Nyt on esiteltävänä arboretumin pohjoisin istutusalue. Tämäkin alue on saanut alkunsa keväällä 2023, joten istutetut taimet ovat vielä pieniä, mutta toivon kasvussa tapahtuvan muutoksia lähivuosina. Jääköön tämä alueen alkutaival kirjatuksi puutarhapäiväkirjaan, jotta siihen voi joskus palata, kun havupuut ja muut istutetut kasvit ovat eri mitoissa kuin kesällä 2025. Kasvilista helpottaa puutarhurin heikkenevää muistia ja sitä voi täydentää, kun uusia kasveja tulee täydennykseksi.
Pohjoiskulmassa kasvaa erilaisia havupuita ja matalia havuja, mutta on siellä myös lehtipensaita tuomassa oman pikantin lisänsä havujen vihreään. Toivon että havupuut tuovat suojaa pohjoisen tuulilta ja ehkä arboretumin pienilmasto hieman paranee tämän myötä.
![]() |
| 20.5.2023 |
Aluksi oli siis savinen peltosarka. Toukokuussa 2023 lähdimme liikkeelle puiden istuttamisesta. Havuista ensimmäisenä istutin hopeakuusi ’Glaucan’, se näkyy kastelukannuista viistosti oikeaan olevassa kohopenkissä. Tiesin, että havupenkin aihio oli vasta alkulaukaus, mutta tuolloin ei ollut mahdollisuutta tehdä kohopenkistä laajempaa, joten istutin tilaamani pienemmät havut hopeakuusen ympärille odottamaan syksyä.
![]() |
| 6.9.2023 |
Syksyllä pääsimme taas jatkamaan töitä tästä tilanteesta. Suunnitelmana oli yhdistää vasemmalla näkyvä pylväshaapojen kohopenkki havujen alueeseen ja jatkaa edelleen oikealle aina istutettuun vuorijalavaan asti.
![]() |
| 11.9.2023 |
![]() |
| 23.9.2023 |
Vasemmalla näkyvät kolme havua ovat ’Nana’ kääpiöserbiankuusia Picea omorika. Tämä serbiankuusi on erittäin hidaskasvuinen ja tiheäoksainen. Neulaset ovat alapuolelta hopeanhohtoiset. Vuosikasvua kertyy vain 2-4 cm, mutta Nana voi kasvaa 3-5 metrin korkuiseksi. Tämä havupuu on suhteellisen vaatimaton kasvupaikan suhteen, eikä havua tarvitse varjostaa kevättalvella. Näin yhdellä puutarhamatkalla kolmen ”aikuisen” Nana kääpiöserbiankuusen ryhmän ja se oli kaunis näky, päätin sillä seisomalla ostaa omat puut itselle.
![]() |
| 7.6.2024 |
![]() |
| 9.6.2024 |
Olen istuttanut kivien viereen kasveja, jotta ne aikanaan hieman roikkuvat kivien lomasta ja pehmentävät näkymää.
![]() |
| 26.6.2025 |
Kuvan etualalla näkyy tuivioita hopeakuusen ja timanttituija välissä. Tuivio Microbiota decussata on matala, maanmyötäinen ja aika nopeakasvuinen havupensas ja olen huomannut sen edut, kun tarvitaan maanpeittäjää sellaisilla paikoilla, joissa havun vihreys toimii hyvin. Tuivion korkeus on noin 30 cm ja leveyttä voi tulla hyvinkin 100~150 cm.
