TAAS PROJEKTI MIELESSÄ

'Miss Bateman' 

Liekö helle pehmentänyt pään, kun mielessä pyörii tällä hetkellä uusi työmaa? Toimenpiteiden aika on tosin aikaisintaan syksyllä, sillä asiaa täytyy vielä pohtia monelta kannalta.

Projekti koskee kuvan vasemmassa reunassa olevaa vaahteraa ja sen alla olevia ruusuja, jotka istutin noin 32 vuotta sitten. Vaahteran istutin noin 20 vuotta sitten, ihan tarkkaan en vuotta muista.

Astutaan vielä hieman taaksepäin. Olen kertonut vaahteran surullisesta tilasta jo aikaisemminkin. Tällä hetkellä kaksi päähaaraa pysyvät yhdessä liinan avulla. Jos liinaa avaa pienenkin pykälän, kuuluu rasahdus ja runko halkeaa syvemmälle alas. Viimeisten neljän vuoden ajan olemme poistaneet suuria kuivuneita oksia kesän loppupuolella, jälleen on uusia kuivia tai kuivumassa olevia. Katsotaan sitten surullinen ja ankea tila ilman rajauksia.

Puun alkuperäinen ja kaunis muoto on menetetty, koska kuivia oksia on ollut niin paljon. Oikea puoli on vielä vihreä, mutta tasapaino kallistuu rajusti oikealle, jos kaikki vasemman puolen oksat poistetaan.

Tämä vaahtera oli yksi lempipuuni, mutta nyt se alkaa olla surullinen näky. Kovien tuulien aikaan pelkään, ettei liina riitä pitämään puuta kasassa. 

Tässä näkyy puun halkaiseva railo. Järki sanoo jo, että puu ei tästä toivu. Hallittu kaataminen on turvallisempaa kuin ottaa riski, että joku tai jotain jää repeävän suuren haaran alle.

Aikoinaan istutin ruusut maisemoimaan jätevesikaivoja. Aivan etureunassa muuten näkyy viime vuonna istutetun kirsikkapuun latvusta. Istutin kirsikkapuun, jotta se täyttäisi vaahteran jättämää aukkoa maisemassa. Kuva on otettu kivipengerryksen päältä.

Tässä näkyy toinen kaivoista. Tämän alueen uusi suunnittelu täytyy tehdä niin, että jäteauto pääsee edelleen tyhjentämään kaivot. Kuten hyvin näette, vaahtera on kuivattanut nurmikon näillä helteillä.

Toinen vahva syy alueen perusteelliseen muutokseen on hansaruusujen väliin pujahtanut kurtturuusu tai pari. Kaikki muut puutarhan kurtturuusut olen jo saanut hävitettyä.

Hansaruusua tässä on valtaosa, mutta todennäköisesti on helpompi poistaa koko ruusuryhmä, ettei väliin jää kurtturuusun alkuja.

Palataan otsikkoon. Kun olen henkisesti nyt riittävän pitkään surrut vaahteran menettämisestä, on aika kääntää lehteä ja suunnitella tämä noin 20 m2 alue ihan uudelleen. Tämä kohta on keskeisellä paikalla matkalla kasvihuoneeseen ja yleensä puutarhakierrokset myös alkavat tästä. 

Kuvan keskellä näkyvän Kolmiopenkin yläreunassa kasvaa tarhaomenapuu.  Luullakseni sekä omenapuun että viime vuonna istutetun kirsikkapuun kasvu reipastuu, kun vaahtera poistuu. Olen harpponut aluetta ja harkinnassa on vielä yksi pienikokoinen uusi puu vaahteraa paikkaamaan. Mahdollisen puun sijainti pitää suunnitella tarkemmin isännän kanssa, että jäteauto pääsee tekemään työnsä ja isäntä pääsee traktorilla ja lumilingolla tekemään reitin puuliiteriin.

Muutamia graniittikiviä eli vanhoja kivijalkakiviä on vielä jäljellä, niiden hyödyntäminen tässä suunnitteilla olevassa projektissa on toive ja tavoite.

Tyttäremme Sannin kanssa jo visioimme kivipenkistä, missä istuskellen voisi nähdä alaspäin levittäytyvän puutarhan. Asia on jäänyt pyörimään mielessäni ja melkein päivittäin pohdin erilaisia vaihtoehtoja toteutukseen. 

Ehkä muutos, mikä aluksi tuntui surulliselta, voisi olla portti johonkin parempaan ja kauniimpaan?

KÄRHÖJÄ JA VÄHÄN RUUSUJAKIN

Kuten ehkä muistatte, sairastuin viime kesänä kärhö- ja pensasruusukuumeeseen ja nyt saan lääkettä näihin molempiin.  Tarjoan teillekin, jos satutte potemaan samoja vaivoja. Vanha tuttu 'Hagley Hybrid' aloittaa, tämä on viihtynyt uudessa tekemässämme köynnöstuessa, se pääsee levittäytymään paremmin ja kukat näyttävät edelleen tulevan latvaosaan. Kauempana näkyy kukkivia jaloangervoja Varjolehdossa.

