PIONEJA JA HELLETTÄ

Pionit ovat kukkineet loisteliaasti tänä kesänä. Saa nähdä miten pitkään kukinta kestää näillä helteillä. Etualalla ihana kiinanpioni 'Gene Wild'.

'Gene Wild' on kerrottu hennon vaaleanpunainen kaunotar, jonka kukat kukkivat tavallisesti pitkään ja pysyvät melko hyvin pystyssä vahvojen varsien päässä. Itse olen kyllä tukenut näitä. 

Istutin taimet keväällä 2022. 

'Gene Wildin' jalostajaksi on mainittu Cooper-Wild & son 1956. Pionin korkeus vaihtelee 75-100 cm välillä ja kukinnan ajankohta on kiinanpioneille tavanomainen. Toivon, etteivät nyt alkaneet helteet lyhennä kukinnan kestoa.

Nämä kuvat ovat parin päivän takaa. Tänään torstaina puutarha aukeaa vierailijoille ajalla klo 16-18. Jos pionit kiinnostavat, on niitä vielä kukassa, vaikka ihan paras kukinta sattuikin juhannuksen vaiheille.

Tämän kesän vierailuajat ja muut tiedot löytyvät alla olevasta linkistä. Sieltä voit myös tutustua tilan historiaan. Torstaisin klo 16-18 ja sunnuntaisin klo 14-16 voi tulla kierrokselle. 7 €/aikuinen käyntimaksuun sisältyy alv sekä viileää juomaa huvimajassa ja jotain pientä maisteltavaa. 

Olet lämpimästi tervetullut ja toivottavasti kestät myös taloremontista aiheutuneen keskeneräisyyden. Puutarhassahan on aina jotain kesken.

Ryönänhovin puutarhavierailut

JUHANNUSTA

 

Tämän vuoden juhannusta vietämme kahdestaan puutarhatöitä tehden. Yritän edelleen kuroa kiinni tehtävälistaa, jota taloremontti on hidastanut ja pidentänyt. 

Toisaalta tällainen juhannuksen vietto ei haittaa lainkaan, se on itseasiassa aika rentouttavaa. Teen mitä ehdin ja hyvältä tuntuu. Samalla nautin kukista ja Suomen suvesta ilman mitään ylimääräisiä velvoitteita.

Huvimajassa istuessani, katselen usein tähän suuntaan. Helmikaaren pionit ovat kaunis näky ja sointuvat samaan aikaan kukkivien lehtoängelmien hattarapilviin. Koristeomenapuu 'Royalty' tarjoaa kauniit lehtensä verhoiksi.

Talon ulkoremontti jää juhannukselta kahden viikon tauolle kirvesmiesten loman vuoksi. Onhan heillekin suotava lomansa. Siedämme keskeneräisyyttä. Yläkerran eteläpuolella on ollut korjattavaa aika paljon, mutta se seinä saatiin kokonaan valmiiksi. 

Lasiverantaa ei voi vielä käyttää, mutta iloitsen, että siitä taitaa tulla aika ihana. Rilla vartioi portailla ja toivoo omasta puolestaan teille kaikille hyvää juhannusta!

ESITELTÄVÄNÄ 'FIRST ARRIVAL' PIONI

 

Ostin Pionien Kodista ensimmäiset 'First Arrival' itoh-hybridipionit keväällä 2022 eli tämä on pionien kolmas kesä, jos istutusvuoden laskee mukaan. Helmikaaren alueelle on istutettu kaksi 'First Arrivalia'.

"Helmikaareksi" nimetty alue on talon länsipäädyssä ja pionit kiertävät graniittikivien reunassa kohopenkissä. Tässä kukinta on alkamassa.

Nuput aukeavat kauniisti. Vaikka kukka on mahtava kooltaan - tosin tietojen mukaan puolikerrottu - jaksavat itoh-hybridit kannatella kukat tukevien varsiensa päässä. Kukat vaalenevat jonkun verran vanhetessaan, mutta keskustan kaunis kuvio tulee hyvin esiin. Lähellä kukan keskustaa on  tummempaa karpalonpunaista sävyä. Tämän pionin jalostaja on Andersson 1986, korkeus 50-75 cm. 

Kahden 'First Arrivalin’ keskellä on yksi 'Julia Rose', itoh sekin, ja olen aika haltioissani näistä.

