan ja samalla painoin uran polvilla kiinni. Helppoa!

Tälle alueelle kiviä tuli harvakseltaan ja laitoin kivien väleihin terijoensalavasta katkottuja kuivia oksia. Paksut oksat pitävät mullan erossa nurmikosta ja puu saa lahota ajan myötä. Kivien väleihin laajensin istutuspaikkoja erilaisille perennoille ja muutamalle matalalle havulle. Koska pellon hyvin tiukka savinen multa on haasteellinen kasvualusta sellaisenaan, toin nurmen päälle lehtikompostia ja lehtipuuhaketta, jota kääntelin reippaasti saven sekaan kompostoitumaan. Seuraavaksi kerrokseksi päätyi hiekkaista juuririkoista vapaata istutusmultaa omalla biohiilikompostilla täydennettynä.

Sitten oli vuorossa hauskin vaihe eli istuttaminen. Multakuorma (melkein 18 tonnia) saapui 5.5. ja aloitin saman tien kasvualustan muokkaamisen ja taimien istuttamisen.

Tavoitteena oli saada tämän laajan nurmesta noin 40 cm koholla olevan istutusalueen etureuna muotoiltua loivasti laskevaksi nurmikon suuntaan. Haluaisin, että se näyttää lopulta jonain vuonna siltä, että maasto on vain kumpareinen siltä kohdalta. Harpoin alueen mitoiksi pituutta 20 metriä ja leveyttä 4-5 metriä eli vähintäänkin 80 m2.

Tulevaisuudessa perennat ja erilaiset sipulikukat peittävät maanpinnan - näin toivon. Ylimpänä oksiaan ojentelevat tällä alueella kasvavat kaksi lehtosaarnia ja yksi tammi. Matalampina puuvartisina tältä alueelta löytyy riippaokasinen hernepuu ja rungollinen mongolianvaahtera. Erilaisia kukkivia pensaita on paljon ja matalat havut tuovat vihreyttä eri vuodenaikoina. Havujen vihreä rauhoittaa kivasti lehtipensaiden vaihtelevia sävyjä ja kukintaa.

Edellä on siis unelma ja toteutumista voi arvioida sekä tämän että tulevien vuosien aikana. Perennoja siirrän vielä lisää lähiaikoina ja otan kuvia, kunhan puuvartisen silmut puhkeaisivat. 

Toistaiseksi olen istuttanut tähän saarnipenkkiin seuraavat perennat:

• Himalajanesikko ’Gigas’
• Jalokuunlilja ’Curly Fries’
• Kaukaasianmaksaruoho 'Summer Glory'
• Kissankäpälä ’Alex Dugui’
• Komeamaksaruoho 'Herbstfreude'
• Komeamaksaruoho ’Purple Emperor’
• Laukkaneilikka ’Nifty Thrifty’
• Patjarikko ’Purpurteppich’
• Rönsytiarella
• Tarhakurjenmiekka ’Little Bay Denoc’
• Tarhakurjenmiekka ’Black Watch’
• Tarhapäivänlilja Joan Senior
• Tarhapäivänlilja Stella D’Oro
• Tarhavarjohiippa
• Turkestataninmaksaruoho