Toukokuu vaihtui kesäkuuhun niin varkain, että tuskin ehdin sen ymmärtää. Perinteiset pihasyreenit ovat tällä hetkellä täydessä kukassa joka puolella puutarhaa.
Helmipensaiden kukat ovat myös täysin auki, niin kauniita nekin.
Onneksi toukokuun viimeisen viikon varsin tuulinen sää kovine puhureineen on muisto vain. Tuulenpuuskat olivat haaste esikasvatetuille kesäkukille, joita päättäväisesti istutin ulos, koska en jaksanut enää odottaa. Onneksi hallaharsot auttoivat antamalla suojaa, vaikka harsojenkin kiinnittämiseen sai kiinnittää erityistä huomiota.
Yhtä kaikki, nyt joka ikinen esikasvatettu kasvi on istutettu lopulliseen paikkaansa ja siltä osin voin huokaista helpotuksesta. Kuvassa näkyy kaksi viimeisintä istutettua kelloköynnöstä portissa varjostusverkkojen suojaamina.
Mennyt talvi teki ilmeisesti monille pensaille ja puille haittaa, sillä olen joutunut leikkaamaan kuivia lehdettömiä oksia. Tämä on hieman harmillista, sillä siihen kuluu nyt aikaa, jonka mielummin käyttäisi vaikka kitkemiseen.
Suuri menetys on jo aikaisemmin kovia kokenut Mantsurianjalopähkinä, sillä puu vuoti koko kevään vuolaana nesteitä ja on nyt aivan kuiva käppänä. Poistin kuivan puun haketettavaksi ja katson, mahtaako rungon vierestä nousevista versiosta kehittyä mitään puun kaltaista.
Uskoisin, että puu ei ehtinyt valmistautua pitkän leudon alkutalven jälkeen tulleisiin 30 asteen pakkasiin. Meillä on vielä sen verran olematon pienilmasto, että ei varmaan kannata yrittää näitä kasveja, jotka eivät tykkää kovista pakkasista ja muuten ankarista olosuhteista.
Kuvassa näkyy viimeisiä kukkivia tulppaaneja puutarhan sydänpenkissä. Nyt olen päässyt viimein kitkemisessä alkuun. Tämän viikon aurinkoisina päivinä lämpöä on riittänyt ja tietää tehneensä, kun konttaa pitkin puutarhaa. Voikukkia voisin minäkin myydä kaikille halukkaille. Haluaisin tietää, miksi voikukkia löytyy aina pensaiden tai perennan juurakoiden keskeltä, sieltä niiden poistaminen on hankalaa.
Isäntä oli glaukooman vuoksi silmäleikkauksessa tiistaina. Minulla on puhelimessa hälytykset, jotta muistan tiputtaa hänelle erilaisia silmätippoja kymmenen kertaa päivässä tarkan ohjelman mukaisesti. Muutenkin isäntää pitää "vahtia", että hän malttaa noudattaa lääkärin antamia rajoituksia kahden viikon ajan. Toivottavasti leikkaus auttoi, sillä lääkkeistä ei ollut enää apua.
Päivänpesän elämää -blogin Katjalta ostamani kaksi Mai Tai kellukkaa ovat tuoneet paljon iloa kukkimalla kauniisti.
Voimia sinulle, en tajua kuinka jaksat sillä tuo kauneus ei synny tyhjästä.
VastaaPoistaKiitos Hanna! Eilen jo ajattelin, että voisinko jo ensi vuonna tyytyä hoitamaan olemassa olevaa ilman suuria uusia projekteja, mutta toisaalta yksi suunnitelma on ensi vuodelle jo muhimassa :D.
PoistaVarmasti mantsurianjalopähkinän menetys tuntui karvaalta. Mennyt talvi oli hankala myös havuille, joista osa sai vioituksia.
VastaaPoistaToivottavasti miehellesi tehty silmäleikkaus auttaa glaukoomaan.
Mukavaa kesäkuuta.
Harmittaahan se melkoisesti, mutta sellaista sattuu. Aivan, monet havut kärsivät varjostusverkoista huolimatta.
PoistaKiitos, samoin sinulle!
Puiden ja pensaiden menetykset ovat ikäviä, kun muutenkin niiden kasvua joutuu odottamaan pitkään. Teet viisaan päätöksen luopua arasta mantsurianjalopähkinästä ja keskittyä vyöhykkeellenne sopiviin kasveihin. Kuten kuvistasikin näkee, kauniita ja kesätävämpiä ehdokkaita kyllä löytyy.
