KEITTIÖPUUTARHA

 

Keittiöpuutarha rakennettiin 2018 täysin uudelle alueelle. Edellisen perinteisen kasvimaan valtasivat rikkaruohot siinä määrin, etteivät voimat enää riittäneet kamppailuun valvatin, rikkanenätin ja kumppaneiden kanssa. Pari vuotta olin ilman kasvimaata, sillä en osannut päättää, mihin ryhtyisin uutta aluetta rakentamaan. 

Onneksi mieheni ehdotti tätä nykyistä paikkaa puutarhan aurinkoisella länsisivulla, alue oli vanhaa eläinten laidunaluetta. Tallissamme ei ollut enää hevosia, joten hevosvoimainen ruohonleikkuri ei hoitanut maisemaa.

Ensimmäisenä alueelle rakennettiin suurista kivistä iso kohopenkki. Kasvatan kivipenkissä yrttejä ja kukkia sekä itselle että pölyttäjien iloksi. Vanhalla laitumella oli paljon suuria kiviä, materiaalia siis riitti. Mieheni sanoja lainaten: "Ei lahoa reunat".

Keväällä 2019 kivipenkin eteen laitettiin neljä lavakauluksista rakennettua kasvulavaa. Käsittelin laatikot Osmon EcoGarden puunkäsittelyaineella. Sisäpuolella laatikkoa kiertää patolevy, jotta puu kestäisi pidempään lahoamatta. Laatikoiden viereen on helppo mennä kottikärryn kanssa.

Aluksi täytin laatikot silputuilla oksilla ja lehdillä. Sekaan hämmensin palanutta karjanlantaa. Päällä on puhdasta istutusmultaa. Vuosittain lisään laatikoihin kompostia ja tarvittaessa vähän multaa.

Kasvihuoneen toiselle puolelle isäntä rakensi raakalaudasta suuret laatikot, jotka käsittelin ja täytin samaan tapaan kuin pienet lavakaulukset. Yhdessä laatikossa kasvaa Polka -mansikkaa, kahden suuren laatikon ja kasvihuoneen toisella puolella olevien pienten laatikoiden kesken voi harrastaa vuoroviljelyä. 

Näihin suuriin itse tehtyihin laatikoihin saimme inspiraation 'Oma Piha' -lehdessä olleesta Linda Peltolan artikkelista. Idea oli hyvä, sillä näissä suurissa laatikoissa kasvatus on vielä helpompaa kuin lavakauluksissa ja satoa on tullut kerrassaan hyvin.

Sahattua lautaa oli sopivasti jäänyt vuosien varrella olleista rakennusprojekteista. Multaa nämä nielevät paljon, sen vuoksi pohjalle kannattaa kasata kompostoituvia lehtiä, kasvijätettä, hevosen lantaa jne. Kannattaa myös varautua siihen, että pohjalla oleva lehtimassa painuu, joten kompostia ja multaa on lisättävä seuraavalle kasvukaudelle. 

Kuvassa keskellä takana oleva neljän lavakauluksen laatikko on toiminut kesän ajan avokompostina. Pohjalla on hyvä kasa syksyn lehtiä. Kompostiin on ollut helppo viedä kasvihuoneesta tomaatin ja kurkun versoja sekä kasvimaalta naatit ja muut vihreät. Lisään välillä sekaan hevosen lantaa ja kuiviketta.

Näiden laatikoiden reunalla voi jopa istahtaa hoitotöitä tehdessään.

Marjapensaiden kanssa sulassa sovussa kasvaa myös purppuratulikukkia.

Kasvihuoneen takana kasvaa rivi pensasmustikoita yhteensä 28 kpl. Pensasmustikoiden oikealla puolella on taikinamarja-aita, kasvatan sitä muotoonleikattuna. Tämän aidan takana ovat rivissä kolme omenapuuta ja omenapuiden oikealla puolella on erilaisia marjapensaita.

Kirsikkapuu ei näy tästä kuvakulmasta. 

Kasvatan keittiöpuutarhassa herkkuja, joita meillä syödään paljon. On niin kiva hakea tuoreet ruokatarpeet suoraan pöytään tai pannulle.

Keittiöpuutarha liittyy sopuisasti muuhun puutarhaan.

Keittiöpuutarha on täyttänyt odotukset. Laatikkoviljely on helppoa, jos multa on juuririkkaruohoista vapaata. Nautin kasvatuksesta; lähes päivittäin pitkin kesää on hauska käydä hakemassa puhdasta ruokaa pöytään - ja sato on ilo. 

