Valolla on valtava vaikutus valokuvien onnistumiseen ja tunnelmaan. Silmälle aurinko näyttää niin kauniilta, mutta yritä ottaa valokuvia, niin vaikeaksi menee. Aamulla lähdin yöpaitakierrokselle katsomaan, olisiko mahdollista löytää uusia kuvakulmia puutarhasta. Rilla kiiruhti heti mukaan.
Tiikerililja 'Sweet Surrender' kukkii nyt runsaasti.
Sydänpenkki on kahdessa viikossa muuttunut aivan eri näköiseksi. Keskellä takana purppurapunalatvat kasvavat kohisten.
Graniittipenkki aamuvalaistuksessa terijoensalavan alta katsottuna.
Huvimajasta Graniittipenkin suuntaan.
Tähän paistoi jo liikaa aurinko, mutta oli ikuistettava valkoinen palavarakkaus ennen kukinnan loppua. Tuo valkoinen tulikukka on kiinnostava salamatkustaja. Ensi se oli monta vuotta keltainen ja nyt kahtena vuonna se on noussut esiin samalta paikalta tällaisena kauniin valkoisena. En tiedä lajinimeä, koska se tuli alunperin jonkun muun taimen mukana paikalle ihan yllätyksenä. Osaako joku valaista, mitä on mahtanut tehdä värimuutoksen? Onko perennaviljelmällä lentänyt mukaan siemeniä kahdesta lajista vai onko keltainen muuttunut valkoiseksi?
Keittiöpuutarhasta katse kohti huvimajaa kiertävää istutusaluetta.
Nyt on taas lähdettävä töihin. Huomenna sunnuntaina on mahdollisuus kierrellä puutarhassa klo 14-16. Tervetuloa!
No kyllä tulisin katsomaan puutarhaasi jos lähellä asuisin. Hienolta näyttää!
VastaaPoistaLämmin kiitos Kristiina. Nyt alkavat kärhöt avata kukkiaan. Myös hortensioiden kukinta on kohta edessä.
PoistaVoi harmi, että en pääse nyt paikalle. Teillä on niin paljon nähtävää.
VastaaPoistaEhkä joku kerta onnistuu, olisi kiva tavata sinua!
PoistaAluuksi kuvasin puutarhaa aina pilivisellä säällä. Ny oon kuvannu useen auringonpaistees. Vaikiempaa kuvaamine on, mutta tykkään niistä kuvista enemmä. Hianoja näkymiä muarostaavat nua sun suuret istutusalueet.
VastaaPoistaMitä ennemmän kuvaan sitä enemmän arvostan ammattilaisia. Yhtä opettelua on kaikki oma valokuvaus. Aina kuitenkin yritän saada kuvista sitä haluttua tunnelmaa ja tunnetta. Se ei kyllä onnistu, mutta yrittää voi aina :) Minä tykkään kovasti sinun kuvistasi, saat hyvin taltioitua sekä tunnelman että kasvin, se on taitolaji!
Poista♥
VastaaPoistaKiitos Pauliina!
PoistaKaunista on!
VastaaPoistaPionit on jo pitänyt hyvästellä, mutta kärhöt ovat tulleet tilalle. Tietysti monet pensasruusut myös kukkivat. Kohta hortensiat liittyvät mukaan. Kiitos ja hyvää kesän jatkoa!
PoistaKommentoin kyllä postaukseesi jo aiemmin, mutta se ei jostain syystä ole tullut läpi.
VastaaPoistaValolla on kyllä suuri merkitys kuvauksessa. Aikaisen aamun valo on lempeä ja se ei polta kuvia puhki, kuten keskipäivän aurinko.
Hyvää heinäkuunjatkoa sinne teille.
Nyt on ollut sen verran paljon puuhaa viime päivinä, etten ole käynyt katsomassa, onko joku kommentti siirtynyt roskapostiin (pitääkin tarkistaa). Aamun ja illan valo on tosiaan pehmeämpää kuvaukseen :). Kiitos ja samoin teille!
PoistaIhanat liljat. Laitoin keväällä pari sipulia penkkiin, mutta huomasin, että ne olivat saaneet liikaa vettä ja meni ihan puoliksi, ei ihan mädäntyneet mutta sinne päin. Minkälaisessa maassa kasvatat liljat? Ilmeisesti kastelun kanssa saa olla tarkkana? Sietävätköhän savimaata?
VastaaPoistaLiljat viihtyvät syvämultaisessa, mutta läpäisevässä kasvupaikassa. Itse muokkasin tuota kyseistä paikkaa lehtikompostilla ja hiekkapitoisella mullalla. Savimaa saattaa olla liian läpäisemätön, jollei sitä paranna karkealla hiekalla ja tee kohopenkkiä. Sipulit istutetaan aika syvään, eikä sipuli saa jäädä 'veteen lillumaan' läpäisemättömässä kasvualustassa. Minä joudun parantamaan kasvualustoja, koska meilläkin puutarhassa on vaarana talvimärkyys.
PoistaOnnea matkaan sinun liljoillesi!
Kiitos! Uusi yrititys syksymmällä liljoille. :)
VastaaPoista😊
PoistaAamun lempeä valo korostaa kauniisti niin värejä kuin kasvien ja istutusten muotojakin. Tuo tulikukkasi on ilmeisesti ranskantulikukkaa. Sitä on olemassa ainakin vaaleankeltaisena ja valkoisena. Sain itse muutama vuosi sitten valkoisen ranskantulikukan siemeniä mutta suunnilleen puolet taimista on ollut keltaisia. Olen nyhtänyt ne saman tien pois, etteivät vain pääse lisääntymään. Olen itse ollut siinä uskossa, että tulikukat olisivat kaksivuotisia, mutta eivät nuo minun tulikukkani siitä tiedä mitään. Ne nimittäin kukkivat jo viime vuonna ja nyt ovat taas kukassa. En antanut niiden tehdä siemeniäkään, ettei niistä tulisi ongelmaa. Luulisin, että sinulla keltainen tulikukka on onnistunut varistamaan juurelleen siemeniä, joista kasvaneet taimet sattuivat olemaan kukintakokoisia juuri silloin kun keltainen emokasvi on kuollut. Se selittäisi ainakin kukan värin "muuttumisen". Voisin kuvitella, että jos leikkaat kuihtuneet kukinnot aina pois ennen kuin siemeniä ehtii varista, jossain vaiheessa tuosta ei nouse enää minkään väristä tulikukkaa. Toisaalta, sinun puutarhassasi on hyvin tilaa juuri tuollaisille näyttäville ja kookkaille, puolensa hyvin pitäville kasveille eikä tästä kuvakulmasta katsottuna keltainen ei edes riitelisi ympärillä olevien kasvien kanssa, jos noiden perimästä sellaista vielä putkahtaisi esille.
VastaaPoistaRanskantulikukka se on myös minun mielestäni. Ihmettelin vain sitä keltaista (aika kirkas keltainen) kukkaa ja sen vaihtumista tähän valkoiseen. No, tykkään tästä valkoisesta tosi paljon ja se sopii kivasti valkoisen palavanrakkauden viereen. Vielä keltaista paremmin ;). Katsotaan miten tilanne kehittyy, tällä alueella on paljon vaeltavia ja siementäviä lajeja kuten lehtoakileija ja lehtoängelmä, joten ehkä ranskantulikukka ainakin jonkin aikaa mahtuu kasvamaan vapaasti. Kiitos sinulle hyvästä teoriasta, näin on varmaan todennäköisesti tapahtunut. Raportoin tilanteen kehittymisestä :).
Poista