VastaaPoistaLuontoäiti on todella antelias, kun se on tänä vuonna laittanut syreenit ja monet muut koristekasvit kukoistamaan yltäkylläisesti.
Toivottavasti leikkaus auttaa miehesi glaukoomaan. Uskon leikkausten hidastavan sairauden kulkua. Kävin isäni kanssa silmäklinikalla monen monta kertaa. Hän sai glaukoomaansa todella hyvää hoitoa vuosien ajan.
Jospa itsekin rauhoittuisit isännän tippahoitajaksi ja siinä ohessa puutarhan kauneuden nauttimisesta. Meillä ainakin sataa ihan kunnolla, mistä olen iloinen.
Mukavaa kesäkuun alkua ja kivaa viikonloppua sinulle!
Näin on tehtävä. Onneksi kaikki syreenit kukkivat todella loisteliaasti tänä vuonna, myös koristeomenapuut kukkivat hienosti.
PoistaMinäkin toivon, että leikkaus auttoi glaukoomaan. Muistan, että puhuit isäsi näön menettämisestä glaukooman seurauksena, toivottavasti isäntä saa apua hoidoista mahdollisimman pitkään.
Odotin ennusteiden mukaan enemmän sadetta tänään, mutta meille ei ole vielä kertynyt mittariin kovinkaan paljon.
Kiitos! Oikein hyvää viikonloppua sinullekin.
Ihanat syreenit! Niiren kukinta on yks kesän kohokohorista. Puiren menetys kirpaasoo aina, mutta useen se poikii jotaki uutta.
VastaaPoistaToivottavasti toipilas malttaa toipua kunnolla. Ohojeeren nourattamine ei oo miästen vahavimpia pualia, useenkaa.
Kivan näkööne seinänviarus!
Tänä vuonna tuntuu, että kaikki syreenit kukkivat todella runsaasti. Puiden menetykset tuovat tosiaan uusia mahdollisuuksia, mutta olisin kyllä tuon pähkinän halunnut säästyvän. No, näillä mennään.
PoistaYmmärsit hyvin, isännälle ei ohjeiden noudattaminen ole helppoa. Onneksi olen saanut tottelemaan, ettei ole lähtenyt raivaussahan kanssa metsään.
Tuo tallin seinän pääty lähti isännän ideasta tuoda tallista vanha aura ja kivikuokka nähtäville, siitä keksin tehdä niille paikan tallin päätyyn kivipengerryksen kanssa. Tykkään kovasti. Emme ehtineet tehdä enempää ennen isännän leikkausta, eli jatkamme syksyllä tai ensi vuonna pengeryksiä muille sivuille.
Talvimenetykset harmittavat kyllä aina. Meilläkin monta vuotta menestynyt kääpiömanteli koki jonkin ihmeellisen kohtalon. Kukki pienesti, mutta ei ole tehnyt yhtään lehteä. Ehkä leikkaan sen alas ja toivon, että jokin osa juuresta vielä tuottaisi uuden kasvin.
VastaaPoistaViime talvi oli suurine lämpötilaeroineen haaste puuvartisille, eivät ehtineet sopeutua olosuhteisiin. Harmillista. Kurja kuulla sinun kääpiömantelista, kannattaa varmaan yrittää miettimääsi konstia.
PoistaVoi harmi menetyksiä. Toisaalta niitä aina tulee, isompia tai pienempiä, puut kyllä harmittavat ehkä eniten. No kyllä monet vaivalla esim. ulkomailta tilatut kasvitkin, ja muut, joita on hankala ellei mahdoton korvata.
VastaaPoistaIhanan kaunista ja tuoksuvaa on nyt syreenien kukkiessa. Ne ovat täälläkin parhaimmillaan juuri nyt.
Olipa teillä eilen lämmin päivä! No oltiin täälläkin yli 20 asteen. Tänään on sitten kaatosade ja 13 astetta :-D Puutarha kyllä jo kipeästi kaipasi sadetta.
Hyvää toipumista miehen silmille!
Kuten viisaasti totesit, menetyksiä tulee aina. Siihen on vain sopeuduttava. Syreenit ovat aivan huikeita tällä hetkellä! Kiva, että sama on siellä saaristossa. Meilläkin ollut hautova helle monena päivänä, olisin toivonut tälle päivälle runsaampaa sadetta puutarhan avuksi, mutta ei valitettavasti tainnut paljon kertyä mittariin. Hyvä, että sinne saatiin kunnon sade.