Vielä toinen kuva eri aikaan otettuna.

Piharingin syksyllä istutetut kärhöt ovat vielä aika pieniä. Etualalla oleva viinikärhö 'Mme Julia Correvon' on kuitenkin päässyt jo tuen yläpäähän, uusia versoja on nousemassa. Toinen köynnöstuki näkyy heiveröisesti, sinne on kipuamassa loistokärhö 'Rouge Cardinal'.

Ruusupuistossa asuva 'Rouge Cardinal' on jo kääntymässä köynnöskaaren kattoa kohti. Ai että, miten tykkään tästä! Kuten niin moni muukin on todennut, tämän väri on kuin upeaa samettia.

Ruusupuiston pensasruusujen pääestradilla on nyt neilikkaruusu 'F.J.Grootendorst'. Tätä ennen sävyt olivat vaaleanpunaisia ja valkoisia, kun 'Sävel', Sointu' ja Teresanruusu olivat täydessä loistossaan. On edellämainituissa kukkia vieläkin, mutta tällä hetkellä ne valmistautuvat uusien nuppujen avaamiseen.

Tässä toisesta suunnasta aamun valossa. 

Edellisessä kuvassa näkyvä valkoinen matala ruusu on 'Sea Foam', tämäkin on yllättänyt myönteisesti. Se kukkii sekä Ruusupuistossa että Kolmiopenkissä.

Tässä 'Sea Foam' Kolmiopenkissä iltavalaistuksessa. Kuvan ottamisen jälkeen nuppuja on auennut ja nyt ruusu kukkii runsaammin.

Siirrytään vielä Kolmiopenkin köynnöskaaren luo. Täälläkin 'Rouge Cardinal' avaa uusia kukkia tasaiseen tahtiin. Vaaleanpunainen 'Pink Pavement' Rosa Rugosa -ryhmästä kukkii uskollisesti ja valkoinen 'Sea Foam' ruusu näkyy kuvan vasemmassa reunassa, sen korkeus on tällä hetkellä noin 50 cm ja kasvutapa on tiivis, matala ja leveä. Tämän pitäisi kukkia syksyyn saakka.

Tämän pitäisi olla loistokärhö 'Miss Bateman', tosin tämä kukkarypäs ei aivan muistuta vieressä kasvavan 'Miss Batemanin' kukkia. Seurataan tilannetta, en ole ennen nähnyt näissä vaalean violettia häivähdystä.

Loistokärhö 'Destiny' on aivan täynnä nuppuja, tämä on ehdottomasti tämän 2018 istutetun kärhön paras vuosi. Yritän saada siitä parempia kuvia myöhemmin, tämä on todella kaunis ja raikas valkoinen kärhö. Takana kolmiopenkissä näkyy muuten tästä suunnasta ruusu 'Sea Foam'.

Lopuksi vielä tiukukärhö 'Arabella'. Joudutte todennäköisesti katselemaan vielä kärhöjä ja ruusuja myöhemminkin.

'Ritausma' on tällä hetkellä lopettamassa pääkukintaansa. Eilen kävin kukinnot läpi ja leikkasin pois ylikukkineet, se vaikuttaa suotuisasti uusien nuppujen syntyyn.

Vielä heinäkuun alussa 'Ritausma' oli ihan huikean kaunis. No, onneksi tämä jatkaa kukintaansa kesän loppuun asti, vaikkei ihan tällaista kukkaryöppyä enää tulisikaan.

Jaahas, minä tässä vetkuttelen sisällä. Pitää vielä kohta pukea valjaat niskaan ja lähteä niittämään siimaleikkurilla. Pakollinen sääpäivitys: +29,4 astetta ja ilma ei liiku mihinkään. Eilen sentään hieman tuuli, joten oli helpompi olla ulkona, nyt siellä on melkoinen pätsi. Jos jaksaisi kuitenkin ennen saunaa ja uintia?

Toivon teille ruusuntuoksua ja kaikkea kaunista!

IHMETYKSIÄ

 

Mustilan taimipäiviltä ostamani kaksi punakärsämön pikkutaimea ovat viihtyneet graniittipenkissä ja ovat ryhtyneet tehtailemaan taimivauvoja. Pitää ehkä vähän myöhemmin keräillä taimia purkkiin istutettavaksi. Punakärsämö on ollut mukava yllätys, pitkä kukinta-aika on bonus.

Valkoiset salviat ovat aivan täynnä pörriäisiä, kuhina on melkoinen. Täältäpäin katsottuna punakärsämöt ovat aivan oikeassa takareunassa, eivät oikein näy rusotuomipihlajan lehtien takaa.

Graniittipenkin monet perennat ovat hyvää vauhtia tuuheutumassa ja näkymä paranee sen myötä. Se on ainakin myönteistä.

Kukahan hän mahtaa olla? Löysin valamonruusun terälehdeltä.

