Viime viikonloppuna oli toivottavasti viimeiset kylmät yöt. Lauantain vastaisena yönä meillä oli peräti -2 astetta pakkasta ja useamman tunnin ajan. Lauantai oli 10.6, joten tällä kertaa vanhan kansan varoitus toteutui yllättävän tarkasti. Sunnuntain vastaisena yönä alin lämpö oli meidän tontilla +0,7 astetta.
Kuvassa vasemmalla näkyvän mantsurianjalopähkinän kauniit vihreät lehdet paleltuivat pakkasen johdosta. Toki tiesin tämän puun araksi kevään kylmyydelle ja suositus oli istuttaa puu suojaisaan paikkaan. Ehkä paleltumisen riski vielä korostui, sillä tänä keväänä istutettu puu oli aloittanut lehtien kasvattamisen jo etelässä sijaitsevassa taimistossa. No, eivätköhän lehdet kasva uudelleen, kun malttaa odottaa tarpeeksi pitkään? Ainakin puuta on kasteltu sen verran säännöllisesti ja runsaasti, ettei kuivuus ainakaan ole syynä.
Kun kerran arboretumin alueella ollaan, niin katsotaan vähän muutakin. Edessä oleva tummalehtinen riippapunapähkinäpensas voi ensimmäisen talvensa jälkeen ihan hyvin, vaikka hieman jännitin tämän riittävän hyvää juurtumista, sillä istutin taimen vasta loppukesällä. Tämäkin mainitaan hieman talvenaraksi. Kuvassa näkyvään multatilaan pitäisi vielä keksiä istutettavaa, ehkä laitan jotain perennoja itseltä - ainakin toistaiseksi.
Kirjovaahtera 'Drummondii' on aika ihana valoisassa olemuksessaan. Atsaleat jaksavat vielä kukkia, vaikka kohta on niiden aika jo ohi.
Edellisen kuvan atsaleojen vieressä tai takana (mistä suunnasta katselee) kasvaa upeana purppuraheisiangervo 'Lady in Red'. Tämä pitää nähdä auringon siivilöimänä. Edessä oleva heleänvihreä matala pensas on osa lamoherukoiden ryhmää. Oikeassa reunassa on punalehtiruusu. Nämä sopivat kivasti väriensä puolesta yhteen.
Jos kaipaatte vielä lisää sävähdyttäviä värejä niin arboterumin köynnösaidan kulmauksessa kasvaa kolme 'Angel Gold' keltaheisiangervoa. Olen ollut iloinen, että ostin nämä viimeisestä syysalesta 2021.
Tämä helppohoitoinen pensas kiinnittää katseen koko kasvukauden. Aluksi se on sitruunankeltainen kuparinpunaisella reunuksella, sitten lehdet muuttuvat kokonaan keltaisiksi. Kukat ovat valkoiset. Tämä kulmaus on ollut pensaille sopiva kohta.
Etualan laatikossa kasvavat herneet suojasin viikonvaihteessa hallaharsolla, mutta takana perunamaalla kasvavat perunat unohdin peittää. Ne olivat pitkään harson alla, mutta otin harson pois, kun kunnostin muuten kyseisen perunamaan. Unohdus kostautui, sillä perunan varret saivat kylmää. Ihan kokonaan vihreä kasvusto ei kuollut, mutta selvä takapakki tuli kasvuun kuitenkin. Onneksi kolmen perunarivin takana on lisää myöhemmin laitettua perunaa ja ne olivat vasta tulossa pintaan, joten ne selvisivät.
.jpeg)
Tänä vuonna ensimmäiset itsekasvatetut perunat söimme lauantaina 3.6. Potut olivat oikein maukkaita ja kooltaan sopivia. Suurimmat olivat kananmunaa isompia. Maistuivat oikein erinomaiselta lohen kera nautittuna.
Onneksi on vielä laatikossa kasvamassa monta vartta syömistä odottavia perunoita, koska pakkanen kiusasi noita perunamaan perunoita.
Omien tomaattienkin kausi on korkattu tänä vuonna 4.6. Edeltänyt kylmä jakso vähän hidasti lopullista kypsymistä, mutta tähän mennessä on kypsiä tomaatteja syöty jo tusinan verran. Nam.