Kiinanpionit tulevat hieman perässä kukinnan alkamisen suhteen. Monessa lähteessä mainitaan toisin, mutta minulla itohit ovat aikaisempia kuin suurin osa kiinanpioneista. Tietojen mukaan itohit kukkivat pidempään kuin kiinanpionit, siitä minulla ei ole vielä riittävästi kokemusta. Pionien kukinnan soisi joka tapauksessa jatkuvan mahdollisimman pitkään.

Tässä ilta-auringossa otettu kuva.

Juhannusviikko on jo puolessa välissä. Aurinko paistaa ja pionit kukkivat. 

Jokainen voi valmistautua keskikesän juhlaan haluamallaan tavalla, meillä työt jatkuvat kiivaasti koko juhannuksen.

JOTAIN VALMISTA, PALJON KESKEN

 

Olen tämän viikon aikana kitkenyt ihan urakalla, mutta edelleen on kierros kesken. Ei taida ihan valmiiksi tullakaan, koska uutta tekemistä löytyy aina. No, olen kuitenkin tyytyväinen, että monta asiaa on hoidettu. Viime talven haastavat sääolot selvästi aiheuttivat kuivia oksia moniin puuvartisiin ja yllättävän hidasta on siistiä joitain puskia, joissa on paljon kuivaa siellä täällä. 

Pionit aloittavat kohta kukinnan ihan täysillä, mutta nyt on jo ensimmäisiä itoh-hybridien kukkia auki. 

Sain viime kesän loppupuolella tehdyn pergolan sävytettyä tummaksi. Näin se sopii paremmin muihin arboretumin ja keittiöpuutarhan rakenteisiin. 

Eri kuvakulmia. Siellä pilkottaa myös hieno kivi, josta kerroin vähän aikaa sitten. Maakivien asennus on vielä kesken.

Ihan takana näkyy, että isäntä teki peltosaran hoidetun alueen eteläreunaan kivimuurin tai paremminkin kivijonon. Siitä voi ajan kanssa rakentaa kivimuuria.

Pergolassa roikkuu valurautainen lintujen juoma-allas. Oikein söpö.

Olen iloinen, että molemmat viime vuonna istutetut lehtosaarnet ovat hyvinvoivia. Lehtosaarni on kuvassa vasemmassa reunassa. Kauempana takana näkyy, että myös pohjoisin istutusalue on saanut kivet etureunaan.

Katsellaan vielä nuoren arboretumissa yleisnäkymiä.

Aamuauringon vastavalossa. Keltaheisiangervo on aika hauska tummien naapureiden kanssa. Ainakin näin laajassa mittakaavassa.

Tässäkin vastavalokuva. Näkymä toisen pergolan läpi. Penkin takana näkyy kärhö kiipeämässä raudoitusverkkoa pitkin.

Tässä näkyy osa pohjoisen istutusaluetta kivireunoineen. Tännekin tuli monta uutta kasvia syksyllä ja nyt keväällä.

Ensi viikko on jo juhannusviikko, mihin tämä aika oikein häviää? Tuntuu, että koko viikon aamusta iltaan on tekemistä niin, ettei ehdi juuri taukoja pitää. En tiedä, saanko edes juhannukseksi tehtyä sisällä suursiivousta, vaikka se olisi hyvin tarpeellinen. Kaikki ikkunat pitäisi myös pestä niin talossa kuin rantasaunalla. Ulkoremontti viimeisteli tehokkaasti ikkunoiden likaisuuden ;).

Oikein hyvää viikonloppua ja nautitaan kuitenkin kesästä!

TALON ULKOREMONTTI JATKUU

Verannan muutostyö 1970-luvun avokuistista lasiverannaksi" -samalla palautetaan tyylisuunta vastaamaan paremmin 1930-lukua eli yläkerran rakentamista. Osa 4.

Rakentamisen kolmas viikko. Koko viikko meni verannan katon eri työvaiheissa, eikä katto tullut vielä valmiiksi. Katon muutos oli yllättävän haastava rakenteltaan. Eikä ole ihan helppoa yhdistää uutta rakennetta vanhaan ulkoseinään. Mittoja on otettava moneen kertaan ja asioita joutuu jossain määrin soveltamaan. 

Arkkitehti piirsi katon vastaamaan 1930-luvun valokuvia talosta. Valokuvat oli otettu sen jälkeen, kun yläkerta rakennettiin 1931 aikaisemmin yksikerroksiseen taloon. 

