Mainitsin Pergola-jutun yhteydessä, että yhden köynnöksen paikka odottaa vielä kasvualustan parantamista. Odotin multakuormaa, että pääsisin työn alkuun. Nyt on lapio sitten heilunut. Tosin ajattelemani tarha-alppikärhön tai vastaavan istutus jää todennäköisesti kevääseen. Kyseinen köynnös tulee kuvan oikean puoleiseen raudoitusverkkoon. Lisäksi minua häiritsi, että pohjoissivivulla oleva köynnösaita on liian lyhyt. Isäntä kyllästyi työhon vuosi sitten ja asia jäi odottamaan.
Huomaatte varmaan, että kanto sai päällensä lankut. Penkillä on mukava istahtaa.
Ensin teimme köynnösaitaan jatkoa 4,5 metriä eli kaksi vaakatasoon laitettua raudoitusverkkoa. Samalla korotimme vähän aitaa toisella vaakapuulla. Korotus tuli noin aidan puoleen väliin saakka, sillä kentän pinta laskee hieman länteen päin mennessä. Käsittelen puuosat myöhemmin tummiksi. Kaivan jo syksyllä istutusalustat valmiiksi uusille köynnöksille. Etualan yksivuotiset kelloköynnökset ovat vehreyttäneet aitaa tämän kesän ajan.
Multakuorman saavuttua muotoilin uuden istutusalueen (kuvassa oikealla puolella) siten, että vuonna 2021 kumpuun istutettu metsävaahtera pääsi osaksi tätä uutta aluetta. Samoin omassa kummussa ollut siperianpihta asettui paremmin osaksi tätä uutta istutusta.
Pääsin nyt tavoitteeseen, että pergolan molemmin puolin on kasvillisuutta. On kiva kulkea leveää polkua kasvien keskellä. Nyt tämä seikka on vain kuviteltava. Tässä näkyy taustalla jatkettu köynnösaita. Laitan siihen todennäköisesti villiviiniä kasvamaan.
Sain istutettua muutamia perennoja kuten komeamaksaruoho ’Herbstfreuden’ kolme alkua vasemmassa reunassa olevan kallion viereen, purppurakeijunkukka ’Palace Purplen’ ja tummat ’Red Sparkle’ maksaruohot näkyvät heikosti pergolan vasemmalla puolella. Varmaan otan jakopaloja myös jostain muusta maanpeitekasvista ja istutan ne ensi viikolla. Kalliosta köynnösverkon eteen asti ajattelin laittaa perennoja ja sen puuttuvan köynnöksen verkon eteen.
Edessä olevat pensaat ovat 'Angel Gold' keltaheisiangervoja ja vieressäni oikealla kasvaa tänä vuonna istutettu purppuratuomi 'Colorata'.
Löysin onneksi Viherlandiasta etsimäni mustaselja ’Black Lacen’ taimen. Toivon, että se viihtyy köynnösverkon vieressä yhtä hyvin kuin Ruusupuistoon istuttamani ’Black Lace’ (kuvassa). Sen lehdistö on tavattoman kaunis tummassa lookissaan. Kävin tänään katsomassa tätä kaksi vuotta sitten istutettua mustaseljaa ja sen korkeimmat versot ulottuvat rintaani asti, pensaan kasvutapa on kaunis.
’Alfredo’ amerikanheisi (edessä keskellä) ja revontuliatsaleat ’Tri-Lights’ ja ’Northern Hi-Lights’ sekä atsalea ’Ruususen Uni’ ovat pääseet myös juurtumaan, ne eivät näy kuvassa. En raaskinut laittaa istutusmultaa kuin noin kaksi metriä leveälle kaistalle. Multa tuli kaksinkertaisen paperin päälle noin 30 cm kerroksena, täydensin multaa kompostilla. Reunoilla on kaistaleet ilmaista murskattua kuorikatetta. Myöhemmin voi mahdollisesti istuttaa kuorikatteen kohdalle jotain, kunhan alla oleva sekalainen ei-toivottu kasvusto ensin näivettyy. Toivon sen näivettyvän.
Viherlandiasta löysin myös ’Susanna’ marjaomenapensaan, joka löysi paikkansa uudelta alueelta (kuvassa ensimmäinen puska oikealta päin katsottuna). Siirsin yhden huonossa paikassa olleen hortensian siperianpihdan edustalle. Hortensian edestä ja oikealta puolelta puuttuu vielä pensaita. Hortensian vasemmalla puolella ovat revontuliatsaleat. Kuva osoittaa hyvin, että laitumella kasvaa kaiken maailman rikkaruhokasvusto, sitä ajetaan matalaksi, ehkä heitän sekaan nurmikon siementä.
Vihdoin löytyi paikka toiselle lahjaksi saadulle Mantsurianjalopähkinäpuun taimelle, nämä siemenestä kasvatetut taimet saimme lahjana ’Avoimissa Puutarhoissa’ ystävälliseltä virailijalta. Toinen jalopähkinäpuun pieni taimi päätyi Korean onnenpensaan kanssa arboretumin länsirajalle. Toivotaan molemmille hyvää kasvua. Onnenpensas oli myös lahja Avoimissa käyneeltä vieraalta. Ei kuulema saanut kiittää, mutta kuitenkin mieltä lämmittää.
Kuvia ottaessani ukkonen jyrähteli ja salamoi. Vettä satoi 7,2 mm, kaikki vesi tulee todella tarpeeseen. Saavat uudet taimetkin hieman lisää kastelua. Toivoisin hartaasti, että illalla sataisi vielä lisää, mutta ennusteisiin ei kannata luottaa, yleensä ne menevät meidän kohdalla pieleen.
Nyt paistaa jo melkein aurinko. Laitan lopuksi tämän kirkkaamman kuvan viikon takaa.
On tuntunut tosi kivalta päästä tauon jälkeen taas kunnolla urakoimaan. Muutakin on tapahtunut, siitä myöhemmin lisää.
Olkoon tuleva viikko hyvä puutarhaviikko ja muutenkin mukava!