Olen iloinen, että sain harson sisään kietaistut kelloköynnökset säilymään pakkasen tuhoilta.
Kevään / alkukesän viimeiset pakkasyöt on tympeitä ja tulevat yleensä silloin kun vähiten odotat. Toki jos seuraa säätiedotusta tarkasti, ei pääse yllättämään. Se harmittaa niin vietävästi, kun pakkanen purasee. Minullakin käpristyi kesädaaliat, kun en tajunnut tulevan kylmää yötä. Vähän muutakin vioitusta tuli.
VastaaPoistaNäinhän se on. Nyt kyllä osasin odottaa pakkasta ja peittelyihin kului alkuillasta melkoinen aika, mutta tuo perunamaa unohtui. Olisikohan mantsurianjalopähkinän päälle pitänyt myös laittaa yöksi harso?
PoistaHarmi, että sinullekin tuli pakkasvaurioita.
No voihan pakkanen. Onneksi vioitukset jäivät sentään melko vähäisiksi, mutta harmittaahan se aina kuitenkin.
VastaaPoistaNyt jo omia tomaatteja maisteltaviksi. Hienoa.
Elämä on oppimista varten eli luulen, että nämä jäävät kyllä mieleen. Toivottavasti ei tule uudelleen tehtyä samoja virheitä. Kiva, että Vilmat tekevät jo satoa :).
PoistaPakkanen - voi harmituksen harmitus! Vau, olette jo syöneet ensimmäiset itsekasvatetut perunat! Oli varmasti herkkua.
VastaaPoistaSellaista se on välillä. Onneksi tuhot eivät olleet suojaustoimien vuoksi suuret, olisi ollut kurjaa menettää kaikki pitkään esikasvatetut kelloköynnökset, kesäkukat ja vihannekset.
PoistaVarhaisperunat maistuvat huippuhyviltä :).
Hallayöt toukokuussa eivät vielä niin yllätä ja harvemmin saavat mitään isoa tuhoa aikaiseksikaan mutta kesäkuussa tilanne on jo toinen. Kasvit ovat silloin paljon pidemmällä kasvussaan eivätkä kestä niin hyvin kylmää. Meillä paleltui yhdestä penkistä jaloangervojen latvoja mutta muuten tuhot perennapenkeissä jäivätkin yllättävän vähäisiksi. No, joitakin kesäkukkia paleltui myös mutta syytän omaa typeryyttäni, kun en muistanut käydä laittelemassa niille ämpäreitä suojaksi. Harsot ja vanhat lakanat kun olivat jo loppuneet, käytin Karon tassupyyhkeenkin suojatakseni kelloköynnöksen. Nyt on onneksi jo lämpimämpää öisinkin.
VastaaPoistaUusien perunoiden ja kypsien tomaattien kuvat saivat ihan veden herahtamaan kielelle. Purppuraheisiangervo 'Lady in Red' on upean värinen. Olen ihastellut sitä muutaman kerran taimistolla mutta en ole vielä keksinyt paikkaa, johon sellaisen istuttaisi. Kookkaaksi kasvaville pensaille on hirveän vaikea löytää sopivia paikkoja pieneltä pihalta.
Kesäisen lämmintä loppuviikkoa!
Harmittelin, etten älynnyt kokeilla heittää harsoa mantsurianjalopähkinälle, olisi voinut ainakin kokeilla, onko siitä apua. Onneksi peruna säilytti alemmat lehdet vielä aika virkeinä ja näyttää kasvattavan nyt niitä. Ihan varmasti aina tulee unohduksia (ainakin minulle), mutta hyvä ettei tullut varsin suurta tuhoa. Hieman jollain tsinnioilla on lehdissä vaurioita, vaikka olikin harso päällä, eivät kuitenkaan kuolleet.
PoistaNyt saa tomaatteja maistella joka päivä ainakin yhden.
Ymmärrän hyvin pienen pihan rajallisuuden, olet silti saanut omaasi mahtumaan vaikka mitä kaunista!