PoistaKiitos, pidetään peukkuja, että leikkauksesta on hyötyä!
Upea puutarhasi kukoistaa kauniina. Ilman menetyksiä ei valitettavasti taida päästä kukaan puutarhuri. Jonkun upean kasvin tai puun menetys surettaa tietysti vietävästi. Jokainen talvikin on erilainen, kuten kaikki muutkin vuodenajat. Yritän pysyä vyöhykesuosituksissa, mutta aina ei sekään ei auta.
VastaaPoistaMiehiä saa tosissaan valvoa, minunkin mies katkaisi solisluun vuosia sitten. Lähti lenkille liian pian mielestäni ja vannoi ettei juokse eikä varsinkaan ota kättä kantositeestä pois. Myöhemmin selvisi että pisti juoksuksi ja kantoside sai jäädä heti, kun näköyhteys taloon katosi :) Että näin! Koeta sinä pitää siippa kevyissä puuhissa. Komia tuli seinustan kivirivistä työkoneineen.
Menetykset kuuluvat tosiaan tähän harrastukseen, varsinkin kun koittaa venyttää vyöhykettä ja kasvattaa arkoja lajeja. No, onneksi tappio on vain kasvi.
PoistaJuuri niin, miehiä pitää vahtia, eivätkä tahdo aina totella. Onneksi olen saanut hänet pysymään poissa metsän raivauksesta (silmä taitaa olla sen verran kipeä ja lisäksi leikatessa silmässä ei ole vielä näkö palautunut).
Kiva, että sinäkin tykkäät tallin päädystä. Minä olen oikein tyytyväinen tuohon isännän ilmoille heittämään ideaan ja sen jalostamiseen tähän vaiheeseen.
Kurja kuulla mantsurialaisen kohtalosta😞Tuo helmipensashan on oikea kaunotar!
VastaaPoistaHarmitti poistaa kuivunut puu, mutta sellaista tämä harrastus kaikkine kokeiluineen on. Viime talvi oli yhdenlainen tappotalvi.
PoistaHelmipensas on yksi lempparini. Sen kukinta on odotettu ja ihana.
Jännä, miten eri kasvit kestävät eri lailla talven olosuhteita. Helmipensaat selvästi eivät olleet mokkonaankaan toisin kuin mantsurianjalopähkinä. Harmi sen puolesta. Meillä yksi pensasmustikoista kärsi pahasti talvesta ja puistoatsaleat eivät ilmeisesti aio kukkia. Niissä on jonkun verran myös kuivan näköisiä oksia mutta en ole vielä leikannut, jos vaikka sattuisivatkin tekemään vielä edes sinne tänne muutamia lehtiä. Muutenkin ne ovat vasta kasvuun heräilemässä. Tekemistä (=kitkemistä) kyllä riittää, vaikka odottelisi vielä jonkun aikaa lehteen puhkeamisia.
VastaaPoistaVaikka helteellä kitkeminen onkin rankkaa, niin minusta on kiva, että on vihdoin lämmintä. Nyt on oikeastaan ollut aika sopivaa keliä: tuntuu lämpimältä mutta ei ole vielä paahtavan kuumaa.
Tsempit silmäleikkauksesta toipujalle! Toivottavasti leikkauksesta oli apua.
Luulen, että helmipensaan suojainen paikka (suuret rakennukset) on avuksi, lisäksi pensas on nyt hieman lamoava eli lumisuoja on myös auttanut. Arboretum on vielä avoin pohjoistuulille, joten siellä tuli tuhoja enemmän kuin puutarhan puolella.
PoistaMinullakin on isoja eroja atsaleojen voinnissa (paikasta riippuen), osa kukkii ihan hurjasti ja osassa on kuivia oksia kuten sinäkin kerroit.
Minäkin tykkään lämmöstä. Vielä ei ole onneksi ollut paljon haittaa mäkäräisistä tai hyttysistä, vaikka onhan niitäkin vähän liikkeellä.
Huomenna on silmälääkärin ensimmäinen arvio leikkauksen jälkeen, joten toivotaan hyvää lausuntoa. Kiitos Minna, kesäistä viikkoa sinullekin.
Losing a tree 🌳 is always sad 😔 😟
VastaaPoistaYour photos are absolutely gorgeous. Thank you for sharing, and warm greetings from Montreal, Canada ❤️ 😊 🇨🇦
It is so true. Thank’s a lot and all the best to you!
Poista