Rakennesuunnittelija eli insinööri teki rakennepiirrustukset arkkitehdin suunnitelmaan. Näitä piirrustuksia rakentajat noudattavat, mutta silti tekemisessä on omat haasteensa. Lupapisteeseen on toimitettava jos jonkinlaista suunnitelmaa, jotta rakennusvalvonta hyväksyy työn etenemisen. Aika iso muutos aikoinaan tehtyihin rakennusprojekteihin. On tietysti hyvä, että tehdään tarkat piirrustukset ja mm. kosteudenhallintasuunnitelmat, mutta välttämättä suunnitelmat rakennusvalvonnassa eivät aina takaa, että kaikki rakentaisivat järkevästi ja oikein. Jokainen suunnitelma myös maksaa, koska ne on tietysti teetettävä ammattilaisilla.

Kolmas viikko päättyi tähän vaiheeseen. Runko on valmis, mutta katon viimeistely jäi seuraavalle viikolle.

Maalari on työskennellyt tosi ahkerasti samaan aikaan. Hän on pessyt koko talon ja raapinut kaiken irtoavan maalin tarkasti pois. Yksi kerros maalia on maalattu melkein koko taloon, itäpääty on kokonaan valmis. Vielä pitää uusia puutavaraa pehmenneiden kohtien tilalle. 

Maalari on paikalla hyvissä ajoin ennen seitsemää, eikä pidä pitkiä taukoja. Viime viikkojen  helteillä hän joutui työskentelemään talon eri puolilla aina auringon mukaan, koska helteellä lämpötila aurinkoisella seinällä nousee hurjiin lukemiin. Tässä on meneillään aamupäivän rupeama - kohta etelänpuoli kylpee auringossa ja työskentely on vaihdettava toiselle puolelle taloa.

Nosturi oli pakko ajaa osittain pionipenkkiin, jota maalaus onnistuisi ja työskentely olisi turvallista talon korkeimmissa kohdissa. Siirsin pyörien alta perennat toiseen paikkaan, kaikki pionit mahtuvat kasvamaan penkissä nosturista huolimatta. Myös pihasyreenin vanhoja puuvartisia runkoja oli pakko karsia aika reippaasti nosturin kohdalta kuvan paikassa. Voi olla, että en saa tänä kesänä kaikkia myllättyjä paikkoja ihan siistiksi, mutta onneksi nämä ”vauriot”eivät ole pysyviä.

Rakentamisen neljäs viikko alkoi maanantaina 3.6.

Vanerilevyjä nostellaan katolle.

Katon muoto alkaa näkyä paremmin.

Katon kantavuus pitäisi riittää vaikka millä mittarilla laskettuna, on siinä puutavaraa melkoisesti. Rakentajat noudattivat rakennepiirustuksia, mutta ihmettelivät hieman, onko kantavuuslaskelmat hieman ylimitoitettu. 

Tämän viikon tiistaina 11.6. aamulla oli työmaalla vilskettä. 

Nyt on meneillään rakentamisen viides viikko. Ehkä taloremontti tästä kääntyy paremmalle puolelle, vaikka tekemistä onkin vielä paljon.

LISÄÄ KIVIÄ ARBORETUMIIN

 

Isäntä löysi metsän reunasta (omalta maalta) komeat kivet ja kysyi haluaisinko ne puutarhaan. Huomaatteko, että isäntä alkaa oppia! No, ihan varmasti halusin.

Suurin kivi odotti koko talven hiekkakentällä siirtoa omalle paikalleen. Kun arboretumin peltosarka oli kuivunut talven jälkeen riittävästi, kivi voitiin siirtää paikoilleen. Isäntä kuljetti sen traktorin takana kivitalikossa. Ennen kivien siirtoa isäntä ajoi kivien tulevalle paikalle kalliomursketta.

Tämä kuva on otettu toukokuussa ja siellä on kivi paikoillaan. Sain ystävällisesti traktorin kauhassa multaa kohteeseen aika monta kauhallista, sillä täytyyhän kiven saada ympärilleen istutuksia.

Ensin paikoilleen laitettiin kaksi kiveä, etsin vielä sopivia matalia askelmakiviä näiden ympärille. Olemme jo monta kertaa käyneet istuskelemassa tuolla isolla kivellä, kiviryhmä on arvattavasti myös lastenlasten mieleen. Ainakin 3-vuotias tyttären poika kiipesi isolle kivelle ja hyppi sieltä seuraavan kiven päälle monta kertaa peräkkäin. Hypyt olivat todella hallittuja, joten arvattavasti tätä taitoa on harjoiteltu paljon.