Rungollinen riippajapaninlehtikuusi ’Stiff Weeper’ Larix kaempferii on istutettu keväällä 2024. Se näkyy kuvassa vasemmalla. Lehtikuusen tapaan sen neulaset ovat keväällä raikkaan vihreät ja syksyllä se saa kauniin keltaisen syysvärin. Taimi on ollut ensimmäiset kaksi vuotta aika rimpula, sen vuoksi ’Stiff Weeperille’ suositellaan rungon tuentaa, kunnes se on kunnolla juurtunut ja jaksaa kantaa latvuksen painon. Saa nähdä pääsenkö jo tänä kesänä tukikepeistä eroon? Riippajapaninlehtikuusta leikataan varhain keväällä poistamalla pystyyn kasvavia oksia. Latvusta voi myös keventää harventamalla ylitiheää versostoa ja poistamalla ristikkäin ja päällekkäin kasvavia, toisiaan hankaavia oksia. Tällaisen ohjeen löysin ja täytyy muistaa maalis-huhtikuussa tarkistaa oman taimen tilanne.
Tässä kuvan tilanteessa takana näkyy vielä tuohituomi vihreänä, mutta se kuivui pystyyn kesän aikana kastelusta huolimatta. Syytä en ole vielä keksinyt. Aion kaivaa tuohituomen ylös tänä keväänä, jos siihen ei tule elonmerkkejä. Laitan tuohon kasvamaan jonkun havun.
Tämä näkymä on toisesta suunnasta eli kuvaajan selkä on pohjoista kohti. Täällä alueen takana on vielä tehtävää eli aion istuttaa täydennykseksi jotain kasveja tänä keväänä.
Kivireunuksen lähellä kukkivat 'Franceska' kuunliljat. Näiden kuunliljojen heleänvihreät lehdet vaaleine reunoineen erottuvat kivasti havujen vihreästä taustasta.
Lännendouglaskuusi ja hopeakuusena ostettu kuusi, joka pysyy sisukkaasti täysin vihreänä, kasvavat yksittäin tämän yhtenäisen istutusalueen takana. Niiden ympäristöä pitää vielä muokata.
- Hopeakuusi 'Glauca' Picea punges
- Lännendouglaskuusi pseudotsuga menziesii
- Vuorijalava Ulmus glabra
- Riippapihlaja 'Pendula' Sorbus aucuparia
- Pylväshaapa 'Erecta' populus tremula
- Riippajapaninlehtikuusi ’Stiff Weeper’ Larix kaempferii
- Kartiovalkokuusi
- Kääpiöserbiankuusi 'Nana' Picea omorika
- Kartiomarjakuusi 'Hicksii' Taxus x media
- Timanttituija 'Smarargd' Thuja occidentalis
- Pesäkuusi 'Nidiformis' Picea abies
- Sinikataja Blue Swede Juniperus squamata
- Tuivio Microbiota decussata
- Heisiangervo Amber Jubilee Physocarpus opulifolius 'Jefam'
- Höyhenpensas Fothergilla major
- Kääpiöpurppurahappomarjapensas 'Atropurpurea Nana' Berberis th
- Mustilanhortensia
- Syyshortensia Pinkachu Hydrangea paniculata 'Smhppinka'
- 'Franceska' kuunliljat
- Kurjenmiekka
- Tarhakellukka 'Mai Tai'
- Säleikkövilliviini
- Tuoksukurjenpolvi















Ai että miten ihanalta näyttää taas! Nuo isot kivet rajaavat istutusalueet mahtavasti.
VastaaPoistaJa varmasti loistoidea istuttaa havuja suojaamaan arboretumia pohjoistuulilta!
Arboretumisi senkun kaunistuu kesä kesältä. Tykkään kun istutat monipuolisesti erilaisia kasveja. Osaat ryhmitellä niitä hienosti siten, että jokainen on edukseen ja näkymät vain paranevat kasvien kasvun myötä. Havuja ei voi olla lainkaan liikaa. Kuusiaidan istuttaminen tuo hyvän suojan arboretumille. Samalla se rajaa ja luo kivan taustan matalammille kasveille. Noita teidän kiviä jaksan ihastella loputtomiin. Mikä ilo ja onni olla niiden suhteen omavarainen. Tuollaisia järkäleitä ei niin vain kaupoista ostella.
VastaaPoista