• Hapankirsikka Schedraja 'Pohjolan helmi'. Talvenkestävä
• Tarhaomenapuu 'Slava pobediteljam' (IV), myöhäinen syyslajike. Hedelmä on kookas tummanpunainen, mehukas, täyteläinen, arominen. Hieno ruvenkestävä lajike. Kun omenat poimitaan syyskuussa sopivaan aikaan, ne säilyvät jouluun laatikoissa.
• Tarhaomenapuu 'Särsö' (III-IV), syyslajike. Hedelmä on keskikokoinen tai suuri, hieman makea, hienon happoinen, sopii omenapaistoksiin, lajike on ruvenkestävä.
• Tarhaomenapuu 'Viurilan ananas' (III) myöhäinen kesälajike. Kaunis erittäin hyvänmakuinen herkkuhedelmä, omenat ovat keskikokoisia tai kookkaita, pohjaväri kellanvihreä, tasainen peitevärimuodostuu viiruista ja pikkupisteistä. Puusta kasvaa kookas, kasvua on ohjailtava leikkaamalla.
• Pensasmustikka: NorthBlue, NorthCountry, Patriot, Goldtraube, Alvar

KEITTIÖPUUTARHA

Keittiöpuutarha rakennettiin 2018 täysin uudelle alueelle. Edellisen kasvimaan valtasivat rikkaruohot siinä määrin, etteivät voimat enää riittäneet kamppailuun rikkanenätin ja kumppaneiden kanssa. Pari vuotta olin ilman kasvimaata, sillä en osannut päättää, mihin ryhtyisin uutta aluetta rakentamaan. Onneksi mieheni ehdotti tätä nykyistä paikkaa puutarhan aurinkoisella länsisivulla, alue oli vanhaa eläinten laidunaluetta. Tallissamme ei ollut enää hevosia, joten hevosvoimainen ruohonleikkuri ei hoitanut maisemaa.

Ensimmäisenä alueelle rakennettiin suurista kivistä iso kohopenkki, missä voi kasvattaa yrttejä, juurikasveja sekä lisäksi kukkia silmäniloksi tai koristeeksi. Vanhalla laitumella oli paljon suuria kiviä, materiaalia siis riitti. Mieheni sanoja lainaten: " Ei lahoa reunat".

Keväällä 2019 kivipenkin eteen laitettiin neljä lavakauluksista rakennettua kasvulavaa. Käsittelin laatikot Osmon EcoGarden puunkäsittelyaineella. Sisäpuolella laatikkoa kiertää patolevy, jotta puu kestäisi pidempään lahoamatta. Laatikoissa on pohjalla silputtuja oksia, niiden päällä lehti/risumassaa, vähän karjanlantaa ja lannan päällä taas lehti/oksasilppua. Näiden kerrosten päällä multa. Jokaiseen laatikkoon toin kastematoja, toivon niiden talvehtivan.

Kasvihuone on luonnollisesti keittiöpuutarhan alueella. Kuvassa näkyy kasvihuoneen kulma.

Kivipenkin etualalla kukkii sinilila salvia, kukinta kesti todella pitkään. Yksi talvi jo takana.

Kasvihuoneen toiselle puolelle mieheni rakensi itse suuret laatikot raakalaudasta, mitkä käsittelin ja täytin samaan tapaan kuin pienet lavakaulukset. Toisessa kasvaa Polka mansikkaa. Mansikoiden takana näkyy perunamaa, missä tosin kasvoi myös härkäpapua, herneitä ja kukkia. Haukka vahtii, etteivät räkätit söisi mansikoita. Kuvan keskellä (takana) näkyy omenapuun taimi (istutettu 2018).

Kesäkurpitsat viihtyivät hyvin uudessa laatikossaan ja tuottivat hienon sadon.

                                                           Kasvihuoneesta katsottuna.

Näiden kahden ison laatikon taakse valmistui vielä kolmas samanlainen helpottamaan vuoroviljelyä. Tästä ei ole vielä kuvaa otettuna, aion nyt syksyllä täyttää laatikon pohjan pilkkomalla oksia ja haravoimalla lehtiä laatikkoon. Samoin maatuvaa puutarhajätettä on kätevä laittaa tässä vaiheessa pohjakerrokseen.

Keittiöpuutarhan pohjoissivulle istutin tänä kesänä (2019) koivuangervoja, tummakeijuangervoja, pikkujasmikkeen ja hovijasmikkeen. Syksyllä 2018 istutettuina alueella kasvoi jo ennestään rinneangervoja, 2 lime syyshortensiaa, 2 "Litle Devil" purppuraheisiangervoa sekä kolme pilvikirsikkaa. Odotan, että pensaat kasvavat toistensa lomaan ja kuorikate peittyy.

Keittiöpuutarhan ensimmäinen kasvatuskesä täytti odotukset. Laatikkoviljely on helppoa, kun multa on juuririkkaruohoista vapaata. Nautin kasvatuksesta; pitkin kesää oli hausta käydä napsimassa puhdasta ruokaa pöytään- ja sato oli ilo. Kastelin toki laatikoita lähes päivittäin, sillä meillä oli ennätyksellisen sateeton kesä.

                                                      Puutarhakoira Rita ja lehtikaalit.

Uskon keittiöpuutarhan sulautuvan hyvin maisemaan, kunhan pensaat ja pienet puut kasvavat.

Mikäli haluat lukea viime vuoden puolelta keittiöpuutarhan hedelmäpuista ja pensasmustikoista, löydät tekstiä täältä