Osaatko neuvoa, mikähän tämä kärhö voisi olla. Ostin nimilapun mukaan tarha-alppikärhö 'Albina  Plenan', mutta ei tämä siltä näytä ellei aio tehdä pian valtavaa muodonmuutosta. Kukinta alkoi muutama päivä sitten, taimi on ostettu toukokuun lopussa. Ajattelin, ettei taimi kuki ensimmäisenä vuonna, mutta kukinnan ajankohta ja näkö voisi kieliä myös jostain muusta kärhölajista. Väri on kermanvalkoinen.

KUKKIVA KEITTIÖPUUTARHA JA KURKISTUS KASVIHUONEESEEN

Tänä vuonna esikasvatin punakosmoksia, onneksi siemenet itivät, vaikka parasta ennen päiväys oli jo ohitettu. Vuoroviljelyn näkökulmasta kasvihuoneen vieressä oleva kasvulava on tänä vuonna varattu kokonaan kukille, tai on siinä yksi lehtikaali.

Ovathan nämä aika ihania. Reunassa on punertavan sävyisiä 'Spencer Wiltshire Ripple' tuoksuherneitä ja keskellä unikot.

Käydään kasvihuoneessa. Tomaatteja on tuplarivissä toisella pitkällä sivulla 20 yksilöä ja päädystä löytyy lisää. Jälleen Sungold oli ensimmäinen kypsiä tomaatteja tarjoileva runkotomaatti, se on minusta tosi herkullinen kirsikkatomaatti. Nyt on jo  voinut kerätä tomaatteja kupissa sisälle. Isäntä ihasteli tumman 'Rosellan' makua.

Ammelitomaatti 'Red Profusion' alkoi tuottaa satoa 17.6. ja nyt siitä saa helposti kerättyä salaatteihin.

Huomaa, että tämä kuumuus vaikuttaa kurkun lehtiin. Lehdet ovat väriltään haaleammat kuin muutama viikko sitten, mutta kurkkuja tulee silti tasaiseen tahtiin. Toisina päivinä olen kerännyt 10 kurkkua aamulla, olemme varmasti omavaraisia - myös suku on saanut osansa. Enkä ensi vuonna ei tarvitse olla kuutta kurkkua kasvamassa. Tämä kuvassa näkyvä Max on ollut ehkä lajikkeena herkullisin.

Kynämäinen suippopaprika on todella satoisa, mutta maku ei ole minusta myyntitekstin veroinen. Parhaiten tämä on toiminut wokeissa. Onneksi muita paprikoita on tulossa leivän päälle.

Olen antanut basilikan kukkia, riittää siitä silti syötäväksi. 

Jatketaan kierrosta keittiöpuutarhassa. Lehtikaalia on päässyt syömään, enkä ole vielä joutunut keräämään kuin muutaman toukan aihion. Saa nähdä milloin tilanne muuttuu. Harso ei ole ollut enää pitkään aikaan suojana. Viereisessä laatikossa on herneitä.

Kesäkurpitsa on tuottanut jo yhden kurpitsan, toinen on kohta poimittavissa. Tämän vuoden taimi juroi alussa ennen kuin ymmärsi ruveta kasvamaan.

Punajuuria voin ottaa tällä viikolla ruokakoriin, ovat yllättävän hyvin kasvaneet.

Vasemmassa reunassa Polka mansikat tuottavat tänä vuonna ihan mukavasti mansikoita, tosin kuivuus uhkaa niitäkin. 

Herneitä on useammassa paikassa, syömme niitä paljon ja ovathan ne hyvä apu maanparannuksessa.

Vaikuttaako kuumuus, vai miksi sipulit ryhtyivät kukkimaan jo näin ajoissa?

Härkäpapu iti epätasaisesti ja on harvassa, unohdin tehdä uusintakylvön. Onneksi ruiskukat kasvavat hyvin.

Perunamaa on kuvassa etualalla. Tässä perinteisessä kasvimaassa on myös herneitä ja vähän punajuuria. Pitää aina vaihdella perunan sijoittelua. Olemme syöneet uutta perunasatoa talon eteläseinustalta, siellä peruna kasvaa hyvin ja on aikaista. Näistä kuvan perunoista riittää kellariin talven vara, jos ei tule epäonnea.

Tässä sekä 'Ocean Foam' että 'Royal Navy Dark Blue' tuoksuherneitä. 

Osa tomaateista kasvaa ulkona kasvihuoneen seinustalla. 

Keittiöpuutarhani ei ole tyypillinen potager muodoltaan, mutta kukkien puolesta ehkä kuitenkin vähän samankaltainen. Itse olen ollut tähän tosi tyytyväinen. Kivipenkissä aloittavat oman vuoronsa tsinniat, unikot  ja iisopit. Kohta on talvesta hyvin selvinneiden yrtti-iisojen (anisiiso) aika ja koristeporkkana Darat täydentävät kukinnan. Pörriäiset ovat jo nyt kivipenkin vakiovieraita.

Kun tulen ulos, kiertää reittini yleensä aina keittiöpuutarhan ja kasvihuoneen kautta. Sisään mennessä samoin, sillä usein otan mukaan jotain syötävää. Tämänkin veroinen omavaraisuus ilahduttaa kovasti.

Pidetään peukkuja, että saisimme kaikki sopivasti sadetta jo pian. Ilman kastelua ei satokaan kehity kunnolla.