Suru ja huoli on ollut lähellä jo jonkun aikaa, sillä rakas koiramme Rita on oireillut ja tutkimuksia on tehty. Pahoinvointi ja oksentelu alkoivat tämän vuoden puolella. Ensin ajattelin, että kyse oli vain jostain tilapäisestä, mutta oireet lisääntyivät ja samalla Rita alkoi tuntua väsyneeltä.
Olemme liikkuneet lenkeillä säännöllisesti koko koiran elämän ajan ja tuntui oudolta, että nyt koira enemmän laahusti perässä kuin liikkui iloisesti eteenpäin entiseen tapaansa. Verikokeesta löytyi huonoja löydöksiä ja ultraäänitutkimuksessa näkyi kasvain ohutsuolen ja pernan vaiheilla. Ohutsuolen alkuosassa oli myös muutoksia eli ilmeisemmin kasvain oli laajenemassa sinnekin. Oireille löytyi selitys.
'Mitä haluatkaan minun tekevän?' Kuva: Ida Santaharju |
Eläinlääkärin kanssa keskustelu toi huonossa tilanteessa parhaimmaksi vaihtoehdoksi tuoda rakkaan kaverin loppuvaiheisiin mahdollisimman paljon hyviä hetkiä, mutta ohjeistuksena oli tarkoin seurata voinnin muutoksia, jottei koira joutuisi kärsimään tuskia. Kasvain kasvoi nopeasti.
1-vuotiaana Kuva: Ida Santaharju |
Beaucenpaimenkoirat eivät hevin näytä kipua. Tänä vuonna Rita olisi täyttänyt 9 vuotta, mutta syntymäpäivään ei päästy. Huonoja päiviä alkoi olla enemmän kuin hyviä, pahoinvoinnin aikaan mitkään superherkutkaan eivät kelvannet, myöskään eläinlääkäriltä saadut pahoinvointilääkkeet ja kipulääkkeet eivät menneet suusta alas.
Kuva: Ida Santaharju |
Rita on ollut meille suurenmoinen koira, kerrassaan uskollinen ja rakastava perheenjäsen. Se on liikkunut kanssamme lähes joka paikkaan, mihin koira on ollut sallittu. Miellyttämisen halu ja tarkka omistajan toiveen seuraaminen on ollut Ritalle niin tyypillistä. On tuntunut, että Rita ymmärsi kaiken puheen, sillä sen kouluttaminen oli helppoa. Toki olimme johdonmukaisia ja positiivinen vahvistaminen oli kaiken koulutuksen ydin.
Tilusten vahti työssään |
Kaveri mustikkametsässä |
Tällä viikolla jouduimme tekemään hyvin raskaan päätöksen, sillä pahoinvoinnin ja ruokahaluttomuuden lisääntyminen ei tuntunut enää reilulta ja pelkäsin koiran kärsivän vielä enemmän kuin se näytti meille.
Tämä menetyksen suru tuo elämän räsymattoon tummia ja surun syviä sävyjä. Toisaalta Rita ei koskaan kuole mielestämme ja sen jykevän tassun jälki jää varmasti sydämeen elämään.
Voimia suruunne! Eläinten kanssa on aina haastavaa, jos ne sairastuu. Onneksi teille jää hyviä muistoja, ne ei häviä ikinä!
VastaaPoistaKiitos. Kaikki hyvät muistot ovat tallessa ja säilyvät - tuntuu haikealta, että ne ovat nyt muistoja, mutta en olisi missään tapauksessa jättänyt yhteistä elämää elämättä näin rakkaan koiraystävän kanssa. Rita oli kaikkea, mitä koiralta toivoimme.
PoistaVoi suurta surun määrää. Otan osaa valtavaan suruunne. Raskaana aikana on ihana muistaa, miten onnellinen, iloinen ja tyytyväinen Rita kanssanne varmasti olikaan. Sitä enempää tai vähempää ei toivoisi yhdellekään eläimelle.
VastaaPoistaKiitos Saila. Minäkin olen aivan varma, että Rita eli todella täyden ja antoisan onnellisen elämän. Se sai olla rakastettu ja vietti suuren osan ajastaan rakastamiensa ihmisten kanssa. Suuri hehtaarin tontti oli sen vartioitavana ja tehtävänsä se hoiti rauhallisella varmuudella, ilmoitti ihmiset, mutta asettui sitten makuulle ja seurasi sivusta, kun otimme ihmiset vastaan. Kaikkiin uusiin paikkoihin, olivat ne sitten ritiläportaita, riippusiltoja, hotellin pyöröovia, hissejä tmv. se tuli varmana ja luottavaisena, koska luotti meihin - eikä sitä oltu koskaan petetty.
PoistaRakkautta, rapsutuksia eikä hellittelyä puuttunut - ei myöskään lenkkeilyä, leikkiä ja osallistumista puutarhatöihin ja kaikkeen muuhunkin.