Suunnittelin talvella kiviryhmän eteläpuolelle istutuksia. Ensin istutin kaksi rusokirsikkaa ja koristeomenapuu ’Aamuruskon’. Tämän uuden istutusalueen koko on kivien kanssa 7x8 m eli noin 56 m2. Kuvassa mittasuhteet hieman hämäävät.

Seuraavaksi istutin timanttituijan ja kääpiövuorimäntyjä istutusalueen eteläreunaan.

Kaksi kolmen taimen ryhmää koivuangervoja on havujen väleissä. 

Kivien länsi puolelle rusokirsikan taakse istutin 'Nuuk' grönlanninhanhikkia useamman taimen. Toivon niiden viihtyvän ja leviävän kauniisti. Grönlanninhanhikki viihtyy aurinkoisella ja puolivarjoisalla paikalla ja se on osittain ikivihreä. Sen syysväri on kelta-punainen. Pienet valkoiset kukat puhkeavat lehdistön yläpuolelle yleensä kesäkuun puolivälin jälkeen, mutta nämä taimet kukkivat jo nyt.

’Red Baron’ hurmesilkkiheiniä laitoin kolmeen eri ryhmään. Toivon sen olevan talvenkestävää. Olen pitkään ihastellut kuvista hurmesilkkiheinän kauniita sävyjä. 

Lisäksi jouduin siirtämään talon vierestä nosturin pyörän alta turvaan ison pehkon ’Patricia’ jalokurjenpolvia ja jaoin ne tänne, koska tyhjää tilaa riittää. Kuvan vasemmassa kulmassa näkyy heikosti Patrician kukkia. 

Myös esikasvattamiani ’Dara’ koristeporkkanoita laitoin kasvamaan tyhjään mullokseen. Ne toivottavasti ovat ainakin tämän kesän ilona ja saan aikaa miettiä, mitä perennoja tähän voisi istuttaa. 

Lisäksi tänne on istutettu punaisena kukkivaa ’Fuldaglut’ kaukaasianmaksaruhoa. Sen lehdistö on hauskan värinen.

Kuvan etualalla on kyseistä ’Fuldaglut’ kaukaasianmaksaruhomättäitä. 

Myös ’Purple Emperor’ komeamaksaruohoa on muutamassa paikassa. 

Olen jo nyt tyytyväinen tähän kivien ryhmään, vaikka viimeistelyt ovat kesken. Iso tyhjä alue arboretumin peltosaralla sai toivottavasti kiinnostavaa katsottavaa. 

Takana kaarevana näkyvä istutusalue on myös tehty tänä keväänä, tosin jonkun verran multaa isäntä ajoi sinne jo syksyllä. Eilen lauantaina isäntä ajoi yhdeltä peltojen keskellä olevalta kiviriutalta sinne reunakiviä. Näitä ei käsin pyöritellä, mutta puutavarakuormain oli jälleen hyvänä apuna. Kivet pitävät kohopenkin mullan takanaan, savinen nurmi on yleensä keväällä hyvin märkää - melkein uima-allas - siksi on tehtävä kohopenkit.

Siellä kasvaa nyt eri päädyissä kynäjalava ja punatammi. Pienempiä puita ovat riipparaita, timanttituija, pilaripihlaja, ’Royalty’ koristeomenapuu ja  tuohituomi. Ne on istutettu lomittain toisiinsa nähden etäisyydet huomioiden. Kuvassa alue näyttää todellisuutta pienemmältä. Pensaita ovat ’Miracle’ kanukka (uusi kiinnostava tuttavuus), lumipalloheisi, marjaomenapensas ja koivuangervoja. 

Ettei tilanne näyttäisi liian helpolta, on tuossa vielä työmaata ja viimeisteltävää kesken. Ison kiven edessä on erilaisia kiviä vaihtoehtoina soraan hierrettäväksi. Katsotaan, saanko niistä mieleiset vaihtoehdot, vai onko vielä metsästettävä lisää kiviä. Voin kertoa, ettei täältä työt lopu. Nämä suuret projektit siirtävät aina kitkemiskierrosta eteenpäin. Toisaalta nyt pelto on hyvin kuiva isoilla koneilla ajettavaksi, joten on fiksua toteuttaa nämä työt tässä vaiheessa.