Lämmin osanotto ja voimia suruun! Onneksi ihanat muistot pysyy aina. <3
VastaaPoistaKiitos Kati, muistot säilyvät!
PoistaOtan osaa suruunne. <3 Uskon, että Rita sai elää luonanne onnellisen koiran elämää ja se toi varmasti hurjasti iloa myös teidän elämäänne. Onneksi kaikki ihanat muistot jäävät kuvioimaan elämän räsymattoa. <3
VastaaPoistaKiitos. Rita toi niin paljon iloa.
PoistaVoi ei, miten surullisia uutisia. Otan osaa suureen suruunne <3 Rakkaan perheenjäsenen menetys sattuu kovasti mutta onneksi aikaa myöten hyvät muistot jäävät päällimmäisiksi mieleen. Voimia <3
VastaaPoistaKiitos. Näinhän se on, mieli on nyt surkea, mutta Rita jätti valtavan hyvät muistot.
PoistaIhania kuvia rakkaasta Ritasta! Surullista, mutta hyvä, että pystyyttä teherä tärkiän päätöksen. Rakkaat muistot säilyyvät aina.
VastaaPoistaKiitos. Nämä päätökset ovat niin vaikeita, mutta on oltava uskolliselle ystävälle reilu siinä vaiheessa, kun tuskaiset päivät sairauden myötä ovat tosiasia.
PoistaRakkaan, pitkäaikaisen lemmikin menetys on aina kova paikka. Onneksi jäljelle jäävät muistot.
VastaaPoistaNäinhän se on, kiitos.
PoistaLämmin osanotto suruunne. Lemmikkiystävästä luopuminen on vaikea paikka. Ritasta jää teille hienot muistot. Koirapilven päältä teitä katsellessa Rita kiittää hyvästä hoidosta ja kumppaanuudesta.
VastaaPoistaKiitos kauniista sanoistasi!
PoistaEdellinen postaus oli onnentäytteinen ja nyt tämä surun. Näin se vain menee.
VastaaPoistaOsanottoni suureen suruunne. ❤
Aivan, niin elämä tekee ilon ja surun raitoja. Kiitos sinulle.
PoistaLämmin osaanotto suruun ❤️ Elämään tosiaan kuuluu nämäkin puolet. Onneksi muistot jäävät!
VastaaPoistaKiitos sinulle Marjukka.
PoistaVoi miten surullista, mutta oikea päätös ihanalle ystävyydelle. Voimia surutyöhön teille ❤️
VastaaPoistaKiitos Maatuska.
PoistaSurun jälkeen jää onnelliset muistot rakkaasta ystävästä. Voimia!
VastaaPoistaKiitos Riitta!
PoistaYmmärrän niin tuon pelon ja huolen ja lopulta surun, kun olen monesta rakkaasta lemmikistä joutunut luopumaan. ♥ Lämmin osanottoni! ♥ ♥
VastaaPoistaVaikka tämä tilanne on meilläkin aiemmin koettu edellisten koirien ja monien muiden eläinten kanssa, niin ei se tule koskaan helpommaksi. Ritan kohdalla tämä raskas päätös oli aivan erityisen vaikea, sillä niin suurenmoinen koira Rita oli kaikkinensa. Lämmin kiitos sinulle ymmärryksestä ja osaanotosta.
PoistaOsanottoni rakkaan perheenjäsenen poismenon johdosta! Nyt on pakahduttava suru päällimäisenä, mutta teitte varmasti oikean päätöksen ja muistoja ei voi koskaan kukaan teiltä viedä!
VastaaPoistaNäinhän se on. Kiitos Sirkku.
PoistaOtan osaa suureen suruun. ♥ Se on yksi vaikeimpia paikkoja mitä eteen voi tulla. Onneksi muistot jatkavat elämäänsä sydämessä.
VastaaPoistaKiitos Linda kauniista sanoistasi!
PoistaOsanottoni <3 Näistä nelijalkaisista tulee niin rakkaita, menettämisen tuska on aina iso.
VastaaPoistaJuuri näin. Kiitos sinulle Katja.
PoistaVoi, miten pohjattoman surullista. Sanotaan, että eläin lähtee virtaan ja sateenkaarisillalle ja vihreille niityille, missä kaikki edesmenneet kaverit ottaa vastaan ja missä ei ole enää kipuja. Rita on niin kaunis ja upea kuvissasi! Lämmin osanotto suruunne
VastaaPoistaOn todella surullista! Vieläkin havahdun etsimään Ritaa jaloistani, sillä se kulki aina mukanani niin sisällä huoneesta toiseen kuin ulkonakin. Rita oli upea koira sekä ulkoisesti että erityisesti luonteensa vuoksi.
PoistaKiitos sinulle kauniista sanoistasi ja osaanotostasi.
Voi että, niin surullista. Kyyneleet täällä silmiin nousee.
VastaaPoistaLämmin osanotto...
Lämmin kiitos Pirjo, tiedät nämä tunteet itsekin koiran omistajana.
Poista